Avaruusrakettien laukaisu- ja laskeutumisseuranta

Oliskohan tuota tilaa mahdollista paineistaa niin että tuo haluttu polttoaine pakotetaan tiettyyn osaan polttoainesäiliötä? Joku tiheämpi kaasu jolla korvataan menetetty polttoaine?
 
Viimeksi muokattu:
Oliskohan tuota tilaa mahdollista paineistaa niin että tuo haluttu polttoaine pakotetaan tiettyyn osaan polttoainesäiliötä? Joku tiheämpi kaasu jolla korvataan menetetty polttoaine?
Ilmeisesti Starshipissä se paineistetaan ihan sillä samalla aineella kuin mitä se muutenkin sisältää, happisäiliössä kaasua happena ja metaanitankissa metaania kaasuna.

Mutta vaatii tarkkaa paineen/lämpötilan hallintaa, liian suurta painetta ei säiliöt kestä (minkä takia esim. rakettia tankatessa (ja kakkosvaiheessa ykkösvaiheen lennon aikana) pitää painetta päästellä pihalle paineenpoistoventtiileistä kun osa säiliön nesteestä höyrystyy) mutta sitten taas moottoreiden ollessa käynnissä tankkien paine meinaisi pienetä (minkä takia sinne kai pitää johtaa takaisin pieni määrä kaasuja jotka otetaan jostain moottorilta pumppujen jälkeen, kun tässä vaiheessa säiliössä olevat aineet luonnollisesti hyörystyessään eivät tuota sinne tarpeeksi painetta)

Jossain aiemmissa raketeissa tankkeja on paineistettu heliumilla, mutta Helium on uusiutumaton luonnonvara jota ei pitäisi haaskata turhaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ykkösvaihe meni tällä kertaa mereen eikä nosturiin?

Sanottiinko syytä?

Katselin videota ilman ääniä.
 
Siis tuota X-streamia ei pysty "kelaamaan" ?
Pääsi unohtumaan tämä joten jäi alku näkemättä.

Joku innokas voisi vaikka rss:n näistä tehä tai suoraan kalenterimerkintöinä. Näitä ei pitäisi kyllä ohittaa, on sen tason tekemistä.

Ykkösvaihe meni tällä kertaa mereen eikä nosturiin?

Sanottiinko syytä?
Hieman olen epäluuloinen, kerrotaanko koskaan sitä todellista syytä. Kovilla tavoitteilla on viety eteenpäin niin tuollainen muutos on tavallaan erikoinen. Syyksi veikkaan silti tornin suojelua. Parempi mereen kun torni solmuun.
 
Jotain höpisivät turvallisuussyistä. Aika korkealla kyllä tekivät jo päätöksen et mikä lie syynä?
Ei kerrotty syytä, joku commit criteria ei täyttynyt mutta ei muuta tietoa.
Hieman olen epäluuloinen, kerrotaanko koskaan sitä todellista syytä. Kovilla tavoitteilla on viety eteenpäin niin tuollainen muutos on tavallaan erikoinen. Syyksi veikkaan silti tornin suojelua. Parempi mereen kun torni solmuun.
Uusi boosteri syntyy paljon helpommin kuin torni tai maalaitteistot. Eiköhän datoja tutkimalla saada selville että oliko se keskeytys sitten todellisuudessa aiheellinen vai ei.

Vaikein juttuhan tuossa on juuri se että yksi laskeutuminen torniin on vain yksi datasetti. Yhdet parametrit tsiljoonista asioista

Sitten insinöörien täytyy arvata että oliko toteutuneet suureet keskellä vai jossain reunassa käyttökelpoisia parametreja.
 
Pelasivat varman päälle. Kaikki kyllä näytti hyvältä, mutta jos telemetria sanoi toista, niin turha riskeerata laukasutornia. Laskeutuminen meni kuitenkin nappiin merellä, vaikka ehkä hieman liian kovaa tuli viimeiset metrit.

Kakkos vaiheen, eli Shipin, laskeutuminen oli myös jännä seurata. Pistivät todella sen äärimmilleen. Teki melkein pahaa kattoa kun teräs hehkuu punasena. Mutta silti täydellinen laskeutuminen, vaikka taaskin mereen.

Mutta mitä nyt streamissä sanoivat, niin tarkoitus oli oikeasti kokeilla ääriolosuhteita, kaukana spekseistä. Eli worst case scenario. Vajaalla lämpökilvellä, ylinopeudella, ja todella tiukalla tulokulmalla.
 
Musk myös tapansa mukaisesti diablon pelaamisen ohessa äksäili tarkemman syyn sille miksei boosterin laskeutumista yritetty

1732130966019.png
 
Tuon tornin huipulla oleva antennimasto jossa oli ilmeisesti nuo antennit sekä säähavaintoasema otti vähän siipeensä kun raketti kiipesi taivaalle. Selittäisi tuon kommuikointi-ongelman.

Pikkuvika, ensi kerralle vähän kestävämpi antennimasto?
 
Seuraava Starshipin koelento lähestyy. Laukaisu tapahtuu ilmeisesti 11.1 klo 0:00 suomen aikaan, mutta virallista aikataulua siitä ei vielä ole SpaceX:n sivuilla.


Paljon on taas uutta testattavaa ja parannuksia tehty aluksiin. Yksi mielenkiintoinen testi tulee olemaan kymmenen Starlink testisatelliitin laukaisu avaruuteen (putoavat silti Intian valtamereen). Boosterissa on käytössä myös yksi viidennen koelennon takaisin laskeutuneista moottoreista.

Kuudennesta koelennosta julkaistiin myös youtube-video, jossa on uutta kuvamateriaalia:

 
Jeff Bezosin firma Blue Origin aikoo laukoa ensimmäisen "oikean" kiertoradalle asti nousevan kantorakettinsa ("New Glenn") perjantaina.


Aiemmin Blue Origin on laukonut vain pientä "New Shepard"-rakettia joka ei nouse lähellekään kiertoratanopeuksiin, vaan mahdollistaa vain pienet parin minuutin painottomuushypyt.

New Glenn tulee olemaan kapasiteetiltaan n. tuplasti suurempi kuin SpaceX:n Falcon 9 ja euroopan Ariane 6, n. kolmanneksen pienempi kuin SpaceXn Falcon Heavy.

Raketin ykkösvaihe tulee olemaan uudelleenkäytettävä saman tyyliin kuin SpaceX:n Falcon 9ssä.


Merkittävimmät erot raketeissa koon lisäksi on
* Moottorien toimintaperiaate (Falcon 9ssä molemmissa raketti vaiheissa sama mekanismi: erillinen turbopumppu eli kaasugeneraattori, New Glennissä ykkösvaiheessa happirikas vaiheistettu polttokammio (kaikki happi menee pumpun polttokammion kautta, pumpun polttokammion pakokaasut johdetaan pääpolttokammioon jossa sekaan lisätään lisää polttoainetta) ja kakkosvaiheessa "tap-off-mekanismi", ei ollenkaan pumpulle omaa polttokammioita, osa pääpolttokammion pakokaasuista vaan johdetaan pumppua pyörittävän turbiinin läpi eikä normaalin suuttimen kautta)
* Polttoaineet, falcon 9 käyttää kerosiinia molemmissa rakettivaiheissa, New Glen ykkösvaiheessa metaania ja kakkosvaiheessa vetyä
* Moottorien määrä, ykkösvaihe 7 vs 9, kakkosvaihe 2 vs 1

New Glennin käyttämiä BE-4-moottoreita on jo käytetty ULAn Vulcan-raketin kahdella ensimmäisellä lennolla viime vuonna.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
264 094
Viestejä
4 575 109
Jäsenet
75 358
Uusin jäsen
TeppoTapani

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom