Digijärjestelmäkamerat/rungot ja objektiivit -yleisketju

Jos olet aloitteleva kuvaaja niin sitten kannattaa mennä aluksi kittilinssillä.


Nimenomaan! Hyvä neuvo. Jos kaipaa aikansa kuvailtuaan laajempaa, niin semmoista, jos taas ulottuvampaa, niin siten enemmän suurennusta. Ei kukaan voi tietää miten toinen kuvaa.
 
Kittilinssillä voit kokeilla tuntuuko 22mm polttoväli hyvälle ja ostaa sitten sen Canonin 22mm f/2 linssin. Se on varsin pieni, kevyt ja kuvanlaadultaan tarkka heti isoimmallakin aukolla. Itse kuvasin aikoinaan M50:llä pelkästään sillä käytännössä. Itsellä saattoi olla erityisen huono yksilö tuosta kittilinssistä mutta sen kuvanlaatu ei kyllä ikinä niin hyvä ollut että sillä olisi tehnyt mieli paljoa kuvia ottaa.

Toisalta sitten olet sen 22-millisesi kanssa 22 millissä. Se mikä toiselle on hyvä, saattaa toiselle olla äärestrajoittavaa.
 
Canon eos M50 mark II kokemuksia/mielipiteitä?
Käsittääkseni nuo EF-M-rungot ovat poistumassa markkinoilta, joten ei kannata odottaa, että uusia objektiiveja sille enää tulisi. Samoin jos sitten joskus vaihtaa rungon uudempaan, niin samalla joutuu uusimaan myös objektiivit.
 
Tarvitsisin *pienikennoista* kikkailurunkoa (Fourthirds siis käytännössä) telelinssin kaveriksi kesän kuutamokuvien ottoon. Toivottuja ominaisuuksia olisivat:
- sisäinen intervalometri, mielellään lyhyellä vähimmäisintervallilla
- sähkösuljin ja ei älyttömän hidas kennonluku
- pysyvä vitkalaukaisu säädettävällä kuvien määrällä ja väliajalla
- (edelliseen yhdistetty) valotuksen haarukointi
- SD- tai CF-kortit

Varmaan joku Olympus mutta mikä malli? Halpa hinta (alle 300€) ehdottoman iso plussa.
Nykyinen kikkailuvehje tähän käyttöön on NIkon 1 J5, mutta sen firmis on rampautettu kikkailukäyttöä ajatellen aika pahasti (suorakatselukuvaa ei pysty suurentamaan ilman Nikonin virallista adapteria, vitka on kertakäyttöinen, yms. yms. tyhmää). Tuon vehkeen parhaita ominaisuuksia on kokosähköinen suljin (ei tärähdysvaaraa) ja nopeahko kennon lukuaika.
 
Jos olet aloitteleva kuvaaja niin sitten kannattaa mennä aluksi kittilinssillä.

Kittilinssit ovat mainettaan parempia. Eräs ammattikuvaaja sanoikin, että syy kittilinssien haukkumiseen on yleensä se, että niillä kuvaa aloittelijat ja sitten kun harrastus vie mennessään ja ostetaan toinen linssi ja sit huomataan kuinka paljon parempia kuvia uudella putkella saa. Eikä älytä sitä, että siinä harrastuksen lomassa oma taito on kasvanut joka myöskin aiheuttaa sen että kuvista tulee parempia. En sano että kittilinssit ovat täydellisiä, ei ehkä edes keskinkertaisia mutta joskus kuullut (ja uskonutkin) väittämän ettei niillä tee yhtään mitään on bullshittiä. Minusta sääli, että joidenkin uusien harrastajien into lytätään haukkumalla kittilinssiä -ehkä osin oikein ja väärin perustein-, varsinkin jos sillä hetkellä talous ei anna varaa muuhun.

Varsinkin jos on aloitteleva kuvaaja, niin kittilinssi on hyvä siinäkin mielessä että sen kanssa voi miettiä minkälaisia kuvia haluaa ottaa ja ei sitten tule ostettua turhia putkia.
 
Kittilinssit ovat mainettaan parempia.
Omien havaintojeni mukaan yksi syy kittilinssien (ja muiden edullisten objektiivien) haukkumiselle on ollut se, että valovoima on usein heikompaa. Mikä on mielestäni yleisesti ottaen tosi heikko peruste haukkua objektiivi. Kyse on kuitenkin ominaisuudesta, joka ilmoitetaan tuotteen ostohetkellä. Omasta mielestäni objektiiveja arvostellessa olisi olennaisempaa keskittyä siihen osaan kuvanlaatua, mitä ei helposti ilman testikuvia selville. Jos valovoima ei riitä omaan tarkoitukseen, objektiivia ei tietenkään kannata siihen tarkoitukseen käyttää, mutta ei se itsessään tee objektiivista vielä huonoa.
 
Olen saanut muutamia todella hyviä (omasta mielestäni) kuvia Sonyn 55-210mm APS-C kittilinssillä mutta pääasiallisesti ne ovat kyllä erittäin huonoja, toki omat taidot ovat myös aloittelijan tasolla.
Kyllä noilla mielestäni saa otettua hyviä kunhan tilanteeseen hieman jaksaa keskittyä, en tiedä miten laadukkaampi tele suoriutuisi mutta olettaisin että paremmin, ehkä joskus on rahaa panostaa kunnon teleen mutta toki siinä vaiheessa ehkä taidotkin on kehittynyt kuten @Squirrel sanoi :)

Tuon oman osaamisen huomaa parhaiten siinä kun omistaa kummiskin Sigman 30mm linssin joka on ns. parempaa kuin kittilinssit mutta eipä ne kuvat silläkään aina timanttia ole, kun ei itsellä ehkä sitä silmää ole vielä esimerkiksi asettelulle jokaisessa tilanteessa.

Alla kuva 55-210mm kittilinssillä ja Sony A6300 otettu kuva joka käynyt Lightroom käsittelyn
DSC04459-3.jpg
 
Tarvitsisin *pienikennoista* kikkailurunkoa (Fourthirds siis käytännössä) telelinssin kaveriksi kesän kuutamokuvien ottoon. Toivottuja ominaisuuksia olisivat:
- sisäinen intervalometri, mielellään lyhyellä vähimmäisintervallilla
- sähkösuljin ja ei älyttömän hidas kennonluku
- pysyvä vitkalaukaisu säädettävällä kuvien määrällä ja väliajalla
- (edelliseen yhdistetty) valotuksen haarukointi
- SD- tai CF-kortit

Varmaan joku Olympus mutta mikä malli? Halpa hinta (alle 300€) ehdottoman iso plussa.
Nykyinen kikkailuvehje tähän käyttöön on NIkon 1 J5, mutta sen firmis on rampautettu kikkailukäyttöä ajatellen aika pahasti (suorakatselukuvaa ei pysty suurentamaan ilman Nikonin virallista adapteria, vitka on kertakäyttöinen, yms. yms. tyhmää). Tuon vehkeen parhaita ominaisuuksia on kokosähköinen suljin (ei tärähdysvaaraa) ja nopeahko kennon lukuaika.

Esim. G-sarjan Panasoniceissa (G7, G80 jne, mutta ei G3,) on oma fyysinen valitsin kuvausmoodille (drive mode), jossa on helppo valita yksittäiskuvauksen, sarjakuvauksen, ajastimen (vitkalaukaisu?), valotuksen haarukoinnin, intervalometrin ja 4k-photokuvauksen välillä. Tässä on etuna että moodien välillä on todella nopeaa ja luontevaa liikkua. Huonona puolena on että noita ominaisuuksia ei voi yhdistää toisiinsa.* Käytännön valokuvaustilanteessa on siis todella helppo napsauttaa valotuksen haarukointi päälle ja pois jos ottaa esim. kuvaa vastavaloon. Varsinkin jollain vähän vanhemmalla Olympuksen kameralla joudut jostain valikoista etsimään näitä ominaisuuksia. Tällähän ei tosin ole väliä jos on aikaa säätää kameraa, mutta käytettävyyden näkökulmasta Panasonic vie Olympusta ihan mennen tullen. Panasonic G80-mallissa ja sitä uudemmissa on useampia haarukointimenetelmiä, mikä tarkoittaa sitä että sen lisäksi että valitsee haarukoinnin fyysisestä pyörylästä, pitää vielä valita että mitä halutaan haarukoida. Tässä mielessä G7 on mielestäni juuri tarpeeksi yksinkertainen mutta silti enemmän kuin riittävästi ominaisuuksia tarjoava kamera, joka menee helposti alle 300€ hintaluokkaan. G7:n heikkous on että siinä ei ole kuvanvakainta ja että mekaaninen suljin aiheuttaa tärinää, mutta jalustalla elektronista suljinta käytettäessä tämä ei ole ongelma. G7 on myös huomattavasti kevyempi kuin muuten samannäköinen G80. G7 kennon lukuaika ei ole ihmeellinen, mutta ei muistaakseni myöskään mitenkään erityisen huono.

Panasonicien vitkassa on vaihtoehdot 2s, 10s, ja 10s (3 kuvaa).
*Jos vitkalaukaisun (ajastin) ainoa tarkoitus on välttää tärinää, niin saman asian ajaa laukaisemalla kameran älypuhelimella sovelluksen kautta (Panasonicilla ImageApp). Tällöin saa myös valotuksen haarukoinnin käyttöön.

Mielestäni siis kannattaa miettiä tuota Panasonic G7-kameraa ja voisin ehkä jopa luopua omasta pikkuvikaisestani (jota lähinnä käytän web-kamerana). Olympukset voivat myös olla hyviä vaihtoehtoja ja saattavat kyetä yllättäviin temppuihin. En vaan tiedä löytyykö halvemmista/vanhemmista malleista esim. tuota intervalometriä.

EDIT: Kittilinsseihin liittyen käsittääkseni ennen n. vuotta 2010 valmistetut kittilinssit olivat pääsääntöisesti kuvanlaadultaan välttäviä, mutta sen jälkeen tilanne on parantunut huomattavasti.
 
Ainakin fujifilmin 18-55 on aivan loistava kitti. Nykyään siihen on vaihtoehtona vielä Sigman normaalizoomi kohtuuhintaan.
 
Onko sillä joku syy, miksi Nikon julkaisee objektiivit Nikkor-nimellä? Eikös yleensä muut ole samannimimiä, ainakin käsittääkseni Canonin kamerat ja putket on Canonia jne?
 
Onko kellään muuten kokemusta speed boostereista, tai mikä sen nimi onkaan suomeksi? Itsellä on pari fujifilmin kameraa ja muutamia Canonin FD objektiiveja. Tavallisella adapterilla saa toki käytettyä, mutta onkohan nuo speed boosterit hintansa arvoisia?
 
Oon nyt tätä kevättä valokuvannut vanhalla Nikon D80:lläni, jossa kiinni Nikkorin 50 mm putki. Minusta ihan hyviä kuvia sillä saan. Ajattelin tänään käydä kuvaamassa samat kuvat uudella Z50:llä, johon laitan ton saman putken kiinni adapterin avulla. En tiedä onko siinä mitään järkeä, mutta eihän harrastuksessa yleensäkkään ole paljoa järkeä, vain tunnetta.

Justiinsa kun opin kuvaamaan manuaaliasetuksilla, katsoin Valo aalloilla YouTube-kanavan videota, että järkevämpää on kuvata P-asennolla ja jättää valotus kameran automatiikan hoidettavaksi. Nyt mä oon harjoitellut sitä.
 
Oon nyt tätä kevättä valokuvannut vanhalla Nikon D80:lläni, jossa kiinni Nikkorin 50 mm putki. Minusta ihan hyviä kuvia sillä saan. Ajattelin tänään käydä kuvaamassa samat kuvat uudella Z50:llä, johon laitan ton saman putken kiinni adapterin avulla.

Onko se 50mm AF vai AF-S? AF ei ole täysin yhteensopiva eli tarkennus ei toimi Z50 kanssa.
 
Mä en käytä koskaan P-asentoa. Mulla on vähintään 99% ajasta aukon esivalinta päällä. Ennen oli tarvetta suljinajan esivalinnalle, kun yritin saada kuvia juoksevista koirista. Jos johonkin muuhun säätöön pitää koskea, laitan ISOt käsin.
 
Mielestäni on tärkeää opetella manuaalilla kuvaaminen,koska sen jälkeen on paljon helpompi soveltaa tekniikka tarpeen ja tilanteen mukaan.P ei juuri tule käytettyä mutta muita kylläkin,varsinkin ohjelmoitavat C1,C2 ja C3 on usein käytössä.
 
Mielestäni on tärkeää opetella manuaalilla kuvaaminen,koska sen jälkeen on paljon helpompi soveltaa tekniikka tarpeen ja tilanteen mukaan.
Minusta on tärkeämpää ymmärtää, miten asetukset vaikuttavat kuvaan ja säätää vain sitä parametriä, millä pääsee haluttuun lopputulokseen. Ja minusta on hölmöä säätää kaikki itse, koska siitä ei saa kuvan kannalta mitään lisäarvoa. Sen sijaan epäonnistumisen mahdollisuus kasvaa. Automatiikka tykkää siitä, kun sitä käytetään. Mutta sitä etsinkuvaa ja niitä parametrejä pitää siis ymmärtää. Koska lopputulokseen vaikuttaa myös käytetty polttoväli, sitä M:ää saa hinkata ihan tosissaan ja ihan turhaan, jotta pääsee haluamaansa lopputulokseen. Ei tää ole rakettitiedettä. Jos haluaa lyhyen syväterävyyden, aukkoa isolle. Jos haluaa pysäyttää liikkeen, suljinaika pitää olla takaraivossa. Et sä siinä liikkeen pysäytyksessä enää ehdi säätämään aukkoa kohdilleen, tai tilanne meni jo.
 
Onko kellään muuten kokemusta speed boostereista, tai mikä sen nimi onkaan suomeksi? Itsellä on pari fujifilmin kameraa ja muutamia Canonin FD objektiiveja. Tavallisella adapterilla saa toki käytettyä, mutta onkohan nuo speed boosterit hintansa arvoisia?

Mulla on MetaBones SpeedBooster 0.7x Canon FD to Micro Four Thirds käytössä. Kyllä tuo tekee mitä lupaa, eli yksi aukko lisää valovoimaa, polttoväli pienenee 0.7-kertaiseksi ja kuvanlaatu ei ainakaan huonone. 50mm f/1.4 muuttuu 35mm f/1.0:ksi, joka vastaa 70mm f/2 objektiivia täyskennokameralla. Viltroxilla ja muilla on halvempia adaptereita saatavilla ja nekin ovat kuulemma hyviä. Nuo focal reducerit ottavat yleensä huomioon sen että digitaalisissa kameroissa on lasi (sensor stack) kennon edessä joka taittaa valoa ja mikä tulisi ottaa linssin suunnittelussa huomioon. Filmikameroille suunnitellut linssit siis eivät toimi optimaalisesti ilman tätä korjausta. Etenkin Micro Four Thirds systeemissä tuo lasi on todella paksu, minkä takia etenkin laajakulmaisia objektiiveja käytettäessä asialla tuntuu olevan merkitystä. Roger Cicala on kirjoittanut asiasta

Mitä tulee valotusasetuksiin, niin mielestäni on tärkeää ymmärtää mitä valotusaika, aukko ja herkkyys (ISO) tarkoittavat ja miten ne liittyvät toisiinsa. Se on sitten jokaisen henkilökohtainen asia mitä automatiikkaa käyttää. Videokuvauksessa manuaaliasetuksilla kuvaaminen on melko järkevää koska ns. vapaita parametrejä ei ole (valotusaika halutaan esim. pitää 1/50s, aukko halutaan pitää tietyssä lukemassa ja herkkyys pienenä).
 
Mielestäni on tärkeää opetella manuaalilla kuvaaminen,koska sen jälkeen on paljon helpompi soveltaa tekniikka tarpeen ja tilanteen mukaan.P ei juuri tule käytettyä mutta muita kylläkin,varsinkin ohjelmoitavat C1,C2 ja C3 on usein käytössä.

Itsekkin olen aloittanut täysin automaatilla, opetellut täysin manuaalin ja nyt sitten siirryin P:hen. Toki jos haluaa harrastuksesta kaiken irti, pitää opetella manuaaliakin käyttää mutta ei tarvitse kuitenkaan aina puskea manuaalilla. Uskallan väittää että saan manuaalillakin ihan kohtuu harrastajatason kuvia otettua.
 
Mä en käytä koskaan P-asentoa. Mulla on vähintään 99% ajasta aukon esivalinta päällä. Ennen oli tarvetta suljinajan esivalinnalle, kun yritin saada kuvia juoksevista koirista. Jos johonkin muuhun säätöön pitää koskea, laitan ISOt käsin.
Aika samoilla mennään täällä. Harrastus on vasta alkutaipaleellaan, mutta aika paljon olen mennyt nyrkkisäännöllä "Jos se liikkuu, suljinajan esivalinta. Jos se on jokseenkin paikallaan, aukon esivalinta.". ISO:a säädän joskus, jos aiemmin asetettu kattoarvo onkin liian matala.

Videota tulee kuvattua aika harvoin, mutta siinä pakotan itse suljinajan ja kamera saa hoitaa ISO:n ja aukon ja yleensä tarkennuksenkin (silmien tunnistusautomatiikka).
 
Mutta hauskintahan tässä on se, ettei ole vääriä vastauksia tai toimintatapoja. Kameraa saa käyttää täsmälleen niin kuin itse haluaa :)
 
Mistä ne kaikki tärähtäneet ja yli-/alivaloittuneet taidepaukut sitten muistikortilleni ilmestyvät jos ei ole vääriä toimintatapoja...

Lopputulos ratkaisee, ei se mitä tarkennus- tai PASM-moodia on käytetty, eikä sekään minkä merkkinen kamera ja miten kallis objektiivi oli käytössä. Ei ole mitään ongelmaa kuvata täydellä automatiikalla jos sillä saa aikaan hyviä kuvia.
 
Aika samoilla mennään täällä. Harrastus on vasta alkutaipaleellaan, mutta aika paljon olen mennyt nyrkkisäännöllä "Jos se liikkuu, suljinajan esivalinta. Jos se on jokseenkin paikallaan, aukon esivalinta.". ISO:a säädän joskus, jos aiemmin asetettu kattoarvo onkin liian matala.

Videota tulee kuvattua aika harvoin, mutta siinä pakotan itse suljinajan ja kamera saa hoitaa ISO:n ja aukon ja yleensä tarkennuksenkin (silmien tunnistusautomatiikka).

Itsellä on auto ISO ja A mode päällä D4 rungossa, tämä siis oma tapa eikä tarkoita että olisi paras kaikille, näillä eväillä kuvat on onnistunut.
 
Omat asetukset alusta asti ovat olleet:
Eläimiin/lapsiin yms nopeisiin tilanteisiin S-mode, auto ISO, seuraava tarkennus ja kuvanvakain päällä

Luontoon, tuotekuviin ja muihin staattisiin kohteisiin A-mode, auto ISO, kertatarkennus ja kuvanvakain päällä. Tämä on oletusmoodi päivittäisessä kuvaamisessa.

Tähdet, macroilu ja yökuvat M-mode, manuaali ISO, manuaalitarkennus ja kuvanvakain pois päältä

Noilla pärjää ja tilanteet pysyy hyppysissä.
 
Jos kamerassa on custom modeja niin kyllä ne minusta manualin voittavat. Mutta eihän kaikissa ole varmaan.

Kyllä varmasti, aiemmat kommentit sen todistaa. Itse kuvaan Canon RP:llä ja pienellä tutustumisella + sorminäppäryydellä kaikki säädöt on just siinä. Ehkä pitää itsekin nyt tutustua helpotuksiin :thumbsup:
 
Puoli-automaatti tilojen hyödyntäminen on nyt vain järkevää kameran käyttöä. Ymmärrän manuaalitilan käytön vanhoilla kameroilla, joissa ei ollut vielä niin kehittynyttä valotuksenmittausta ja sensoriteknologiaa. Ja toki jotkut erityistilanteet kuten yötaivaan kuvaaminen jne.
 
Tässähän alkaa tuntemaan itsensä jotenkin ulkopuoliseksi kun kuvaa kaiken urheilusta katukuvaukseen manuaalilla :geek:
Omaan filosofiaan on kuulunut, että halusin opetella manuaalisäädöillä kuvaamista ainakin sen verran, että saan kuvan otettua ja kuvittelen suunnilleen ymmärtäväni mitä pitää säätää, jotta saan ruuvattua kuvanlaatua haluttuun suuntaan. Sen jälkeen on helpompi ymmärtää missä asioissa automatiikka voi minua auttaa ja miten, ja valita tilanteeseen sopiva apuri.

Mutta loppujen lopuksi ISO:n kanssa mulle riittää kun joko pakotan sen parhaimpaan laatuun, tai annan kameran säätää tilanteen mukaan sen parhaan ja asettamani katon välistä. Myöskään suljinajalla ei kauheasti ole merkitystä, jos kuvaan jotain paikallaan olevaa (siinäkin automatiikka osaa suht. järkevästi pitää sen sellaisena, että kuvaaminen käsivaralta onnistuu). Ja vastaavasti, jos pitää saada liikettä pysäytettyä, niin silloin aukoksi tulee se mikä tulee asetetulla suljinajalla & ISO:n kattoarvolla.

Tarkennuksessa käytän AF-C:tä ja joko silmät / kehon tunnistavaa kohdistusta, tai sitten AF-S:ää ja staattista pientä tarkennuspistettä ruudun keskellä. En tykkää asettaa kohdistuspisteen sijaintia sormella tökkien tai varsinkaan napeilla / joysticilla, vaan kohdistan kohteen ensin keskelle ja sitten käännän kameraa niin että kohde jää haluttuun kohtaan kuvaa.

Manuaalia tuli käytettyä kun kokeilin syksyllä kuvata tähtitaivasta.

Vielä kun oppisi poimimaan kiinnostavia kuvauskohteita ja sommittelemaan niitä nätisti ruudulle.
 
Monenlaisia tapoja mainittu mutta kukaan ei ollut vielä maininnut mielestäni kaikista parasta:

Kamera aukon esivalinta -tilaan, ISO automaatille ja säätää minimisuljinaikaa (tätä asetusta ei taida kaikilta merkeiltä kyllä löytyä). Paikallaan olevia kohteita voi kuvata hyvän kuvanvakaajan kanssa melkeinpä aina 1/15s minimillä ja sitten vaan pikavalinnasta säädän sitä nopeammalle jos tilanne sitä vaatii. Pudotan takaisin kun taas rauhottuu. Näin päätän itse kuvan syväterävyydestä, huolehdin että kuvassa ei ole liikesumennusta ja annan kameran hoitaa sen missä se on paras eli automaattivalotuksen. Mikäli on erityisen haastava tilanne ja automatiikka pettää niin vielä voi valotuksen kompensaatiolla hienosäätää.

Näin kuvaamalla en näe syytä ikinä käyttää S tai P -tiloja. Jos tekee mieli kuvata vaikka eläimiä niin nostan vaan tuon minimin esim 1/500s. Ei ole mitään syytä vaihtaa automatiikkaa sörkkimään aukkoa kun osaan sen paremmin päättää itse joka tilanteessa. Manuaalitilaa tulee käytettyä ainoastaan tähtikuvaushommissa.
 
Monenlaisia tapoja mainittu mutta kukaan ei ollut vielä maininnut mielestäni kaikista parasta:

Kamera aukon esivalinta -tilaan, ISO automaatille ja säätää minimisuljinaikaa (tätä asetusta ei taida kaikilta merkeiltä kyllä löytyä). Paikallaan olevia kohteita voi kuvata hyvän kuvanvakaajan kanssa melkeinpä aina 1/15s minimillä ja sitten vaan pikavalinnasta säädän sitä nopeammalle jos tilanne sitä vaatii. Pudotan takaisin kun taas rauhottuu. Näin päätän itse kuvan syväterävyydestä, huolehdin että kuvassa ei ole liikesumennusta ja annan kameran hoitaa sen missä se on paras eli automaattivalotuksen. Mikäli on erityisen haastava tilanne ja automatiikka pettää niin vielä voi valotuksen kompensaatiolla hienosäätää.

Tämä on juurikin customia vastaava. Minulla on esim yhdessä profiilissa esivalittu min 1/500 shutter speed.
 
Monenlaisia tapoja mainittu mutta kukaan ei ollut vielä maininnut mielestäni kaikista parasta:

Kamera aukon esivalinta -tilaan, ISO automaatille ja säätää minimisuljinaikaa (tätä asetusta ei taida kaikilta merkeiltä kyllä löytyä). Paikallaan olevia kohteita voi kuvata hyvän kuvanvakaajan kanssa melkeinpä aina 1/15s minimillä ja sitten vaan pikavalinnasta säädän sitä nopeammalle jos tilanne sitä vaatii. Pudotan takaisin kun taas rauhottuu. Näin päätän itse kuvan syväterävyydestä, huolehdin että kuvassa ei ole liikesumennusta ja annan kameran hoitaa sen missä se on paras eli automaattivalotuksen. Mikäli on erityisen haastava tilanne ja automatiikka pettää niin vielä voi valotuksen kompensaatiolla hienosäätää.

Näin kuvaamalla en näe syytä ikinä käyttää S tai P -tiloja. Jos tekee mieli kuvata vaikka eläimiä niin nostan vaan tuon minimin esim 1/500s. Ei ole mitään syytä vaihtaa automatiikkaa sörkkimään aukkoa kun osaan sen paremmin päättää itse joka tilanteessa. Manuaalitilaa tulee käytettyä ainoastaan tähtikuvaushommissa.
Juuri näin teen myös ;)
 
Mä tunnustan olevani hyvin merkkiuskollinen, muissakin asioissa kuin kameroissa. Jopa työkaluissa; se jopa hieman ärsyttää minua. Mieleni pakottaa ostaa saksalaisia kallista työkalumerkkiä, kun hyvin tietäisin että mun harrastekäytössä riittäisi hyvin noi Motonetin ja Tokmannin halppistyökalutkin. Noh pitäähän se joku fiksaatio jokaisella olla. (ei kuitenkaan käännetä keskustelun aihetta tähän, laitoin vain esimerkin vuoksi).

Itse siis suosin Nikonia. Perustellut sitä sillä että sitten kaikki putket jne. käyvät kaikkiin. Sitä en tällä hetkellä muista miksi alunperin 2000-luvun alussa päädyin Nikoniin. Tämän seurauksena multa puuttuu kokemukset Canonista, Sonystä, jne muista kameramerkeistä. En ole edes testaillut, kun olen niin "Nikon-mies" olevinani. Mut kysymys onkin miksi tätä viestiä laitankin tietäisi kiinnostaa niiltä, jolla on kokemuksia useasta merkistä, niin missä alueessa yleensä on Nikonin vahvuus verrattuna muihin ja sama sitten Canonilta, Sonyltä ja miksei Panasonicin. Eräs livenä tuntemani valokuvaaja joskus sanoi että Nikkorin objektiivit ovat yleensä valovoimaisempia vs muut. Pitäneekö paikkaansa? Vai ovatko kamerat vain laitteita ja suht samanlaisia kaikki?
 
En tiedä muusta kuin että kuulemma Canon saa firmware ja ominaisuuspäivityksiä paljon useammin kuin esim Sony. Canonilla on myös hyviä sääsuojauksia niin pro- rungoissa kuin objektiiveissakin, mutta niin on sitten myös hintaakin.
 
Mut kysymys onkin miksi tätä viestiä laitankin tietäisi kiinnostaa niiltä, jolla on kokemuksia useasta merkistä, niin missä alueessa yleensä on Nikonin vahvuus verrattuna muihin ja sama sitten Canonilta, Sonyltä ja miksei Panasonicin. Eräs livenä tuntemani valokuvaaja joskus sanoi että Nikkorin objektiivit ovat yleensä valovoimaisempia vs muut. Pitäneekö paikkaansa? Vai ovatko kamerat vain laitteita ja suht samanlaisia kaikki?

Aika lailla samat objektiivit löytyy joka valmistajalta, toki tietyt erikoisputket, lähinnä lintukuvaajien supertelet, on asia erikseen ja niissä Canon ja Nikon on muita edellä. Valovoimaa löytyy merkistä riippumatta, Canonilla ja Nikonilla toki nuo 1,2 aukkoiset on sellaista mitä ei muilta löydy.
Omia mietteitä eri valmistajista, yritin ulkomuistista kaivella omia havaintoja noista. Kokemusta on Canonin, Nikonin, Fujifilmin, Olympuksen, Panasonicin, Sonyn ja Pentaxin rungoista ja laseista.

Canon:
+Laaja objektiivivalikoima
+Laaja runkovalikoima
+Käytettyjä löytyy pilvin pimein
+- Sääsuojaus löytyy paremman pään rungoista ja L-sarjan objektiiveista. Nämä toki sitten maksaa.
-Halpojen ja keskihintaisten valovoimaisten objektiivien vähyys/laatu
-kolmannen osapuolen objektiivien toimivuus varauksin, esim. nyt R-sarja lopetti tuen muiden valmistajien objektiiveille.
-Parempien objektiivien ja runkojen hinnat

Nikon:
+Samat mitä Canonilla
+AF-S 1.8 sarja, eli 28, 35, 50, 85 milliset
+tukee hyvin kolmannen osapuolen objektiiveja
+- Sääsuojaus samanlainen entä Canonilla, vain paremman pään rungoissa ja linsseissä
-Parempien objektiivien ja runkojen hinnat

Fujifilm:
+Hyviä ja laadukkaita kompakteja objektiiveja
+Sääsuojatut rungot ja objektiivit ei maksa niin paljoa kuin muilla, ja sääsuojatut ilmoitetaan selkeästi
+Runkojen ja objektiivien käyttötuntuma, erilliset säätimet ja aukkorengas
+Laaja objektiivituki ja kolmannen osapuolen valmistajilta löytyy pilvin pimein laseja
+Filmisimulaatiot
+Suht edullisia objektiiveja
-akunkesto varauksin, vanhemmissa rungoissa heikko, uudemmissa tilanne parempi
-ei täyskennoista

Olympus:
+Laaja objektiivivalikoima
+kestävimmät rungot ja linssit ja sääsuojatut ilmoitetaan selkeästi
+Edullisia runkoja ja laseja
+Käytettyjen markkinat hyvät
-akunkesto
-m4/3 kenno ja sen tuoma laaja syväterävyys (toki sopii maisemakuvaukseen/macro ja luontokuvaukseen hyvin)
-kohina kennosta johtuen

Pentax:
+Olympuksen kanssa tasoissa jykevyydessä, kestää mitä vain ja sääsuojatut ilmoitetaan selkeästi
+Akunkesto
-Lasivalikoima
-Runkovalimoima
-Käytettyjen markkinat vähäiset ja uudet lasit maksaa

Sony:
+Todella laaja objektiivivalikoima, löytyy omia ja kolmansien osapuolien valmistamia pilvin pimein
+Laaja runkovalikoima, halvimmillaan uuden täyskennon saa alle 1000eurolla (a7mk2)
+Käytettyjen markkinat laajat, löytyy todella runsaasti
-Sääsuojaus varauksin. Paljon on ollut juttua ja kokemuksia että Sonyissa tahtoo sääsuojaus olla heikkoa laatua vaikka mainosten mukaan kestää vettä. Uusimmissa rungoissa (A7mk4->) tämä ilmeisesti jo vähän paremmin hoidettu.
-Hinnat, G ja GM objektiivit sekä paremmat rungot maksaa hunajaa
 
Tipu kuvaajan näkökulmasta jos katselee Canon / Sony / Nikon peilittömät.

70-200mm samanhintaiset
150-600mm samanhintaiset.

Nikonilta löytyy sisäänrakennetuilla 1,4x telejatkella 400 f2.8 ja 600 f4.

Löytyy myös todella kevyt& pienikokoinen 800mm f6,3 PF (2.4kg).
 
Viimeksi muokattu:
Mä tunnustan olevani hyvin merkkiuskollinen, muissakin asioissa kuin kameroissa. Jopa työkaluissa; se jopa hieman ärsyttää minua. Mieleni pakottaa ostaa saksalaisia kallista työkalumerkkiä, kun hyvin tietäisin että mun harrastekäytössä riittäisi hyvin noi Motonetin ja Tokmannin halppistyökalutkin. Noh pitäähän se joku fiksaatio jokaisella olla. (ei kuitenkaan käännetä keskustelun aihetta tähän, laitoin vain esimerkin vuoksi).

Itse siis suosin Nikonia. Perustellut sitä sillä että sitten kaikki putket jne. käyvät kaikkiin. Sitä en tällä hetkellä muista miksi alunperin 2000-luvun alussa päädyin Nikoniin. Tämän seurauksena multa puuttuu kokemukset Canonista, Sonystä, jne muista kameramerkeistä. En ole edes testaillut, kun olen niin "Nikon-mies" olevinani. Mut kysymys onkin miksi tätä viestiä laitankin tietäisi kiinnostaa niiltä, jolla on kokemuksia useasta merkistä, niin missä alueessa yleensä on Nikonin vahvuus verrattuna muihin ja sama sitten Canonilta, Sonyltä ja miksei Panasonicin. Eräs livenä tuntemani valokuvaaja joskus sanoi että Nikkorin objektiivit ovat yleensä valovoimaisempia vs muut. Pitäneekö paikkaansa? Vai ovatko kamerat vain laitteita ja suht samanlaisia kaikki?
Kaikilla saa aivan hillittömiä kuvia ja jokaisella löytyy linssejä rahaa vastaan.
Kameroissa ei ole mitään isoja eroja kuvan laadussa. Kuvakennon koko näkyy pääasiassa siinä, kuinka korkeita ISO arvoja kuvat sietää ja millainen polttoväli antaa minkäkin syväterävyyden. Tietokoneita ne enemmän on.
Ostin viimeisimpänä Sonyn, koska siihen on niin pirun hyvä linssivalikoima. Suurin suosikki on 200-600mm tötterö, jollaista muilla täyskennoisten natiivivalmistajilla ei oikein ole samassa hintaluokassa.

Jos tykkäät Nikonistasi, ei ole mitään syytä vaihtaa sen takia, että joku toinen omistaa eri merkin. Jos haluat johonkin osa-alueeseen parannusta, niin sitten voit kilpailuttaa tuotteet.
Canon on hyvä, mutta RF linssivalikoima selkeästi ohut ja budjettia saa varata 1,5 kertaa vs. muut.
Nikon on ollut nyt hieman takamatkalla peilittömissä ja kärsinyt rahoitusongelmista, mikä vähän laski omaa kiinnostusta.
Fujin kanssa meni lopulta innostus, kun tarkennus on aina vaan vähän keturallaan. Joskus osuu todella hyvin, mutta useimmiten sieltä joukosta löytyy muutama huti ja siksi kuvia piti napsia vähän varmuudeksi lisää. Oli vähän sellainen olo, että päivitysten mukana tulee huikea parannus, mutta silti ollaan aina 20% perässä muita. Toiseksi vaikka Fujilla on niitä filmisimulaatioita, niin en mä koskaan JPEG:nä kuvannut.
Sonyn kanssa ei enää tarvitse niinkään miettiä, kamera hoitaa varmasti sen mitä kuvaaja tarjoaa.
 
Viimeksi muokattu:
Kaikilla saa aivan hillittömiä kuvia ja jokaisella löytyy linssejä rahaa vastaan.
Kameroissa ei ole mitään hillittömiä eroja kuvan laadussa. Kuvakennon koko näkyy pääasiassa siinä, kuinka korkeita ISO arvoja kuvat sietää ja millainen polttoväli antaa minkäkin syväterävyyden. Tietokoneita ne enemmän on.
Ostin viimeisimpänä Sonyn, koska siihen on niin pirun hyvä linssivalikoima. Suurin suosikki on 200-600mm tötterö, jollaista muilla täyskennoisten natiivivalmistajilla ei oikein ole samassa hintaluokassa.

Jos tykkäät Nikonistasi, ei ole mitään syytä vaihtaa sen takia, että joku toinen omistaa eri merkin. Jos haluat johonkin osa-alueeseen parannusta, niin sitten voit kilpailuttaa tuotteet.
Canon on hyvä, mutta RF linssivalikoima selkeästi ohut ja budjettia saa varata 1,5 kertaa vs. muut.
Nikon on ollut nyt hieman takamatkalla peilittömissä ja kärsinyt rahoitusongelmista, mikä vähän laski omaa kiinnostusta.
Fujin kanssa meni lopulta innostus, kun tarkennus on aina vaan vähän keturallaan. Joskus osuu todella hyvin, mutta useimmiten sieltä joukosta löytyy muutama huti ja siksi kuvia piti napsia vähän varmuudeksi lisää. Oli vähän sellainen olo, että päivitysten mukana tulee huikea parannus, mutta silti ollaan aina 20% perässä muita. Toiseksi vaikka Fujilla on niitä filmisimulaatioita, niin en mä koskaan JPEG:nä kuvannut.
Sonyn kanssa ei enää tarvitse niinkään miettiä, kamera hoitaa varmasti sen mitä kuvaaja tarjoaa.
Pakko kysäistä että mikä runko oli Fujilta käytössä ja millaisessa kuvaushommassa tarkennus petti? Itsellä oli X-T4 ja sillä osumatarkkuus oli kiitettävä. Toki en lintuja kuvannut, häät/katukuvasta ja oman muksun touhuja. Noissa tilanteissa tarkennus kyllä toimi vallan mainiosti.

Ja nuo filmisimut on oikeasti kovaa kamaa, juuri nuo yhdet häät mitkä kuvasin, vedin pelkällä filmisimulaatiolla. Toki backuppina tuli rawit mutta niihin ei tarvinnut koskea lainkaan.
Nuo suoraan kamerassa olevat simut kaipaa pientä hienosäätöä, itsellä oli 5 eri omaa presettiä niille oman napin takana.
 
Pakko kysäistä että mikä runko oli Fujilta käytössä ja millaisessa kuvaushommassa tarkennus petti? Itsellä oli X-T4 ja sillä osumatarkkuus oli kiitettävä. Toki en lintuja kuvannut, häät/katukuvasta ja oman muksun touhuja. Noissa tilanteissa tarkennus kyllä toimi vallan mainiosti.

Ja nuo filmisimut on oikeasti kovaa kamaa, juuri nuo yhdet häät mitkä kuvasin, vedin pelkällä filmisimulaatiolla. Toki backuppina tuli rawit mutta niihin ei tarvinnut koskea lainkaan.
Nuo suoraan kamerassa olevat simut kaipaa pientä hienosäätöä, itsellä oli 5 eri omaa presettiä niille oman napin takana.
X-T2, X-T3 ja X-T4.
Kyllähän noilla kaikilla hyviä kuvia sai, mutta se teetti enemmän töitä. Vähän, mutta silti. Lintukuvauksessa puhutaan jo sitten isommasta erosta. Olihan Fujissa se oma fiilis niin kauan, kun sitä jaksoi.
Mulla on presetit myös Sonylle. Menee vähän se Fujin simulaatioiden hyöty, kun kuitenkin kuvaan RAW:na ja pistän yhdellä klikkauksella sen halutun presetin kameramerkistä riippumatta.
 
X-T2, X-T3 ja X-T4.
Kyllähän noilla kaikilla hyviä kuvia sai, mutta se teetti enemmän töitä. Vähän, mutta silti. Lintukuvauksessa puhutaan jo sitten isommasta erosta. Olihan Fujissa se oma fiilis niin kauan, kun sitä jaksoi.
Mulla on presetit myös Sonylle. Menee vähän se Fujin simulaatioiden hyöty, kun kuitenkin kuvaan RAW:na ja pistän yhdellä klikkauksella sen halutun presetin kameramerkistä riippumatta.
Joo, onhan nuo Lightroomin presetit melkeinpä kätevämpiä, itsekin niitä käytän kun on monta pakettia ostettuna.
Ja onhan se totta että Fuji jää Sonylle ja Canonille automaattitarkennuksessa, mutta puutteet tiedostaen sillä saa kuvia kyllä.

Se mikä itseä fujissa häiritsi, oli kun kerran kuvasin vähän likaisemmassa ympäristössä. Jostain syystä kameran vasemman puolen valitsinkiekko alkoi pykiä ja tuntui todella tahmealta. Melko monta painepulloa, propanolipaperia yms vedin sen säätimen alta että sain sen löystymään.
Jätti vain sellaisen huonon vaikutelman. Kameraa mainostetaan säänkestävänä, mutta pöly ja neste pääsee silti noiden rullien ja kytkimien alle..
 
Tipu kuvaajan näkökulmasta jos katselee Canon / Sony / Nikon peilittömät.

70-200mm samanhintaiset
150-600mm samanhintaiset.

Nikonilta löytyy sisäänrakennetuilla 1,4x telejatkella 400 f2.8 ja 600 f4.

Löytyy myös todella kevyt& peinikokoinen 800mm f6,3 PF (2.4kg).
MFT kamerat sopii melkein paremmin tipukuvauksiin, ainakin jos haluaa päästä kaluston raahaamisessa pienemmällä vaivalla.
Olympuksen 1-sarjan kamera ja 75-300mm linssi painaa noin kilon, eikä selkä venähdä vaikka mukaan ottaisi vielä jonkun muun linssin. Nämä kaikki mahtuvat vielä hämmästyttävän pieneen laukkuun. Toki jos tarkoitus on näyttää putkimieheltä, niin tämä ei ole vaihtoehto.
 
MFT kamerat sopii melkein paremmin tipukuvauksiin, ainakin jos haluaa päästä kaluston raahaamisessa pienemmällä vaivalla.
Olympuksen 1-sarjan kamera ja 75-300mm linssi painaa noin kilon, eikä selkä venähdä vaikka mukaan ottaisi vielä jonkun muun linssin. Nämä kaikki mahtuvat vielä hämmästyttävän pieneen laukkuun. Toki jos tarkoitus on näyttää putkimieheltä, niin tämä ei ole vaihtoehto.

Mitkä putkimiehet kantaa mukanaan järjestelmäkameraa ?
 
MFT kamerat sopii melkein paremmin tipukuvauksiin, ainakin jos haluaa päästä kaluston raahaamisessa pienemmällä vaivalla.
Olympuksen 1-sarjan kamera ja 75-300mm linssi painaa noin kilon, eikä selkä venähdä vaikka mukaan ottaisi vielä jonkun muun linssin. Nämä kaikki mahtuvat vielä hämmästyttävän pieneen laukkuun. Toki jos tarkoitus on näyttää putkimieheltä, niin tämä ei ole vaihtoehto.

Jep, Micro Four Thirds-systeemille 300-400mm (vastaa 600-800mm) asti löytyy suht. edullista kevyttä objektiivia, joka on vieläpä optisesti vähintään kelvollista. Opportunistiselle kuvaajalle jota ei haittaa jos osa kuvista epäonnistuu tämä on hyvä valinta. Jos haluaa että (melkein) joka kuva onnistuu, niin saa kantaa aika paljon isompaa ja painavampaa settiä. Vaihdan itse illan hämärässä vaihdan stillikuvauksesta videoon, jossa alhaisempi valotusaika (1/50s) ei haittaa vaan on jopa suotava juttu. Ergonomian (kokoanaiskäytettävyys) lisäksi video-ominaisuudet ovat tärkeä syy miksi kuvaan Panasonicilla enkä Olympuksella (optiikkaa MFT-systeemiin löytyy sen verran että en ole heti vaihtamassa muuhun). Esim. Panasonic G9:n (ja GH-sarjan) I.S. Lock mahdollistaa suht vakaan videokuvauksen monopodilla tai jopa käsivaralla. Kyseinen moodi ei sovellu esim. paneeramiseen, vaan ainoastaan tilanteisiin joissa kameraa ei tahallisesti liikuteta. Ero normaalin kuvanvakaajan toimintaan on ihan jäätävän iso.

Yleisesti videon kuvaaminen on monessa mielessä paljon haastavampaa kuin stillien ottaminen, mutta joissain tilanteissa asia kääntyy päälaelleen. Suosittelen kokeilemaan videokuvausta kun aurinko alkaa olla turhan alhaalla stillikuvauksen näkökulmasta. Nyrkkisääntöjä voi kai todeta että video näyttää parhaalta silloin kun kameraan ei koske ollenkaan, tai jos kameraan kosketaan niin katsoja ei huomaa sitä.
 
MFT kamerat sopii melkein paremmin tipukuvauksiin, ainakin jos haluaa päästä kaluston raahaamisessa pienemmällä vaivalla.
Olympuksen 1-sarjan kamera ja 75-300mm linssi painaa noin kilon, eikä selkä venähdä vaikka mukaan ottaisi vielä jonkun muun linssin. Nämä kaikki mahtuvat vielä hämmästyttävän pieneen laukkuun. Toki jos tarkoitus on näyttää putkimieheltä, niin tämä ei ole vaihtoehto.
Turha se on yrittää ylentää tai alentaa ketään laitteistovalinnan kannalta. Jos on oman putken koosta alemmuuskompleksia, niin kiinnostus on kyllä ihan muualla kuin itse kuvaamisessa.
Olen pari kappaletta m43 kameroita omistanut, myös tuon Olympuksen 75-300 linssin. Se on oikein mainio järjestelmä. Vaikka 300mm optiikka saadaan kroppikertoimella kerrottua 600 milliseksi, niin oikea 600mm linssi on silti ihan eri eläin. Molemmista voi kuitenkin nauttia juuri sillä tasolla kuin haluaa. Olkoon se sitten kevyempi järjestelmä jos se innostaa liikkumaan, tai raskaampi järjestelmä jos sillä saa parempia tuloksia.
Tipukuvauksissa joutuu usein pumppaamaan ISO-arvoa aika ylös, joten varsinkin hämärässä täyskennoinen antaa paremmin anteeksi. Tämän huomaa erityisesti pöllökuvauksessa, talvella ruokinnalla kuvattaessa (paljon liikettä, vähän valoa) tai vaikka vain lentokuvia ottaessa.
Molemmat ääripäät kokeneena, minulla kulkee tosiaan nykyään tuo kakskilonen putki jatkuvasti mukana. M43 jäi harmittavan usein kotiin, koska sillä ei saanut niin hyvää äxönkuvaa. Fujilla kuljin kultaista keskitietä APS-C koon kennolla. Mutta jos oikeasti haluaa vetää pesäeroa noihin nykyisiin älyttömän hyviin kännykkäkameroihin, niin kyllä ne lomapotretitkin mielellään täyskennolla lauon silloin, kun sitä kameraa kuskaa. Peilittömän Sonyn nokalle joku Tamron 20-40 f2.8 tai pieni 35mm/50mm, niin ei se kokokaan ongelma ole.
Mutta on noita reissukuvia yms. tullut paljon m43:lla otettua. Erityisesti tykkäsin 45mm f1.8 linssistä. Voin helposti uskoa, että se on joillekin täysin oikea valinta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 648
Viestejä
4 560 961
Jäsenet
75 010
Uusin jäsen
laaseri-erkki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom