DAC / AMP -yleisketju

Jos on liikaa aikaa, niin eikun kahlaamaan vaan jotain ASR:n mittauksia ja lukemaan, kun jengi meuhkaa lukemista, jotka on kilsan jossain kuuloalueen ulkopuolella tai muuten käytännössä merkityksettömiä. Kun kuuntelee ite, niin tietää miltä joku laite kuulostaa ja vastaako se omia tarpeita.

Foorumeilta hifikeskusteluita lukemalla voi kyllä syntyä kaikenlaisia tarpeita, kun jengi hehkuttelee laitteita ja kirjoittelee kuuntelukokemuksiaan, mutta erot per sijoitettu euro on minusta oikeasti ihan hemmetin pieniä sitten, kun alkaa olemaan jotain perus laadukasta, toimivaa laitetta. Jotain kokemusta on, kun oon kantanu kuultavaksi tuhansien kuulokevahvareita, daceja ja streamereita, mutta ei vaan nykyään minkäänlaista kiinnostusta sijoittaa enää kuulokelaitteistoon tuommoisia summia.
 
Viimeksi muokattu:
Nii, käytännössä CD-tasoinen ääni on riittävä. Ihmisen korva ei erota parempaa. Mun mielestä se teknologia on sen pohjalta myös suunniteltu. Se oli muistaakseni 16bit 44,1kHz näytteenottotaajuudella. Tosta paremmasta ei kantsi maksaa.

Säröarvoista en sitten tiedä muuta, ku et se vaihtelee daceittain. Siitä olis mukava tietää enemmän, et mikä on riittävä.

Edit. Mut tietty DAC tarttee yhteensopivuuden muihinkin formaatteihin, ku ei tiedä, et mihin se kytketään.

Edit 2: löysin selostusta tosta säröstä, jos jotakuta kiinnostaa: Interpreting THD Measurements - Think dB not Percent!
 
Viimeksi muokattu:
jahka ensin saan talven mittan hommattua IFI UNo usbdacin tietokoneelle, niin ostan kalliimman Tidalin. Vähintään cd laadulla on sitten kiva kuunnella Tidaalista. harmi vain, että tidalissa on rajoittunut undergroundimman hevin valikoima.
 
Nii, käytännössä CD-tasoinen ääni on riittävä. Ihmisen korva ei erota parempaa. Mun mielestä se teknologia on sen pohjalta myös suunniteltu. Se oli muistaakseni 16bit 44,1kHz näytteenottotaajuudella. Tosta paremmasta ei kantsi maksaa.

Säröarvoista en sitten tiedä muuta, ku et se vaihtelee daceittain. Siitä olis mukava tietää enemmän, et mikä on riittävä.

Edit. Mut tietty DAC tarttee yhteensopivuuden muihinkin formaatteihin, ku ei tiedä, et mihin se kytketään.

Edit 2: löysin selostusta tosta säröstä, jos jotakuta kiinnostaa: Interpreting THD Measurements - Think dB not Percent!
Kaikki perus hyvät dacit kykenee nykyään käsittelemään myös highres PCM-matskun eli yli tuon CD-laadun + varmaan valtaosa DSD:t päälle. Enemmän merkitystä minusta sillä, millaisia liitäntöjä tarvii, tarviiko kakea ja jopa sillä, miltä se härveli näyttää omassa systeemissä.

Ja hyvä jos tuo artikkeli selvensi. Se signaali-kohinasuhde on tämän päivän peruslaadukkaassa DACissa niin pieni ja säröt sen verran tiukasti kuuloalueen ulkopuolella, että nuo on minusta enimmäkseen markkinakikkoja, jos joku on saanu nipistettyä jonkun prosentin tuhannesosan (tai desibelin) tuonne lisää.

Kannattaa ite tehdä vaikka pientä A/B -vertailua, niin saa jotain käsitystä, mitkä ne erot kahden perustoimivan laitteen välillä on. Ei dacit ihan samalta keskenään kuulosta, mutta erot on tosiaan pieniä ja välillä vähän sen luonteisia, että tarvii miettiä onkos tässä nyt eroa vai ei.
 
Nii, jos särö (THD) on < 0,001 %, ni särökohina suhde on -100dB. Toi tarkoittaa sitä, et pitää kuunnella yli 100dB voimakkuudella, et särön tasoksi tulee yli 0dB, joka on kuuloraja. Ei sen kyl juuri tuota parempi ainakaan tartte olla. Pienemmälläkin pärjää, jos ei kuuntele kovilla voimakkuuksilla.
 
Kyllähän se systeemi tottelee edelleen sitä Denonin kakea siinä mielessä, että kuulokevahvarinkin kautta toistetun äänen voimakkuus kasvaa, kun nostat sille syötetyn signaalin tasoa.

Jos siinä ite vahvarissa ei oo kakea, niin varmaan homma toimii ihan ok niinkin, että säätää sen vahvarin volan johonkin sopivaan ja sit pelaa vaan sen Denonin kakella, kun tarvii säätää volaa.

Ostin käytettynä foorumilta Topping LS30 kuulokevahvistimen. Äänenvoimakkuuden säätö menee kuten yllä sanottu, tosin pitää AV-vahvistimen päästä laittaa asetukset kuntoon ja valita "Variable" äänenvoimakkuudentaso Zone2:lle. Kuulokevahvistimen päässä äänenvoimakkuus on kello kolmessa ja AV-vahvistimesta jää vielä hyvin säätövaraa.

Äänenlaadusta vaikea sanoa, en todennäköisesti osaisi erottaa sokkotestillä ovatko kuulokkeet kiinni Denonissa vai Toppingissa. Plaseboa tai ei, mutta Toppingin kautta kuulokkeet kuulostavat soivan hieman "avarammin". Selkeä ero Denoniin on, että Toppingin kautta kuunneltaessa jää huomattavasti enemmän tehoa reserviin ja äänenvoimakuuden lisääntyessä kuulokkeet "ovat paremmin kontrollissa". Testasin myyntiin laittamillani Hifimanin He400se kuulokkeilla ja siinä missä Denonilla sai välillä kääntää volumea melkein tappiin, niin Toppingin kautta reserviä jää reilusti.

Jos olisin ostanut 200-300e kuulokevahvistimen ja saanut nämä asiat sillä euromäärällä niin harmittaisi. Muutaman kympin hinnalla tämä on oikein hyvä päivitys. Ehkä eroja tulee enemmän kalliimmilla kuulokevahvistimilla ja kuulokkeilla, mutta nyt olen tyytyväinen tähän settiin.
 
Viimeksi muokattu:
Äänenvoimakkuuden säätö menee kuten yllä sanottu, tosin pitää AV-vahvistimen päästä laittaa asetukset kuntoon ja valita "Variable" äänenvoimakkuudentaso Zone2:lle.
Joo, en muistanu tuommoisia ottaa huomioon. Hyvä, että oli valittavissa ulostulotasoille tuo variable / fixed.
 
Laite saapui noin viikossa ja on ehtinyt olla muutaman tunnin käytössä. Äänessä ei ole itselläni mitään moitittavaa, vaan kuulostaa kaikin puolin hyvältä ja normaalilta, ja jaksaa toistaa helposti monenlaisia kuulokkeita. Halpa hinta käy oikeastaan ilmi vain siitä, että suuri metallikotelo on sisältä melko tyhjä ja kuulostaa koputellessa hieman peltipurkilta. :D Hintaan nähden kaikki on kuitenkin kohdallaan. :thumbsup:

@everlast Sen voisin oikeastaan lisätä, että laitteelle kannattaa asentaa SMSL:n sivuilta ajurit, koska ilman niitä ainakin itselläni näytteenottotaajuuden vaihtuminen tai esimerkiksi Youtube-videolla eri kohtaan hyppääminen aiheutti äänessä pätkäisyn (kuva liikkui ennen kuin ääntä kuului) ja samalla kuului kolmen sarjassa vaimea sähköinen "tsup tsup tsup" -ääni. Ajureiden kanssa kuuluu vain silloin tällöin toisto aloittaessa yksi "tsup"-ääni, eikä enää oikeastaan tule pätkäisyjäkään.

Pistin saman tuotteen tilaukseen tuolta samasta puljusta. Tänään tuli viesti että tilaus on matkalla. Tilaus vaiheessa valitsin että lähettäisivät Ranskan varastolta. Nyt kuitenkin seuranta näyttää että on lähtenyt Kiinasta tulemaan. Mitenkä tuliko sinun tilaus Ranskasta vai Kiinasta? Pistin jo myyjälle kyselyä että mikä meininki kun piti EU:n sisältä lähteä tulemaan. Kai siihen joutuu verot ja tullit yms. makselemaan jos Kiinasta tullee.
 
Pistin saman tuotteen tilaukseen tuolta samasta puljusta. Tänään tuli viesti että tilaus on matkalla. Tilaus vaiheessa valitsin että lähettäisivät Ranskan varastolta. Nyt kuitenkin seuranta näyttää että on lähtenyt Kiinasta tulemaan. Mitenkä tuliko sinun tilaus Ranskasta vai Kiinasta? Pistin jo myyjälle kyselyä että mikä meininki kun piti EU:n sisältä lähteä tulemaan. Kai siihen joutuu verot ja tullit yms. makselemaan jos Kiinasta tullee.

Toimitusvaihtoehtona Ranska lienee ollut pääasiassa vihje kiinalaisille siitä, että paketti tulee kierrättää EU:n kautta, jottei ostajan tarvitse maksaa veroja. Eli lähettävät aina Kiinasta, kuten mullekin kävi. Sun ei tarvitse olla huolissaan, koska pakettisi tulee suoraan perille ilman, että sitä tarvitsisi tullata tai maksaa mitään lisäkuluja. :tup: En tiedä, onko kiinalaisten toiminta laillista, mutta homma toimii samalla tavalla myös Linsoulin, Shenzhenaudion ja HifiGO:n kautta tilatessa – ostoskorin loppuhinta on lopullinen hinta ostajalle.
 
Toimitusvaihtoehtona Ranska lienee ollut pääasiassa vihje kiinalaisille siitä, että paketti tulee kierrättää EU:n kautta, jottei ostajan tarvitse maksaa veroja. Eli lähettävät aina Kiinasta, kuten mullekin kävi. Sun ei tarvitse olla huolissaan, koska pakettisi tulee suoraan perille ilman, että sitä tarvitsisi tullata tai maksaa mitään lisäkuluja. :tup: En tiedä, onko kiinalaisten toiminta laillista, mutta homma toimii samalla tavalla myös Linsoulin, Shenzhenaudion ja HifiGO:n kautta tilatessa – ostoskorin loppuhinta on lopullinen hinta ostajalle.

Kiitos tiedosta! Ajattelin että näinköhän tässä joutuu ylimääräistä säätämään, mutta hyvä kuulla että normaali toimintatapa.
 
Juuri samoin kävi mullakin, Ranskasta tilasin ja Kiinasta tuli ongelmitta perille. Aiempaa kokemusta ei vastaavista laitteista ole, mutta hyvin ainakin toimi optisen kautta testattuna.
 
Nyt ollut muutaman päivän toi Ifi Zen Dac V2 käytössä. Onhan toi aika mukava noitten HD650 kanssa. Ainakin verrattuna aiemmin käytössä olleeseen DacMagicPlussaan on äänikuva noilla HD650 "paljon" isomman kuuloinen. Vielä kun toi korvatulehdus menisi ohi niin pääsisi kunnolla kuuntelemaan. Tuntuu myös jaksavan suoraan ajaa noita HD650 ihan hyvin ettei tartte välttämättä kuulokevahvistinta. Kunhan korvat kunnossa niin pitää testailla eroa tolla ja sit laittamalla Topping L30 II tohon perään kiinni että vaikuttaako dynamiikkaan kuinka paljon. Ensi fiilikset positiiviset.
 
Nyt ollut muutaman päivän toi Ifi Zen Dac V2 käytössä. Onhan toi aika mukava noitten HD650 kanssa. Ainakin verrattuna aiemmin käytössä olleeseen DacMagicPlussaan on äänikuva noilla HD650 "paljon" isomman kuuloinen. Vielä kun toi korvatulehdus menisi ohi niin pääsisi kunnolla kuuntelemaan. Tuntuu myös jaksavan suoraan ajaa noita HD650 ihan hyvin ettei tartte välttämättä kuulokevahvistinta. Kunhan korvat kunnossa niin pitää testailla eroa tolla ja sit laittamalla Topping L30 II tohon perään kiinni että vaikuttaako dynamiikkaan kuinka paljon. Ensi fiilikset positiiviset.
Niin kyllähän tuossa laitteessa on itsessään myös vahvistin DAcin lisäksi
 
Niin kyllähän tuossa laitteessa on itsessään myös vahvistin DAcin lisäksi
Juu on, mutta ei ole tehoiltaan mitenkään tehokkaimmasta päästä. Onhan tossa vanhassa DacMagicissakin vahvistin, mutta se ei oikein noita HD650 jaksanut kunnolla ajaa. Jäi sillä toi alapää vähän ponnettomaksi.
 
Juu on, mutta ei ole tehoiltaan mitenkään tehokkaimmasta päästä. Onhan tossa vanhassa DacMagicissakin vahvistin, mutta se ei oikein noita HD650 jaksanut kunnolla ajaa. Jäi sillä toi alapää vähän ponnettomaksi.

Riippuu varmaan miten heikko kuulo on. Ei nyt ole HD650:sta kokeiltavana, mutta itse en HD660s:ssä pysty edes klo 12 laittamaan ilman että korvia särkee, vaikka on low gain. Tämä siis unbalanced puolelta, en omista balanced kaapelia HD660s:lle - enkä koe että tarvitsisinkaan, sieltä puoleltahan tulisi potkua sitten vielä tuplat lisää.

Vaikka HD650 vaatisi kaksinkertaisen määrän potkua, niin en siltikään keksi miten se teho loppuisi kesken.
 
Ifi Zen Dac V2 on loistava laite omassa hintaluokassaan. Oman videoarvostelun perusteella kenties merkittävin asia mitä jäin kaipaamaan on ylätaajuuksien erottelevuus.
 
Riippuu varmaan miten heikko kuulo on. Ei nyt ole HD650:sta kokeiltavana, mutta itse en HD660s:ssä pysty edes klo 12 laittamaan ilman että korvia särkee, vaikka on low gain. Tämä siis unbalanced puolelta, en omista balanced kaapelia HD660s:lle - enkä koe että tarvitsisinkaan, sieltä puoleltahan tulisi potkua sitten vielä tuplat lisää.

Vaikka HD650 vaatisi kaksinkertaisen määrän potkua, niin en siltikään keksi miten se teho loppuisi kesken.
Niin siis tuossahan aiemmin kirjoitin ettei tarvitse erillistä kuulokevahvistinta noitten HD650 kanssa, mutta samalla kirjoitin että kunhan korvat kunnossa niin sitten kiva myös verrata tuleeko kuultavia eroja kun laittaa vielä Toppingin kiinni.
 
Niin siis tuossahan aiemmin kirjoitin ettei tarvitse erillistä kuulokevahvistinta noitten HD650 kanssa, mutta samalla kirjoitin että kunhan korvat kunnossa niin sitten kiva myös verrata tuleeko kuultavia eroja kun laittaa vielä Toppingin kiinni.

Tuskinpa on, jos ei nyt jostain syystä tuo vahvistin täysin rikki olisi Zenissä, koska sen sisarmallit jossa ei ole DAC osuutta, vain vahvistin, tuottavat ihan suoran vasteen, eli eivät väritä ääntä . Ylimääräinen vahvistin voi kyllä tuoda omat ongelmansa, on siinä taas yksi liitin ja kaapelit ja niiden aiheuttamat mahdolliset ongelmat.
 
Nii, käytännössä CD-tasoinen ääni on riittävä. Ihmisen korva ei erota parempaa. Mun mielestä se teknologia on sen pohjalta myös suunniteltu. Se oli muistaakseni 16bit 44,1kHz näytteenottotaajuudella. Tosta paremmasta ei kantsi maksaa.
Tästä on mahdoton olla samaa mieltä kun oma korva erottaa selkeesti. Etenkin ero 16bit -> 24bit on selkeä, näytteenottotaajuuden kasvua ehkä hankalampi kuulla.
 
Tästä on mahdoton olla samaa mieltä kun oma korva erottaa selkeesti. Etenkin ero 16bit -> 24bit on selkeä, näytteenottotaajuuden kasvua ehkä hankalampi kuulla.
Mikä siinä kuulostaa paremmalta, vai onko vaan jotenkin yleisesti paremman kuuloinen?
 
Mikä siinä kuulostaa paremmalta, vai onko vaan jotenkin yleisesti paremman kuuloinen?
Dynamiikka. En ole siinä määrin hifisti että osaisin hienoilla termeillä selittää Jos ensin kuuntelee hi-ressina tasokasta äänitettä ja perään samaa cd-tasoisena niin kyllä sen huomaa että jälkimmäisessä ei ole yhtä paljon dataa mukana, eikä tule samassa määrin wow fiiliksiä.

Lähdemateriaali toki olennainen, kaikilla äänitteillä eroa ei huomaa. Ja vaatinee semikyvykkäät kuulokkeet ja ehkä reippaan äänenvoimakkuudenkin että eron huomaa selvästi.
 
Dynamiikka. En ole siinä määrin hifisti että osaisin hienoilla termeillä selittää Jos ensin kuuntelee hi-ressina tasokasta äänitettä ja perään samaa cd-tasoisena niin kyllä sen huomaa että jälkimmäisessä ei ole yhtä paljon dataa mukana, eikä tule samassa määrin wow fiiliksiä.

Lähdemateriaali toki olennainen, kaikilla äänitteillä eroa ei huomaa. Ja vaatinee semikyvykkäät kuulokkeet ja ehkä reippaan äänenvoimakkuudenkin että eron huomaa selvästi.
Mjoh, mä aloin pohtimaan, et mitä korkeampibittisyys meinaa signaalissa. Se on kai se, et kuinka tarkasti signaalin y-koordinaatin saa ilmaistua.

Pitäis tietää enemmän, jotta osaisin sanoa, voiko olla vaikutusta, mut näemmä on.
 
Super Audio CD - Wikipedia tuol on puhetta dynamic rangesta. Ilmeisesti lisäbittisyys tuo sitä lisää.

CD:llä se on 90 dB ja ihmisen korva erottaa 120 dB eron. Käytännössä toi tarkoittanee, et CD:llä voi olla 90 dB:n ero dynamiikassa. Harvemmin varmaan noin suuria eroja on, ellei sit oo tallennettu vaik tykin laukausta, tai jotain muuta vastaavaa.
 
Dynamiikan osalta ongelma taitaa olla se, että suurin osa musiikista kompressoidaan niin aggressiivisesti ettei tekniikan potentiaalisella dynamiikkalla ole juuri väliä. Kun verrataan niin pitäisi jotenkin varmistaa että miksauskin olisi tehty niin että ottaa siitä kaiken irti.
 
Dynamiikan osalta ongelma taitaa olla se, että suurin osa musiikista kompressoidaan niin aggressiivisesti ettei tekniikan potentiaalisella dynamiikkalla ole juuri väliä. Kun verrataan niin pitäisi jotenkin varmistaa että miksauskin olisi tehty niin että ottaa siitä kaiken irti.
Nää oot sen vanha, että maistoit mitä oli 8-->16Bit? Kunhan kysyin.
 
Viimeksi muokattu:
Dynamiikan osalta ongelma taitaa olla se, että suurin osa musiikista kompressoidaan niin aggressiivisesti ettei tekniikan potentiaalisella dynamiikkalla ole juuri väliä. Kun verrataan niin pitäisi jotenkin varmistaa että miksauskin olisi tehty niin että ottaa siitä kaiken irti.
Joo, klassisessa musiikissa on usein suuria dynamiikkaeroja. Popissa ei niinkään. Vois kyl vähän säikäyttää joku vaik 85dB ero. Vahvistinkin varmaan clippais.
 
Siunattu on ihminen joka ei havaitse 16bit -> 24bit eroa, laajempi tarjonta ja musiikinkuuntelu paljon halvempaa. Vielä parempi jos kokee että spotify tarjoaa täydellisen äänenlaadun.

Olen myös aidosti kateellinen ihmisille joiden mielestä se alle 10€ kyykkyviini on ihan yhtä hyvää kuin 50€ amarone :-)
 
Mjoh, mä aloin pohtimaan, et mitä korkeampibittisyys meinaa signaalissa. Se on kai se, et kuinka tarkasti signaalin y-koordinaatin saa ilmaistua.

Pitäis tietää enemmän, jotta osaisin sanoa, voiko olla vaikutusta, mut näemmä on.

Itseasiassa 24-bittinen äänite ei tarjoile parempaa resoluutiota Y-akselilla, vaan suuremman dynaamisen alueen (96dB vs 144dB).

Itse pidän äänitteen bittisyvyyden vaikutusta äänenlaatuun humpuukkina, mutta korkeampi näytteistystaajuus voi käytettävästä da-muuntimesta ja sen digisuotimesta riippuen tuoda ihan mitattaviakin etuja.
 
Olen myös aidosti kateellinen ihmisille joiden mielestä se alle 10€ kyykkyviini on ihan yhtä hyvää kuin 50€ amarone :-)

Sitten vasta pulassa oletkin, kun huomaat ettei 50 eurolla saa kovin kummoista amaronea… Samat kuviot kaikessa hifistelyssä :)
 
Itseasiassa 24-bittinen äänite ei tarjoile parempaa resoluutiota Y-akselilla, vaan suuremman dynaamisen alueen (96dB vs 144dB).

Mitä y-akseli tarkoittaa tässä? Jos se tarkoittaa yksinkertaisesti ulostulon voimakkuutta, isompi bittimäärä nimenomaan tarkoittaa parempaa resoluutiota ja siten myös isomman dynaamisen alueen.
 
Mitä y-akseli tarkoittaa tässä? Jos se tarkoittaa yksinkertaisesti ulostulon voimakkuutta, isompi bittimäärä nimenomaan tarkoittaa parempaa resoluutiota ja siten myös isomman dynaamisen alueen.

2560px-4-bit-linear-PCM.svg.png


Se tarkoittaa juurikin ulostulon voimakkuutta, mutta toisin kun väität, bittisyvyyden kasvaessa signaalin voimakkuuden näytteistyksen resoluutio ei parane, vaan Y-akseli kasvaa molempiin suuntiin. Yksi lisäbitti merkkaa edelleen 6dB lisäystä dynaamiseen alueeseen.
 
2560px-4-bit-linear-PCM.svg.png


Se tarkoittaa juurikin ulostulon voimakkuutta, mutta toisin kun väität, bittisyvyyden kasvaessa signaalin voimakkuuden näytteistyksen resoluutio ei parane, vaan Y-akseli kasvaa molempiin suuntiin. Yksi lisäbitti merkkaa edelleen 6dB lisäystä dynaamiseen alueeseen.

No mutta jos DACin ulostuleva maksimi- ja minimijännite on samat bittimäärästä riippumatta, sehän tarkoittaa että analogipuolella Y-akseli pysyy vakiona vaikka digipuolella se kasvaakin -> analogipuolella signaali pystytään toistamaan suuremmalla tarkkuudella.
 
No mutta jos DACin ulostuleva maksimi- ja minimijännite on samat bittimäärästä riippumatta, sehän tarkoittaa että analogipuolella Y-akseli pysyy vakiona vaikka digipuolella se kasvaakin -> analogipuolella signaali pystytään toistamaan suuremmalla tarkkuudella.
Mun käsityksen mukaan DAC:lta ulostuleva jännite voi samalla äänenvoimakkuudella olla suurempi suuremmalla bittisyydellä.
 
Mun käsityksen mukaan DAC:lta ulostuleva jännite voi samalla äänenvoimakkuudella olla suurempi suuremmalla bittisyydellä.

No ei ole, koska isompi jännite tarkoittaa suoraan isompaa äänenvoimakkuutta. DACin jälkeen oleva vahvistin kun vaan vahvistaa signaalia suoraan verrannollisesti jännitteeseen.
 
No ei ole, koska isompi jännite tarkoittaa suoraan isompaa äänenvoimakkuutta. DACin jälkeen oleva vahvistin kun vaan vahvistaa signaalia suoraan verrannollisesti jännitteeseen.
Nii, mut dynamiikka vaihtelee äänenvoimakkuuden ympärillä. Masteroinnista ja miksauksesta en sitten tiedä, et voiko joskus olla miksattu ineen vaik jotain, joka kuuluu vasta kovalla äänenvoimakkuudella.
 
Nii, mut dynamiikka vaihtelee äänenvoimakkuuden ympärillä. Masteroinnista ja miksauksesta en sitten tiedä, et voiko joskus olla miksattu ineen vaik jotain, joka kuuluu vasta kovalla äänenvoimakkuudella.

Dynamiikka on maksimi- ja minimiäänenvoimakkuuden suhde. Sillä ei ole sinänsä tekemistä maksimiäänenvoimakkuuden kanssa. Masterointi tai miksaus ei myöskään liity siihen, mitä sanoin.
 
Dynamiikka on maksimi- ja minimiäänenvoimakkuuden suhde. Sillä ei ole sinänsä tekemistä maksimiäänenvoimakkuuden kanssa. Masterointi tai miksaus ei myöskään liity siihen, mitä sanoin.
Nii, no miten luulet dynamiikan välittyvän DAC:lta vahvistimelle, jos ei jännitteen vaihteluna?

Edit. Tai oletetun dynamiikan. Jos joku ajanhetki joku ääni tulee vaik 20dB suuremmalla paineella, kuin muu musiikki.
 
Viimeksi muokattu:
No mutta jos DACin ulostuleva maksimi- ja minimijännite on samat bittimäärästä riippumatta, sehän tarkoittaa että analogipuolella Y-akseli pysyy vakiona vaikka digipuolella se kasvaakin -> analogipuolella signaali pystytään toistamaan suuremmalla tarkkuudella.

Ei. Kun soitat 24-bitin dacilla 16-bitin äänitiedostoa, jokaisen näytteen perään lisätään kahdeksan 0-bittiä. Näin ollen dacin näkemä signaali on kaikissa tilanteissa 24-bittistä, mutta 16-bitin sisääntulosignaaleilla se ei vain pysty luomaan kaikista heikoimpia signaalitasoja. Äänestä on siis käytännössä leikattu dynaamista aluetta.

24-bitin äänitteistä on kyllä hyötyä, jos kuuntelet musiikkia 140 desibelin voluumilla, jolloin 24-bittisten äänetteiden paremmasta signaali-kohinasuhteesta alkaa olla iloa.
 
  • Tykkää
Reactions: zig
Ei. Kun soitat 24-bitin dacilla 16-bitin äänitiedostoa, jokaisen näytteen perään lisätään kahdeksan 0-bittiä. Näin ollen dacin näkemä signaali on kaikissa tilanteissa 24-bittistä, mutta 16-bitin sisääntulosignaaleilla se ei vain pysty luomaan kaikista heikoimpia signaalitasoja. Äänestä on siis käytännössä leikattu dynaamista aluetta.

24-bitin äänitteistä on kyllä hyötyä, jos kuuntelet musiikkia 140 desibelin voluumilla, jolloin 24-bittisten äänetteiden paremmasta signaali-kohinasuhteesta alkaa olla iloa.

No jos äänitteessä ei ole riittävästi informaatiota, niin ei DAC sitä tyhjästä tietenkään keksi. En hoksannut että sitä voisit tarkoittaa.
 
Mikä ihmeen master volume?

Linjatasoinen ääni on ylipäätään standardoitu jollain tavalla, eikä isompibittisen DACin todellakaan kuulu antaa kovempaa jännitettä ulos.

1703776840765.png


Kyl se antaa (tai teoriassa ainakin pitäisi antaa), jos digitaalisessa signaalissa niin on koodattu.

Edit. Tuol: Desibeli – Wikipedia on kaava, jolla voi laskea desibelit. Desibelit lasketaan suhteessa johonkin lähtötasoon, jota yritin yllä (huonosti) kuvata ns. master volumena.
 
Viimeksi muokattu:
No jos äänitteessä ei ole riittävästi informaatiota, niin ei DAC sitä tyhjästä tietenkään keksi. En hoksannut että sitä voisit tarkoittaa.

Tarkoitan, että jos kuuntelet äänitettya materiaalia alle 96dB:n voimakkuudella, et hyödy 24-bitin äänitteistä yhtään mitään - edes teoriassa.
 
  • Tykkää
Reactions: zig
Tarkoitan, että jos kuuntelet äänitettya materiaalia alle 96dB:n voimakkuudella, et hyödy 24-bitin äänitteistä yhtään mitään - edes teoriassa.

Joo, ei sitä ihminen tosiaan pysty kuulemaan... mutta taaskaan et varsinaisesti sanonut tuota, vaan että signaalin tarkkuus ei kasvaisi.


Kyl se antaa (tai teoriassa ainakin pitäisi antaa), jos digitaalisessa signaalissa niin on koodattu.

Edit. Tuol: Desibeli – Wikipedia on kaava, jolla voi laskea desibelit. Desibelit lasketaan suhteessa johonkin lähtötasoon, jota yritin yllä (huonosti) kuvata ns. master volumena.

Linjaulostulon maksimi on kuitenkin tuo, mikä Wikipediassa on. DACin pitäisi antaa sitä ulos kun bitit on kaikki ykköstä, oli niitä miten monta tahansa.
 
Linjaulostulon maksimi on kuitenkin tuo, mikä Wikipediassa on. DACin pitäisi antaa sitä ulos kun bitit on kaikki ykköstä, oli niitä miten monta tahansa.
Ilmeisesti sitä korkeampaa jännitettä ei sit saa ulos. Mut jos aatellaan vaik, et jos kuunnellaan 45dB äänenvoimakkuudella ja dynamic range on vaikka 90dB, niin mun käsityksen mukaan voi kaijuttimista tulla tavaraa ulos 0-90dB äänenpaineella. (45 +- 90/2).

Mut tää on vaan mun tämänhetkinen käsitys. Kuvittelisin kuitenkin, et dynamic range uloittuu niin ylös, kuin alas ja rangen puolivälissä on linjatason maksimi jaettuna kahdella.

Edit. Ja varmaan sit kovaa kuunnellessa tulee ongelmia linjatason maksimin kanssa, ku kovempaa ei voi ulos tuutata.
 
Ilmeisesti sitä korkeampaa jännitettä ei sit saa ulos. Mut jos aatellaan vaik, et jos kuunnellaan 45dB äänenvoimakkuudella ja dynamic range on vaikka 90dB, niin mun käsityksen mukaan voi kaijuttimista tulla tavaraa ulos 0-90dB äänenpaineella. (45 +- 90/2).

Mut tää on vaan mun tämänhetkinen käsitys. Kuvittelisin kuitenkin, et dynamic range uloittuu niin ylös, kuin alas ja rangen puolivälissä on linjatason maksimi jaettuna kahdella.

Desibelit voi mennä myös miinusmerkkisiksi, koska kyse on logaritmisesta asteikosta. Se sitten on eri asia että kuuleeko ihminen sitä.

Dynaaminen alue on taustakohinasta maksimivolyymiin, ei nollasta 90dB:hen.

Signaalin tarkkuus ei kasva, vaan sen dynaaminen alue laajenee.

Sama asia, olettaen ettei äänitteen tarkkuus rajoita menoa.
 
Desibelit voi mennä myös miinusmerkkisiksi, koska kyse on logaritmisesta asteikosta. Se sitten on eri asia että kuuleeko ihminen sitä.

Dynaaminen alue on taustakohinasta maksimivolyymiin, ei nollasta 90dB:hen.
Nii, no 0dB tapauksessa (kuuntelupaikalta havaittu äänenpaine) kaijuttimesta kuuluu jokatapauksessa vahvistimesta, tai mistä lie koostuva kohina. Joka esim. Genelecien G-sarjalaisten tapauksessa tais olla <5dB.

Geneleceistä puheen ollen: ne tukee suurempaa line-inniä, mitä on spekseissä. Tai ainakin oon lukenut, et monista linjatasoista signaalia tuuppaavista vehkeistä loppuu dynamiikka ennen kuin Geneistä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
260 142
Viestejä
4 523 365
Jäsenet
74 535
Uusin jäsen
Veeti Saarela

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom