No joo, mutta lähinnä varmaan mielessä oli, että meillä ei ole mitään mikä vois edes lähelle päästä tuollaisia energioita. Eli ei ole tapahtumassa ihan heti kohta.? E: siis cernin nopeushan oli vain esimerkkinä. Ei vissii ollu tarkoitus cernissä hiekanjyviä kiihdytellä
LHC on pilipalitasoa, kun sen 7000TeV, (siis 7000 000 000 000 elektronivoltin) energiaa verrataan kosmisiin säteisiin. Ennätys kosmisessa säteessä on 1 ZeV, eli sata triljoonaa elektronivolttia. Siinä yksittäisellä protonilla on aivan naurettava iskuenergia. LHC Facts and figures pdf kertoo, että 1kg massa pudotettuna 1m korkeudesta tuottaa 6.1 x 10E19 eV. Eli yksittäisessä kosmisen säteen protonissa on enemmän kineettistä energiaa, kuin kilon jauhosäkissä metristä pudotettuna. Siksipä aina on tarve rakentaa tehokkaampia kiihdyttimiä. Mitä kovempaa hiukkaset isketään yhteen, sen pienemmiksi paloiksi ne menevät, ja sitä paremmat mahdollisuudet löytää uusia hitusia.No joo, mutta lähinnä varmaan mielessä oli, että meillä ei ole mitään mikä vois edes lähelle päästä tuollaisia energioita. Eli ei ole tapahtumassa ihan heti kohta.
Baarissa istuessa ajatus karkailee.
Tuossa laajenemisessa on havaittu myös aikadilataatio. Kauimmaisten kohteiden tapahtumat näyttävät tapahtuvan hitaammin, kuin lähempänä olevien. Sillä luulisi olevan iso merkitys, kun tutkitaan kauimmaisia kohteita. Time appeared to move 5 times more slowly in 1st billion years after Big Bang, quasar 'clocks' revealajatuksia avaruudesta
Maailmankaikkeuden sanotaan laajenevan. Huono termi käyttäisin venymistä. Esimerkiksi punasiirtymä teorian ymmärtää helpommin venymisellä.
Ja esimerkkinä miksi emme voi havaita ns alkuräjähdystä, no siksi kun olemme sen sisällä ei ulkopuolella. Eli ns jonkin alun pisteen sisällä, joka lähti "venymään". ja se äärimmäisen kaukainen mitä havaitsemme on alkupisteen kattoreunaa.
punasiirtymän selittäminen.
Ajatus näet valon toisesta galaxista et näe sitä sellaisena, kun se on tarkoitus nähdä eli sellaisena, kun se on. Toki näkyvään asiaan vaikuttaa gravitaatio ja ties mitkä ilmiöt, mutta nyt ei olla tarkistelemassa niitä, koska mokomat osataan jo ottaa huomioon.
Koska maailmankaikkeus venyy siten valon aallonpituus venyy myös. ns venytettyä valoa nähdään kun katsomme ulos. Tämä näyttäytyisi siten, että esim valoshow. Voidaan yksinkertaistaa se elokuvaksi. Vastaanottaja näkee elokuvan hidastettuna, valon aallonpituudet vääristyneenä.
Tämä selittyy sillä että ajanhetkessä A matkustaa valo kohteeseen B ajassa Y. niin hetkeä myöhemmin lähtenyt valo A+x joutuu matkustamaan pidemmän matka-ajan kohteeseen B+x, koska avaruus on ajantilassa venynyt x. Valolla on nopeudessaan vakioarvo.
eli aina myöhäisempi aka vanhempi valo on venynyt enemmän, kun aikaisemmin lähtenyt valo aka nuorempi valo. Mitä tuoreempi valo sitä lähempänä totuutta lähtenyttä valon aallonpituudellaan ollaan.
Tämä voidaan havaita supernovista eli supernovan aallonpituus venyy enemmän sitä mukaan, kuinka kaukana supernova on. Eli ajatuksena kaukaisempi supernova himennee hidastettuna, kun vertaisi lähellä tapahtuvaan nopeammin himmenevään supernovaan.
Historiassa on ollut vaihtelevaa laajenemista aka venymistä. Asiat menee enemmän solmuun matemaattisilla kaavoilla, jos tätä ei oteta huomioon.
Tämä tiedetään kun havaitaan eri aikakausien valojen punasiirtymiä. Eli kuinka paljon valon aallonpituus on venynyt suhteessa muihin etäisyyksiin.
Tämä on meille näyttäytynyt että, ensin sanotaan että maailmankaikkeus mitä nähdään on luokkaa 9miljardia vuotta vanha, mutta kun historiasta tiedetään laajenevuuden olevan erilaista eri jaksoina. Voidaan matikkakaavaa korjata ja todeta maailmankaikkeuden olevan jotain jo liki 14 miljardia vuotta vanha. Eli peruskaavassa, jota nähdään. Valo kertoo 9miljardista vuodesta, mutta kaavaan pitää hienosäätää ja päästään siten lukuun liki 14 miljardiin.
Emme ole nähneet vielä vanhempaa valoa, koska se ei ole tullut meille asti. Tosin voisimmeko alkuräjähdyksen hohdon läpi edes nähdä. Tuskinpa.
No miten laajenevuus sitten voi alkaa vaihtelemaan. No se energia mitä emme oikeen oo havainneetkaan voi olla pimeääenergiaa ja voi olla "kylmää pimeääenergiaa" Tämä on teoriaa, jolla yritetään selittää asiaa. Tämä kylmä pimeäenergia, jolla ajatellaan olevan negatiivinen painevaikutus ja näin ollen aiheuttaisi kiihtyvän laajentumisen. Tätä energiaa olisi laskettu olevan eniten kaikista. negatiivisen painevaikutuksen voi ajatella painovoiman vastakohtana, joka työntää materiaa poispäin kaikesta.
tämän kuvan ihmettely auttakoon ajattelutyöskentelyssä mielivaltaista asiaa kohtaan.
Maailmankaikkeus – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Maan, tai minkään muun planeetan, akselin kaltevuus ei ole niin yksiselitteinen juttu. Mitä massiivisempi kappale, niin sen enemmän se ottaa työtä muuttaa sen pyörimista (akselin asentoa, tai pyörimisnopeutta). Maan tapauksessa siihen vaikuttaa Aurinko, Kuu, Jupiter ja jopa Saturnus, ja vieläpä pienet planeetat lähettyvillä.
Kyllä, akselin 26000 vuotinen "vipatus" on prekessioliike. Se ja muu akselin heiluminen aiheuttaa jääkausia silloin tällöin. Uranukseen on oletettavasti törmännyt samankokoinen kappale, koska sen akseli on 90 astetta kallellaan. Kuu on todellakin syy, miksi Maan ilmasto on niinkin vakaa. Jos Kuu karkaisi, prekessio lähtisi käsistä, ja Maa pyörisi kuinka sattuu. Siinä olisi ilmastonmuutos jotain aivan muuta.
Hotakaisen Mustat aukot kirja tiesi kertoa että pimeää ainetta olisi aika vähän galaksien sisällä, enemmän ympärillä. Pitäneekö paikkansa?
Miksi ei? Galakseilla on ympärillään pimeän aineen halo. Ongelma on tietysti se, ettei ole tietoa mistä pimeä aine koostuu. Irrallaan seilaavia tavallisia taivaankappaleita on ehdotettu, joka on omasta mielestä aivan looginen päätelmä.
Nähdäkseni termi "pimeä aine" on vain nimi ilmiölle, jossa galakseissa vaikuttaisi olevan liian paljon gravitaatiovoimaa (suhteessa siihen paljonko siellä vaikuttaa olevan massaa), ja jonka syytä emme tiedä.
Ehkä ne ovat tosiaan sammuneita tähtiä. Tai sitten se on rinnakkaisversumissa meidän kanssa päällekkäin makaava toinen galaksi, jonka kanssa ei ole muuta vuorovaikutusta kuin gravitaatio. Tai ehkä se on neutriinon kaltainen toistaiseksi tuntematon hiukkanen. Tai sitten suhteellisuusteoriasta puuttuu palanen.
Jos se on ympärillä niin eikö sen massan keskipiste ole keskellä?
