Noniin, monen kuukauden tauon jälkeen pääsin taas uppoutumaan Battlefield V:n pariin. Täytyy heti alkuun todeta, ettei kokemus ollut kovinkaan mukava.
Aseet käyttäytyvät oudosti. Rekyyli on suurimmassa osassa aseista helpommin kontrolloitavissa, mutta vahinkoa on ilmeisesti laskettu. Yllättävissäkin tulitaisteluissa on helpompi vain loikkia suojaan parantelemaan itseään, mikä taas on turhauttavaa jos sattuu olemaan itse se yllättäjä. Medicin uusi räpätin tuntuu tuhoavan aivan jäätävän nopeasti mid-rangeen asti, ja muiden pelaajien käyttämä asevalikoima rajoittuukin pitkälti edellämainittuun Type 2A:han, STG-44:ään ja Lewis Guniin. Pienet lipaskoot kestävempien vastustajien kanssa pidentävät tulitaisteluita, ja lisää aivottoman zerggaamisen tehokkuuta yksilösuoriutumisen kustannuksella.
Ajoneuvoraiskaukset. Jalkamiehen välineet ei yksinkertaisesti pure tankkeihin, ja hiukan kauempana tankin ammuksia spämmäävä vastustaja on käytännössä koskematon kaikkea muuta kuin lentokoneita vastaan. Suojan puute uudemmissa kartoissa tekee elämästä helvettiä, kun tankkien lähelle ei yksinkertaisesti pääse, tai tankki voi tulla huoletta jyräämään päälle, kun PIATit ja panzerfaustit lähinnä kutittavat, ja usean dynamiittipötkön heittämisessä kestää tovi. AA-tykkien huonot sijainnit ja tehottomuus tekee keskinkertaisimmankin pilotin elämästä helppoa, kun AA-tykityksen huomattuaan aikaa on sukeltaa matalalle suojaan, lentää horisonttiin korjaten oma kone taas täysin kuntoon, kääntyä takaisin, sihdata tykkiin ja pamauttaa se päreiksi joko pudotettavilla pommeilla tai konetykillä. Lentokone pystyy tankkaamaan AA-tykin vahingon tarpeeksi pitkäksi aikaa eliminoidakseen tämän.
Edellämainitut asiat tosin kalpenevat sen paskuuden rinnalla, joka on kirkkaasti tehnyt tämän pelin pelaamisesta alkavan vuoden huonoimman pelikokemuksen: 3D-spotting. Jos olet flaren tai spotting scopen spottaamana, vastustajat näkevät punaisen pallukan yläpuolellasi jos et ole keskellä savupilveä tai jos sinun ja vastustajasi välissä on maata tai seinä. Kartalla näkyy punainen nuoli, joka paljastaa tähtäämis-suuntasi. Mitä tämä tarkoittaa partikkelieffekteiden, lehmuston ja muun graafisen tilpehöörin täyteisessä pelissä on se, että heti kun huomaat karttasi ympärystön muuttuvan keltaiseksi ja näet tekstin "YOU ARE SPOTTED", muutaman sekunnin kuluttua kaikki vastustajat avaavat tulen sinua kohti riippumatta siitä, näkevätkö he oikeasti sinua. Punainen pallo tosiaan näkyy vastustajille savun, veden ja kasvien läpi, ja jos vastustajiasi ei ole spotattu, olet käytännössä neonpunaisella kyltillä varustettu maalitaulu. Niin, ja valoammuksilla spottaaminen onnistuu myös talojen ja luolien sisään, vaikka ammus leijuu näiden yläpuolella.
Recon classin valoammukset voi onneksi jollain tavalla torjua. Valopistoolista lähtee kuuluva suhahdus, ammus jää suhteellisen matalalle ja spottaus-säde on pieni. Varautunut pelaaja saattaa jopa ammuksen lentoradasta päätellä ampujan sijainnin. Mutta auta armias jos vastustajilla on lentokonepilotti, joka käyttää flareja. Katsokaas, flaren paljastama alue ei ole kolmiulotteinen puolipallo, vaan kartio, joka lähtee suoraan alaspäin ammuksesta. Mitä korkeammalla ammus siis on, sitä isomman alueen se paljastaa. Näin ollen lentokoneesta pudotettu flare paljastaa paljon isomman alueen, koska se voidaan pudottaa korkeammalle. No mutta nämähän voi myöskin ampua alas, eikös? Ei, sillä liian korkealle pudotetut flaret ovat piirtoetäisyyden ulkopuolella ja näin ollen täysin turvassa jalkasotilaan vastatoimilta. Edes kuusinkertainen kiikari ei aina riitä valoammuksen piirtoon (ja muutenkin, pinta-alaa taivaalla sen yhden pienen pallon löytämiseen kuusinkertainen kiikari päällä riittää).
Tuntuu, että sen aidon BF5-elämyksen saamiseksi on näiden muutosten myötä kahlattava ripulisuon lävitse, enkä oikein tiedä onko se sen arvoista. Kyllä niitä nautinnollisia hetkiä vielä löytyy, mutta selkeästi harvemmin kuin ennen.