Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sompi
  • Aloitettu Aloitettu
Kontrastista puhuttaessa kannattaisi samalla täsmentää, millä tavalla ja millaisissa olosuhteissa kontrasti on mitattu. Natiivikontrasti saadaan selville mittaamalla täysin valkoisen ja täysin mustan testikuvan kirkkaus peräjälkeen. Ansi-kontrasti saadaan mittaamalla valkoisen ja mustan kirkkaus samasta testikuvassa, niin että molempiä sävyjä on kuvassa yhtä paljon ja keskimääräinen kuvan kirkkaus on 50 %.

LCD-näytön kannalta ei ole juurikaan väliä, puhutaanko natiivi- vai ansi-kontrastista: IPS-tyylisten paneelien natiivikontrasti on 1000:1 ja VA-tyylisten n. 3000:1 tietämillä ja ansi-kontrasti voidaan usein todeta hieman matalammaksi vain mittaamalla se siihen soveltuvalla testikuviolla. Samalla tavalla useimmat mattapintaiset LCD-näytöt kestävät kohtuullisen hyvin hajavaloa, ilman että kuvan kontrasti kärsii heti merkittävästi.

CRT-näytöllä tilanne on varsin erilainen. Jos ajatellaan, että parhaiten mittautuvat ja oikein kalibroidut mallit yltävät yli 10000:1 natiivikontrastisuhteeseen, on niiden ansi-kontrasti tätä merkittävästi huonompi ollen luokkaa 200-300:1. Ja jos monitoria ei katsota täysin pimeässä tilassa, kuva alkaa kärsimään heijastuksista melko nopeasti kontrastin heikentyessä.

Voin kuitenkin kuvitella, että pimeässä huoneessa ja sopivalla materiaalilla, kuten esimerkiksi elokuvia katsottaessa, CRT-näytön kuva voi todellakin näyttää parempikontrastiselta kuin perinteisen LCD-monitorin. Mutta toimistokäytössä ja perinteistä tietokoneen käyttöliittymää katsottaessa tilanne on varmasti päinvastainen.
 
Uskoisin, että nykyään teoriassa pystyttäisiinkin tekemään melko hyvä kuvaputki, jos tarkkuusvalmistettaisiin osia ja käytettäisiin jotain äärimmäisen mustia nanopinnotteita. Varmaan myös hila voitaisiin tarkkuusvalmistaa jollain nanoputkitekniikalla ja jos näyttöön tuotaisiin DACit ja muut niin päästäisiin uusiin ulottuvuuksiin laadussa verrattuna vanhoihin näyttöihin. Mutta eihän tällaisia tehdä ainakaan kuluttajamarkkinoille. Meillä on enää ikäloppuja serrilaitteita.
Aiemmin kyseltiin että mikä on se käyttökohde jossa CRT pesisi, uskon myös että tänäpäivänä voitaisiin tehdä paljon parempia putkia kuin aikanaan, mutta olen myös sitä mieltä että jos tekniikalla olisi jotain oikeaa kysyntää, niin niitä myös tehtäisiin.
Kuluttajamarkkinoilla jo vanhankin tekniikan putket ajaisi jo ihan hinnan takia ulos markkinoilta, ja onhan niissä niin paljon haittapuolia ettei ne kävisi kaupaksi vaikka olisivat selkeästi halvempia kuin nyky vaihtoehdot.
 
Tänäpäivänä näyttöjen tuuma tarkkuus on katseluetäisyyksillä ja muu kyvykkyys sillä tasolla että tuota ei ole aikoihin mainittu, (toki keskustellaan eri littu näyttöjen välisistä eroista,) Näyttöjä pystytään siis tekemään silmikko näytöistä sadan tai useamman metrin päästä katseltaviin. Puolijohde näytöt tulleet kameroihinkin.
Nykyään kolme tyypillistä peruskokoa esim. pöytäkoneissa on 1080p ja 21", 1440p ja 24-27" ja 4k ja 27-32" -- tai sitten joku leveämpi ja korkeampi versio suunnilleen samalla pikselitiheydellä. Noissa on PPI-luvut luokkaa 105-140. Lisäksi digikuvalla saa toiseen suuntaan tehtyä vielä pientä säätöä alipikselitasolla. Näissä on aika paljon korkeampi tarkkuus kuin shadow mask -tekniikalla olleissa kuvaputkissa, joissa yhden hilan pisteen valaisu aktivoi viereisiäkin. Lisäksi nyt prosessointiteho on kasvanut niin että työpöydän kuvaa voidaan skaalata muutenkin kuin kokonaisluvuilla. Nuoremmat polvet eivät varmaan ole kuulleetkaan näyttötilan vaihdosta.
 
Nykyään kolme tyypillistä peruskokoa esim. pöytäkoneissa on 1080p ja 21", 1440p ja 24-27" ja 4k ja 27-32" -- tai sitten joku leveämpi ja korkeampi versio suunnilleen samalla pikselitiheydellä. Noissa on PPI-luvut luokkaa 105-140. Lisäksi digikuvalla saa toiseen suuntaan tehtyä vielä pientä säätöä alipikselitasolla. Näissä on aika paljon korkeampi tarkkuus kuin shadow mask -tekniikalla olleissa kuvaputkissa, joissa yhden hilan pisteen valaisu aktivoi viereisiäkin. Lisäksi nyt prosessointiteho on kasvanut niin että työpöydän kuvaa voidaan skaalata muutenkin kuin kokonaisluvuilla. Nuoremmat polvet eivät varmaan ole kuulleetkaan näyttötilan vaihdosta.
Ihan uutena on myynnissä 27" 1080p joka on jossain 80-82ppi luokassa riippuen mikä se tuumakoko tarkasti on mutta se on varmaan pahinta mitä nykyään käytetään
 
Noissa on PPI-luvut luokkaa 105-140

Ja esim. näissä MacBookeissa ollaan jo lähellä ns. retina-tarkkuuksia kun PPI on 254. Ei voinut CRT:llä kuin uneksia tällaisesta tarkkuudesta. Näillä tarkkuuksilla kuvan skaalaaminen helpottuu ja aliasointiongelmat alkavat kadota. macOS taitaa rendata kuvan ensin paljon korkeammalla resolla ja sitten skaalaa alas käyttäjän haluamaan viertuaaliseen resoon. Näytön tarkkuuden ansiosta kaikki näyttää silti hyvältä.

Ja kyllä, olen nähnyt ja käyttänyt vuosien varrella useita CRT-putkia. Niitä käytettiin, koska parempaa ei ollut tarjolla. Aluksi pelattiin ihan vain telkkarilla. Sitten tarkemmilla kuvaputkilla. Nyt niitä ei käytetä, koska littunäytöt ovat menneet niistä ohi jo vuosikausia sitten niin monin tavoin.
 
Ihan uutena on myynnissä 27" 1080p joka on jossain 80-82ppi luokassa riippuen mikä se tuumakoko tarkasti on mutta se on varmaan pahinta mitä nykyään käytetään
Oiskohan noissa ideana se, että ovat ikäihmisille, jotka eivät näe muuten? Tai budjettisyyt eli saa paremmat värit ja muut ominaisuudet kuin 1440p-paneelille tuossa hinta- ja kokoluokassa? Jotkut on noista valittaneet, että hidpi-ohjelmat eivät nätisti skaalaudu korkean resoluution näytöille, mutta en osaa itse sanoa - ollut Linuxissa 27" 1440p-näyttö käytössä yli 10 vuotta sitten jo.

Ja esim. näissä MacBookeissa ollaan jo lähellä ns. retina-tarkkuuksia kun PPI on 254. Ei voinut CRT:llä kuin uneksia tällaisesta tarkkuudesta. Näillä tarkkuuksilla kuvan skaalaaminen helpottuu ja aliasointiongelmat alkavat kadota
Joo noissa pienemmissä laitteissa PPI on paljon isompi yleensä. Keskityin noihin pöytäkoneisiin kun en ole kuvaputkia nähnyt kuin jossain 80-luvun museoläppäreissä.
 
Oiskohan noissa ideana se, että ovat ikäihmisille, jotka eivät näe muuten? Tai budjettisyyt eli saa paremmat värit ja muut ominaisuudet kuin 1440p-paneelille tuossa hinta- ja kokoluokassa? Jotkut on noista valittaneet, että hidpi-ohjelmat eivät nätisti skaalaudu korkean resoluution näytöille, mutta en osaa itse sanoa - ollut Linuxissa 27" 1440p-näyttö käytössä yli 10 vuotta sitten jo.


Joo noissa pienemmissä laitteissa PPI on paljon isompi yleensä. Keskityin noihin pöytäkoneisiin kun en ole kuvaputkia nähnyt kuin jossain 80-luvun museoläppäreissä.
Jos tässä CRT työpöydälla haikaillaan, niin ehkä sitten on sitä maksuhalukkuutta ja nuo alla kahden tonnin halppis litut voi unohtaa.
 
Omien aika monesta eri näytöstä tulleiden kokemusten perusteella on kyllä kovin hankalaa uskoa noihin kontrasti- ja kirkkauslukuihin, joita tässä viestiketjussa esitetään. Eihän LCD-näytön ole teknisesti mahdollistakaan olla kovin suurikontrastinen, kun se itse näyttöpaneeli ei valaise mitään ja viime kädessä suurin mahdollinen kontrasti riippuu vain siitä, miten hyvin taustavalo saadaan heijastumaan pikseleistä, jotka on tarkoitus valaista, ja miten hyvin se saadaan olemaan heijastumatta pikseleistä, joissa on tarkoitus näyttää mustaa. Itsevalaisevilla näyttötyypeillä kuten CRT:llä ja OLEDillä on tuossa selvä etulyöntiasema.
 
Omien aika monesta eri näytöstä tulleiden kokemusten perusteella on kyllä kovin hankalaa uskoa noihin kontrasti- ja kirkkauslukuihin, joita tässä viestiketjussa esitetään.
hmm, en tiedä kuinka lukuisa ja kuinka hyvä otanta nyky tuotteista. Mutta uskon että ketjussa on nimimerkkejä joitka nähneet satoja, tai enemmänkin surkeita LCD näyttöjä, mutta eivät silti sano että LCD on surkea ja ettei se voi olla CRT parempi.
Siviili voi käydä vaikka Gigantissa katselemassa erilaisia LCD totetuksia, varsinaisia monitoreita siellä vähän, mutta puhelin, läppäri (*, ja telkka osastolla löytyy monenlaista, osaa voi vähän säätä, ja moni tarkoituksella säädetty ihan pieleen.. toki ei taida olla yhtään CRT näyttöä mihin verrata.
Mutta voisin kuvitella että tuollaisenaankin aikamoinen elämys, vs ne lcd joilla ei erotu teksti aiemmin linkatusta testimateriaalista. Myymälöissä aika kirkkaat valot, joka ei olisi eduksi CRTlle, mutta samalla voi ihailla niiden littunäyttöjen/telkkojen mustaa. ja kuvitella mielessään vaaleenharmaata putkenpintaa. Gigantti toki edustaa sitäkuluttaja matkusta, ettei sieltä niitä premiumeja olet.


(*
Samalla voi vähän tsekkailla miten nyky läppärin näytössä skaalautuu. Tosin en tiedä onko kohtuu matkan päässä isompaa Giganttia, mutta tämän takia kai vähän matkustaakin.
 
Kyllä CRT-näytön yleensä saa paljon kirkkaammaksi kuin LCD-tekniikkaa käyttävän littunäytön. Näiden littunäyttöjen kanssa tulee ongelmia jo kun aurinko vähän paistaa kesällä huoneeseen, kun näyttöä ei vain tahdo saada riittävän kirkkaaksi.

Itsellä tässä on "päänäyttönä" Samsung Syncmaster 2443, ja siinä lukee etukehyksessä "50000:1 Dynamic Contrast". Näytön asetuksissa on joku "MagicBright"-asetus ja muutama esisäädetty kontrasti-kirkkaus-säätö. Jokaisella esiasetetulla säädöllä näytön kirkkaus menee niin isolle, ettei sitä kovin mielellään pimeässä huoneessa katsele. Auringon valaisemaan huoneeseen se taas on liian valoton. "MagicBright" päällä kirkkaus menee suuremmalle kun näytön kuvassa on paljon valkoista, ja pienemmälle kun siinä on paljon mustaa. Itse näyttöpaneelin kontrastia se ei tietenkään paranna mitenkään, vaan kontrasti on aina aivan surkea verrattuna mihin tahansa CRT-näyttöön ja tuo minun aiemmin linkkaama ala-asteella tekemäni sivu on tällä näytöllä aivan lukukelvoton.

Tuo "MagicBright" taitaa olla jotain sukua tuolle FALD-tekniikalle.
 
Kyllä CRT-näytön yleensä saa paljon kirkkaammaksi kuin LCD-tekniikkaa käyttävän littunäytön. Näiden littunäyttöjen kanssa tulee ongelmia jo kun aurinko vähän paistaa kesällä huoneeseen, kun näyttöä ei vain tahdo saada riittävän kirkkaaksi.
Varmasti löytyy vertailu pari missä noin. Mutta tänäpäivänä on toki LCD näyttöjä jotka sitten pesee ne CRT näytöt tuossakin. ja tämänpäivän ulkonäytöt ei ole CRT putkia, koosta vähän riippuu mitä ovat mutta, isoissa ei taida olla LCD kerrosta.
Puhelimissa on tänäpäivänä näyttöjä joita voi yllättävän hyvin katsella päivällä, CRT verrattuna häikäisevän hyvin, toki LCD on ollut se tekniikka jo vanhaan aikaan jolla pystyttiin tekemää näyttö joka luettavaissa päivänvalossa vs CRT.

CRT putkien ympärille rakenneltiin niitä valosuojia että jotain näkys.
Itsellä tässä on "päänäyttönä" Samsung Syncmaster 2443, ja siinä lukee etukehyksessä "50000:1 Dynamic Contrast". Näytön asetuksissa on joku "MagicBright"-asetus ja muutama esisäädetty kontrasti-kirkkaus-säätö. Jokaisella esiasetetulla säädöllä näytön kirkkaus menee niin isolle, ettei sitä kovin mielellään pimeässä huoneessa katsele. Auringon valaisemaan huoneeseen se taas on liian valoton. "MagicBright" päällä kirkkaus menee suuremmalle kun näytön kuvassa on paljon valkoista, ja pienemmälle kun siinä on paljon mustaa. Itse näyttöpaneelin kontrastia se ei tietenkään paranna mitenkään, vaan kontrasti on aina aivan surkea verrattuna mihin tahansa CRT-näyttöön ja tuo minun aiemmin linkkaama ala-asteella tekemäni sivu on tällä näytöllä aivan lukukelvoton.

Tuo "MagicBright" taitaa olla jotain sukua tuolle FALD-tekniikalle.
LCD näyttöt on harpponeet vuosikymmenten aikana, jos tuolla ei erotu se testi sivu, niin ei sitä sovi yleistää. Sitä en tiedä onko säätöjuttu, vai onko vain laite jatkoajalle ennen viimeistä himmenemistä.
Tuo ilmeisesti ei ole viimevuosikymmenneltä, vaan sitä edelliseltä, tonnin euro seteli ym uutta ja hienoa.
 
LCD näyttöt on harpponeet vuosikymmenten aikana, jos tuolla ei erotu se testi sivu, niin ei sitä sovi yleistää. Sitä en tiedä onko säätöjuttu, vai onko vain laite jatkoajalle ennen viimeistä himmenemistä.
Tuo ilmeisesti ei ole viimevuosikymmenneltä, vaan sitä edelliseltä, tonnin euro seteli ym uutta ja hienoa.
Tuo Sompin Samsung 2443 on googlailun perusteella ~15 vuotta vanha näyttö ja siinä on uutena ollut 300 cd/m² maksimikirkkaus CFL-taustavalolla (loisteputki). Täällä on kuvattu CFL-lamppujen toimintaa ja kuvaajan mukaan kirkkaus voi jo puolittua 6000 tunnissa:

Fluorescents lose intensity mostly because of the chemical changes in the phosphor coating on the inside walls. The absorption of the Hg ultraviolet emission and re-emission of visible light is due to the molecular structure of the coating, which will become disrupted with addition of stimulus energy. (I personally ran into this when I developed special imaging equipment.) Data for CFL bulbs are proprietary and hard to find; this is “typical” data published by the U.S. DOE.

- - -


Minusta litteissä näytöissä on ollut todella laadukkaita taustavaloja verrattuna koteihin myytyihin E27-kannallisiin energiansäästölamppuihin. Ihan uskomattomia käyttöaikoja laitteille, jotka monesti poistetaan työelämässä käytöstä jo 5-10 vuoden jälkeen. Olen omista näytöistä ollut yllättynyt, miten niissä on kymmeniä tuhansia tunteja käyttöä ja silti toimivat. Ledivalaistuissa on tilanne vielä parempi.

Isoin pettymys on ollut HP Compaq LA2405wg -näyttö, joka alunperin oli 300 cd/m², mutta noin 12t tunnin ja 13 käyttövuoden jälkeen näyttö oli jo niin pimeä, että kirkkaus ja kontrasti 100%:ssa näytöllä #FFFFFF-valkoinen oli silmämääräisesti noin puolet siitä kirkkaudesta mitä 250 cd/m² läppärin 4-vuotiaalla TN-näytöllä. Sitten taas esim. Dellin 2713HM vuodelta 2013 on edelleen ok - alkuperäinen 350 cd/m² on mahdollistanut kirkkauden ruuvaamisen ylös näytön himmetessä. Nyt molemmat ovat arvossa 75%. Selvästi kirkkautta on pitänyt nostaa kun pari vuotta vanhassa 250 cd/m² näytössä luvut ovat 60% ja 50% - tosin asteikot eivät välttämättä ole lineaariset. Näytöt on kalibroitu samalle tasolle Colormunki Displayllä. Acerin vanha 21" ledivalaistu TN-paneeli 2009:ltä on edelleen myös käytössä anopilla ja hyvässä kunnossa. Yksi 2010-luvulla ostettu Benq on myös yhä todella kirkas, mutta siinä oli alunperinkin muistaakseni 400 cd/m². Töissä Dellin näytöt ovat olleet solidia tavaraa. Läppäreiden TN-näytöistä kuitenkin huomaa, että kun kaivaa jonkun vanhan koneen esiin, sekä kirkkaus että gamut on aika onnetonta nykynäyttöihin verrattuna.

Veikkaisin tässäkin, että jos Sompi käyttelee jotain 15-20 vuotta vanhoja litteitä näyttöjä, niissä on vaan taustavalo himmentynyt. Jos lähtökohta on 250-300 cd/m², niin nyt voi olla 150-200 cd/m² jäljellä. Sitten vielä TN-paneeli, huonot katselukulmat, 6-bittiset värit ja välkkyvä himmentynyt loistevalo taustalla ja ehkä huonolaatuinen analogisignaali, niin onko ihme jos kokemus ei ole kovin hyvä. Ottaa viereen vaikka ViewSonic Elite XG320U:n vertailukohdaksi. Voi yllättää.
 
Minulla oli tuollainen 2443 vuoden verran käytössä kun sain työpaikalta ilmaiseksi käytöstä poistettuna. Voi sanoa että kehitys on kehittynyt vuosien saatossa kuvanlaadun osalta, aivan sysipaska näyttö nykyään.

Jos tuohon malliin perustat kokemuksesi, niin selvä pyy.

SAVE_20240108_073319_copy_460x819.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mulla oli työkäytössä kaksi noita 2443:ia, enkä ollut ainoa, jolla oli sama setuppi. Oli muuten hankala säätää niin, että sai kahden vierekkäisen näytön sävyt ja kirkkaudet edes lähelle toisiaan. Mutta vielä hankalampaa oli saada terävyys samalle tasolle. Joskus piti jopa siirtää dokumentti sille tarkemmalle näytölle, jos halusi saada tekstistä selvää. Ja kun joskus kävi kurkkimassa kollegoiden näytöiltä jotain konsultaatiota, oli jopa vielä huonompia suttuja tarjolla. Serriähän nuo tänä päivänä ovat. Jo pelkästään resoluution takia nakkaisin nuo jorpakkoon. Niille dynaamisille kontrastiluvuille nauroivat kaikki. Ihan mainoskikka, vertautuu mainittuihin vahvareiden pomppu-watteihin.
 
Kyllä CRT-näytön yleensä saa paljon kirkkaammaksi kuin LCD-tekniikkaa käyttävän littunäytön. Näiden littunäyttöjen kanssa tulee ongelmia jo kun aurinko vähän paistaa kesällä huoneeseen, kun näyttöä ei vain tahdo saada riittävän kirkkaaksi.

Itsellä tässä on "päänäyttönä" Samsung Syncmaster 2443, ja siinä lukee etukehyksessä "50000:1 Dynamic Contrast". Näytön asetuksissa on joku "MagicBright"-asetus ja muutama esisäädetty kontrasti-kirkkaus-säätö. Jokaisella esiasetetulla säädöllä näytön kirkkaus menee niin isolle, ettei sitä kovin mielellään pimeässä huoneessa katsele. Auringon valaisemaan huoneeseen se taas on liian valoton. "MagicBright" päällä kirkkaus menee suuremmalle kun näytön kuvassa on paljon valkoista, ja pienemmälle kun siinä on paljon mustaa. Itse näyttöpaneelin kontrastia se ei tietenkään paranna mitenkään, vaan kontrasti on aina aivan surkea verrattuna mihin tahansa CRT-näyttöön ja tuo minun aiemmin linkkaama ala-asteella tekemäni sivu on tällä näytöllä aivan lukukelvoton.

Tuo "MagicBright" taitaa olla jotain sukua tuolle FALD-tekniikalle.

Puhe moderneista littynäytöistä ja sä käytät verrokkina näyttöä joka ei ole viime vuosikymmeneltä vaan sitä edeltävältä. Ei sinänsä että tuo mitenkään yllättäisi tässä ketjussa, mutta joku roti nyt sentään pitäisi olla.
 
Mutta uskon että ketjussa on nimimerkkejä joitka nähneet satoja, tai enemmänkin surkeita LCD näyttöjä, mutta eivät silti sano että LCD on surkea ja ettei se voi olla CRT parempi.

Nopeasti tuli "tunnustus" oikein kuvatodisteiden keran :-)

Minulla oli tuollainen 2443 vuoden verran käytössä kun sain työpaikalta ilmaiseksi käytöstä poistettuna. Voi sanoa että kehitys on kehittynyt vuosien saatossa kuvanlaadun osalta, aivan sysipaska näyttö nykyään.

Jos tuohon malliin perustat kokemuksesi, niin selvä pyy.

SAVE_20240108_073319_copy_460x819.jpg
 
Ennen kuin ehdin edes lukea Sompin viestiin asti niin mietin että varmastikin ainoa kokemus jostain litusta joka on valmistettu samoihin aikoihin kuin viimeiset CRT:t ja oikeinhan arvasin. Vanhinkin littu mitä itsellä ollut on tuoreempaa ja laadukkaampaa tekniikkaa kuin tuo Sompin 2443.
Ihan ongelmitta Sompin "mahdoton" nettisivu näkyy myös kakkosnäyttönä olevalla BenQ E2200HD jota pidän surkeana näyttönä.
 
Saatteko esimerkiksi tämän sivun teksteistä mitään selvää moderneilla littunäytöillä: Avaruus

Itse en ainakaan kovin hyvin saa. Kokeilin katsella tuota sivua kahdella eri kuvaputkinäytöllä ja nuo vasemmanpuoleisen kehyksen linkitkin ovat oikein helposti luettavissa kuvaputkella.
Helkkari, käytin 5-10 minuuttia työaikaa kun yritin selvittää että mitä siellä sivulla oikein pitäisi näkyä...

Kunnes tajusin että puhuttiin ihan vain nuista selkeästi näkyvistä tekstilinkeistä: Aurinko, Venus, Merkurius, ... :cautious:

Näyttönä siis 3v vanha LG OLED CX jota käytän monitorina.
 
Kyllä CRT-näytön yleensä saa paljon kirkkaammaksi kuin LCD-tekniikkaa käyttävän littunäytön

Taas sä projisoit kokemuksiasi omasta SER-jätteestä kattamaan koko tekniikan. Olet väärässä myös tässä asiassa.

CRT-näytöillä hyvin harvoin päästään edes yli 200 nitsin kirkkauteen. Sonyn kallis ja laadukas Sony PVM-20L5 oli kirkkaimmillaan 175 nitsiä. Se on naurettavan vähän nykystandardeilla. Verkkokaupasta satunnaisen parin sadan halpisnäytön maksimikirkkaus on 400 nitsiä.

Tuo "MagicBright" taitaa olla jotain sukua tuolle FALD-tekniikalle.

No ei juurikaan. FALD:issa on kyse useasta taustavaloyksiköstä, joita voi kontrolloida erikseen sisällön mukaan. Niitä voi olla satoja tai vaikka tuhansia. Samsungin MagicBright taisi olla ihan vain taustavalon dynaaminen säätely kuvansisällön ja esivalinnan perusteella. Eli tyypillinen "dynaaminen kontrasti", jolla saadaan musta testikuva näyttämään matalaa luminanssia jotta saadaan kivat numerot testeissä, joissa ei tajuta mitä testataan. Pumppaa kuvaa sisällön mukaan, eli aika kamala ominaisuus. Eli ole FALDin korvike.
 
Saatteko esimerkiksi tämän sivun teksteistä mitään selvää moderneilla littunäytöillä: Avaruus

Itse en ainakaan kovin hyvin saa. Kokeilin katsella tuota sivua kahdella eri kuvaputkinäytöllä ja nuo vasemmanpuoleisen kehyksen linkitkin ovat oikein helposti luettavissa kuvaputkella.



Hyvin näkyy ainaskin IPS-paneelisilla LCD-näytöillä, miks ihmeessä ei näkyisi? Mitä v*ttua nyt oikeasti :D

Testattu
Dell 2007FP (WANHA 20" 4:3 LCD-näyttö)
Asus ZenScreen (alle vuoden vanha LCD-näyttö)
 
Hyvin näkyy ainaskin IPS-paneelisilla LCD-näytöillä, miks ihmeessä ei näkyisi? Mitä v*ttua nyt oikeasti :D

Testattu
Dell 2007FP (WANHA 20" 4:3 LCD-näyttö)
Asus ZenScreen (alle vuoden vanha LCD-näyttö)
Olisko ongelma kokoonpanossa analogi kaapelissa ongelmia, ja puuttuu osa viestistä.
 
Helkkari, käytin 5-10 minuuttia työaikaa kun yritin selvittää että mitä siellä sivulla oikein pitäisi näkyä...

Kunnes tajusin että puhuttiin ihan vain nuista selkeästi näkyvistä tekstilinkeistä: Aurinko, Venus, Merkurius, ... :cautious:

Näyttönä siis 3v vanha LG OLED CX jota käytän monitorina.

Sininen ja musta ovat aika hankalasti erotettavia värejä toisistaan. Katselin pitkän aikaa tuota sinistä taustaa, enkä huomannut sieltä mitään linkkejä. Hoksasin sen jälkeen tuon vasemman puolen tekstit.
Screenshot_2024-01-08-11-19-08-67_e4424258c8b8649f6e67d283a50a2cbc.jpg
 
Asiaton käytös - offtopicin jatkaminen välittömästi ylläpidon ohjeistuksen jälkeen
Oma pointtini oli, että suurin osa uusista toimistoympäristössä olevista näytöistä on yhä kuvanlaadultaan samanlaisia kuin tämä Samsungin näyttö. Asian voi todeta vaikkapa missä tahansa oppilaitoksessa tai keskimääräisessä minkä tahansa laitoksen asiakaspalvelupisteessä vierailemalla ja katsomalla niitä näyttöjä. Yleensä ne näytöt ovat korkeintaan kaksi vuotta vanhoja. Kontrasti on huono ja teksti näkyy suttuna.

Jos keskimääräisellä io-techin käyttäjällä on jotain kalliita premium-näyttöjä, niin ne eivät kyllä millään tavalla vastaa sitä todellisuutta, jossa suurin osa ihmisistä elää. Itselläkin on tässä kakkosnäyttönä paljon parempi littu, josta saa paremmin selvän kuin tuosta Samsungista, mutta suurin osa maailmalla käytössä olevista LCD-näytöistä on kontrastiltaan niin huonoja, että niin huonoa CRT:tä ei ole varmaan ikinä tehtykään.

Jos jossain yksittäisessä LCD-näytössä onkin jollain mittarilla mitattuna hyvä kirkkaus, niin kontrasti on silti huono.
 
Eiköhän tämän näyttökeskustelun voisi tosiaan lopettaa, kerta jo moderaattorikin siitä kerran on jo ohjeistanut, mutta yllättäen ketjun aloittaja vaan jatkaa oman tiedon hokemistaan, eikä faktojen antaminen tunnu vaikuttavan mitenkään. Ehkäpä vaan on parempi antaa herran elää omassa maailmassaan, jossa kaikki oli paremmin muutama vuosikymmen sitten...
 
Nyt sitten uusi huomautus useammallekin keskustelijalle ja etenkin ketjun aloittajalle, tämä ketju on tarkoitettu digtalisaatiosta ja sen vaikutuksista keskustelemiseen. Näyttötekniikasta, älypuhelimien päivityksistä tai muustakaan tietotekniikasta keskustelemiseen digitalisaatio-ketju on väärä paikka. Jos digitalisaatio-termin merkitys on epäselvä, siitä voi lukea vaikkapa Googlesta tai esimerkiksi täältä: Mitä sitten on digitalisaatio?

Edit: Poistettu lähemmäs 50 viestiä offtopicia
 
Viimeksi muokattu:
Huomautus otettu nöyränä vastaan. Ketjussa kuitenkin toivottiin aiheellisesti, että ketjun avaaja itse joko päivittäisi avausviestiään tai sitten avaisi noille rönsyille oman ketjunsa, koska hän itse ohjasi keskustelua hiukan outoon suuntaan. Tiukan moderoinnin sijaan keskustelun hajauttaminen olisi ehkä käyttäjäystävällisempää toimintaa. Pelolla ohjaaminen on aika 70-lukulaista.
 
Huomautus otettu nöyränä vastaan. Ketjussa kuitenkin toivottiin aiheellisesti, että ketjun avaaja itse joko päivittäisi avausviestiään tai sitten avaisi noille rönsyille oman ketjunsa, koska hän itse ohjasi keskustelua hiukan outoon suuntaan. Tiukan moderoinnin sijaan keskustelun hajauttaminen olisi ehkä käyttäjäystävällisempää toimintaa. Pelolla ohjaaminen on aika 70-lukulaista.
Ketjussa on yli 1300 viestiä tavaraa otsikon alla Digitalisaatio, joten tässä vaiheessa ei ole enää mielekästä tai aiheellista alkaa vaihtaa tämän kokoisen ketjun otsikkoa tai aihepiiriä toiseksi. Jos ketjun aloittaja haluaa keskustella muista aiheista, joille ei ole vielä sopivaa ketjua, kyseiset ketjut voi perustaa asianmukaiselle alueelle.
 
Ketjussa on yli 1300 viestiä tavaraa otsikon alla Digitalisaatio, joten tässä vaiheessa ei ole enää mielekästä tai aiheellista alkaa vaihtaa tämän kokoisen ketjun otsikkoa tai aihepiiriä toiseksi. Jos ketjun aloittaja haluaa keskustella muista aiheista, joille ei ole vielä sopivaa ketjua, kyseiset ketjut voi perustaa asianmukaiselle alueelle.
Musta aihe on hyvä ja kiinnostava. Otsikko vaan saisi olla vähemmän provosoiva. Koska hemmetin iso osa digitalisaation seurauksena syntyvistä asioista ja palveluista toimii hyvin tai paremmin kuin se edeltävä fyysinen/analoginen versio. Esim. ihan vain "Keskustelua digitalisaatiosta".
 
Ketjun tarpeellisuudesta kommentoin moderointi ketjuun
Musta aihe on hyvä ja kiinnostava. Otsikko vaan saisi olla vähemmän provosoiva. Koska hemmetin iso osa digitalisaation seurauksena syntyvistä asioista ja palveluista toimii hyvin tai paremmin kuin se edeltävä fyysinen/analoginen versio. Esim. ihan vain "Keskustelua digitalisaatiosta".
Ketjussa on yli 1300 viestiä tavaraa otsikon alla Digitalisaatio, joten tässä vaiheessa ei ole enää mielekästä tai aiheellista alkaa vaihtaa tämän kokoisen ketjun otsikkoa tai aihepiiriä toiseksi. Jos ketjun aloittaja haluaa keskustella muista aiheista, joille ei ole vielä sopivaa ketjua, kyseiset ketjut voi perustaa asianmukaiselle alueelle.
Ketju on aloituksesta asti ollut aloittajansa ohjauksessa, hänen näköisensä. Aloituksen kuvaus ja otsikko toki heikkoja. Sitä voi pohtia mitkä ovat motiivit ja varsinkin sitä tarvitaanko täällä tuon tyyppistä (* ketjua. Mootiivista voi päätellä (pieleen?) jotain siitä ettei aloittaja oli suostunut päivittämään aloitusta/otsikkoa.

Digitalisaatio ketju ilmeisesti tarjonnut viihteen lisäksi faktoja lukijoille, toki seassa sitä disinformaatiota. (**

(*
Moderointi ymmärtääkseni suhtautuu varauksella ketjualoituksiin jotka kovin henkilökohtaisia ja hengeltään minä vastaan muu (fakta) mailma, jäähyjä voi tulla vakka ylilyöntejä ei olisi tapahtunut, tämä kuitenkin ymmärettävää, viisasta, trollaamisen ja kiusaamisen piirteitä, ja moderoininlla voi olla enemmän tietoa ja toki valta tehdä tulkintoja.


(**
No ehkä vääräsana, en ota kantaa onko tarkoituksella vai ei.

p.s.
Ketjussa on yli 1300 viestiä tavaraa otsikon alla Digitalisaatio
Tästä tuli mieleen, joku aiempi kirjoitus, jos kyse siitä että otsikon muuttaminen riskeeraa hakukone ym näkyvyyttä, niin sitä turha riskeerata, uutta ketjua kehiin jos aihe ylipäätään katsotaan foorumille soveltuvaksi.

Edit, vielä yksi, vaikka nyt puolustelin aloittajaa, niin en tässä ole vaatimassa ...
 
Käyttöjärjestelmiin pitäisi kaikkiin saada joku "opiskelutila", jolloin vain opiskeluissa tarvittavat ohjelmat toimisivat ja nettisivuja (esim. facebook) rajoitettaisiin. Tämä tila voisi kestää 1-5 tuntia. Tilan saisi pois käynnistämällä laitteen uudelleen, mutta tällöin kuuluisi merkkiääni, jonka opettaja kuulisi.
 
Käyttöjärjestelmiin pitäisi kaikkiin saada joku "opiskelutila", jolloin vain opiskeluissa tarvittavat ohjelmat toimisivat ja nettisivuja (esim. facebook) rajoitettaisiin. Tämä tila voisi kestää 1-5 tuntia. Tilan saisi pois käynnistämällä laitteen uudelleen, mutta tällöin kuuluisi merkkiääni, jonka opettaja kuulisi.
Tuollainen ei varsinaisesti ole käyttöjärjestelmän tehtävä, vaikka joku tällainen voisi siellä lisukkeena ollakin. Tuollaiset tarpeet koskevat kuitenkin vain rajoitettua kohderyhmää ja ne voi hoitaa erillisellä kolmannen osapuolen ohjelmalla, tai rajaamalla sovellusten toimintoja muita keskitettyjä hallintamenetelmiä käyttäen.
 
Tuollainen ei varsinaisesti ole käyttöjärjestelmän tehtävä, vaikka joku tällainen voisi siellä lisukkeena ollakin. Tuollaiset tarpeet koskevat kuitenkin vain rajoitettua kohderyhmää ja ne voi hoitaa erillisellä kolmannen osapuolen ohjelmalla, tai rajaamalla sovellusten toimintoja muita keskitettyjä hallintamenetelmiä käyttäen.
Löytyykö tähän jo joku hyvä ratkaisu? Tämä on suuri ongelma monissa kouluissa ja miksei kotonakin.
 
Löytyykö tähän jo joku hyvä ratkaisu? Tämä on suuri ongelma monissa kouluissa ja miksei kotonakin.
En tiedä hyvistä, kun ei ole omia kokemuksia, mutta onhan noita luokkakoneiden monitorointiin ja hallintaan tarkoitettuja sovelluksia vaikka kuinka. Riippuu tietenkin käyttöjärjestelmästä, tarpeista ja organisaation budjetista ja muista resursseista.

Perinteisellä tavalla koneiden verkkoyhteyksiä ja/tai koneiden tiettyjä sovelluksia voi rajoittaa Windows-koneissa esim. group policyillä. Nykyaikaisemmin ja joustavammin on sitten tarjolla noita kaikenlaisia muita kolmannen osapuolen ratkaisuja, joissa opettaja voi hallita koko luokan koneiden toimintaa ja nähdä mitä niillä tehdään jne.

Tuossa pikaisella googletuksella vastaan tullut random-sovellus:


Tämä ei nyt taas oikeastaan liity digitalisaatioon, vaan yhden tietyn kohderyhmän tarpeisiin koneiden toimintojen rajoittamisessa.
 
En tiedä hyvistä, kun ei ole omia kokemuksia, mutta onhan noita luokkakoneiden monitorointiin ja hallintaan tarkoitettuja sovelluksia vaikka kuinka. Riippuu tietenkin käyttöjärjestelmästä, tarpeista ja organisaation budjetista ja muista resursseista.

Perinteisellä tavalla koneiden verkkoyhteyksiä ja/tai koneiden tiettyjä sovelluksia voi rajoittaa Windows-koneissa esim. group policyillä. Nykyaikaisemmin ja joustavammin on sitten tarjolla noita kaikenlaisia muita kolmannen osapuolen ratkaisuja, joissa opettaja voi hallita koko luokan koneiden toimintaa ja nähdä mitä niillä tehdään jne.

Tuossa pikaisella googletuksella vastaan tullut random-sovellus:


Tämä ei nyt taas oikeastaan liity digitalisaatioon, vaan yhden tietyn kohderyhmän tarpeisiin koneiden toimintojen rajoittamisessa.
Aloitusviestissä:
Digitalisaatio tarkoittaa laajempaa yhteiskunnallista muutosta, joka tapahtuu, kun perinteisiä analogisia toimintoja ja prosesseja korvataan digitaalisilla ratkaisuilla ja teknologioilla. Digitalisaatio voi vaikuttaa monilla eri aloilla, kuten terveydenhuollossa, koulutuksessa
 
Pitäisi olla opetushallituksen hyväksymä, joka riittävän kattavasti sulkisi ohjelmia ja nettisivuja.
Miksi se opetushallitus pitää tähän sotkea? Jokaisella koululla ja kouluasteella on omat yksilölliset tarpeensa, eikä niitä voi mikään yksittäinen poliittinen eläin alkaa sanelemaan. Ei opetushallitus sanele, arvioi ja hyväksy koulujen käyttämiä muitakaan palveluita.

Tämä luistaa nyt taas ihan offtopiciksi, kun vasta edellisestä päästiin.
Aloitusviestissä:
Digitalisaatio tarkoittaa laajempaa yhteiskunnallista muutosta, joka tapahtuu, kun perinteisiä analogisia toimintoja ja prosesseja korvataan digitaalisilla ratkaisuilla ja teknologioilla. Digitalisaatio voi vaikuttaa monilla eri aloilla, kuten terveydenhuollossa, koulutuksessa
Luonnollisesti tietokoneiden käyttäminen on osa digitalisaatiota, mutta ei se tarkoita sitä että tässä aletaan nyt puimaan, että mikä olisi parasta tapa rajoittaa toimintoja jossakin kuvitteellisessa skenaariossa, varsinkin kun siihen tarpeeseen on olemassa monenlaisia ratkaisuja jo entuudestaan.

Pointti oli, että jos oppilaat tekevät kouluissa tunneilla tietokoneita käyttäen asioita, joita niillä ei saa tehdä, niin siihen on jo olemassa erilaisia ratkaisuja.
 
Erilaiset keskitetyt rajoitustoimet ja valvonta ovat jo nyt mahdollisia toimintatapoja kolmannen osapuolen sovelluksilla. Opetushallitus ei asiaan liity mitenkään. Toki voivat antaa suosituksia jos haluavat.
 
Pitäisi olla opetushallituksen hyväksymä, joka riittävän kattavasti sulkisi ohjelmia ja nettisivuja.

Hmm, tekeekö opetushallitus muka tuollaisia "hyväksymisiä"? Kuulostaa aika oudolta jos tekee. Ja miten jonkun lapsilukkosoftan metsästys nyt taas liittyy ketjun aiheeseen? Tarkoitus oli keskustella digitalisaatiosta, eikä lapsilukosovelluksista.

Kysy lisää vaikka täältä sovellusvinkkejä:

 
Miksi se opetushallitus pitää tähän sotkea? Jokaisella koululla ja kouluasteella on omat yksilölliset tarpeensa, eikä niitä voi mikään yksittäinen poliittinen eläin alkaa sanelemaan. Ei opetushallitus sanele, arvioi ja hyväksy koulujen käyttämiä muitakaan palveluita.

Tämä luistaa nyt taas ihan offtopiciksi, kun vasta edellisestä päästiin.

Joo, mutta ei se tarkoita sitä että tässä aletaan nyt puimaan, että mikä olisi parasta tapa rajoittaa toimintoja jossakin kuvitteellisessa skenaariossa, varsinkin kun siihen tarpeeseen on olemassa monenlaisia ratkaisuja jo entuudestaan.
"Opetushallitus on suomalainen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, joka vastaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittämisestä."

Saisimme pisa-tulokset nousemaan, jos opetushallitus suosittelisi tai kehittäisi kännyköihin ja tietokoneisiin sopivaa "opiskelutila"-ohjelmaa kouluille ja ne myös käyttäisivät sitä.
 
"Opetushallitus on suomalainen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, joka vastaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittämisestä."

Saisimme pisa-tulokset nousemaan, jos opetushallitus suosittelisi tai kehittäisi kännyköihin ja tietokoneisiin sopivaa "opiskelutila"-ohjelmaa kouluille ja ne myös käyttäisivät sitä.
Eri kouluissa on edelleen hyvin monenlaisia menetelmiä sekä opetuksessa, että tietojärjestelmien käytössä. Ei ole mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista käyttää niissä kaikissa täsmälleen samaa mallia, eikä varsinkaan ole järkevää alkaa vaatimaan opetushallitusta tai muuta viranomaistahoa tuhlaamaan miljoonia euroja ongelmaan, johon on jo entuudestaan olemassa vaikka millaisia ratkaisuja.
 
Eri kouluissa on edelleen hyvin monenlaisia menetelmiä sekä opetuksessa, että tietojärjestelmien käytössä. Ei ole mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista käyttää niissä kaikissa täsmälleen samaa mallia, eikä varsinkaan ole järkevää alkaa vaatimaan opetushallitusta tai muuta viranomaistahoa tuhlaamaan miljoonia euroja ongelmaan, johon on jo entuudestaan olemassa vaikka millaisia ratkaisuja.
Tietääkö ala-asteen opettaja mikä sadasta ohjelmasta kannattaa asennuttaa lapsien puhelimiin? Vai jääkö asentamatta? Eikö miljoonien käyttäminen suomalaisten osaamiseen ole järkevää?
 
Tietääkö ala-asteen opettaja mikä sadasta ohjelmasta kannattaa asennuttaa lapsien puhelimiin? Vai jääkö asentamatta? Eikö miljoonien käyttäminen suomalaisten osaamiseen ole järkevää?

Eikai se nyt ole Opetushallituksen, koulun tai opettajan tehtävä asentaa yhtään mitään lapsien puhelimiin? Saati että tämä olisi mikään silver bullet nuorten/lasten ongelmiin tai edes PISA-tuloksiin.
 
Jokin syy pisa-tulosten laskuun on oltava ja olen itse ainakin siinä käsityksessä, että yksi syistä on älypuhelimet, joilla pelataan tunnilla.
 
Tietääkö ala-asteen opettaja mikä sadasta ohjelmasta kannattaa asennuttaa lapsien puhelimiin? Vai jääkö asentamatta? Eikö miljoonien käyttäminen suomalaisten osaamiseen ole järkevää?
Opettajan ei pidäkään tietää sellaista. Lasten puhelimet ovat näiden omia ja niistä vastaavat heidän vanhempansa. Koulu voi sanoa vain missä niitä saa käyttää koulun aikana ja sillä siisti.

Ja miljoonien käyttäminen suomalaisten osaamiseen on tietenkin järkevää, mutta vain silloin, jos sillä rahalla ratkaistaan ongelma, johon ei ole jo valmista ratkaisua. Mutta kun nyt ratkaisuja on jo, niin ei sitä pyörää kannata alkaa uusiksi keksimään.
Jokin syy pisa-tulosten laskuun on oltava ja olen itse ainakin siinä käsityksessä, että yksi syistä on älypuhelimet, joilla pelataan tunnilla.
Älypuhelinten, somen ja pikavideoiden aiheuttama infoähky ja keskittymiskyvyn heikentyminen on yksi syy muiden joukossa ja tästähän oli puhetta jo aiemminkin, mutta ei sitä ongelmaa millään henkilökohtaisiin laitteisiin koulujen toimesta asennettavalla isovelisovelluksella voida alkaa ratkomaan. Koulu voi kieltää puhelinten käytön tunneilla ja monissa (useimmissa?) kouluissa näin onkin. Ylipäätään tuo on vain pieni osa suurempaa ongelmaa.

Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Aino Saarinen luetteli tiistain A-studiossa viisi merkittävintä syytä siihen, miksi Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet.

1. Opettajan rooli on liian vähäinen. Saarisen mielestä opettajan rooli on tällä hetkellä liian vähäinen siihen nähden, mitä tutkimusnäyttö sanoo.

2. Liian pienille oppilaille annetaan monissa kouluissa liikaa vastuuta. Saarisen mukaan itsekontrollin ja oman toiminnan ohjaamisen taidot kehittyvät todella hitaasti iän myötä. Hänen mukaansa Pisa-aineistostakin käy ilmi, että 30-40 prosenttia 15-vuotiaista ei koe osaavansa aikatauluttaa ja ohjata omaa oppimistaan.

3. Digilaitteiden yleistyminen. Saarisen mukaan digitaalista oppimista ei pitäisi soveltaa kaikkeen. Hänen mukaansa esimerkiksi lukutaito kehittyy paremmin paperisten kirjojen avulla.

4. Oppimisympäristöt. Saarinen näkee vikaa myös oppimisympäristöissä. Ongelmia voi Saarisen mukaan olla esimerkiksi melutasossa, ryhmien koossa ja ryhmien pysyvyydessä.

5. Inkluusio. Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita käsitellään yhtenä joukkona, vaikka todellisuudessa siihen kuuluu monia erilaisia alaryhmiä. Saarisen mukaan esimerkiksi näkövammaisten oppilaiden mukanaolo luokassa tutkitusti auttaa muiden oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. Sen sijaan käytöshäiriöisiä oppilaita ei välttämättä kannattaisi laittaa niin sanottujen tavallisten oppilaiden kanssa samaan luokkaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 537
Viestejä
4 491 590
Jäsenet
74 255
Uusin jäsen
Kappa25

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom