Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sompi
  • Aloitettu Aloitettu
Ruoanlaiton osalta Meater-paistolämpömittari on ollut ihan kiva apu savustuksessa. Eihän tuo etäohjausta ole, mutta tilannetietoa ja muuta dataa tuon kautta saa näppärästi suoraan sovellukseen. Lisäksi voi asettaa erilaisiin parametriarvoihin perustuvia hälytyksiä vaikkapa pöntön sisälämpötilan noustessa liian isoksi.
 
Tietysti ajattelen. Kenen puolesta pitäisi? Kertokaa mulle reaalimaailman käyttötapaus, niin voin muuttaa mielipidettäni.

Maailmalla on myyty miljoonia Thermomix-laitteita ja sen sovellusta on ladattu pelkästään play-kaupasta yli 5 miljoonaa kertaa. Niistä kertyy aika monta käyttötapausta. Ei sillä että mielipiteelläsi olisi väliä muutoin kuin itsesi kannalta tai sen muuttamiselle olisi tarvetta.

Ja tosiaan, grillianturit ovat hyvä esimerkki yksinkertaisesta käuttötapauksesta.
 
Miten sitä sitten pitäisi ajaa? Pitäisikö minun painaa jarrua jotenkin teennäisen hitaasti ja välttää moottorijarrutuksia, vaikka polttoainetta kuluu silloin enemmän?
Jos pihistelet niin kärjistäen jarrunpainaminen on tuhlausta, epäonistunut ennakointi, tai yllättävätilanne.

Varmasti en ole ainoa, jolla on näiden avustinten kanssa ongelmia. Tällä foorumilla sellaisia ongelmia ei vain ole sosiaalisesti hyväksyttävää myöntää, koska tätäkin viestiketjua näyttää kyttäävän useampi vihamielinen kirjoittelija, joilta tulee kyllä toksinen vastaus alle minuutissa aina, jos joku on kirjoittanut tänne viestiketjuun heidän mielestään epämieluisan viestin.

Tuossa jarrujen pumppaamisessa ei ole kyllä mitään järkeä, ja se on asia joka autokoulussa opetetaan väärin. Siellähän opetetaan painamaan jarrua vuorotellen "täysillä pohjaan" niin, että varmasti kaikki renkaat menevät lukkoon, ja sitten aina välissä vapauttaa jarru kokonaan.

Oikeastihan jarrupoljinta pitäisi renkaiden mentyä lukkoon vain keventää sen verran, että renkaat alkavat taas pyörimään, jonka jälkeen jarruvoimaa voi taas varovaisesti lisätä. Sellainen autokoulussa opetettu koko liikeradan pumppaaminen kuluttaa kolmen-neljän painaisun jälkeen alipaineetkin jarrutehostimesta, jolloin jarrupolkimen painaminen alkaa vaatia enemmän voimaa. Bensiinimoottorinen auto saattaa sammua moottorin saadessa liikaa ilmaa tehostimen kautta.
Avustimista tulee heti kommenttia jos ne sekoilee, hätäjarrutehostimen osalta en muista kuin yhden nimimerkin valitelleen. Veikattu että joko ajoneuvossa vikaa, tai sitten jotain muuta ainutkertaista.

ns jarritestit ei kuulu yleiseen liikenteeseen, sellainen suositus on että jos vetelee jarruuhin koskemetta pitkätpätkät tai muuten pidempiä aikoja jarrutuksia ilman voimakkaampaa jarrutusta, niin turvallisessa paikkaa sellaisen tekee, ei tarvi vetää hatajarrutehostimeen asti, mutta jos oikeasti turvallinen paikka, niin varmaan siihekin voi tutustua.



Kuuluisiko tämä jarrukeskustelu enemmän tuonne autopuolelle?
Ketjun aloittaja ohjailun mukaan keskustelu edennyt, aloittaja ei tosin suostu päivittää aloituksen kuvausta.

70 eurolla saa semmoisen 60 ampeeritunnin starttiakun, joka kestää takuuajan. Sen pitempään ne kalliimmatkaan akut eivät kestä, koska niissä ei ole enää korkkeja, joista voisi lisätä akkuvettä.
Korkkiajan akut vaati huoltoa ja niiden elinaikä oli mitä oli, nykyään jos hankkii onnistuneen akun eikä sitä tyhjäile, niin niiden elinikä on yllättävän pitkä. En nyt tarkistanut millaisia takuita on, mutta 10v huoltovapaalla akulla ei aiheutu ihemetystä, jos se akkua on pidetty varattuna/ ei muutenkaan rikottu. Saa akun vuodessakin entiseksi. mutta ei siihenkään korkit auta.

En ymmärrä, miksi tästä aiheesta edes pitää vängätä. Jokaiselle manuaalivaihteista autoa enemmän ajaneelle on varmasti selvää, että se pienempi vaihde ei vain kovin helposti mene päälle ilman välikaasun käyttämistä. Käytetyissä autoissa on usein kakkosvaihteen synkrot kuluneet.
Ennen digitalisaatiota varmasti laatikko eroja, mutta saa kyllä aika rimpulaa hakea jos välikaasua joutuu käyttään, jos keskivertoaauto, niin tulee mieleen että yritetty runno kuin jollain automaatilla. tainnut se pakkikin olla synkronoitu jo vuosikymmeniä.
Henkilöauto käytössä, oli sitten yksityisajoa tia ammattiajoa niin manuaali kuullostaa kyllä kuskin kiusaamiselta, pitkään ollut automaatteja jotka pesee sen manutaali jo polttoainetalouessakin. Toki se ikävä digitalisaatio tullut, mutta se hoitelee nuo kritisoimasiasiat. (jos kyse "robottivaihteisto tyyppisesta automaattista")

..Minulle käyttöauto on 5-10 vuotta tuota vanhempi. Esim. edellisessä autossa oli 15v vanha alkuperäisakku käytössä kunnes vaihdoin Bilteman halpikseen. Autossa sammuksissa akkua käytti lähinnä radio. Sain venytettyä käyttöikää ottamalla pari kertaa talvessa akun sisään lataukseen.
Mistä vuosikymmenestä nyt puhutaa, Biltema tuli Suomeen 80 luvun puolessavälissä, joka sekin tekee tiukkaan siihen aika ikkunaan mistä olen kuullut näitä akkujen sisäänkanto tarinoita.

Mä en keksi yhtään ruuanvalmistukseen liittyvää asiaa, missä etähallinta olisi haluttu ominaisuus. Ruoka ei valmistu yksinään, sitä pitää vahtia ja patojakin pitää hämmentää välillä, maistelusta ja maustamisesta puhumattakaan.
Irrallisena kommenttisi antaa vähän tulkintavaraa, mitä tarkoitat etä hallinnalla ja ruuanvalmistus.
Leipäkone ?,
Jos mennään laajemmin keittiön laitteisiin ja puhutaan myös lähiyhteyksistä niin lista hyödynnettävistä jutuista alkaa olemaan aika pitkä. Vielä laajemmin jos ei takerrettu siihen missä menee rajan ruuanvalmistuksen ja muun välillä.

IMHO uunin osalta täysin päin vastoin. Internet-yhteys uunissa on nimenomaan turvallisuusriki.
Suhtaudun vähän lievemmin, uunin internetyhteys on turvallisuusriski, tai siis suunnittelijoiden täytyy siihen asennoitua riskinä. Jonkinlainen vertaus Saunat, joita poltettu etänä.
Mutta jos jätetään ne kauko polttomahdollisuudet pois niin on myös turvallisuus mahdollisuus, ja vaikka se etä "päällelaitto" on joidenkin toivelistalla, ja ihan oikeasti voi olla arvokasta haluttu ominaisuus, niin on niissä muitakin juttuja mihin käytetään, tai mihin haluttaisiin käyttää.

Jos saunoissa etälämmitys tarkoittaa sitä että sauna on käsin tarkistettu ja viritetty kerta etäkytkentämahdollisuuteen, niin samat turvajutut voi toki tehdä uunissakin. Kummassakin voi sitten lisätä turvallisuutta niiden ketjussa hakutuilla digitaalisilla jutuilla.
 
Thermomix ja leipäkone? Siinäkö ne digitalisaation riemuvoitot ovat? Etäohjattu aromipesä, ja hattutemppu on valmis. Näin harjaantuneena ruuanlaittajana en noita uusavuttomien houkutuksiin ole kovinkaan innostunut lankeamaan. Ruuanlaitto on kokemusta ja maistelua. Kone ei maistele. Lämmittäkää mikroaterioita, jos ette osaa kokata. Anteeksi kyynisyyteni, mutta en voi sille mitään.
 
Thermomix ja leipäkone? Siinäkö ne digitalisaation riemuvoitot ovat? Etäohjattu aromipesä, ja hattutemppu on valmis. Näin harjaantuneena ruuanlaittajana en noita uusavuttomien houkutuksiin ole kovinkaan innostunut lankeamaan. Ruuanlaitto on kokemusta ja maistelua. Kone ei maistele. Lämmittäkää mikroaterioita, jos ette osaa kokata. Anteeksi kyynisyyteni, mutta en voi sille mitään.
Menee vähän pohja tuolta mikrokokki huutelulta kun tietää että useampi Michelin kokki aktiivisesti käyttää ja kehuu Thermomixiä, muistan joskus lukeneeni että mm. Hestonilla oli niitä kymmenkunta ravintolassaan.
 
Thermomix ja leipäkone? Siinäkö ne digitalisaation riemuvoitot ovat? Etäohjattu aromipesä, ja hattutemppu on valmis. Näin harjaantuneena ruuanlaittajana en noita uusavuttomien houkutuksiin ole kovinkaan innostunut lankeamaan. Ruuanlaitto on kokemusta ja maistelua. Kone ei maistele. Lämmittäkää mikroaterioita, jos ette osaa kokata. Anteeksi kyynisyyteni, mutta en voi sille mitään.

Kyllä sitä perus uuniakin on digitalisoitu aika paljon, vaikkei etäyhteyttä ole. Ei ole enää pelkästeen mekaanista kiertokytkintä ja vastusta. Saati esim apk:ssa. Vaikka moni puhuu etähallinnasta ym tässä, digitalisaation on muutakin, yksinkertaisempaa ja käytännöllistä myös.
 
Menee vähän pohja tuolta mikrokokki huutelulta kun tietää että useampi Michelin kokki aktiivisesti käyttää ja kehuu Thermomixiä, muistan joskus lukeneeni että mm. Hestonilla oli niitä kymmenkunta ravintolassaan.
Joku on nyt mennyt mainospuheeseen. Kävin lukemassa koko ketjun läpi aiheesta tällä foorumilla, mutta en laittanut vielä ostohousuja jalkaan.
 
Thermomix ja leipäkone? Siinäkö ne digitalisaation riemuvoitot ovat? Etäohjattu aromipesä, ja hattutemppu on valmis. Näin harjaantuneena ruuanlaittajana en noita uusavuttomien houkutuksiin ole kovinkaan innostunut lankeamaan. Ruuanlaitto on kokemusta ja maistelua. Kone ei maistele. Lämmittäkää mikroaterioita, jos ette osaa kokata. Anteeksi kyynisyyteni, mutta en voi sille mitään.
Mainitsin leipäkoneen, niin ehkä kommentoit viestiäni, vaikak et siihen vastannut.

(koti)Ruuanalaitto on pääsiassa ihan sittä päivärutiinia, joko kustannusyistä tai sitten vain pienempi vaiva kuin käydä ulkonasyomessä tai tilausruokaa. Myös monelle heistä jotka kerran viikossa sitten harrastavat ja hakevat hyvää olo ihan siitä ruuanvalmistamisesta.

Mutta ns harrastajallekkin , joka arvostaa itse laitteessa perinteistä käyttöliittymää, niin se lähietä käyttöliittymä voi tuoda lisäarvoa. Varsinkin heille joille esteettiset jutut tärkeitä. Joilloin sillä selain/sovelluksella voi tehdä sitten ne optimoinnit, lokit, vikadignostiikat jne. vs joku yhden napin käyttöliittymä ja svesegementti näytöllä jotain koodeja.

Aromipesän mainitsit niin ymmärtääkseni suomalaisessa ruuanalaitossa on näitä juttuja joissa tuonteja "haudotaan" jossa kipossa jotain, ja ideana ei ole siinä vieressä kökkiä, vaan nimenomaan päinvastoin. Varmaan kokemusta niiden uunien ym ajastimista käyttöliittymistä, ja vaikka olisikin se 70 luvun herattyskello tyyppinen, niin ei kaikkien vuorokausi rytmi oli mikään kolmenkuukautta etukäteen lukkoon lyöty.

Jos tuossa jumituit siihen että se pitäisi jollain etäohjelmalla käynnistää, ja mietit että voihan se ajastaa itse laitteesta, mutta jos lähestyt asiaa niin että kummalla on helpompi tehdä sitä kalenteria/ajastusta. muutamalla napilla laitteesta, vai jollain puhelin/pc käyttöliittymällä. Ja jos se on verkossa, niin kummalla on helpmpi tehdä siihen robotiikkaa/automatiikka. Jos mietit yksilöä jolla ei ole se 6:00 joka aamu ylös, vaan rytmi ei ole säännöllinen.


Sauna mainittu, niin uunissa, leipäkoneessa, jne ei ole niitä hetivalmisvaihtoehtoja, ahkera saunakäyttäjä voi hankkia ns hetivalmiin kuikaan, josta saa joninlaista löylyä suht nopeasti saunomispäätöksen jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Joku on nyt mennyt mainospuheeseen. Kävin lukemassa koko ketjun läpi aiheesta tällä foorumilla, mutta en laittanut vielä ostohousuja jalkaan.
Vaikka oletkin ilmeisen selkeästi opiskellut kyseisen laitteen toimintaa ja käyttömahdollisuuksia syvällisesti ja hartaudella, ja omaat epäilemättä maailmanluokan kokintaidot joista tällainen tavan pulliainen voisi vain unelmoida, niin taidan silti uskoa kuuden Micehlin-tähden huippukokkia ennen sinun mutuilua.
 
Vaikka oletkin ilmeisen selkeästi opiskellut kyseisen laitteen toimintaa ja käyttömahdollisuuksia syvällisesti ja hartaudella, ja omaat epäilemättä maailmanluokan kokintaidot joista tällainen tavan pulliainen voisi vain unelmoida, niin taidan silti uskoa kuuden Micehlin-tähden huippukokkia ennen sinun mutuilua.
Noilla on aika usein yhteistyösopimuksia näiden valmistajien kanssa. Kannattaa pitää hiukan filtteriä niiden kehujen kanssa. Seuraan itse Harri Syrjäsen IG-tiliä hauskojen reseptien takia. Väliin tulee näitä "kaupallinen yhteistyö" -kehuja. Se huippukokki kun saa rahaa siitä, että puffaa kamaa.
 
Ruuanalaitto on pääsiassa ihan sittä päivärutiinia, joko kustannusyistä tai sitten vain pienempi vaiva kuin käydä ulkonasyomessä tai tilausruokaa. Myös monelle heistä jotka kerran viikossa sitten harrastavat ja hakevat hyvää olo ihan siitä ruuanvalmistamisesta.
Jos nyt unohdetaan nuo häälahjojen ykkössuosikit, mitkä siirtyvät vartissa varastoon, puhutaan hetki itse ruuanlaitosta. Meitähän löytyy tosiaan moneen lähtöön. Moni pitää ruuanlaittoa pakkopullana ja kaikki ikävää arkea helpottavat gizmot ovat tervetulleita. Suurperheen arki on tietysti erilaista kuin sinkun tai lapsettoman pariskunnan elämä. Sitten on varmaan se ryhmä, joka haluaisi tehdä muuta kuin mikrottaa, mutta eivät vain osaa syystä tai toisesta. Heille robottimaiset reseptit ja mahdollisesti thermomixit tuovat iloa elämään. Mä kuuluun siihen pieneen vähemmistöön, jolle ruuanlaitto on kiva harrastus. Mä teen vanhoja suosikkeja tai kokeilen reseptejä, mutta yritän samalla oppia ymmärtämään kemian ja fysiikan vaikutuksen lopputulokseen. Miksi sipulit haudutetaan ensin? Miksi niitä ei saa polttaa? Miksi katkarapuja ei laiteta ensimmäiseksi pannulle tunniksi kypsymään? Miksi pihviä ei paisteta läpikypsäksi matalalla lämmöllä? Miksi safkaaja odottaa risottoa, mutta risotto ei odota safkaajaa?

Silti, valtaosa safkoista vaatii sitä balansointia. Vaikka kuinka teet sadannen kerran saman soosin, sun on oikeasti maisteltava sitä soosia matkan varrella. Siihen nuo kikottimet eivät pysty. Mulle ruuanlaitto on läsnäoloa. Etähallinta ja digitalisointi ei auta tipan vertaa. Ja on ihan eri asia, jos ammattikokki käyttää konetta emulsointiin (ei ne asiakkaille tee valmiita annoksia noilla), mutta kotikokkia ei huvita ostaa puolentoista tonnin ihmevehjettä blenderin, riisikeittimen, airfryerin ja ties minkä kaveriksi vain siksi, että haluaisi tehdä soseutettua soppaa.
 
Noilla on aika usein yhteistyösopimuksia näiden valmistajien kanssa. Kannattaa pitää hiukan filtteriä niiden kehujen kanssa. Seuraan itse Harri Syrjäsen IG-tiliä hauskojen reseptien takia. Väliin tulee näitä "kaupallinen yhteistyö" -kehuja. Se huippukokki kun saa rahaa siitä, että puffaa kamaa.
Josko sitten toisena esimerkkinä elBulli, eli siis useamman kerran maailman parhaaksi rankattu ravintola, joka on julkaissut ravintolan käyttämät reseptit keittokirjoina ja useammassa on käytetty Thermomixiä. Mutta näinhän se varmaan on, nämä olivat vain kaupallista yhteistyötä, eikä laite sovi muuhun kuin roiskeläpän lämmitämiseen. :thumbsup:
 
Josko sitten toisena esimerkkinä elBulli, eli siis useamman kerran maailman parhaaksi rankattu ravintola, joka on julkaissut ravintolan käyttämät reseptit keittokirjoina ja useammassa on käytetty Thermomixiä. Mutta näinhän se varmaan on, nämä olivat vain kaupallista yhteistyötä, eikä laite sovi muuhun kuin roiskeläpän lämmitämiseen. :thumbsup:
Nopealla tarkistelulla käyttö kohdistuu jäätelöihin/sorbetteihin ja johonkin taikinapohjaisiin juttuihin. Eli sellaista, mihin tarvitaan vaivaamista ja lämpötilan kontrollointia. Mä en ihan jokapäiväiseen ruokailuun keksi tuolle ihan hirveästi hyötykäyttöä.
 
Nopealla tarkistelulla käyttö kohdistuu jäätelöihin/sorbetteihin ja johonkin taikinapohjaisiin juttuihin. Eli sellaista, mihin tarvitaan vaivaamista ja lämpötilan kontrollointia. Mä en ihan jokapäiväiseen ruokailuun keksi tuolle ihan hirveästi hyötykäyttöä.
Eikö olisi helpompaa myöntää, että oli pieni hybris päällä ja tuli vähän liioiteltua, kuin pikkuhiljaa pakittaa maalitolppia siirrellen?
 
Eikö olisi helpompaa myöntää, että oli pieni hybris päällä ja tuli vähän liioiteltua, kuin pikkuhiljaa pakittaa maalitolppia siirrellen?
Mitä? Thermomixin käyttö ammattikeittiössä on marginaalista, tarkasteli sitä mistä kulmasta tahansa. Ei sitä kukaan kehtaa käyttää argumenttina, jos hiukankaan ottaa selvää asiasta.
 
IMHO uunin osalta täysin päin vastoin. Internet-yhteys uunissa on nimenomaan turvallisuusriki.

Ja ylikuumenemissuoja uunissa ei tarvi mitään internet-yhteyttä.
Mjooh, totta tuokin. Tosin ei siinä tarvitsisi olla mitään hallintaa, eli ensisijaisesti riittäisi, jos edes näkisi että onko liesi päällä/pois päältä.
 
Mjooh, totta tuokin. Tosin ei siinä tarvitsisi olla mitään hallintaa, eli ensisijaisesti riittäisi, jos edes näkisi että onko liesi päällä/pois päältä.
Mielsin hänen pohtivan sitä riskiä vähän toisin, ei se mitä palveluun toteutettu, vaan siten miten se laitteessa toteutettu. Onko laitteessa erillinen rauta joka hoitaa laitteen toiminnat, ja sitten erillinen palikka millä nettiytheydet. ja näiden välillä on niukka rajapinta, joka lähinnä yksisuuntainen, uunin automatiikasta/lokiikasta tuohon etäpurkkiin. (ja väylä kaikenkestävä)

Samalla tosin menetetään monia mahdollisuuksia, mutta osalla varmaa jo tuokin olisi iso lisäarvo, että saa tilatiedot, kulutus, mittaukset, aikaa jäljellä jne.
Ja voihan ne kaksisuuntaiset jutut toteuttaa ilman internettiä, päivitykset, parametrointi jne, esim BTllä
 
Mitä? Thermomixin käyttö ammattikeittiössä on marginaalista, tarkasteli sitä mistä kulmasta tahansa. Ei sitä kukaan kehtaa käyttää argumenttina, jos hiukankaan ottaa selvää asiasta.
Alkuperäisessä viestissäsi sanoit että Thermomix on uusavuttomien houkutukseen, sekä vihasit että laitteen käyttäjät eivät osaa kokata ja voisivat siirtyä mikroaterioiden suuntaan. Tätä väitettä ei mielestäsi voi kumota faktalla, että maailman kiistatta parhaat kokit ja ravintolat käyttävät laitetta, koska käyttävät sitä vain niihin asioihin missä se on erityisen hyvä?
 
Alkuperäisessä viestissäsi sanoit että Thermomix on uusavuttomien houkutukseen, sekä vihasit että laitteen käyttäjät eivät osaa kokata ja voisivat siirtyä mikroaterioiden suuntaan. Tätä väitettä ei mielestäsi voi kumota faktalla, että maailman kiistatta parhaat kokit ja ravintolat käyttävät laitetta, koska käyttävät sitä vain niihin asioihin missä se on erityisen hyvä?
Ihan perusjuttuja taas. Tässä kontekstissa laitetta tyrkytetään uusavuttomille. Sitten joku vetää tuosta herneet nenään ja väittää, että sitä käytetään Michelin-rafloissa. Unohdetaan vain nuo lainalaisuudet, miksi ja miten tuota markkinoidaan myös tuolla argumentilla. Pidän edelleen mielipiteeni.
 
Jos nyt unohdetaan nuo häälahjojen ykkössuosikit, mitkä siirtyvät vartissa varastoon, puhutaan hetki itse ruuanlaitosta. Meitähän löytyy tosiaan moneen lähtöön. Moni pitää ruuanlaittoa pakkopullana ja kaikki ikävää arkea helpottavat gizmot ovat tervetulleita.
Osa ketjussa kommentoi yleissä tasolla ja mahdollisuuksista, varsikin silloin jos pohditaan mihin voi käyttää.

Ketjussa on toki yksilöitä joilla hyvin yksilölliset mieltymykset ja tavat toimia, mutta jo puhutaan keittiön tekniikasta, niin tulee kyllä mieleen että vaativa keittiössä viihtyvä harrasta voi arvostaa myös digitalisaatio mahdollisuuksia, ehkä osa heistä nimenomaan haluaa virittää sen käyttöliittymän itselleen optimiksi jne.

Vaikka kuinka teet sadannen kerran saman soosin, sun on oikeasti maisteltava sitä soosia matkan varrella. Siihen nuo kikottimet eivät pysty.
No en nyt tiedä mitä valmistusta juuri nyt ajattelet. enkä väitä etteikö osassa oli seitä jatkuvaa "mittausta" maistelua, mutta osassa ne mittaukset, säädöt ovat erinomaisesti automatiikalle sopivia. Ja jos sitä kyttäämistä voi sysätä koneille niin iso helpotus, mistä kannattaa jopa maksaa.
Jos mietit aamua, niin kahvinkeitto, taitaa olla aiak marginaali jota kiinnostaa senkanssa puuhastelua, vaan kiinnostaa se että sieltä tulee tasalaatuista kamaa, minimi vaivalla, ilman odottelua. Jos aamulla syödään jotein muuta kun kaapista valmsita, eli kihautetaan, puuroa, kananmunia, jne, ehkä jopa sitä tuoretta leipää, niin olishan se kiva jos minimi vaivalla, toki nyky vehkeet ei taida pystyä siihen että jääkaapista vedetään kylmää ja leipäkaapista viileää.

Se on totta että osa keittiöarkea helpottavia laitteita kokee saman kohtalon kun ne terveyttä ja kuntoa kohottava helpotkuntolaitteet. Se helpous ei ole kaikille riittävä, eli vielä on kehittämisen varaa, mutta "apit" parhamillaan vievät asiaa pykälän eteenpäin.

Nyt ajankohtainen joulukinkku, voi sen ostaa enemmän valmiina, mutta jos se nyt tunkee sinne omaan uuniin, niin voi siinä vieressä seurata, ne pomsahtavat napitkin ihan näppäriä, mutta tuskin siitä haittaa jos ei tarvi rampata uunilla.
 
Muutamia muita käteviä etätoimintoja ovat mm. saunan lämmitys, auton webaston/ilmastoinnin käynnistys, kodin valaistuksen tarkistus/hallinta.

Turhakkeisiin kuuluvat mm. hammasharjan ja keittiön yrttiruukun appsit.

Minullakin on auton ja "webaston" etäkäynnistys, mutta minulle auto ei ole kodinkone joista puhuttiin. Kodin valaistuksen hallinta sovelluksella jopa minustakin hyödyllistä, tietyin edellytyksin. Omassa taloudessani hyöty olisi haittaa pienempi.
 
Ihan perusjuttuja taas. Tässä kontekstissa laitetta tyrkytetään uusavuttomille. Sitten joku vetää tuosta herneet nenään ja väittää, että sitä käytetään Michelin-rafloissa. Unohdetaan vain nuo lainalaisuudet, miksi ja miten tuota markkinoidaan myös tuolla argumentilla. Pidän edelleen mielipiteeni.
Thermomix tavaramerkistä en tiedä, mutta jos mietitään ravintolaa joka tavoittelee korkea tasalaatuista laatua, niin ravintoloitsijoita luulisi kiinnostavan tekniikka joka siinä auttaa. Osalla on toki niitä periaatteita jotka tärkempiä kuin lopputulos, osalla ihan tervettä kriittisyyttä, mutta silti halua kehittyä. Osa on valmiita kokeileen, ja on niitä tarinoita joissa on jotain ehkä hankittu, mutta ajanpuutteen takia jäänyt varastoon, mutta se kaivettu sieltä esille ja otettu käyttöön.

Toki ravintoloissa on tullut niitä omavalvonta vaatimuksia, joten digitalisaatiosta voi hakea siihen helpotusta, en tiedä mihin nyt vedät ruuanvalmistuksen rajat kommenteissa. uskon että osa keskustelijoista ei tässä nyt keskity siihen aineiosien annosteluun, vaan vähän laajemmin.
 
Thermomix tavaramerkistä en tiedä, mutta jos mietitään ravintolaa joka tavoittelee korkea tasalaatuista laatua, niin ravintoloitsijoita luulisi kiinnostavan tekniikka joka siinä auttaa. Osalla on toki niitä periaatteita jotka tärkempiä kuin lopputulos, osalla ihan tervettä kriittisyyttä, mutta silti halua kehittyä. Osa on valmiita kokeileen, ja on niitä tarinoita joissa on jotain ehkä hankittu, mutta ajanpuutteen takia jäänyt varastoon, mutta se kaivettu sieltä esille ja otettu käyttöön.

Toki ravintoloissa on tullut niitä omavalvonta vaatimuksia, joten digitalisaatiosta voi hakea siihen helpotusta, en tiedä mihin nyt vedät ruuanvalmistuksen rajat kommenteissa. uskon että osa keskustelijoista ei tässä nyt keskity siihen aineiosien annosteluun, vaan vähän laajemmin.
Tuota aihetta googlatessa osui vastaan tällainen Rafael Peñan (se ElBulli) haastattelu:

What was it like to work in Paris?
“I went to Pierre Au Palais Royale [also now closed], a one-Michelin-star restaurant that served classic French dishes. The mentality in that kitchen was very different from a Spanish one. The French were very square.

“On my first day they asked me to make mayonnaise and gave me the raw ingredients. I put them into the Thermomix. Afterwards, they told me to throw it out and start all over – it had to be whisked by hand. It tastes the same, but they insisted it be made by hand. That’s when I understood that you had to follow the rules.”

Mitä olen huippukokkien jutttuja seurannut, niin kyllä, kikkoja ja teknologiaa käytetään. Niitä kannattaa käyttää silloin, kun lopputulos on riittävän hyvä säästettyyn vaivaan verrattuna. Paitsi jos edellisen esimerkin mukaan ehdottomasti kielletään. Ja erityisesti, teknologiaa käytetään, koska sille on ammattikeittiössä ihan eri tavalla käyttöä kotikeittiöön verrattuna. Joku jäätelökone varmaan jaksaa kotona naurattaa hetken, mutta äkkiä sekin innostus todennäköisesti himmenee.

On niitä kikkoja mullakin, vaikka olen vain korkeintaan keskitason harrastelija. Mutta koska nyt on kyse digitalisaation tuomasta helpotuksesta, mä en näe kovin fiksuna toimintana sitä, että maksetaan itsensä kipeäksi laitteesta luullen, että nyt on jotain mullistavaa keksitty. Valmistajat koittavat keksiä jotain, mikä saa ihmiset ostamaan tuotteita, tarvitsivat tai eivät. Toisia kiinnostaa se tekniikka enemmän kuin se, mihin sitä käytetään. Eikä siinä ole mitään pahaa. Ei vaan sovi mulle. Airfryer löytyy, mutta sekin asuu yli 99% ajasta saunassa, koska se saatanan vehje vie ihan hitosti tilaa ja sitä käytetään todella harvoin. Pari kertaa kokeillut muuhun kuin wingseihin, ja siihen ne kokeilut jäivätkin. Oma reseptivihko ei vaan tuota härveliä tue.

Sauvasekotin+monitoimikulhot siihen löytyy. Käytän noista sitä sauvaa ylivoimaisesti useiten keittojen soseuttamiseen. Joskus vatkaan lettutaikinaa sillä vispilällä. Kerran vuodessa saatan vääntää peston tuolla. Riisikeitin löytyy. Sillä höyrytän nakkeja, kun tekee hodaria mieli. Joskus höyrytetään kalaa sillä, mutta riisiä sillä ei keitetä. Uunissa ne kalat kypsytettäisiin, jos ei tuota vehjettä olisi. Nakit saisi kattilassa. Ostin tuon joskus sinkkuaikana, näin jälkiviisaana jättäisin ostamatta. Pärjäisin siis oikeasti viidenkympin sauvasekottimella siinä ruuanlaitossa, mille on keksitty puolentoista tonnin ihmehärveli.

Jos asuisin omakotitalossa, voisin ehkä aavistuksen kiinnostua taloautomaatiosta. Kerrostaloasukkina silläkään saralla ei ole hirveästi asioita, miksi veisin kämppäni pilveen. Autoon liittyviä etähommia sentään on tullut käytettyä ja joitain juttuja jopa haluaisin aktiivisesti tarkkailla etänä. Nykyisellä se etäohjaus rajoittuu webaston käynnistykseen.
 
Tuota aihetta googlatessa osui vastaan tällainen Rafael P mä en näe kovin fiksuna toimintana sitä, että maksetaan itsensä kipeäksi laitteesta luullen, että nyt on jotain mullistavaa keksitty. Valmistajat koittavat keksiä jotain, mikä saa ihmiset ostamaan tuotteita, tarvitsivat tai eivät.
Jos ollaan näissä perinteisissä laitteissa, niin tänäpäivänä se lähenee kustannussäätöä että laitteeseen tuodaan etä/lähiyhteys. Toki valmistajat niistä alkuun yritti rahastaa, mutta kun alkoi olla peruskauraa niin se ei riittänyt lisähinnan pyyntiin. Toki valmistajat miettii keinoja rahastamiseen, ja nämä yhteydet toki tuovat uusia ansaintamalleja.

Enemmän näkisin ongelmia siinä että potenttiaalia ei hyödynnetä ja vaikka joku tuki olisi, niin puuttuu ominaisuuksia, eli jos laite valintaa tekee niin vaikea selivittää mihin se kykenee onko edes ns perusoletuksia.

Pidän toki ehdottoman tärkeänä että laitteet on käytettäviä sellaisenaan.
 
Ennen digitalisaatiota varmasti laatikko eroja, mutta saa kyllä aika rimpulaa hakea jos välikaasua joutuu käyttään, jos keskivertoaauto, niin tulee mieleen että yritetty runno kuin jollain automaatilla. tainnut se pakkikin olla synkronoitu jo vuosikymmeniä.
Viesteistäsi on kirjoitusvirheiden takia sen verran hankala saada selvää, etten jaksa niitä lukea kokonaan, mutta tämä pätkä nyt viimeistään paljastaa, ettet tiedä aiheesta mitään. Synkronoitu peruustusvaihde on melkoinen harvinaisuus uusissakin autoissa.
 
Kodin valaistuksen hallinta sovelluksella jopa minustakin hyödyllistä, tietyin edellytyksin. Omassa taloudessani hyöty olisi haittaa pienempi.
Tämä on hyvä esimerkki, koska juuri valaistuksessa hyvästä toteutuksesta on suuri apu ja verta kiehuttavat pierusovellukset ovat pahasti haitaksi.

Perusajatuksen tulisi siis olla se, että järjestelmää voidaan helposti konfiguroida tietoteknisen laitteen avulla, käytännössä 2023 siis älypuhelinsovelluksella. Niinikään normaalin päivittäiskäytön tulee onnistua käyttäjän haluamalla tavalla ilman sitä älylaitetta. Tarkoittaen siis katkaisijoita, liiketunnistimia, paikallaolotunnistusta, kalenteriohjausta jne. Toki käyttäjän halutessa käyttää älylaitteen läsnäoloa ohjaustapana tämä on ihan fiksua. Kunhan sitä laitetta ei tarvitse normaalissa valaistuksen käytössä ottaa käteen.

On mahdollisesti hyödyllistä jos toteutukseen sisältyy pilvipalvelu ja/tai muu helppo tapa mm. todelliseen etäkäyttöön. Tämä ei saisi olla pakollista eikä tämä saisi missään tapauksessa heikentää paikallisen käytön luotettavuutta tai häiritä normaalia toimintaa.

Jos mennään siihen, että puhelin on vain monimutkainen kaukosäädin valoille, ollaan kaukana älykodista tai hyvästä automaatiototeutuksesta.

Samoin koko homma aiheuttaa jo käyttöönottovaiheessa pahan digiraivon, jos tosiaan aluksi pitää perustaa jokin tili johonkin vakoilujärjestelmään ja vasta sitten pääsee lokaalisti parittamaan omia laitteita.
 
"Älypuhelinsovellus" tuntuu käytännössä aina tarkoittavan jotain suljetun koodin viritelmää, joka toimii vain Android- ja iOS-puhelimissa ja nuuskii puhelimesta kaikki käyttäjän tiedot ja myy ne eniten tarjoavalle. Ihmettelen kyllä, miksei noissa kodin etäohjattavissa älylaitteissa voisi olla jotain universaalimpaa etäohjausta esimerkiksi telnet-yhteydellä ja siinä joku yksinkertainen hyvin dokumentoitu protokolla, jolle olisi sitten helppo koodata myös jotain helppokäyttöisempiä käyttöliittymiä.
 
Mistä vuosikymmenestä nyt puhutaa, Biltema tuli Suomeen 80 luvun puolessavälissä, joka sekin tekee tiukkaan siihen aika ikkunaan mistä olen kuullut näitä akkujen sisäänkanto tarinoita.
2021 ostin uuden akun viimeksi. Edelliset 2 talvea selvisi niin, että vain isoimmilla pakkasilla ei käynnistynyt ja sai pari kertaa kantaa sisälle latautumaan. 2021 taisi tarvita 4 latausta ja siinä kohtaa totesin, että alkaa olla vähän liikaa. Tuossa autossa oli se akkua sivusta kiinnipitävän tukipalankin pultti ruostunut kiinni ja piti porata auki ja tehdä uusi patentti. Sellaista voi käydä kun on yli 10 vuotta paikallaan.
 
Viesteistäsi on kirjoitusvirheiden takia sen verran hankala saada selvää, etten jaksa niitä lukea kokonaan, mutta tämä pätkä nyt viimeistään paljastaa, ettet tiedä aiheesta mitään. Synkronoitu peruustusvaihde on melkoinen harvinaisuus uusissakin autoissa.

Höpö höpö. Ainahan jotain pikkukiesejä voi löytää synkronoimattomalla pakilla, mutta esimerkiksi Volvossa (M90-vaihteisto) tai Fordissa (MTX-75-vaihteisto) oli synkronoituja pakkeja jo 90-luvun puolella.
 
On mahdollisesti hyödyllistä jos toteutukseen sisältyy pilvipalvelu ja/tai muu helppo tapa mm. todelliseen etäkäyttöön. Tämä ei saisi olla pakollista eikä tämä saisi missään tapauksessa heikentää paikallisen käytön luotettavuutta tai häiritä normaalia toimintaa.
Yleensä jos pilvi on optionaalinen tai jopa mahdollista itse pystyttää se pilvi ja backend-palvelut, mennään liian monimutkaisiin systeemeihin peruskuluttajalle. Joku fullstack lead developer voisikin noita käyttää.

Jos mennään siihen, että puhelin on vain monimutkainen kaukosäädin valoille, ollaan kaukana älykodista tai hyvästä automaatiototeutuksesta.

Samoin koko homma aiheuttaa jo käyttöönottovaiheessa pahan digiraivon, jos tosiaan aluksi pitää perustaa jokin tili johonkin vakoilujärjestelmään ja vasta sitten pääsee lokaalisti parittamaan omia laitteita.

Mitä olen katsonut kaupoissa myytäviä jälkiasennettavia älykodin järjestelmiä, osan saa kiinni Home Assistantiin tai OpenHABiin, mutta ei valmistaja tällaisia mainosta. Usein tuki on tehty reversaamisen kautta. Valmistaja itse tarjoaa omaa pilvipasketta pelkästään. Onkin yllättävää, miten montaa ekosysteemiä nyt kaupataan. Veikkaan että näille käy pikkuhiljaa kuten streaming-palveluille, kun ihmiset eivät jaksa tilata 10 eri palvelua samaan aikaan. Noissa alkaa olla myös vähän samaa logiikkaa kun esim. kameroiden pilvipalvelut ja muut myyvät kk-hintaan lisäpalveluita.

Sama juttu jos asuntomessuilla tai vastaavissa käyt tai kyselet tarjouksia, talofirmat suosittavat uusiin taloihin jotain ABB free@home-systeemejä tai vastaavia. Ei sanaakaan avoimista ja itse hallittavista vaihtoehdoista. Päinvastoin, talokauppias voi vittuilla päin naamaa, että arvaapa mitä käy jälleenmyyntiarvolle, jos kustomoit jotain. Toinen varsin yleinen yhä uusissa kohteissa on älyttömät kaukosäätimet, joissa on ideana, että joka valolla on oma. Kaukosäädin on myös erittäin heikkolaatuinen kiinapaska, joka tuskin kestää erityisesti kosteissa tiloissa kovin montaa vuotta, koska ei sisällä mitään vedeneristystä. On tuo lyhyt käyttöikäkin ongelma, mutta ehkä isompi se, että joka valolle on oma säädin ja säätimiä paristonvaihtoineen voi sitten olla kymmeniä.
 
Jatkoin auton suunnittelu kukkaset ketjuun, vaikka juuri tuon kohdan tähän ketjuun poimit,
Digitalisaatio kesksutelusta, auto ihmiseten pariin.
Viesteistäsi on kirjoitusvirheiden takia sen verran hankala saada selvää, etten jaksa niitä lukea kokonaan, mutta tämä pätkä nyt viimeistään paljastaa, ettet tiedä aiheesta mitään. Synkronoitu peruustusvaihde on melkoinen harvinaisuus uusissakin autoissa.
(henkilöautoista)
Pakki synkronointi oli kärjistys, mutta kommenttisi jälkeen, onko tosiaan niin että nykyään melkoinen harvinaisuus, toki se manuaalilaatikko noin muutenkin alkaa oleen jopa Suomessa henkilöautoissa harvinaisuus (kärjistys).

Mutta en nyt väitä vastaan ja varsinkin jos nykyään manuaaleja paljon suppeammin, niin uskottava on.

Mutta ihna mielenkiintoista mitkä merkit/mallisarjat on nykyään synronoideen manuaaleista pakin.
 
Höpö höpö. Ainahan jotain pikkukiesejä voi löytää synkronoimattomalla pakilla, mutta esimerkiksi Volvossa (M90-vaihteisto) tai Fordissa (MTX-75-vaihteisto) oli synkronoituja pakkeja jo 90-luvun puolella.
Siksi kirjoitinkin, että synkronoidut peruutusvaihteet ovat harvinaisia.
 
"Älypuhelinsovellus" tuntuu käytännössä aina tarkoittavan jotain suljetun koodin viritelmää, joka toimii vain Android- ja iOS-puhelimissa ja nuuskii puhelimesta kaikki käyttäjän tiedot ja myy ne eniten tarjoavalle. Ihmettelen kyllä, miksei noissa kodin etäohjattavissa älylaitteissa voisi olla jotain universaalimpaa etäohjausta esimerkiksi telnet-yhteydellä ja siinä joku yksinkertainen hyvin dokumentoitu protokolla, jolle olisi sitten helppo koodata myös jotain helppokäyttöisempiä käyttöliittymiä.

Paitsi että eivät kaiva kaikkia käyttäjän tietoja, kerta niin Androidissa kuin iOS:ssa 3rd party applikaatioden pääsy käyttäjän tietoihin on rajattu erittäin voimakkaasti. Lähtökohtaisesti ei pääse käsiksi mihinkään henkilödataan, vaan käyttäjän pitää eksplisiittisesti hyväksyä se pääsy jokaisen eri applikaation kohdalla. Asia, jonka pitäisi olla aika tuttu juttu jokaiselle, joka on tässä viimeisen about 5 vuoden aikana käyttänyt mitään vähänkin tuoreempaa Android tai iOS versiota.
 
2021 ostin uuden akun viimeksi. Edelliset 2 talvea selvisi niin, että vain isoimmilla pakkasilla ei käynnistynyt ja sai pari kertaa kantaa sisälle latautumaan. 2021 taisi tarvita 4 latausta ja siinä kohtaa totesin, että alkaa olla vähän liikaa. Tuossa autossa oli se akkua sivusta kiinnipitävän tukipalankin pultti ruostunut kiinni ja piti porata auki ja tehdä uusi patentti. Sellaista voi käydä kun on yli 10 vuotta paikallaan.
Sori, nyt mulla vähän mielikuvituslaukkaa. onko nyt jostain harrasteautosta kyse, joka kuitekin tieliikennekelpoinen, jos sillä talvellla välillä ajalleen. Vai arkiauto / käyttö auton akkua pakkasilla sisälle raahaillaan ?

Tietenkin tässä pitää nyt avarata katsetta, ja ajatella että autot eri tarpeita varten, ei tarve päästä säännöllisesti tai "tärkesti" liikkeelle, ja lisäksi voi olla sitä intoa puuhastella, jos vielä se Biltemakaan ei osu matkalla edes joka kuukausi.

Siis tässä nyt ytitän luoda ymmärrystä , käsitystä siitä kuplasta missä ollaan, ja siinä yritin käyttää mielikuvitusta.
 
Yritän jatkaa tuolla autojen suunnittelut kukkaset ketjussa, mutta , minulle sopii kyllä tämäkin ketju. jos tuon aloituksen kuvauksen päivität.
Höpö höpö. Ainahan jotain pikkukiesejä voi löytää synkronoimattomalla pakilla, mutta esimerkiksi Volvossa (M90-vaihteisto) tai Fordissa (MTX-75-vaihteisto) oli synkronoituja pakkeja jo 90-luvun puolella.
Siksi kirjoitinkin, että synkronoidut peruutusvaihteet ovat harvinaisia.
Avaa nyt vähän enemmän, onko nyt lokiikkasi se että ennen oli yleinen, mutta nykyään ei ole yleinen koska automaatti yleinen ja manuaali "harvinainen", ja ne lähinnä jotain pikku kiesejä.

Koska tämä sinun osaamis aluetta, niin mitkä merkit/mallisarjat nyt on ilman pankin synkroinointia? Valitse tämä tai tuo digitalisaatio ketju. (tungen tätä tänne koska tuo on ihan manuaalijuttua)
 
Sori, nyt mulla vähän mielikuvituslaukkaa. onko nyt jostain harrasteautosta kyse, joka kuitekin tieliikennekelpoinen, jos sillä talvellla välillä ajalleen. Vai arkiauto / käyttö auton akkua pakkasilla sisälle raahaillaan ?

Tietenkin tässä pitää nyt avarata katsetta, ja ajatella että autot eri tarpeita varten, ei tarve päästä säännöllisesti tai "tärkesti" liikkeelle, ja lisäksi voi olla sitä intoa puuhastella, jos vielä se Biltemakaan ei osu matkalla edes joka kuukausi.

Siis tässä nyt ytitän luoda ymmärrystä , käsitystä siitä kuplasta missä ollaan, ja siinä yritin käyttää mielikuvitusta.
Aika paljon käyttöä vähentää se, että tekee etänä yli puolet viikosta ja silloin kun käy, niin pääsee kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Pysäköinnin maksullisuus ja kolhiintumisen riski parkkipaikalla myös syö hiukan intoa käyttää autoa. Biltemaan on vain 7 km, mutta ei ole matkan varrella vaan ihan eri suunnassa. Siinä olet oikeassa, että kyllä tällaisessa käytössä auto on kunnoltaan enemmän harrasteauto. Jos joka päivä pitäisi varmuudella päästä töihin, pitäisi panostaa hiukan enemmän.
 
Naapurilehdellä oli artikkeli junista, joiden korjaamista muissa kuin virallisissa korjaamoissa on estetty digitalisaation avulla. Tämä sivuaa ketjun aihetta siten, että digitalisaatiolla voidaan aiheuttaa keinotekoista "hajoamista", jotta kuluttaja ostaisi lisää tai käyttäisi vain virallista huoltoa. Vaikea sanoa tutkimatta, onko tällainen kehitys asiakkaalle nettohyödyllinen pitkällä aikavälillä.
 
"Älypuhelinsovellus" tuntuu käytännössä aina tarkoittavan jotain suljetun koodin viritelmää, joka toimii vain Android- ja iOS-puhelimissa ja nuuskii puhelimesta kaikki käyttäjän tiedot ja myy ne eniten tarjoavalle.
"Nuuskii kaikki käyttäjän tiedot ja myy ne..."

Tämä on juuri sitä perustelematonta epämääräisyyttä, johon aiemmin viitattiin salaliittohöpinällä, mutta siitä huolimatta, mitä ihmettä nyt taas?

Ihmettelen kyllä, miksei noissa kodin etäohjattavissa älylaitteissa voisi olla jotain universaalimpaa etäohjausta esimerkiksi telnet-yhteydellä ja siinä joku yksinkertainen hyvin dokumentoitu protokolla, jolle olisi sitten helppo koodata myös jotain helppokäyttöisempiä käyttöliittymiä.
Aiemmin haikailtiin ftp:n perään, mutta nyt on päästy sille tasolle, että Telnet olisi paras liikennöintitapa. Mitä täällä oikein tapahtuu?

Ja miksi ihmeessä jokaisen pitäisi voida tehdä oma käyttöliittymänsä jonkun toisen valmistamaan tuotteeseen? Kuulostaa melkoiselta PR-katastrofilta, vaikka toki ymmärränkin, että kourallisella ropelihattuja olisi tässä omat intressinsä.

Miten minusta tuntuu muutenkin, että syötät tätä keskustelua ChatGPT:lle ja pyydät siltä takaisin jotain sopivalla tavalla muotoiltuja trollahtavia vastauksia, joissa on seassa muutama etäisesti todellisuuteen pohjaava nippelitieto tukemassa muuta horinaa. Osuiko oikeaan?

Sori, nyt mulla vähän mielikuvituslaukkaa. onko nyt jostain harrasteautosta kyse, joka kuitekin tieliikennekelpoinen, jos sillä talvellla välillä ajalleen. Vai arkiauto / käyttö auton akkua pakkasilla sisälle raahaillaan ?

Tietenkin tässä pitää nyt avarata katsetta, ja ajatella että autot eri tarpeita varten, ei tarve päästä säännöllisesti tai "tärkesti" liikkeelle, ja lisäksi voi olla sitä intoa puuhastella, jos vielä se Biltemakaan ei osu matkalla edes joka kuukausi.

Siis tässä nyt ytitän luoda ymmärrystä , käsitystä siitä kuplasta missä ollaan, ja siinä yritin käyttää mielikuvitusta.
Yritän jatkaa tuolla autojen suunnittelut kukkaset ketjussa, mutta , minulle sopii kyllä tämäkin ketju. jos tuon aloituksen kuvauksen päivität.
Jatka missä tahansa, mutta tässä on aikojen saatossa kaikella kunnioituksella monta kertaa kauniisti pyydetty, että voisitko kiinnittää huomiota ulosantiisi. Vaikka olisi millaista lukihäiriötä tms taustalla, niin siitä huolimatta kannattaa vetää happea välissä ja oikolukea viestit vaikka pari lisäkertaa ennen postaamista, kun ei noista viesteistä oikein ota tällaisenaan selkoa. Kiitos.
 
"Älypuhelinsovellus" tuntuu käytännössä aina tarkoittavan jotain suljetun koodin viritelmää, joka toimii vain Android- ja iOS-puhelimissa ja nuuskii puhelimesta kaikki käyttäjän tiedot ja myy ne eniten tarjoavalle.

Täällä oikea paikka näille salaliittoteorioille:


Kummassakin käyttöjärjestelmässä käyttäjä on se taho, joka antaa softalle pääsyn omaan dataan jos niin haluaa. Tai evää pääsyn halutessaan.
 
Spotify freella on menty kuukausitolkulla, koska toimii töitä tehdessä kätevästi tuo web player ilman sovelluksen asentamista. Alkoi vaan jossain vaiheessa tuntua, että äänenlaatua on entisestään huononnettu free-versiossa, joten tilasin premiumin. Nyt jos laitan soittolistalta biisin soimaan, Spotify skippaa viisi biisiä välittömästi ja alkaa soittaa kuudetta. Ääni häviää 12 sekunnin kohdalla. Sama juttu joka kerta eikä korjaannu selaimen sulkemisella, sivun päivittämisellä, sivun sulkemisella ja avaamisella, uudelleen kirjautumisella.

Taisi lähteä tuote palautukseen alle 5min ostohetkestä.

Edit: Ei lähdekkään, uudelleen kirjautuminen auttoi. Olinpas hölmö kun toi jäi koittamatta. Jopa ihan looginen ratkaisu. Hyvä että ehdin postata tänne vikinät ensin. Toimikoon tämä ohjeena jos muilla tulee sama ongelma vastaan.

Edit 2: sanottakoon nyt vielä että mielestäni ihan säädyllisissä Jabroissa kuulostaa premiumikin selkeästi huonommalta kuin kuvittelin yli 11€ kk-hintaan. Taso laskussa jo pidemmän aikaa?
 
Viimeksi muokattu:
Spotify freella on menty kuukausitolkulla, koska toimii töitä tehdessä kätevästi tuo web player ilman sovelluksen asentamista. Alkoi vaan jossain vaiheessa tuntua, että äänenlaatua on entisestään huononnettu free-versiossa, joten tilasin premiumin. Nyt jos laitan soittolistalta biisin soimaan, Spotify skippaa viisi biisiä välittömästi ja alkaa soittaa kuudetta. Ääni häviää 12 sekunnin kohdalla. Sama juttu joka kerta eikä korjaannu selaimen sulkemisella, sivun päivittämisellä, sivun sulkemisella ja avaamisella, uudelleen kirjautumisella.

Taisi lähteä tuote palautukseen alle 5min ostohetkestä.

Edit: Ei lähdekkään, uudelleen kirjautuminen auttoi. Olinpas hölmö kun toi jäi koittamatta. Jopa ihan looginen ratkaisu. Hyvä että ehdin postata tänne vikinät ensin. Toimikoon tämä ohjeena jos muilla tulee sama ongelma vastaan.

Onko Spotify free kenties analoginen?
 
Kummassakin käyttöjärjestelmässä käyttäjä on se taho, joka antaa softalle pääsyn omaan dataan jos niin haluaa. Tai evää pääsyn halutessaan.
Tavallaan, mutta jos politiikka on se että anna kohtuuttomasti tai ole käyttämättä, niin se ajatus jää vähän puolitiehen.

Oliko tämä ketju vai joku muu, niin toinen ongelma on tuo että ne softat on tarjolla ainoastaan noissa sovelluskaupoissa ja Andoidissa Googlen asema länsimaissa johtanut siihen että se voi lisäksi sitouttuu Google Androidiin omilla rajapinnoilla, tai siis kehittäjät käyttävät Googlen juttuja, miettimättä että ei toimi ei avoimessa Androidissa.

Pakkaa sekoittaa vielä se että Google karsii tukea vanhoilta sovelluksilta , mistä seuraa se että kannattaa hillota jotain vanhaa laitetta.
 
Edit 2: sanottakoon nyt vielä että mielestäni ihan säädyllisissä Jabroissa kuulostaa premiumikin selkeästi huonommalta kuin kuvittelin yli 11€ kk-hintaan. Taso laskussa jo pidemmän aikaa?
Ei pidä paikkaansa. Tarkista asetukset sekä sovelluksesta, että laitteistasi.

1702887006852.png


Spotifylle on muuten olemassa omakin ketjunsa.
 
Tavallaan, mutta jos politiikka on se että anna kohtuuttomasti tai ole käyttämättä, niin se ajatus jää vähän puolitiehen.

Se politiikka ei ole tuollainen. Vaan se politiikka on, että pyydä oikeuksia vain silloin, kun niitä oikeuksia oikeasti tarvitaan. Ja jos käyttäjä ei myönnä niitä oikeuksia, niin sitten applikaation pitää jatkaa toimintaansa niiltä osin kuin se on mahdollista. Toki tuon kontrollointi on sitten kiinni siitä sovelluskaupan laadun valvonnasta, mutta nykyään kyllä ainakin kaikki vähänkin isompien firmojen appikset toimivat tuolla periaattella.
Lisäksi noita oikeuksia nykyään aikarajoitetaan vahvasti. Saako applikaatio pysyvät oikeudet (kunnes ne käy poistamassa), vai saako applikaatio oikeuden vain sille yhdelle käyttökerralle. Onko applikaatiolla oikeudet pyöriessään taustalla vai vain silloin kun applikaatio on aktiivisena auki. jne.
 
Ei pidä paikkaansa. Tarkista asetukset sekä sovelluksesta, että laitteistasi.
Olen kuunnellut selainversiolla ettei törmää asennus työnantajan IT-muuriin, ei näköjään törmännyt. Selaimella noita asetuksia ei ole, sovelluksessa saa siis paremman äänenlaadun kuin selaimella vaikka premiumilla kuuntelisi kumpaakin. Se vähän yllätti miksei näitä asetuksia ole selaimessa, mutta mennään näillä.
Spotifylle on muuten olemassa omakin ketjunsa.
Laitan jatkossa tuonne.
 
Olen kuunnellut selainversiolla ettei törmää asennus työnantajan IT-muuriin, ei näköjään törmännyt. Selaimella noita asetuksia ei ole, sovelluksessa saa siis paremman äänenlaadun kuin selaimella vaikka premiumilla kuuntelisi kumpaakin. Se vähän yllätti miksei näitä asetuksia ole selaimessa, mutta mennään näillä.
Laitan jatkossa tuonne.


Web player käyttänee eri koodekkia tai ainakin erilaisia koodekin asetuksia premiumillakin kuin sovellukset.
 
"Älypuhelinsovellus" tuntuu käytännössä aina tarkoittavan jotain suljetun koodin viritelmää, joka toimii vain Android- ja iOS-puhelimissa ja nuuskii puhelimesta kaikki käyttäjän tiedot ja myy ne eniten tarjoavalle. Ihmettelen kyllä, miksei noissa kodin etäohjattavissa älylaitteissa voisi olla jotain universaalimpaa etäohjausta esimerkiksi telnet-yhteydellä ja siinä joku yksinkertainen hyvin dokumentoitu protokolla, jolle olisi sitten helppo koodata myös jotain helppokäyttöisempiä käyttöliittymiä.
Koska 99,9% käyttäjistä ei halua tai osaa käyttää mitään telnetiä saati koodata omaa käyttöliittymäänsä robotti-imuriinsa jos ei halua antaa sille ohjeita komentoriviltä kun olemassaoleva älylaite riittää.

Miksi yksikään kaupallinen toimija käyttäisi tällaisen marginaaliryhmän paapomiseen arvokasta tuotekehitysaikaa?
 
Koska 99,9% käyttäjistä ei halua tai osaa käyttää mitään telnetiä saati koodata omaa käyttöliittymäänsä robotti-imuriinsa jos ei halua antaa sille ohjeita komentoriviltä kun olemassaoleva älylaite riittää.

Miksi yksikään kaupallinen toimija käyttäisi tällaisen marginaaliryhmän paapomiseen arvokasta tuotekehitysaikaa?
Ja kun noita helpompi rajapintoja, protogollia ja Koti IoT alustoja alkaa oleen pilvin pimein joihin osaa jo isompi prosentti vehkeet liittää, ja toki innokas osaava koodarinkin voisi koodata ihan itse koko roskan.

Toki kirjavuus on haitta, mutta jos jotain lisää ehdotetaan niin se pitäisi pystyä perusteleen miten se peittoaa olemassaoelva suosiota saaneet.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 622
Viestejä
4 493 868
Jäsenet
74 265
Uusin jäsen
NiuNau

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom