Tuleeko pätevyys dacista vai vahvistimesta vai pcb-designistä yms? Näitä kahta tunnutaan kovasti verrattavan toisiinsa joka paikassa ja jakavat mielipiteet siitä kumpi on parempi ja yleensä käyttötarkoitus ja featuret ovat ratkaisseet eikä niinkään äänenlaatu(?).
Edit: Mietin tätä siis koska olisin ostamassa jomman kumman ja molemmissa on täysin sama DAC. Sehän ei toki kerro koko totuutta jos muu toteutus dacin ympärillä on heikompi toisessa. Mutta en oikein ole löytänyt vielä hirveästi arvosteluita joissa olisi verrattuna näitä kahta uudempaa ESS-versioita toisiinsa.
Pitkään olin "ei dac uskovainen" ja olin sitä mieltä että vain vahvistimella voi olla suurta merkitystä, sitten ostin sokkona denafrips ARES II DAC kun kaikki revikoiden tekijät pitivät sitä ihmeelaitteena. Ja kyllä, nyt olen sitä mieltä että DAC on se kaikkein tärkein asia.
Pitkään olin "ei dac uskovainen" ja olin sitä mieltä että vain vahvistimella voi olla suurta merkitystä, sitten ostin sokkona denafrips ARES II DAC kun kaikki revikoiden tekijät pitivät sitä ihmeelaitteena. Ja kyllä, nyt olen sitä mieltä että DAC on se kaikkein tärkein asia.
Itsekkin vakuuttunut että kyllä DAC:illa suurta merkitystä on. Voi vaan hämmästellä miten jotkut kivenkovaan väittävät ettei hyvin mittautuvissa ole kuultavaa eroa, tai jotkut ei erota sokkotestissä Aresta mistään muusta lähteestä. Täytyy olla parasta ennen päivä olla korvissa jo mennyt.
Odottelen tässä postista SMSL D1SE:tä. Jos ei olisi tuota viivettä niin ARES II olisi tullut tännekkin.
Mutta kyllähän nyt kuulokkeita vaihtamalla saa merkittävämmät erot kun erot saa kun daccia vaihtamalla. Paskoilla kuulokkeilla ja vahvarilla ei ole kovin hianoa kuunnella hyvää DAC:kia.
Tässä kun on ollut ilman DAC:kia itse pari viikkoa niin on pystynyt kuitennii aivan hyvin kuuntelemaan musiikit ja pelit suoraan emolevyltä vahvarille.
^ Kerrothan sitten D1SE:stä yleisiä kokemuksia. Se kiinnostaisi testata itsekin Soncoz SGD1:een ja Bifrost 2:een vertaillen. Soncozista jo kirjoittelinkin arvostelun blogin puolelle.
^ Kerrothan sitten D1SE:stä yleisiä kokemuksia. Se kiinnostaisi testata itsekin Soncoz SGD1:een ja Bifrost 2:een vertaillen. Soncozista jo kirjoittelinkin arvostelun blogin puolelle.
Joo, Täytyy koettaa jotain kertoilla, tai sitten vaikenen iäksi koska edellinen M500 sisälsi saman ESS ES9038Pro sirun ja on totennäköistä etten kuule mitään eroa.
Itselle ensimmäinen hieman kalliimman hintaluokan DAC:ki
( Perjantaina muuten hankin teitin vanhat Audeze LCD-C2:set. Miellyttää niin silmää kuin korvaa )
Nyt on ensipuraisut otettu SMSL SP400. on parempi kuin pikkuveljensä SMSL SP200.
Äänikenttä leveämpi, tarkempi ja soundi on vaan napakampi. Bassot myös tiukemmat ja potkii vähän paremmin.
LCD-X 2021 REV testattuna.
AB testiä mutta ei vielä sokkona, testaan tässä viikonloppuna sillä lailla.
Nyt olen tehnyt vähän enemmän testiä tuon SMSL SP400 kanssa ja kyllä se on niin että voimavarat on aika lailla pakolliset näissä planareissa. Vaikka SP200 soittaa vaikka mitä kuulokkeita niin tuon SP400 12 wattia työntää bassoa alemmas ja jytkymmin. Varsinkin Hifiman anandoista tuli kunnon basari tykit ja EQ:ta ei tarvitse juuri ollenkaan.
Erottelukyky ei suoraan paljon parantunut mutta soundstage on isompi ja se on eroittelevampi, huomattavasti.
Kuuluisa lausahdus "vaimon kanssa AB testi" oli helppo. Naurettavan helppo.
Ja sitten toinen testi kappale. THX ONYX dongle puhelimeen. Toimii On parempi kuin jopa moonopricen THX AAA DAC/AMP joka oli minusta kaikkien kannettavien kuningas.
Ei ole enään. Se on nyt tämä ONYX.
Ja sitten toinen testi kappale. THX ONYX dongle puhelimeen. Toimii On parempi kuin jopa moonopricen THX AAA DAC/AMP joka oli minusta kaikkien kannettavien kuningas.
Ei ole enään. Se on nyt tämä ONYX.
Saadaanpa nykyään pieneen tilaan menemään huippuluokan audioelektroniikkaa. Vaikka tekniikka on kehittynyt hurjasti, niin pöytälaatikossa majaileva NX4 tulee varmaan ikuisesti olemaan ainoa kannettava vahvistin/DAC minkä omistan, eikä siinä ole kyseessä pelkästään se, ettei ikinä tule olemaan varaa parempaan. On se nimittäin vaan kokoisekseen ja ikäisekseen sekä alkujaan alle 300€ vehkeeksi hurjan hyvä pyörittänään eri luureja. Aeolus, HD58X, Nightowl, Sundara, K712 pro, HE5XX, HE4XX, ja HEXv2 kuulostivat kaikki lopulta hyviltä kun löysi sopivan gainin yms, vaikka tuossa on tosi erilaisia luureja. Saapa nähdä miten vaikka HD650 taipuu siltä. Ei sitä varmasti milloinkaan ottaisi putkien yli jos semmoiset jäisi taloon, mutta esim. porukoilla vieraillessa tai sairaalareissuilla on mukava olla joku setti mitä kykenee kantamaan ilman Ikea-kassia.
Saa olla tosi, tosi tyytyväinen siihen, että tommonen kannettava dac-amp tuli joskus hankittua kun elämä oli erilaista - se kuitenkin on ja tulee olemaan meikäläisen ainoa solidstate vahvistin todennäköisesti hautaan asti.
Ajattelin, että laitan Sennheiser-OTL myytin kriittiseen testiin, ja kattelen saako H5 ja hyvät putket oikeasti HD650:n muuttumaan kullaksi, kun en niitä ole ikinä pitänyt mitenkään spessuina luureina vrt nykytarjontaan. H5 muistuttaa kuulemma paljolti BH Crack SB vahvareita, joiden pitäisi olla suunnilleen kuninkaallisia OTL-Sennheiser jutuissa, ja moni vannoo HD650 + BHC + *aseta tähän 100-200€ muodikas DAC* kombon olevan helposti parasta mitä alle tonnilla voi saada. Jotkut puhuvat, että puhtaasti musasta nauttimisen suhteen pärjää jopa useiden tuhansien seteille - tosin nämä jutut on mulle aina vähän kristallihippi-kuuloista, eli suhtaudun asiaan erittäin skeptisesti ja bias on rehellisesti sanottuna vähän toiseen suuntaan. Joo, hyvä OTL -vahvari huippuluokan putkilla sai Aeoluksesta irti enemmän kuin mikään ss/hybridisetti, tai esimerkiksi halvempi kiinalainen OTL-setti kuten LD MK3 hyvilläkin putkilla, mutta ei siinä kuitenkaan lopulta NIIN isoa muutosta tapahtunut. Lempparit ja hyvät ne oli kaikilla em. seteillä.
RØDE AI-1 -USB-etuasteeseen voit kytkeä sekä mikrofoni-, linja- että instrumenttitason signaalin laadukkaaseen Neutrik-comboliittimeen. Lisäksi etuasteessa on korkeatasoinen diskreetti kuulokevahvistin ja volumekontrolli, sekä liitäntä studiomonitoreille.
Scarlett-sarjan pienin ja selkein äänikortti, Focusrite Scarlett Solo 3rd Gen, on varustettu 24-bit/192kHz AD-DA -muuntimilla ja tarjoaa saman ammattilaisaudion tason kuin muutkin kolmannen sukupolven Scarlettit.
RØDE AI-1 -USB-etuasteeseen voit kytkeä sekä mikrofoni-, linja- että instrumenttitason signaalin laadukkaaseen Neutrik-comboliittimeen. Lisäksi etuasteessa on korkeatasoinen diskreetti kuulokevahvistin ja volumekontrolli, sekä liitäntä studiomonitoreille.
Scarlett-sarjan pienin ja selkein äänikortti, Focusrite Scarlett Solo 3rd Gen, on varustettu 24-bit/192kHz AD-DA -muuntimilla ja tarjoaa saman ammattilaisaudion tason kuin muutkin kolmannen sukupolven Scarlettit.
Scarlett-sarjan pienin ja selkein äänikortti, Focusrite Scarlett Solo 3rd Gen, on varustettu 24-bit/192kHz AD-DA -muuntimilla ja tarjoaa saman ammattilaisaudion tason kuin muutkin kolmannen sukupolven Scarlettit.
RØDE AI-1 -USB-etuasteeseen voit kytkeä sekä mikrofoni-, linja- että instrumenttitason signaalin laadukkaaseen Neutrik-comboliittimeen. Lisäksi etuasteessa on korkeatasoinen diskreetti kuulokevahvistin ja volumekontrolli, sekä liitäntä studiomonitoreille.
Scarlett-sarjan pienin ja selkein äänikortti, Focusrite Scarlett Solo 3rd Gen, on varustettu 24-bit/192kHz AD-DA -muuntimilla ja tarjoaa saman ammattilaisaudion tason kuin muutkin kolmannen sukupolven Scarlettit.
Riippuu toki siitä mitä äänikortilta nyt vaaditaan.
Olin myös postaamassa tuon DX3 Pro+:n, mikäli haussa on vain DAC/AMP. Jos tuota input-puolta myös kaivataan, tuo Rode on siihen tarkoitukseen enemmän kuin hyvä! Ja jaksaa se ajaa kuulokkeitakin, antaa 390mW @300 ohm.
Onko kukaan päässyt vertaamaan Topping DX3 Pro+ vanhempaan Topping DX3 Pro v2 versioon?
Vähälle käytölle jäänyt oman v2 line out puoli, mutta pienesti tuntuu uupuvan potkua siitä. Jotain arvosteluja Internetistä löytyykin, joissa tuohon viitataan.
Mietin, josko olisi päivityksen paikka. Kenties pelkkä plus-päivitys ei ehkä tuo toivottua tulosta?
Voisi ehkä kuitenkin ottaa isompaa harppausta ~500e hintaluokkaan.
Genelec G1 pari + F1 ajossa, kuulokkeina DT990 Prot.
Bluetoothiin nyt tottunut tuon Toppingin kanssa, joten se pitäisi löytyä myös jatkossa.
Topping DX3 pro is a feature packed DAC/headphone amp combo from Topping. In this review I'll try to cover it's features and find out how it performs.
iiwireviews.com
"Sound is thin and flat, lacking drive and kick. Bass extension is not that great and dynamics of the sound is low compared to basically any decent DAC in this or even lower price range"
Topping DX3 pro is a feature packed DAC/headphone amp combo from Topping. In this review I'll try to cover it's features and find out how it performs.
iiwireviews.com
"Sound is thin and flat, lacking drive and kick. Bass extension is not that great and dynamics of the sound is low compared to basically any decent DAC in this or even lower price range"
Kyllä se aika flätti on (=lineaarinen/ideaali). Bass extension on toki rajattu (DACien mittapuilla), mutta ei noista sun kaapeista alle 20Hz saa ulos muutenkaan, eikä -0,5dB ole helposti havaittavissa.
Dynamiikan puutteestakaan ei ole mitään viitteitä. Review and Measurements of Topping DX3Pro DAC and Headphone Amp
Kannattaa kokeilla jos EQ:lla saisit äänen sellaiseksi mitä toivot, esim. perus loudness eq.
DX3pro+ mittautuu mainituilta ominaisuuksilta (dynamiikka, bass extension) niin lähelle samalla tavalla, että se ei ainakaan tuo toivomaasi muutosta soundiin.
Suhtautuisin varauksella linkkaamasi kaltaisiin testeihin, joissa verrattuja laitteita ei ole millään tasolla sokkoutettu. Biasit pilaavat moiset vertailut aivan totaalisesti. Lisäksi arvostelussa oli ihmeellisesti sama DAC sekä erittäin dymaaninen, että dynamiikaltaan välttävä, riippuen siitä että onko perässä kuulokevahvistin vai ei. Tuossa ei ole kovin paljoa tolkkua, kun taustalla oleva DAC on sama, ja dynamiikka on mittausten perusteella nimenomaan heikompi kuulokevahvistimen läpi.
edit: jos sulla on kyseisen laitteen V1 malli, niin se voi myös olla rikki, ja siksi kuulostaa huonolta. Kannattaa olla toppingiin yhteydessä ja kuvailla ongelmia heille.
edit2: ja en ole siis missään nimessä sitä mieltä että mittaukset olisivat parempi tapa vertailla laitteita kuin niiden kuunteleminen. Sokkotestit on aina parempi tapa vertailla laitteita, jos tarkoitus on vertailla soundia. Kuuntelutestit joissa bias on mukana taas ovat verrattaen hyödyttömiä, sillä laitteiden erot ovat nykyään tavattoman pieniä (pl. ääntä tarkoituksella värittävät designit), ja bias on heittämällä kertaluokkaa isompi vaikutukseltaan.
Hienosti taas dumataan kaverin omakohtaiset kokemukset (ennenkaikkea kuuntelu-) ja kaivetaan esiin mittauksia joihin sokeasti uskotaan ymmärtämättä sen koommin käppyröiden päälle. Lisäksi ei edes lueta tekstiä esim. "EDIT 3: To deal with some of the reliability issues, Topping has revised the unit with a different output IC and an inline resistor. How much these impact measurements, I don't know. This version is called "V2" although I am not sure it is indicated such in online sites."
Mielestäni EQ korjauksen kokeileminen on täysin validi kommentti, jos kerran halutaan lisää bassoa ja ”potkua” (=loudness?) ääneen. Jonkun kompressorinkin käyttäminen saisi musiikin kuulostamaan kovemmalta. Mitään viitteitä ei ole sille, että noi mainitut toiston puutteet korjaantuisivat vaihtamalla lineaari transparentti DAC toiseen lineaariseen ja transparenttiin DACiin.
Huonekorjaus bassotaajuuksille voisi olla toinen toimiva tapa yrittää saada vaimeaa bassoa korjattua.
Mitä ja kuinka on mitattu, löytyykö mittausten lukijalta tekninen, akustinen ja psykoakustinen ymmärrys niiden tulkintaan? Siinä pohdittavaa.
Tämä on kuitenkin tekniikka-aiheinen sivusto, joten fiilispohjainen suhtautuminen jaksaa hämmästyttää.
Suhtaudutteko samalla tavalla esim näytönohjaimiin? Ettei ole mittauksilla väliä? Silmillä sitä näyttöäkin aistitaan....
Noita hertsi + desibeli käppyröitä on ihan turha katella jos meinaa kuvitella siitä tulkitsevansa kuullostaako jokin paremmalta kuin toinen. Tietty silloin jos paha monttu bassossa jne. niin eroja tulee ja voi bongata puutteet.
Esimerkiksi jos soittaa pianosta E nuotin jollain äänenvoimakkuudella ja sama viulusta, sama korkeus, sama äänenvoimakkuus. Kumpi ”soi paremmin” tuollaisen käppyrän mukaan? Ihan eri ääni ja soitin.
Noille tarkemmille mittauksille oli omat ”vesiputous” skaalat tms. En ole perehtynyt mutta tuosta oli puhetta tutun kanssa joka ammatikseen näiden kanssa vehtaa.
iFi ZEN Air DAC kuulokevahvistin iFin palkittu ZEN Air DAC kamppailee suorituskykynsä puolesta tasapäisesti kalliimpien DAC- ja kuulokevahvistimien kanssa. Päivitetty ZEN Air DAC määrittelee lähtökohdat uudelleen ja tarjoaa äänenlaatua, joka kilpailee alkuperäisen ZEN DAC:n kanssa - vieläpä...
Noita hertsi + desibeli käppyröitä on ihan turha katella jos meinaa kuvitella siitä tulkitsevansa kuullostaako jokin paremmalta kuin toinen. Tietty silloin jos paha monttu bassossa jne. niin eroja tulee ja voi bongata puutteet.
Esimerkiksi jos soittaa pianosta E nuotin jollain äänenvoimakkuudella ja sama viulusta, sama korkeus, sama äänenvoimakkuus. Kumpi ”soi paremmin” tuollaisen käppyrän mukaan? Ihan eri ääni ja soitin.
Noille tarkemmille mittauksille oli omat ”vesiputous” skaalat tms. En ole perehtynyt mutta tuosta oli puhetta tutun kanssa joka ammatikseen näiden kanssa vehtaa.
Kyllä taajuusvasteesta (joka on audiomaailmassa yleensä amplitudivaste josta puuttuu vaihevaste) näkee aivan hyvin vaikkapa tuon pianon ja viulun erot. Ei tietenkään kukaan noista kuvista pysty päättelemään kumpi "soi paremmin" tai miltä ne tulee kuvan perusteella kuulostamaan, mutta jos kyseessä olisi vaikkapa kaksi vahvistinta ja niiden taajuusvaste on täysin lineaarinen, voi olla varma että niiden tonaalisuus on täysin samanlainen. Toki toinen voi kohista enemmän kun toinen, joka näkyy sitten eri mittauksessa.
Vesiputousskaala on kolmiulotteinen näkymä spektrogrammista, jossa on aikajanalla peräkkäin näitä amplitudivasteita. Siitä pystyy sitten kätevästi katsomaan miten esimerkiksi huoneessa heijastelee joku ääni tietyn ajan aikana. Tuo ei kuitenkaan DAC/AMP analysointiin mitään lisäinformaatiota tuo, koska niissä tuo amplitudivaste ei ajan suhteen muutu.
Kyllä taajuusvasteesta (joka on audiomaailmassa yleensä amplitudivaste josta puuttuu vaihevaste) näkee aivan hyvin vaikkapa tuon pianon ja viulun erot. Ei tietenkään kukaan noista kuvista pysty päättelemään kumpi "soi paremmin" tai miltä ne tulee kuvan perusteella kuulostamaan, mutta jos kyseessä olisi vaikkapa kaksi vahvistinta ja niiden taajuusvaste on täysin lineaarinen, voi olla varma että niiden tonaalisuus on täysin samanlainen. Toki toinen voi kohista enemmän kun toinen, joka näkyy sitten eri mittauksessa.
Vesiputousskaala on kolmiulotteinen näkymä spektrogrammista, jossa on aikajanalla peräkkäin näitä amplitudivasteita. Siitä pystyy sitten kätevästi katsomaan miten esimerkiksi huoneessa heijastelee joku ääni tietyn ajan aikana. Tuo ei kuitenkaan DAC/AMP analysointiin mitään lisäinformaatiota tuo, koska niissä tuo amplitudivaste ei ajan suhteen muutu.
No näin. Noissa erot huomaa kyllä. Itselle ei kyllä kerro mitään. Nuo huoneenkorjainten vastaavat myös hiukan hämääviä, toki siinä ei kuunnella kaiutinta vaan huonetta.
Mitä ja kuinka on mitattu, löytyykö mittausten lukijalta tekninen, akustinen ja psykoakustinen ymmärrys niiden tulkintaan? Siinä pohdittavaa.
Tämä on kuitenkin tekniikka-aiheinen sivusto, joten fiilispohjainen suhtautuminen jaksaa hämmästyttää.
Suhtaudutteko samalla tavalla esim näytönohjaimiin? Ettei ole mittauksilla väliä? Silmillä sitä näyttöäkin aistitaan....
Juu silmillähän sitä vissiin aistitaan. Mulla matala FPS väsyttää silmiä joten laitan DLSS:n päälle aina kun tuettu. Pixel perfect -kuvalla ei niin väliä.
Siinä mielessä jännä sattuma(?) että DAC johon päädyin (Hugo 2) on erityisin hyvä ajallisen informaation oikeellisuudessa tai resoluutiossa. Sama kuin kuvan framerate siis.
Millä tämän olet onnistunut toteamaan? Mikä on vertailukohde ja sen arvot samalle ominaisuudelle? Ihan mielenkiinnosta kysyn, näiden DACien kellopiirit kun on aika hurjia kapistuksia nykyisin, niin kiinnostaisi tietää että mistä olet tarkemman referenssikellon saanut johon sitä vertailet.
Millä tämän olet onnistunut toteamaan? Mikä on vertailukohde ja sen arvot samalle ominaisuudelle? Ihan mielenkiinnosta kysyn, näiden DACien kellopiirit kun on aika hurjia kapistuksia nykyisin, niin kiinnostaisi tietää että mistä olet tarkemman referenssikellon saanut johon sitä vertailet.
Luotan DACin kehittäjään Rob Wattsiin joka sanoi että panosti erityisesti tähänkin ominaisuuteen. Mitä tullut vuosia roikuttua audiofoorumeilla niin ilmeisesti ajallisen informaation laatuun ei ole olemassa teknistä mittaria. Saa korjata jos olen väärässä.
Luotan DACin kehittäjään Rob Wattsiin joka sanoi että panosti erityisesti tähänkin ominaisuuteen. Mitä tullut vuosia roikuttua audiofoorumeilla niin ilmeisesti ajallisen informaation laatuun ei ole olemassa teknistä mittaria. Saa korjata jos olen väärässä.
Tuotetta markkinoidaan ominaisuudella, joka on kehittäjän mukaan olemassa, mutta sitä ei voi nähdä, haistaa, mitata eikä oletettavasti todentaa luotettavasti kuuntelemalla esim. ABX-testissä? Ja tuote maksaa noin 15 kertaa enemmän kuin DACit, jotka ovat teknisesti niin hyviä, että ihmiskorvan suorituskyky ei enää riitä havaitseen eroja.
Eihän se ole tyhmä joka pyytää jne.
Tuotetta markkinoidaan ominaisuudella, joka on kehittäjän mukaan olemassa, mutta sitä ei voi nähdä, haistaa, mitata eikä oletettavasti todentaa luotettavasti kuuntelemalla esim. ABX-testissä? Ja tuote maksaa noin 15 kertaa enemmän kuin DACit, jotka ovat teknisesti niin hyviä, että ihmiskorvan suorituskyky ei enää riitä havaitseen eroja.
Eihän se ole tyhmä joka pyytää jne.
Tuotetta markkinoidaan ominaisuudella, joka on kehittäjän mukaan olemassa, mutta sitä ei voi nähdä, haistaa, mitata eikä oletettavasti todentaa luotettavasti kuuntelemalla esim. ABX-testissä? Ja tuote maksaa noin 15 kertaa enemmän kuin DACit, jotka ovat teknisesti niin hyviä, että ihmiskorvan suorituskyky ei enää riitä havaitseen eroja.
Eihän se ole tyhmä joka pyytää jne.
Mielestäni tällaiset viestit eivät tuo mitään lisäarvoa tähän keskusteluketjuun. Ok, jos et mielestäsi kuule eri DACien välillä mitään eroja, se on hieno asia sinulle. Se ei myöskään ole sinulta pois, jos jotkut muut kuulevat niitä eroja.
Myös DACien välillä on erilaisia ratkaisuja toteutuksen välillä ja niillä on vaikutusta muunnokseen digitaalisesta signaalista analogiseen.
Samoin vielä heität tuon kommentin, että "ihmiskorvan suorituskyky ei enää riitä havaitseen eroja". Onkohan sitten kuinka järkevää muiden perustella näiden DACien suorituskyvyn sorttaamista paremmuusjärjestykseen SINAD-mittausten perusteella, joka taatusti on "ihmiskorvan suorituskyky ei enää riitä havaitseen eroja" tasolla.
Mielestäni tällaiset viestit eivät tuo mitään lisäarvoa tähän keskusteluketjuun. Ok, jos et mielestäsi kuule eri DACien välillä mitään eroja, se on hieno asia sinulle. Se ei myöskään ole sinulta pois, jos jotkut muut kuulevat niitä eroja.
Myös DACien välillä on erilaisia ratkaisuja toteutuksen välillä ja niillä on vaikutusta muunnokseen digitaalisesta signaalista analogiseen.
Samoin vielä heität tuon kommentin, että "ihmiskorvan suorituskyky ei enää riitä havaitseen eroja". Onkohan sitten kuinka järkevää muiden perustella näiden DACien suorituskyvyn sorttaamista paremmuusjärjestykseen SINAD-mittausten perusteella, joka taatusti on "ihmiskorvan suorituskyky ei enää riitä havaitseen eroja" tasolla.
Edelleen yritän saada päätettyä Fiio K5 Pro ESS:n ja Topping DX3 Pro+:n väliltä. Koekuuntelemaan en missään pääse (eikä periaatteesta nappaa ajatus siitä että ostan molemmat ja palautan toisen), niin kovin mielellään kuulisin muiden mielipiteitä laitteiden eroista jos niitä joku on täällä päässyt kuuntelemaan.
Mitä lukuisia forumeita olen lukenut niin joidenkin mielestä K5 Pro on automaattisesti kuraa ja toisen mielestä todella miellyttävän ja "rennon" kuuloinen. Samaten DX3 Pro(+) kehutaan maasta taivaisiin (erityisesti ASR:n mittausten takia), mutta sitten on lukuisia tyyppejä jotka ovat raportoineet äänen olevan epäluonnollinen, keinotekoinen, "liian steriili" ja korvia rasittava erityisesti diskanttien osalta.
Itse kovasti olen taipumassa kaiken lukemani perusteella K5 Pro:n suuntaan (halvempi hinta, rento ääni, minulla ei ole tarvetta bluetoothille, Topping kuumenee ja kuluttaa suhteellisen paljon virtaa standby-tilassa yms), mutta toisaalta takaraivossa kokoajan kummittelee jo ennakoiva buyers remorse siitä että pitäisikö sittenkin vaan satsata 40e enemmän ja ostaa tuo Topping. Mutta sitten taas huolettaa onko nuo valitukset siitä aiheellisia...
Edelleen yritän saada päätettyä Fiio K5 Pro ESS:n ja Topping DX3 Pro+:n väliltä. Koekuuntelemaan en missään pääse (eikä periaatteesta nappaa ajatus siitä että ostan molemmat ja palautan toisen), niin kovin mielellään kuulisin muiden mielipiteitä laitteiden eroista jos niitä joku on täällä päässyt kuuntelemaan.
Mitä lukuisia forumeita olen lukenut niin joidenkin mielestä K5 Pro on automaattisesti kuraa ja toisen mielestä todella miellyttävän ja "rennon" kuuloinen. Samaten DX3 Pro(+) kehutaan maasta taivaisiin (erityisesti ASR:n mittausten takia), mutta sitten on lukuisia tyyppejä jotka ovat raportoineet äänen olevan epäluonnollinen, keinotekoinen, "liian steriili" ja korvia rasittava erityisesti diskanttien osalta.
Itse kovasti olen taipumassa kaiken lukemani perusteella K5 Pro:n suuntaan (halvempi hinta, rento ääni, minulla ei ole tarvetta bluetoothille, Topping kuumenee ja kuluttaa suhteellisen paljon virtaa standby-tilassa yms), mutta toisaalta takaraivossa kokoajan kummittelee jo ennakoiva buyers remorse siitä että pitäisikö sittenkin vaan satsata 40e enemmän ja ostaa tuo Topping. Mutta sitten taas huolettaa onko nuo valitukset siitä aiheellisia...
Luotan DACin kehittäjään Rob Wattsiin joka sanoi että panosti erityisesti tähänkin ominaisuuteen. Mitä tullut vuosia roikuttua audiofoorumeilla niin ilmeisesti ajallisen informaation laatuun ei ole olemassa teknistä mittaria. Saa korjata jos olen väärässä.
Oskillaattorin/kellon jitterin phase noise-mittaukset esim. RF-puolella ymmärtääkseni ovat juurikin tätä. Studiokäytössä näitä referenssikelloja enimmäkseen on käytetty, mutta nykyään ovat yleistyneet ainakin tinkimättömimpien harrastajien piirissä. Yksi aivan huipputason laite on Mutecin REF 10 , jonka phase noise on mitattu -116dBc@1Hz.
Mutec sanoo, että oskillaattorin lyhytaikainen stabiilius on audiokäytössä merkittävämpi kuin pitkäaikainen stabiilius (GPSDO-oskillaattorit).
Debunking the "Atomic" Myth
Our research has shown that the high clock stability of so-called "atomic clocks" based on a rubidium or cesium oscillator is limited to the long-term time domain. This long-term stability refers to the amount the absolute clock frequency (10 MHz, or 10 million cycles per second, in this case) drifts over time. While this long-term stability may be useful for some telecommunications applications, it is essentially irrelevant for digital audio purposes. Ultimately, it is the timing from one sample to another as a digital audio stream is transferred from one device to another that needs to be as precise as possible for best sound quality. Fluctuations in short-term stability are measured as jitter or phase-noise and are central to the audiophile performance of any digital audio device.
In contrast to these "atomic clocks" then, the REF10 is engineered around MUTEC's handcrafted, oven-controlled oscillator (OCXO) made in Germany, featuring highest clock stability in the time domain relevant for audiophile digital audio performance.
Myös tuossa ylempänä jäsen pomk puhui noista nykyajan DAC:ien kellojen hurjuudesta. On ne ehdottomasti kehittyneet ajan kuluessa, mutta jo kierrätetty radiolaitteiden OCXO -125dBc@10Hz (ainakin phase noisen speksien valossa) päihittää esim. suositun Crystecin CCHD-575 oskillaattorin, joita on käytössä monissa nykyaikaisissa digihifilaitteissa ollen hinta/laatusuhteeltaan hyvä.
Jopa mainittu kierrätysosista kasattu halpiskello BG7TBL on useissa subjektiivisissa kokemuksissa saanut aikaan toistolaitteissa melko selkeitä eroja mm. erottelussa/stereokuvan laajuudessa, vokaalien huutavuuden vähenemisenä ja eräänlaisen digitaalisuuden häviämisestä lautasista.
Omalla laitteistolla minulla on myös samanlaisia kokemuksia kyseisestä lisälaitteesta.
Juu, yksi huono puoli on "ylimääräisten" laitteiden lisääntyminen laitetasolle. Kun silloin tällöin esim. laitelainausten vuoksi laitteistoa on tullut hetkellisesti downgreidattua, olen ollut aina tyytyväisempi lisälaitteet kytkettynä kuin ilman.
Ulkoisissa reference clock-systeemeissä on myös sellainen ongelma ettei se ole kovinkaan yleinen käytäntö hifilaitteissa, joten aikastalailla niche-sektorille mennään.
Mulla tuo signaalin käsittelyn teoriaosasto menee hieman yli hilseen ja kun täällä usein argumentoidaan äänentoistoketjuissa sähköopilla ja fysiikan laeilla, niin asian kanssa opiskelleet ja työskennelleet ehkä voivat kommentoida (vaikka äkkiseltään saattaa vaikuttaa ajautumiselta off topicin suuntaan), niin kertokaa lankaa seuraavat insinöörit nyt ihmeessä vaikuttaako kyseisten frequency domainin mittausten ja suureiden objektiivisesti paremmat tulokset äänentoistoon millään tavalla vai onko Mutecin infot pelkkää marketing bullshittiä?
Selkeästi käppyrät ja speksit ainakin paranee, mutta eipä noilla itselle viime kädessä niin väliä ole. Tykkäänkin nautiskella musiikista auditiivisia elämyksiä kokien korvilla enkä silmillä .
kertokaa lankaa seuraavat insinöörit nyt ihmeessä vaikuttaako kyseisten frequency domainin mittausten ja suureiden objektiivisesti paremmat tulokset äänentoistoon millään tavalla vai onko Mutecin infot pelkkää marketing bullshittiä?
Jaa-a. Sokkotestillä se selviäisi. Varmaa on, että jos paskasta kellosta johtuvaa taajuuksien heilumista (pitch shiftinä ton vissiin kuulee) on jonkun tietyn rajan yli, niin sen kuulee. Epäselvää on se, että missä kohtaa paremman stabiiliuden hyödyt eivät enää realisoidu muuta kuin speksilistaan/markkinointiin.
Valitettavasti aika harva high end DAC pulju moiseen vaivautuu. Esim. toi Chord audion Rob Watts on haastatteluissa todennut että ei testaa väitteitään sokkotestein, joka mielestäni vie pohjan monilta asioilta mitä kyseinen henkilö sanoo kehittämistä laitteistaan. Insinöörinä toki ansioitunut, sillä monet käytetyt tekniset ratkaisut on vaikeita toteuttaa.
Oskillaattorin/kellon jitterin phase noise-mittaukset esim. RF-puolella ymmärtääkseni ovat juurikin tätä. Studiokäytössä näitä referenssikelloja enimmäkseen on käytetty, mutta nykyään ovat yleistyneet ainakin tinkimättömimpien harrastajien piirissä. Yksi aivan huipputason laite on Mutecin REF 10 , jonka phase noise on mitattu -116dBc@1Hz.
Mutec sanoo, että oskillaattorin lyhytaikainen stabiilius on audiokäytössä merkittävämpi kuin pitkäaikainen stabiilius (GPSDO-oskillaattorit).
Debunking the "Atomic" Myth
Our research has shown that the high clock stability of so-called "atomic clocks" based on a rubidium or cesium oscillator is limited to the long-term time domain. This long-term stability refers to the amount the absolute clock frequency (10 MHz, or 10 million cycles per second, in this case) drifts over time. While this long-term stability may be useful for some telecommunications applications, it is essentially irrelevant for digital audio purposes. Ultimately, it is the timing from one sample to another as a digital audio stream is transferred from one device to another that needs to be as precise as possible for best sound quality. Fluctuations in short-term stability are measured as jitter or phase-noise and are central to the audiophile performance of any digital audio device.
In contrast to these "atomic clocks" then, the REF10 is engineered around MUTEC's handcrafted, oven-controlled oscillator (OCXO) made in Germany, featuring highest clock stability in the time domain relevant for audiophile digital audio performance.
Myös tuossa ylempänä jäsen pomk puhui noista nykyajan DAC:ien kellojen hurjuudesta. On ne ehdottomasti kehittyneet ajan kuluessa, mutta jo kierrätetty radiolaitteiden OCXO -125dBc@10Hz (ainakin phase noisen speksien valossa) päihittää esim. suositun Crystecin CCHD-575 oskillaattorin, joita on käytössä monissa nykyaikaisissa digihifilaitteissa ollen hinta/laatusuhteeltaan hyvä.
Jopa mainittu kierrätysosista kasattu halpiskello BG7TBL on useissa subjektiivisissa kokemuksissa saanut aikaan toistolaitteissa melko selkeitä eroja mm. erottelussa/stereokuvan laajuudessa, vokaalien huutavuuden vähenemisenä ja eräänlaisen digitaalisuuden häviämisestä lautasista.
Omalla laitteistolla minulla on myös samanlaisia kokemuksia kyseisestä lisälaitteesta.
Juu, yksi huono puoli on "ylimääräisten" laitteiden lisääntyminen laitetasolle. Kun silloin tällöin esim. laitelainausten vuoksi laitteistoa on tullut hetkellisesti downgreidattua, olen ollut aina tyytyväisempi lisälaitteet kytkettynä kuin ilman.
Ulkoisissa reference clock-systeemeissä on myös sellainen ongelma ettei se ole kovinkaan yleinen käytäntö hifilaitteissa, joten aikastalailla niche-sektorille mennään.
Mulla tuo signaalin käsittelyn teoriaosasto menee hieman yli hilseen ja kun täällä usein argumentoidaan äänentoistoketjuissa sähköopilla ja fysiikan laeilla, niin asian kanssa opiskelleet ja työskennelleet ehkä voivat kommentoida (vaikka äkkiseltään saattaa vaikuttaa ajautumiselta off topicin suuntaan), niin kertokaa lankaa seuraavat insinöörit nyt ihmeessä vaikuttaako kyseisten frequency domainin mittausten ja suureiden objektiivisesti paremmat tulokset äänentoistoon millään tavalla vai onko Mutecin infot pelkkää marketing bullshittiä?
Selkeästi käppyrät ja speksit ainakin paranee, mutta eipä noilla itselle viime kädessä niin väliä ole. Tykkäänkin nautiskella musiikista auditiivisia elämyksiä kokien korvilla enkä silmillä .
Kellon tarkkuus on tietysti yksi asia mutta tuo mistä Rob Watts puhuu on eri taajuuksien välisestä ajallisesta tarkkuudesta. Eli ei ole ihan helppoa rakentaa analogista signaalia siten että viive-eroja matalien ja korkeiden taajuuksien välillä ei synny. Korva on kuulema herkkä huomaamaan pienetkin erot.
Kellon tarkkuus on tietysti yksi asia mutta tuo mistä Rob Watts puhuu on eri taajuuksien välisestä ajallisesta tarkkuudesta. Eli ei ole ihan helppoa rakentaa analogista signaalia siten että viive-eroja matalien ja korkeiden taajuuksien välillä ei synny. Korva on kuulema herkkä huomaamaan pienetkin erot.
Miten Rob on varmentanut väitteensä? Kai tuolle nyt joku mittaus löytyy, kun niin spesifit on väitteetkin. Jos vaan ’kuulostaa paremmalta’ (ei tietenkään sokkoistettuna), niin miten hän voi olla varma että ero äänessä syntyy nimenomaan tuosta?
Joku sähkösuunnittelutyökalun simulaatio nyt vähintään pitäis olla tukena, jos mittaaminen on jostain syystä mahdotonta.
Käypiä laitteita kyllä kaikki herran suunnittelemat tuotteet, en sitä missään nimessä kyseenalaista. Tollaiset väitteet vaan on henkilökohtaisesti todella mielenkiintoisia. Muiden high end DAC valmistajien käyttämä kieli on paljon erikoisempaa, esim. kuparikiteiden suuntaavuus ja muut materiaalitekniset jutut jotka johtavat suoraan johonkin subjektiiviseen toiston määreeseen kuten ilmavuuteen, ovat väitteinä sellaisia että kukaan ei pysty asioita todentamaan oikeaksi tai vääräksi. Robin hyvin teknis-orientoituneet väitteet on taas täynnä spesifejä insinööritermejä, ja siksi niille pitäisi ainakin periaatteessa olla jotain mittaus- tai simulaatioteknisiä tapoja varmentaa väitteet.
John Darkolla, Darko Audiosta on hyvä pointti liittyen DAC:ien soundien eroista. Hänen mukaansa ihmiset tarkerttuvat liikaa DAC-piirien speksien vertailuun, unohtamalla että DAC-piirin mennessä ketjussa on paljon oleellisimpiakin asioita jotka vaikuttavat lopulliseen tulokseen. Nuo asiat ovat mm. huone ja sen akustiikka kaiuttimien käytössä, häviöllinen ääniformaatti, kuulokkeiden kanavien epätasapaino, vahvistimen omat värjäykset ja virheet yms.
Henkilökohtaisesti en osaa olla asiasta mitään mieltä, mutta viimeisen muutaman vuoden aikana halvatkin DAC:t ovat olleet jo sen verran hyviä etten yhtään ihmettelisi jos eroja ei oikeasti enää pystyisi kuulemaan. Meitä ihmisiä kun on erittäin helppoa huijata myös kuuloaistinkin kautta. Sen lisäksi kun ollaan päätetty uskoa johonkin, siitä on hyvin hankalaa päästää irti.
John Darkolla, Darko Audiosta on hyvä pointti liittyen DAC:ien soundien eroista. Hänen mukaansa ihmiset tarkerttuvat liikaa DAC-piirien speksien vertailuun, unohtamalla että DAC-piirin mennessä ketjussa on paljon oleellisimpiakin asioita jotka vaikuttavat lopulliseen tulokseen. Nuo asiat ovat mm. huone ja sen akustiikka kaiuttimien käytössä, häviöllinen ääniformaatti, kuulokkeiden kanavien epätasapaino, vahvistimen omat värjäykset ja virheet yms.
Henkilökohtaisesti en osaa olla asiasta mitään mieltä, mutta viimeisen muutaman vuoden aikana halvatkin DAC:t ovat olleet jo sen verran hyviä etten yhtään ihmettelisi jos eroja ei oikeasti enää pystyisi kuulemaan. Meitä ihmisiä kun on erittäin helppoa huijata myös kuuloaistinkin kautta.
Olin myös hyvin pitkään DAC kielteinen ja en saanut eroja kuunteluissa juurikaan DAC:ien kesken DAC/AMP ollessa kyseessä eroja löytyi helpostikkin mutta johtuu AMP osiosta. Toppingia, SMSL:lää. On AKM ja ESS dac siruja.
Mutta kun sitten hommasin sokkona dnafrips ARES II R2R DAC:in en voinut uskoa korviani. Ero oli aivan järkyttävän suuri noihin alle 500€ DAC:eihin.
Edes kuulokkeiden vaihto 58x -> hd800 ei tuonut noin suurta eroa. Soundstage suureni valtavasti ja sen eroittelevuus myös.
Kaikki instrumentit löytyy omilta paikoilta soundstagella aivan eri levelillä. Kaikki on vain "toden tuntuisempaa".
Sokkotesti on lasten leikkiä.
Kirjaimellisesti.
Ja STAX L700 aivan käsittämättömän suuri ero noihin "halpis" DAC:hin nähden.
Keväällä olisi kiva viritellä noi laitteet esille jossain meetingissä stadissa että kaikki pääsee kuuntelemaan sen ero itse.
Mutta kun sitten hommasin sokkona dnafrips ARES II R2R DAC:in en voinut uskoa korviani. Ero oli aivan järkyttävän suuri noihin alle 500€ DAC:eihin.
Edes kuulokkeiden vaihto 58x -> hd800 ei tuonut noin suurta eroa. Soundstage suureni valtavasti ja sen eroittelevuus myös.
Kaikki instrumentit löytyy omilta paikoilta soundstagella aivan eri levelillä. Kaikki on vain "toden tuntuisempaa".
Sokkotesti on lasten leikkiä.
Kirjaimellisesti.
Toi ARES II olis kyllä erittäin mielenkiintoista päästä kuuntelemaan ja nauhoittamaan. Nauhoitteen kautta voisi selvittää että onko kyse jostain DAC tekniikan graalin maljasta, vai onko selvästi eriävän äänen taustat jossain DSP kikkailussa. Netistä en ole moista vielä löytänyt kenenkään tekemänä kyseiselle laitteelle.
Ideana siis selvittää että muuttuuko ääni havaittavasti jos digitaalinen äänilähde->random DAC ketjuun isketään väliin ARES II->hyvälaatuinen ADC.
Eli siis verrattaisiin keskenään kunkin omaa 'äänilähde->random DAC' setuppia ja 'äänilähde->ARES II->hyvälaatuinen ADC->random DAC' setuppia. Jos kokonaisuus kuulostaa selvästi erilaiselta, muuten kuin hieman heikompana dynamiikkana ja korkeampana taustakohinan tasona, niin ARES II tekee jotain DSP kikkoja, eikä erot synny DACin toteutuksesta. Jos taas erot on kuultavissa vain, ja vain jos ARES II on viimeisenä ketjussa ja sitä ennen on pelkästään digitaalisia laitteita, niin on selvää että se on nimenomaan DAC toteutuksena ainutlaatuisen hyvä.
Jos käy ilmi että se ARES II on vain glorifioitu DSP pönttö, niin sen voi periaatteessa takaisinmallintaa winamp plugariksi ja jakaa maailmalle. Toisena vaihtoehtona taas on että DAC rintamalla on odotettavissa isoja laadunparannuksia lähivuosina, kun ton ARES II:n ratkaisut kopioidaan ja massatuotetaan. (patentteja en denafripsiltä löytänyt)
edit: henkilökohtaisesti pitäisin paljon mielenkiintoisempana tilannetta jossa havaittaisiin ARES II:n olevan DACina jotain uutta ja ihmeellistä, sillä se käytännössä invalidoisi mm. ASR:n nykyisen lähestymistavan.
Totta, en osaa sanoa mistä se johtuu. Mutta se että tuo soundstage kasva ja eroittelukyky paranee huimasti on jännä. Pystyykö siihen edes DSP.
Ladder DAC:t kuulemma on tuollaisia, yhdellä jenkki kaverilla oli Audio-GDn 4000$ ladder dac ja sanoi että aivan samanlaiset kokemukset, soundstage on isompi, eroittelukyky kasvaa siinä ja sitä myöten koko äänikenttä on vain paljon 3D:mäisempi. Kaikki instrumentit vain kuulostaa luonnollisemmilta kuin olisi siinä tilassa missä ne on äänitetty. Kaikki ohjelmalliset äänen avartamis kikkailut on todella surkeita ja sen huomaa heti mutta tämä on vaan kuin se osaisi toistaa mitä sinne mikkiin silloin tallentunut jotenkin paremmin kuin ESS/AKM sirut. Mistä se johtuu, sitä en tiedä.
Sen tiedän että kaikki joilla on ARES II tai muu denafrips DAC puhuu samasta asiasta ja muut väittävät ettei se ole mahdollista kuulematta laitetta. Varsinkin ASR:n tyypit.
Siksi olisikin mielenkiintoista yrittää hieman rajata vaihtoehtoja!
Sound stagea on mahdollista DSP:llä kyllä levittää. Tyypillisesti DACit (tai mikä tahansa audiolaite) periaatteessa kaventavat sitä channel cross talkin myötä. Denafrips oli jossain haastattelussa maininnut että ne on tehny töitä sen eteen että saisivat tuon minimoitua, tiedä sitten että tekevätkö sen millä menetelmillä.
On parempi kuin jopa moonopricen THX AAA DAC/AMP joka oli minusta kaikkien kannettavien kuningas.
.
