Juuri käytiin anopilla ihmettelemässä, miksi vanhan kämpän vuokra juoksee tililtä yhä, vaikka muutosta on aikaa. Samalla tyynnyteltiin vanhusta, että ei hänen ole pakko mennä digiloikkaan mukaan. Mutta tuo vuokrasotku vaatii sekä häneltä että asianhoitajaltaan vaivaa ja fyysisen pankissa käynnin ennen seuraavaa eräpäivää. Ei ole helposti järjestetty. Ja sitten kerrottiin, että kansalaisvarmenne voisi olla hänelle paras ratkaisu. Siinä hän nyökkäili, todennäköisesti ymmärtämättä sanaakaan. Meillä on kuulemma helppoa, kun ollaan nuoria (joo-joo, kuuskymppisiä).
Ja jutteluhetken jälkeen käytiin ostamassa hänelle uusi Nokian näppäinpuhelin, kun vanha bugaa. Doro ei kelvannut. Lääppimispuhelinta (hänen oma terminsä älyluurille) ei olla viiteen vuoteen edes yritetty tyrkyttää![]()
Omassa pankissa voinee usein valtuuttaa jonkun toisen hoitamaan pankkiasioita myös verkkopankin kautta. Pitänee olla silläkin valtuutetulla sitten pankkitunnukset sinne samaiseen pankkiin.
Vaatinee sen pankissa henkilökohtaisesti käynnin tuollainen valtuutus ja voimassa olevan henkilökortin tai passin.
Kansalaisvarmenne on sitten toimiva tapa asioida muissa viranomaisissa ja palveluissa netin kautta. Vaatii sen tietokoneen (Win, Mac tai linux) ja sen pari kymppiä maksavan kortinlukijan ja ohjelmiston asennuksen. Tämä siis jos joku vanhus esimerkiksi kaipaa apua verkkoasiointiin esim. OmaKannassa tai Vero.fi sivustolla.