DAC / AMP -yleisketju

Nii, no 0dB tapauksessa (kuuntelupaikalta havaittu äänenpaine) kaijuttimesta kuuluu jokatapauksessa vahvistimesta, tai mistä lie koostuva kohina. Joka esim. Genelecien G-sarjalaisten tapauksessa tais olla <5dB.

Geneleceistä puheen ollen: ne tukee suurempaa line-inniä, mitä on spekseissä. Tai ainakin oon lukenut, et monista linjatasoista signaalia tuuppaavista vehkeistä loppuu dynamiikka ennen kuin Geneistä.

Puhe olikin DACin signaalin tarkkuudesta, vahvistin tietysti lisää siihen oman kohinansa, mikä on eri asia.
 
Eipä sillä ole edes väliä, kun ei taida ihmiskorvillakaan olla moista dynistä. Korjasin vaan asiavirheen, vaikka tämä vaatikin metritolkulla rautalankaa. :D
Ihmiskorvan dynamic range on 120dB. Se selviää siitä SACD-linkistä, jonka pastesin aijemmin.
 
Mielenkiintoista keskustelua. Aiemmin sanoin erottavani helposti 16bit -> 24bit eron, mutta otetaan sen verran takaisin, että en ole varma muuttuiko testeissäni samalla näytteenottotaajuus isommaksi. Muistijälki kuitenkin on muodostunut että koin näytteenottotaajuuden vähemmän merkittäväksi.

Tai sitten nuo striimauspalvelut peukaloi cd-tasoisia tahallaan huonommaksi jotta ihmiset ihastuisivat hi-ressiin ja olisivat maksavia asiakkaita jatkossakin :-)
 
Mut joku tossa, et bittisyys vastais suoraan dynamiikkaa, ei päde. Tuol: DVD-Audio vs. SACD vs. CD lukee, et SACD:n dynamiikka on max 108dB, mut bittejä on vain yks. Mitenhän se selittyy?

PCM-formaatissa bittisyvyyden ja dynaamisen alueen välillä on suora yhteys.

DSD-formaatissa näin ei ole, koska formaatin "natiivi" 6 desibelin dynaaminen alue saadaan huomattavasti korkeammaksi noise shaping -nimisen tekniikan avulla. DSD-formaatin näytteenottotaajuus on huomattavasti PCM:ää korkeampi.
 
Olisiko suosituksia vahvistimesta Hifiman Arya kuulokkeille? Kuuntelu pääasiassa äänitasoltaan kohtuu matalia biisejä.
 
Siunattu on ihminen joka ei havaitse 16bit -> 24bit eroa, laajempi tarjonta ja musiikinkuuntelu paljon halvempaa. Vielä parempi jos kokee että spotify tarjoaa täydellisen äänenlaadun.

Olen myös aidosti kateellinen ihmisille joiden mielestä se alle 10€ kyykkyviini on ihan yhtä hyvää kuin 50€ amarone :)
Jos ei kiistellä siitä että onko mailmassa jotain yksilöitä joilla poikkeukselliset kyvyt, niin 16bit vs 24 bit eroa ei kuuntelussa havaitse.(* Keskiverto voi erottaa viinissä makueroja, varsinkin jos vähän harrasteneisuutta.

En tässä sano etteikö biteistä ole hyötyä, mutta jos nyt kommentilla viittaat kuunteluun , ei digitaaliseen käsittelyyn ja taso säädetään analogisesti tai vastaavasti.
Jos kotikuuntelua niin voi miettiä millaisen laitteiston tarvii että 16bittisen dynamiikan saa kokonaan käyttöön ja onko se terveellistä , voidaan toki maalailla jotain teosta jossa 40 minuuttia enimmäkseen hiljaista, jotain 80db, ehkä jopa yli 90db, ja sitten joku loppu kohtaus sadan pintaan, harvassa ne olosuhteet joissa päästään toistoon jossa oli edellytys erottaa. Jos on yksilöitä jotka vielä pystyvät erottaa, niin siitä vielä matkaa siihen että olisi yksilölle jotain valinta merkitystä.(**. Jos teos alkaisi >90db tasoista, niin voisin kuvitella että vielä vähemmän.
(**
Kokemuksen kannalta voi olla myös hyvin merkittävää se että tieto, ei niinkään se pystyykö erottamaan, vaan se tieto, sama voi olla myös juomien kanssa.

Toistoa, en tässä nyt dissaa bittejä, riippuen tuetteesta niin bittien avulla voi olla kustannustehokasta tehdä halutta laatua, analogia maksaa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos ei kiistellä siitä että onko mailmassa jotain yksilöitä joilla poikkeukselliset kyvyt, niin 16bit vs 24 bit eroa ei kuuntelussa havaitse.(* Keskiverto voi erottaa viinissä makueroja, varsinkin jos vähän harrasteneisuutta.

En tässä sano etteikö biteistä ole hyötyä, mutta jos nyt kommentilla viittaat kuunteluun , ei digitaaliseen käsittelyyn ja taso säädetään analogisesti tai vastaavasti.
Jos kotikuuntelua niin voi miettiä millaisen laitteiston tarvii että 16bittisen dynamiikan saa kokonaan käyttöön ja onko se terveellistä , voidaan toki maalailla jotain teosta jossa 40 minuuttia enimmäkseen hiljaista, jotain 80db, ehkä jopa yli 90db, ja sitten joku loppu kohtaus sadan pintaan, harvassa ne olosuhteet joissa päästään toistoon jossa oli edellytys erottaa. Jos on yksilöitä jotka vielä pystyvät erottaa, niin siitä vielä matkaa siihen että olisi yksilölle jotain valinta merkitystä.(**. Jos teos alkaisi >90db tasoista, niin voisin kuvitella että vielä vähemmän.
(**
Kokemuksen kannalta voi olla myös hyvin merkittävää se että tieto, ei niinkään se pystyykö erottamaan, vaan se tieto, sama voi olla myös juomien kanssa.

Toistoa, en tässä nyt dissaa bittejä, riippuen tuetteesta niin bittien avulla voi olla kustannustehokasta tehdä halutta laatua, analogia maksaa.
Kirjoitinkin tuossa jo välissä, että on mahdollista että 16bit -> 24bit testissäni saattoi nousta myös näytteenottotaajuus, vaikka hämärä muistijälki onkin, että totesin bittisyvyyden kasvun vaikuttavan enemmän. Mikäli todella on niin, että lisäbitit mahdollistavat ainoastaan suuremman vaihtelun min -> max äänenvoimakkuuksien välillä, niin tässä tapauksessa lienee uskottava, ettei lisäbiteistä iloa ole. Onko siis varmaa, ettei missään streamauspalvelussa 16bit -> 24bit tuo ääneen lisää resoluutiota, vaan ainoastaan mahdollistaa suuremman maksimiäänenvoimakkuuden?

edittiä: joka tapauksessa johtopäätökseni on ihan oikea, siunattu on ihminen joka ei eroa huomaa. Kuten ehkä viestistäni huomasit, en koita ylpeillä super human -kyvyilläni.
 
Onko siis varmaa, ettei missään streamauspalvelussa 16bit -> 24bit tuo ääneen lisää resoluutiota, vaan ainoastaan mahdollistaa suuremman maksimiäänenvoimakkuuden?
Teoksen media/koodaus/bittisyys ei vaikuta äänenvoimakkuuteen (*, vaan se on ihan riippuvainen siitä äänentoistolaitteistosta ja nupin asennosta. Eli LP levyllä, C-kasetilla, CDllä, jollain suoratoistopalvelun jakelulla saa sitä äänenpainetta ihan se mukaan mitä se ketjun jälkiosa kykenee.

LP, C-kasetista -> CD:hen hyppy oli järkyttävän iso dynamiikassa, ja sen varmaan keskiverto heppu erottaa, ja vanhat parrat repi pelihousuja kun hiljaistenkohtien kohinat puuttu.

16 vs 24 bitti on toki järkyttävän iso ero "resoluutiossa", ja erijakelumuodoissa voi olla ihan "eri" teokset, siis ihan tarkoituksella, eli dynamiikassa voi olla iso ero, voi ihan miettiä millaisessa teoksessa tarvisi 16bittista koko dynamiikkaa. Moni teos on puristettu lähemmäksi 8 bittistä, ja jaellaa 16bittisessä paketissa, sitten puristamaton voitasiin myydä samassa, mutta myydään 24 bittisessä paketissa. Bitit on halpoja, ja jos siellä toistopäässä tehdään jotain digitaalista muokkausta niin ylimääräisistä biteistä on hyötynsä.






(*
Jos ei nyt kikkailla sen takia että itse teos on hiljasuutta, ja toistolaitteessa/vahvistimessa tulee rajat vastaan. Eli jos DAC joka tuuppaa johokin ulostuloon, niin max voi olla joko liitännän speksattu/sovittu max, tai säröytymisen raja, ja minimi nolla/pohjakohinan taso. Oli se DAC sitten 8, 16 tai 24 bittinen. Se pystyykö vahvari ruokkii kaiuttimia, tai kuulokkeita riippuu sen vahvarin ominaisuuksista, ja aika hyvä saa ketju olla että jos vedät volumen sellaiseen asentoon että huiput on siellä 94 db tuntumassa ja kohinaa ei erota hiljaisissa kohdissa. Jos teoksesta olisi vertailuna 14bit ja 16bit versiot, joissa pyritty oikeasti identtisyyteen, niin tiedä sitten kuinka moni erottaisi.


Näytteenottotaajuuden osalta ilmeisesti enemmän yksilöitä joille perus CD taso voi olla niukka, lähinnä teoksilla joissa itsessään on leveämpi sisältö, menee osittain samaan sarjaan kuin kuvataiteessa missä osa yksilöistä näkee asioita joita ei teoksen tekiä ei näe. Sama myös toisin päin, teoksen tekiä näkee asioita(värejä) joita ei katsojat näe.(näe - aisti, kuule - aisti)
 
Viimeksi muokattu:
...
16 vs 24 bitti on toki järkyttävän iso ero "resoluutiossa", ja erijakelumuodoissa voi olla ihan "eri" teokset, siis ihan tarkoituksella, eli dynamiikassa voi olla iso ero, voi ihan miettiä millaisessa teoksessa tarvisi 16bittista koko dynamiikkaa. Moni teos on puristettu lähemmäksi 8 bittistä, ja jaellaa 16bittisessä paketissa, sitten puristamaton voitasiin myydä samassa, mutta myydään 24 bittisessä paketissa. Bitit on halpoja, ja jos siellä toistopäässä tehdään jotain digitaalista muokkausta niin ylimääräisistä biteistä on hyötynsä.
...
Eli ymmärränkö oikein, että teoriassa 24bit ei tuo mitään lisäarvoa kuuntelukäytössä, mutta käytännössä teoksesta riippuen eroa voikin olla? Vaikka teoreetikasta olenkin kiinnostunut, nyt kai oli puhe siitä, onko ero laadussa kuultavissa vai ei käytännön toteutuksissa.
 
Eli ymmärränkö oikein, että teoriassa 24bit ei tuo mitään lisäarvoa kuuntelukäytössä, mutta käytännössä teoksesta riippuen eroa voikin olla? Vaikka teoreetikasta olenkin kiinnostunut, nyt kai oli puhe siitä, onko ero laadussa kuultavissa vai ei käytännön toteutuksissa.
Jos, yhtiöt ei ole tehnyt tarkoituksellisesta eroa, toistoketju ei pilaa , niin ei eroa. (*

Käytännön kuluttajamarkkinassa teokset voivat erota toisistaan ja ihan keskiverto kuuntelian havaittavissa keskiluokkaisilla laitteilla. Jos teoksesta tehty tarkoituksella kaksi erilaista teosta. Esim tyypillinen ero, se pääteos, "levytys" on varsin pienellä dynamiikalla, joku 8 bittinen riittäisi :), mutta teoksesta tehdään toinen versio jossa dynamiikkaa paljon enemmän, johon tarvittaisiin jo 10bit, ehkä jopa 14bit, se sitten myydään ns 24 bittisenä jakeluna. (eli4K telkalla huomaa onko teos SD vai HD, mutta kyllä sen huomaisi FullHD ja HD telkallakkin)

Vaikka bittin veivaamisessa ei synny sitä analogipuolen kohinaa ym, niin bittien kanssa puljatessa syntyy kyllä ylimääräistä. Tähän perustu maalikko ajatus että ylimääräisistä biteistä olisi etua yksinkertaisessa digitaalisessa käsittelyssä


(*
En kiistä jonkun yksilön kykyä jossain erityisessä teoksessa.
 
Jos tuo 16bit vs 24bit jaarittelu vielä jotain kiinnostaa niin täällä ihan pätevän oloinen keskustelu aiheesta 24bit vs 16bit, the myth exploded! 10 sivua luettu, 469 jäljellä :lol:

On tuokin kyllä melkoinen bisnes jos kaikki yli CD-tasoisen on vain myynnin lisäämiseksi. Tarvitaan enemmän levytilaa, enemmän tiedonsiirtokapasiteettia streamauksessa, enemmän virran kulutusta... ja ne luopiot olisi voinneet tarjota saman äänenlaadun huomattavasti vähemmällä datamäärällä. Eli jos "hi-ressin" ja CD-tasoisen välillä huomaa eroa, on kyse todennäköisesti jostain äänen peukaloinnista tai sitten "hi-ressi" on vain tehty paremmasta alkuperäistallenteesta yms. Tai ainakaan 16bit -> 24bit eroa ei pitäisi havaita jos sama alkuperäistallenne. Näin sitä oppii.
 
Jos tuo 16bit vs 24bit jaarittelu vielä jotain kiinnostaa niin täällä ihan pätevän oloinen keskustelu aiheesta 24bit vs 16bit, the myth exploded! 10 sivua luettu, 469 jäljellä :lol:

On tuokin kyllä melkoinen bisnes jos kaikki yli CD-tasoisen on vain myynnin lisäämiseksi. Tarvitaan enemmän levytilaa, enemmän tiedonsiirtokapasiteettia streamauksessa, enemmän virran kulutusta... ja ne luopiot olisi voinneet tarjota saman äänenlaadun huomattavasti vähemmällä datamäärällä. Eli jos "hi-ressin" ja CD-tasoisen välillä huomaa eroa, on kyse todennäköisesti jostain äänen peukaloinnista tai sitten "hi-ressi" on vain tehty paremmasta alkuperäistallenteesta yms. Tai ainakaan 16bit -> 24bit eroa ei pitäisi havaita jos sama alkuperäistallenne. Näin sitä oppii.

Menee jo vähän offtopiciksi. Mutta kyllähän siinä tuotantoketjun kaikki osat vaikuttaa siihen lopputulokseen. Jos halutaan tehdä hi-res julkaisu kappaleesta, tarkoittaa se vähintään uutta masterointia, jotta siitä on oikeasti jotain iloa. Bittisyyttä ym ei voi suoraan nostaa siitä CD tason julkaisusta, kun ei sitä dataa sinne tyhjästä saada. Alkuperäisen studio tallenteen laadulla on iso merkitys sille, mitä siitä saa aikaiseksi. Tietenkin jos vedetään lopuksi kompressorilla kaikki dynamiikka kuitenkin pois, niin ei kai sillä niin suurta merkitystä. Hyvin tuotetusta ja masteroidusta materiaalista saanee enemmän irti sekä perinteisenä CD tasoisena että hi-res audiona.
 
Jos tuo 16bit vs 24bit jaarittelu vielä jotain kiinnostaa niin täällä ihan pätevän oloinen keskustelu aiheesta 24bit vs 16bit, the myth exploded! 10 sivua luettu, 469 jäljellä :lol:

On tuokin kyllä melkoinen bisnes jos kaikki yli CD-tasoisen on vain myynnin lisäämiseksi. Tarvitaan enemmän levytilaa, enemmän tiedonsiirtokapasiteettia streamauksessa, enemmän virran kulutusta... ja ne luopiot olisi voinneet tarjota saman äänenlaadun huomattavasti vähemmällä datamäärällä. Eli jos "hi-ressin" ja CD-tasoisen välillä huomaa eroa, on kyse todennäköisesti jostain äänen peukaloinnista tai sitten "hi-ressi" on vain tehty paremmasta alkuperäistallenteesta yms. Tai ainakaan 16bit -> 24bit eroa ei pitäisi havaita jos sama alkuperäistallenne. Näin sitä oppii.
CDllä on myyty ihan laadukasta , ja näissä pitää erottaa se että ääniteoksia on erilaisia, erittäin hyvä laadukas teokselle riittää kymmenen bitti erinomaisesti, ollut ihan järkevää ajella sitä CD tasoisena,

Tiivistämisestä on syytelty myös paikallisradiota, huonoja soittimia jne. mutta ne luovan työntekijät ovat ne tehneet. oli taustalla sitten asiakaslähtöisyy, tai luovan työn taidonäyte.

digitaallisen nettijakeun myötä tuli tarve pienentää tilantarvetta, samoin ns MP3 soittimien myötä, sitä varten sitten otettiin käyttöön pakkaustekniikat, häviöllisillä sitten jotain oikeasti häivis, ja enemmän sitten sitä keskustelu mikä on oikeasti hyvää ja mikä riittävän hyvää ja kunnon digi fanaatikot eivät kelpuuta kuin häviöttömiä. Analogi heeput vielä kipuilivat kohinoiden kanssa.


Menee jo vähän offtopiciksi. Mutta kyllähän siinä tuotantoketjun kaikki osat vaikuttaa siihen lopputulokseen. Jos halutaan tehdä hi-res julkaisu kappaleesta, tarkoittaa se vähintään uutta masterointia, jotta siitä on oikeasti jotain iloa. Bittisyyttä ym ei voi suoraan nostaa siitä CD tason julkaisusta, kun ei sitä dataa sinne tyhjästä saada. Alkuperäisen studio tallenteen laadulla on iso merkitys sille, mitä siitä saa aikaiseksi. Tietenkin jos vedetään lopuksi kompressorilla kaikki dynamiikka kuitenkin pois, niin ei kai sillä niin suurta merkitystä. Hyvin tuotetusta ja masteroidusta materiaalista saanee enemmän irti sekä perinteisenä CD tasoisena että hi-res audiona.
Mutta kummatkin tuotteet voi jaella CD tasoisella medialla jos siis tarkoitetaan sitä bittisyyttä.

Joidenkin myyvien teosten osalta voi olla kaupallisesti järkevää tehdä eri versioita, jos siis kyse siitä että tekijän teoksessa olisi iso dynamiikka, mutta harvalla kykyä sitä toistaa, jolloin tarve myös puristetulle versiolla joka helpommin kuunneltavissa ja nautittavissa. Toki voisi ajatella että toistolaitteissa olisi riittävän yhtenäinen vipu millä voi kompressoida ja itse datavirtaan perus parametrit siihen.

Vähän riippuu minkä perään sitä DAC on tunkemassa, niin tuskin on haitaksi että se on natiivisti kyvykäs, varsinkin jos sille voidaan tuupata erilaista kamaa, ja itse lähde(laite mihinkä perään) on vähän heikompi. Kuulokekäytössä kai avain oasemaan nousee kuitekin se analogipuoli.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kukaan verrannut Pro-Ject Audion Pre Box S2 Digitalin uusinta (2023) versiota vanhempiin?

P.S Jos jollain on tarvetta erityisen edulliselle, mutta erittäin hyvälle USB-DAC:lle / kuulokevahvistimelle, niin on yksi kaupan. YV:llä tavoittaa.
 
Kolmas iFi zen air DAC menossa itellä.
Kaksi edellistä lahonnut 1-2kk sisään siitä kun otti käyttöön. Ei yhtäkkiä anna enään mitään ulos, pelkkää kohinaa.
Nykyinen kestänyt tällä hetkellä jo varmaan sen yli 6kk. Onneksi sai aina uuden rikkoutuneen tilalle..

Muilla vastaavia kokemuksia? mikälie sunnuntai-erä sattunut sinne.

Ja nyt sitten hajosi tämä kolmaskin. Virta tulee laitteeseen, kone tunnistaa sen, mutta ääntä ei tule ulos. Ei enää ikinä iFin laitetta, ainakaan vastaavaa.
 
Ja nyt sitten hajosi tämä kolmaskin. Virta tulee laitteeseen, kone tunnistaa sen, mutta ääntä ei tule ulos. Ei enää ikinä iFin laitetta, ainakaan vastaavaa.
Arvokasta tietoa, mielenkiinnosta, kerro miten myyjä hoitaa tämän loppuun, eli rivien välistä tulkkaan että kaupanpurku on vaatimuksesi.
 
Uutta Schiittiä näköjään tullut. Magni Unity dac/amp -kombo, jossa käsittääkseni sama DAC-piiri kuin Modi+:ssa.
 
Uutta Schiittiä näköjään tullut. Magni Unity dac/amp -kombo, jossa käsittääkseni sama DAC-piiri kuin Modi+:ssa.

Tuossa tosiaan huomionarvoista mielestäni tuo 3 v takuu. Laittaisin rahulini heti tuohon, jos vielä budjettilaitteita itse käyttäisin. Tuossa dac-kortissa ei ilmeisesti ole aivan yhtä hyvä Unison USB -liitäntä kuin kalliimmissa Schiitin daceissa, mutta käytännössä tuon eron huomaaminen on varmasti eri juttu ja riippunee paljon myös siitä, kuinka likaista poweria lähteestä sattuu lähtemään.
 
Vuonna 2011 ostamani Kiinalainen Audio-GD NFB-12 DAC laitteeni vissiin päätti vetää viimeisen hönkäyksensä. Muutaman päivän surinan jälkeen se ei enää suostu ulostamaan minkäänlaista ääntä.
Olin yhteydessä valmistajaan ja he kertoivat että juotokset on mahdollisesti hajonnut ajan myötä. Yritin availla koneen takapeltiä, mutta yksi ruuvi ei suostunut avautumaan ja ne ruuvin urat kului, niin etten saa sitä enää ulos ollenkaan.

Olisiko mitään ideoita, miten tuollasen pienen ruuvin saisi ulos, vai kannattaisiko vaan heittää ongelmajätteeseen koko laite?

Tiedän, että jollain akkuporakoneella kai pystyy kai jotenkin avaamaan noita, mutta ei minulla ole sellaista eikä kyllä enää edes juotoslaitetta tai yleismittaria mihinkään juotoskorjauksiin, joten mietin kannattaako edes jatkaa. Jotenkin tuntuu, että sininen virtalähdejuttukin on vetämässä viimesiään, kun kulkee aina niin kuumana.

Taisin uutena maksaa tästä noin 200 euroa.

IMG_1028.JPG IMG_20240125_131803123_BURST002~2.jpg
 
@julmuri Kokeilitko kääntää ruuvia esim pihteilla jos puristat pään sen verran kovaa että ruuvi liikahtaa?
 
^Jos ei ole juotosvehkeitä eikä yleismittaria, niin lienee aika sama joko heittää roskiin tai viedä elektroniikkakorjauksia tekevään liikkeeseen. Muuten tuo on vähän sama kuin minä autokaupoilla, kun konepellin alle pitää kurkata vaikken mitään moottoreista ymmärräkään :)
 
Sain viimein dremelillä ruuvin irti, mutta kuten ajattelinkin, ei piirilevystä löytynyt mitään ilmiselvää vikaa.
 
Aloitteleva hifi-harrastaja toivoo neuvoa. Haluaisin irroittaa televisioon liitetyt Genelecin G Two B aktiivikaiuttimet ja Yamaha WXC-50 esivahvistimen ja tuoda ne osaksi työpöytäkokoonpanoa, jossa olisi PC:n lisäksi uutena laitteena iFi ZEN DAC V2 kuulokevahvistin Sennheiser HD560S:lle. Onnistuuko Yamahan ja iFin reititys pelkillä RCA-kaapeleilla ja kuulokevahvistimeen virta USB:n avulla PC:stä? Kannattaako huomioida jotain edellä mainittuja laitteita kytkettäessä? Olen aiemmin tykännyt erityisesti WXC-50:n langattomista ominaisuuksista.
 
Kyllä pitäisi toimia kuten kuvittelit.

Tietokone —USB—> Zen DAC —RCA—> Yamaha Aux in

Ifistä laita takaa RCA ulostulo fixed tilaan niin äänenvoimakkuuden säätö vaikuttaa ainoastaan kuulokeliitäntään (Sennheiserit).
 
Kiitos vinkistä. Äänilähdön vaihtaminen aktiivikaiuttimiin onnistui helposti Yamahan esivahvistimen/verkkosoittimen kaukosäätimen avulla.

Ei ollut kovin isoja odotuksia tuosta iFi ZEN DAC V2:sta, mutta tyylikkään ulkonäön ja vankan metallisen rakenteen lisäksi kuulostaa selvältä parannukselta emolevyn omaan äänipiiriin verrattuna. Truebass-toimintoa tuli satunnaisesti suosittua tietyn genren musiikin ja elokuvien kanssa, vaikka normaalisti vastaavat toiminnot olen pitänyt pois kytkettynä.
 
Hyvin soi kuulokkeet myös kaiuttimille tarkoitetulla Topping LA90:llä. :D Ei kuulu myöskään minkäänlaista kohinaa toisin kuin esimerkiksi valmistajan MX5:n kaiutinlähtöihin kuulokkeet tökätessä.

1000011036.jpg
 
Hyvin soi kuulokkeet myös kaiuttimille tarkoitetulla Topping LA90:llä. :D Ei kuulu myöskään minkäänlaista kohinaa toisin kuin esimerkiksi valmistajan MX5:n kaiutinlähtöihin kuulokkeet tökätessä.

No MX5:n Tripla-Tupla-Ominaisuudet ovat aika kunnianhimoiset. Varsinkin noin pieneen purkkiin.
 
No MX5:n Tripla-Tupla-Ominaisuudet ovat aika kunnianhimoiset. Varsinkin noin pieneen purkkiin.

MX5 on kyllä sellaisenaan todella kätevä ja tälläkin hetkellä olohuoneessa käytössä kaiuttimien kanssa. LA90 vaatisi balansoidun DAC:in mieluusti trigger-ominaisuudella ja kaukosäätimellä. Kuulokkeille sopii kuitenkin erinomaisesti työpöydällä. Yllätyin, miten voimakasta, avaraa ja rasittamatonta ääntä siitä lähtee esimerkiksi Hifiman HE-6:n ja ZMF Calderan kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
kattelin tommosta kun saisin muutamalla satkulla erillisine powereineen...on tosin 10 vuotta vanhakin mutta lähinnä kiinostas kokeilla onko vielä ihan järkevä ostos, ainakin uutena ollu kallis setti.

Osta pois ja pistä viestiä, jos et tykkääkään. Tuossa nimittäin vaikuttaisi olevan UAC1-tuki ja digital out koaksiaalisen lisäksi jopa AES-liitännän kautta (en ole koskaan törmännyt UAC1 + AES). Aktiiviselle pleikkaristille nämä ovat merkittäviä piirteitä, kun on pysyvästi lukittautunut Schiitin balansoituihin DACceihin, jotka tukevat vain USB Audio Class 2:sta (kuten 98% nykyään myynnissä olevista DACeista muutenkin).

Tällä hetkellä hoidan UAC1 in --> digital coax out hommat muinaisella, ainakin 15 v vanhalla Cambridge Audion balansoidulla dacilla, joka edelleen käy ja kukkuu (tosin vaihdetulla ulkoisella virtalähteellä).
 
Onko olemassa 2.1 vahvistinta, jossa olisi HDMI?
Osta 5.1 vahvistin ja käytä sitä 2.1 tilassa (niin kuin minä teen Denon vahvistimellani).

Tai stereo vahvistin ja subbarin jonka läpi voi vetää oikean ja vasemman kaiuttimen (niin kuin minullla oli aikaisemmin (tosin ei HDMI:nä)).
 
Marantzin SR70 on aivan uunituore 2.1 ja saanut paljon kehuja arvosteluissa. Tukee jopa 8K:ta.
 
Osaisiko joku ottaa kantaa siihen, auttaisiko staattisen sähkön aiheuttamiin ongelmiin se, että kuulokevahvistimessa käyttäisi erillistä virtalähdettä kun tällä hetkellä se saa virtansa usb kautta.

En tiedä onko nyt toimistolla poikkeusellisen kuiva sisäilma vai johtuuko uusien denonien metallisemmasta rakenteesta, mutta nyt on jo kahdesti käynyt niin, että kuulokkeet pöydältä käteen ottaessa tuntuu pieni sähköisku ja ifi zen dac v2 sammuu eikä enää lähde millään tempulla työkoneesta päälle. Kotona se taas toimii CAN vahvistimen virtalähteellä tai kotikoneen usb liitännällä ja sen jälkeen se kelpaa taas työkoneelle. Ajattelin auttaisiko mitään jos siihen tilaisi samanlaisen muuntajan?

DAC + CAN + Meze 109/Elegia ei vastaavaa ongelmaa ollut. Joko kuulokkeen vaihtuminen tai canin lähtö ketjusta vaikuttanee tähän.
 
Olisiko suosituksia vahvistimesta Hifiman Arya kuulokkeille? Kuuntelu pääasiassa äänitasoltaan kohtuu matalia biisejä.

Hifimanin EF400 open box EU-varastolta on hintaansa nähden hurjan hyvä vempele. Kylkeen saa vielä laadukkaan R2R DAC:n, ja hintaa tulee toimituksineen luokkaa 350€, mikä on ihan naurettavan halpa hinta.

Kyseinen laite on saanut rapaa niskaan kun liikkeellä oli alkuun viallisia kappaleita, mutta Hifimanin aspan pomolta tuli vahvistus, että ainakin kaikki EU-varaston open boxit on varmuudella korjattuja malleja. Lisäksi nykyään uutena myytävät kappaleet ovat Hifimanin mukaan korjattua mallia.

Tuo saa meikäläiseltä varauksettomat suosittelut - en keksi alle tonnilla parempaa vehjettä.
 
Auttakaas gurut kun näitä laitteita on niin helvetisti. Tarve dac/preamp/headphone amp combo laitteelle, hintaluokassa ~400€. Nykyinen Project Pre Box S2 digital kuulokevahvari on aika heikko eikä tahdo jaksaa.
 
Auttakaas gurut kun näitä laitteita on niin helvetisti. Tarve dac/preamp/headphone amp combo laitteelle, hintaluokassa ~400€. Nykyinen Project Pre Box S2 digital kuulokevahvari on aika heikko eikä tahdo jaksaa.
Jos kertoisit mille Kuulokkeille, niin helpottaisi asiaa.
 
Viimeksi muokattu:
Jaahas, mitäköhän kuulokevahvistin + dacia sitten seuraavaksi katsottaisiin. Fiio K9 Pro Ess oli tosiaan Hifitalosta tilauksessa, mutta ei koskaan toimittanut ja konkkaankin kerkesi mennä. Onneksi maksettu luottokortilla ja korttiyhtiöltä rahat takaisin kuukausien odottelun jälkeen. Olen tässä kyseisen laitteen saatavuutta seuraillut Amazonista pitkin talvea ja saatavuus käytännössä ”ei ole”, joten unohdetaan se (tosin jälkikäteen ajatellen, olisi pitänyt tajuta, että jos missään muualla laitetta ei ole, niin ei hifitalokaan sitä pysty 6-10 arkipäivässä toimittamaan).

Nyt sitten vaihtoehtoina olen miettinyt Toppingin DX7 Prota taikka A70+D70 -stackia. Tuleeko muuta vaihtoehtoa mieleen? Jälkimmäinen huomattavasti kalliimpi kombo ja mietin onko mitään järkeä, jos tarkoituksena on ostaa laitteet, jotka olisivat riittävät mahdollisia tulevia kuulokepäivityksiä ajatellen. Nykyisin kuulokkeina Hifimanin HE560 (2014 malli) ja varmaan end-game kuulokehankinnoissa on tyyliin Meze Empyrean 2 tai vastaava (ei ajankohtainen). Välihankintana todennäköisesti menee suljetut kuulokkeet, tyyliin Focal Radiance, kun välillä tarvitsee asteen enemmän ulkomaailman vaimennusta.
 
mitäköhän kuulokevahvistin + dacia sitten seuraavaksi katsottaisiin. Fiio K9 Pro Ess
Tämmöinen osui silmään kun googlailin tuon Fiion hintaluokkaa:
FiiO K9 Pro ESS Headphone Amp

En ole tuolta ikinä mitään tilannut enkä tiedä tuon "varastossa" luotettavuudesta.

Jos tuo Fiion hinta on n. tonnin niin vajaa pari sataa kalliimmalla löytyisi RME ADI-2 DAC FS.
Arvioita
Tuolla Scandinavian Photossa 1089e, voi olla aika lailla halvin hinta.

Bluetoothia tuossa ei ole. Valikkosysteemi ei ole helpoimmista päästä, mutta laitetta pystyy nykyisin käskyttämään myös Windows/Mac softalla. Suurin etu lähes kaikkiin vastaaviin on parametrinen EQ. Itse en enää ostaisi mitään tuon hintaluokan laitetta ilman EQ:ta. Ja tämä henkilöltä joka ei ennen tuota RME:tä ollut koskenut edes treble/bass-säätimiin ikinä, saati equttanut mitään.

Noita on välillä ollut täälläkin myynnissä (n. 700-900e) ja Torissa näyttäisi yksi olevan tällä hetkellä.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
260 141
Viestejä
4 523 312
Jäsenet
74 535
Uusin jäsen
Veeti Saarela

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom