Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[Juhukka]

ajatuksia avaruudesta
Maailmankaikkeuden sanotaan laajenevan. Huono termi käyttäisin venymistä. Esimerkiksi punasiirtymä teorian ymmärtää helpommin venymisellä.
Ja esimerkkinä miksi emme voi havaita ns alkuräjähdystä, no siksi kun olemme sen sisällä ei ulkopuolella. Eli ns jonkin alun pisteen sisällä, joka lähti "venymään". ja se äärimmäisen kaukainen mitä havaitsemme on alkupisteen kattoreunaa.

punasiirtymän selittäminen.
Ajatus näet valon toisesta galaxista et näe sitä sellaisena, kun se on tarkoitus nähdä eli sellaisena, kun se on. Toki näkyvään asiaan vaikuttaa gravitaatio ja ties mitkä ilmiöt, mutta nyt ei olla tarkistelemassa niitä, koska mokomat osataan jo ottaa huomioon.
Koska maailmankaikkeus venyy siten valon aallonpituus venyy myös. ns venytettyä valoa nähdään kun katsomme ulos. Tämä näyttäytyisi siten, että esim valoshow. Voidaan yksinkertaistaa se elokuvaksi. Vastaanottaja näkee elokuvan hidastettuna, valon aallonpituudet vääristyneenä.
Tämä selittyy sillä että ajanhetkessä A matkustaa valo kohteeseen B ajassa Y. niin hetkeä myöhemmin lähtenyt valo A+x joutuu matkustamaan pidemmän matka-ajan kohteeseen B+x, koska avaruus on ajantilassa venynyt x. Valolla on nopeudessaan vakioarvo.
eli aina myöhäisempi aka vanhempi valo on venynyt enemmän, kun aikaisemmin lähtenyt valo aka nuorempi valo. Mitä tuoreempi valo sitä lähempänä totuutta lähtenyttä valon aallonpituudellaan ollaan.
Tämä voidaan havaita supernovista eli supernovan aallonpituus venyy enemmän sitä mukaan, kuinka kaukana supernova on. Eli ajatuksena kaukaisempi supernova himennee hidastettuna, kun vertaisi lähellä tapahtuvaan nopeammin himmenevään supernovaan.

Historiassa on ollut vaihtelevaa laajenemista aka venymistä. Asiat menee enemmän solmuun matemaattisilla kaavoilla, jos tätä ei oteta huomioon.
Tämä tiedetään kun havaitaan eri aikakausien valojen punasiirtymiä. Eli kuinka paljon valon aallonpituus on venynyt suhteessa muihin etäisyyksiin.
Tämä on meille näyttäytynyt että, ensin sanotaan että maailmankaikkeus mitä nähdään on luokkaa 9miljardia vuotta vanha, mutta kun historiasta tiedetään laajenevuuden olevan erilaista eri jaksoina. Voidaan matikkakaavaa korjata ja todeta maailmankaikkeuden olevan jotain jo liki 14 miljardia vuotta vanha. Eli peruskaavassa, jota nähdään. Valo kertoo 9miljardista vuodesta, mutta kaavaan pitää hienosäätää ja päästään siten lukuun liki 14 miljardiin.
Emme ole nähneet vielä vanhempaa valoa, koska se ei ole tullut meille asti. Tosin voisimmeko alkuräjähdyksen hohdon läpi edes nähdä. Tuskinpa.

No miten laajenevuus sitten voi alkaa vaihtelemaan. No se energia mitä emme oikeen oo havainneetkaan voi olla pimeääenergiaa ja voi olla "kylmää pimeääenergiaa" Tämä on teoriaa, jolla yritetään selittää asiaa. Tämä kylmä pimeäenergia, jolla ajatellaan olevan negatiivinen painevaikutus ja näin ollen aiheuttaisi kiihtyvän laajentumisen. Tätä energiaa olisi laskettu olevan eniten kaikista. negatiivisen painevaikutuksen voi ajatella painovoiman vastakohtana, joka työntää materiaa poispäin kaikesta.

tämän kuvan ihmettely auttakoon ajattelutyöskentelyssä mielivaltaista asiaa kohtaan.

Maailmankaikkeus – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Puhelinkoppi]

ajatuksia avaruudesta
Maailmankaikkeuden sanotaan laajenevan. Huono termi käyttäisin venymistä. Esimerkiksi punasiirtymä teorian ymmärtää helpommin venymisellä.
Ja esimerkkinä miksi emme voi havaita ns alkuräjähdystä, no siksi kun olemme sen sisällä ei ulkopuolella. Eli ns jonkin alun pisteen sisällä, joka lähti "venymään". ja se äärimmäisen kaukainen mitä havaitsemme on alkupisteen kattoreunaa.

punasiirtymän selittäminen.
Ajatus näet valon toisesta galaxista et näe sitä sellaisena, kun se on tarkoitus nähdä eli sellaisena, kun se on. Toki näkyvään asiaan vaikuttaa gravitaatio ja ties mitkä ilmiöt, mutta nyt ei olla tarkistelemassa niitä, koska mokomat osataan jo ottaa huomioon.
Koska maailmankaikkeus venyy siten valon aallonpituus venyy myös. ns venytettyä valoa nähdään kun katsomme ulos. Tämä näyttäytyisi siten, että esim valoshow. Voidaan yksinkertaistaa se elokuvaksi. Vastaanottaja näkee elokuvan hidastettuna, valon aallonpituudet vääristyneenä.
Tämä selittyy sillä että ajanhetkessä A matkustaa valo kohteeseen B ajassa Y. niin hetkeä myöhemmin lähtenyt valo A+x joutuu matkustamaan pidemmän matka-ajan kohteeseen B+x, koska avaruus on ajantilassa venynyt x. Valolla on nopeudessaan vakioarvo.
eli aina myöhäisempi aka vanhempi valo on venynyt enemmän, kun aikaisemmin lähtenyt valo aka nuorempi valo. Mitä tuoreempi valo sitä lähempänä totuutta lähtenyttä valon aallonpituudellaan ollaan.
Tämä voidaan havaita supernovista eli supernovan aallonpituus venyy enemmän sitä mukaan, kuinka kaukana supernova on. Eli ajatuksena kaukaisempi supernova himennee hidastettuna, kun vertaisi lähellä tapahtuvaan nopeammin himmenevään supernovaan.

Historiassa on ollut vaihtelevaa laajenemista aka venymistä. Asiat menee enemmän solmuun matemaattisilla kaavoilla, jos tätä ei oteta huomioon.
Tämä tiedetään kun havaitaan eri aikakausien valojen punasiirtymiä. Eli kuinka paljon valon aallonpituus on venynyt suhteessa muihin etäisyyksiin.
Tämä on meille näyttäytynyt että, ensin sanotaan että maailmankaikkeus mitä nähdään on luokkaa 9miljardia vuotta vanha, mutta kun historiasta tiedetään laajenevuuden olevan erilaista eri jaksoina. Voidaan matikkakaavaa korjata ja todeta maailmankaikkeuden olevan jotain jo liki 14 miljardia vuotta vanha. Eli peruskaavassa, jota nähdään. Valo kertoo 9miljardista vuodesta, mutta kaavaan pitää hienosäätää ja päästään siten lukuun liki 14 miljardiin.
Emme ole nähneet vielä vanhempaa valoa, koska se ei ole tullut meille asti. Tosin voisimmeko alkuräjähdyksen hohdon läpi edes nähdä. Tuskinpa.

No miten laajenevuus sitten voi alkaa vaihtelemaan. No se energia mitä emme oikeen oo havainneetkaan voi olla pimeääenergiaa ja voi olla "kylmää pimeääenergiaa" Tämä on teoriaa, jolla yritetään selittää asiaa. Tämä kylmä pimeäenergia, jolla ajatellaan olevan negatiivinen painevaikutus ja näin ollen aiheuttaisi kiihtyvän laajentumisen. Tätä energiaa olisi laskettu olevan eniten kaikista. negatiivisen painevaikutuksen voi ajatella painovoiman vastakohtana, joka työntää materiaa poispäin kaikesta.

tämän kuvan ihmettely auttakoon ajattelutyöskentelyssä mielivaltaista asiaa kohtaan.

Maailmankaikkeus – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Tuossa laajenemisessa on havaittu myös aikadilataatio. Kauimmaisten kohteiden tapahtumat näyttävät tapahtuvan hitaammin, kuin lähempänä olevien. Sillä luulisi olevan iso merkitys, kun tutkitaan kauimmaisia kohteita. Time appeared to move 5 times more slowly in 1st billion years after Big Bang, quasar 'clocks' reveal

 

[jukkis2000]

Vaikka pyrstötähti C/2023 A3 (Tsuchinshan-ATLAS) kohoaa iltataivaalle 12-26.10 niin viikonlopun aikana sen havaitseminen näyttää olevan Etelä-Suomessa 12.10 ja 13.10 lähes mahdotonta. Media on antanut klikkiotsikoita tähän liittyen joten parhaat ajat nähdä se on URSA:n mukaan nämä:
13.10. klo 20.00
15.10. klo 19.52
17.10. klo 19.44
20.10. klo 19.32
23.10. klo 19.20
26.10. klo 19.08

Lähde:: Pyrstötähti C/2023 A3 (Tsuchinshan-ATLAS) kohoaa iltataivaalle

 

[bombjack]

Aika päräyttävät zoomit!

"Euclid “Dark Universe” Telescope Unveils Stunning 208-Gigapixel Window Into the Cosmos"

https://scitechdaily.com/euclid-dark-universe-telescope-unveils-stunning-208-gigapixel-window-into-the-cosmos/

Taustatietoa:
"Euclid on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) suunnittelema laajakulmainen avaruusteleskooppi. Euclid tutkii avaruuden pimeää energiaa, pimeää ainetta, galaksien muotoa ja maailmankaikkeuden laajenemishistoriaa.

Euclid lähettää päivässä noin 100 gigatavua pakattua tietoa ja yli 100 petatavua elinkaarensa aikana automatisoidun käsittelyn jälkeen."

Euclid – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[skirne]

Hei. Tähtitieteellinen kysymys. Nykytiedon mukaan Marsin kokoinen taivaankappale törmäsi varhaiseen Maahan, keikautti meidän akselin vinoon ja samalla syntyi tuo Kuu. Miksei tuo akseli ole tuosta suoristunut vuosimiljardien kuluessa vaikka mennään sitä samaa rataa Auringon ympäri.. eikö tuo vetovoima pyrkisi pakottamaan noita hiukkasia samalle radalle?
edit: taitaakin olla tuo meidän Kuu joka tuon tekee.. maapallon vetovoima peittoaa tuossa Auringon niin siinä asentojen muuttumisessa taitaakin kestää..

 

[Lifeless]

Hei. Tähtitieteellinen kysymys. Nykytiedon mukaan Marsin kokoinen taivaankappale törmäsi varhaiseen Maahan, keikautti meidän akselin vinoon ja samalla syntyi tuo Kuu. Miksei tuo akseli ole tuosta suoristunut vuosimiljardien kuluessa vaikka mennään sitä samaa rataa Auringon ympäri.. eikö tuo vetovoima pyrkisi pakottamaan noita hiukkasia samalle radalle?
edit: taitaakin olla tuo meidän Kuu joka tuon tekee.. maapallon vetovoima peittoaa tuossa Auringon niin siinä asentojen muuttumisessa taitaakin kestää..

Maan, tai minkään muun planeetan, akselin kaltevuus ei ole niin yksiselitteinen juttu. Mitä massiivisempi kappale, niin sen enemmän se ottaa työtä muuttaa sen pyörimista (akselin asentoa, tai pyörimisnopeutta). Maan tapauksessa siihen vaikuttaa Aurinko, Kuu, Jupiter ja jopa Saturnus, ja vieläpä pienet planeetat lähettyvillä.

Aurinko vaikuttaa Maan akseliin noin 26000 vuoden sykleissä. Ei varsinaisesti muuta akselin kallistusta, mutta muuttaa suuntaa minne se osoittaa (eli "pohjoinen" kiertää ympyrää). Kuulla on huomattavasti pienempi merkitys, mutta sen sykli on itseasiassa lyhempi. Samoin Maan akselin kaltevuus, vaihtelee noin 42000 vuoden aikana, joitain asteita (22 - 24 noin suunnilleen).

Mutta miksi se pysyy suhteellisen samana, on periaatteessa gyroskooppi efekti. Kun hyrrän laittaa pyörimään, niin se ei juurikaan muuta asentoa. Toki, hyrräkin alkaa eskilloimaan, mikä vastaa tuota 26000 vuoden sykliä Maan tapauksessa, mutta se ei juurikaan vaikuta hyrrän akselin kaltevuuteen. Koska Kuun koko verrattuna Maahan on niin valtava, niin sillä on tosiaan isokin vaikutus tähän gyroskooppiin. Mutta se nimenomaan tasoitta niitä pieniä muutoksia, joita muuten voisi tulla. Mutta toisaalta, aiheuttaa omat häiriönsä myös, vaikka ne onkin vähemmän radikaaleja kuin Auringon ja Jupiterin aiheuttamat muutokset.

Mutta jos Maan akseli ihmetyttää, niin mietippä Uranusta, joka pyörii kyljellään.

 

[Puhelinkoppi]

Maan, tai minkään muun planeetan, akselin kaltevuus ei ole niin yksiselitteinen juttu. Mitä massiivisempi kappale, niin sen enemmän se ottaa työtä muuttaa sen pyörimista (akselin asentoa, tai pyörimisnopeutta). Maan tapauksessa siihen vaikuttaa Aurinko, Kuu, Jupiter ja jopa Saturnus, ja vieläpä pienet planeetat lähettyvillä.

Aurinko vaikuttaa Maan akseliin noin 26000 vuoden sykleissä. Ei varsinaisesti muuta akselin kallistusta, mutta muuttaa suuntaa minne se osoittaa (eli "pohjoinen" kiertää ympyrää). Kuulla on huomattavasti pienempi merkitys, mutta sen sykli on itseasiassa lyhempi. Samoin Maan akselin kaltevuus, vaihtelee noin 42000 vuoden aikana, joitain asteita (22 - 24 noin suunnilleen).

Mutta miksi se pysyy suhteellisen samana, on periaatteessa gyroskooppi efekti. Kun hyrrän laittaa pyörimään, niin se ei juurikaan muuta asentoa. Toki, hyrräkin alkaa eskilloimaan, mikä vastaa tuota 26000 vuoden sykliä Maan tapauksessa, mutta se ei juurikaan vaikuta hyrrän akselin kaltevuuteen. Koska Kuun koko verrattuna Maahan on niin valtava, niin sillä on tosiaan isokin vaikutus tähän gyroskooppiin. Mutta se nimenomaan tasoitta niitä pieniä muutoksia, joita muuten voisi tulla. Mutta toisaalta, aiheuttaa omat häiriönsä myös, vaikka ne onkin vähemmän radikaaleja kuin Auringon ja Jupiterin aiheuttamat muutokset.

Mutta jos Maan akseli ihmetyttää, niin mietippä Uranusta, joka pyörii kyljellään.

Kyllä, akselin 26000 vuotinen "vipatus" on prekessioliike. Se ja muu akselin heiluminen aiheuttaa jääkausia silloin tällöin. Uranukseen on oletettavasti törmännyt samankokoinen kappale, koska sen akseli on 90 astetta kallellaan. Kuu on todellakin syy, miksi Maan ilmasto on niinkin vakaa. Jos Kuu karkaisi, prekessio lähtisi käsistä, ja Maa pyörisi kuinka sattuu. Siinä olisi ilmastonmuutos jotain aivan muuta.

 

[Requiem]

Koska ainut tunnettu asia joka aiheuttaa gravitaatiota on aine, on ilmiö nimetty pimeäksi aineeksi, joka viittaa siihen että galaksien sisällä on ainetta, jota ei olla havaittu. On hyvä huomata, että kyse ei välttämättä ole aineesta, vaan emme yksinkertaisesti tiedä mikä ylimääräisen gravitaation aiheuttaa.

Hotakaisen Mustat aukot kirja tiesi kertoa että pimeää ainetta olisi aika vähän galaksien sisällä, enemmän ympärillä. Pitäneekö paikkansa?

 

[Puhelinkoppi]

Hotakaisen Mustat aukot kirja tiesi kertoa että pimeää ainetta olisi aika vähän galaksien sisällä, enemmän ympärillä. Pitäneekö paikkansa?

Miksi ei? Galakseilla on ympärillään pimeän aineen halo. Ongelma on tietysti se, ettei ole tietoa mistä pimeä aine koostuu. Irrallaan seilaavia tavallisia taivaankappaleita on ehdotettu, joka on omasta mielestä aivan looginen päätelmä.

 

[Wasabrod]

Hotakaisen Mustat aukot kirja tiesi kertoa että pimeää ainetta olisi aika vähän galaksien sisällä, enemmän ympärillä. Pitäneekö paikkansa?

Nähdäkseni termi "pimeä aine" on vain nimi ilmiölle, jossa galakseissa vaikuttaisi olevan liian paljon gravitaatiovoimaa (suhteessa siihen paljonko siellä vaikuttaa olevan massaa), ja jonka syytä emme tiedä.

Mutta jos nyt oletetaan, että "liiallisen" gravitaation aiheuttaa jokin toistaiseksi huomaamatta jäänyt aine, niin nopeasti ajateltuna jos tätä ainetta olisi erityisesti galaksien ulkopuolella, jossain niiden lähettyvillä, niin en keksi miten se saisi aikaa puuttuvan gravitaation galaksissa.

 

[Wasabrod]

Miksi ei? Galakseilla on ympärillään pimeän aineen halo. Ongelma on tietysti se, ettei ole tietoa mistä pimeä aine koostuu. Irrallaan seilaavia tavallisia taivaankappaleita on ehdotettu, joka on omasta mielestä aivan looginen päätelmä.

Ehkä ne ovat tosiaan sammuneita tähtiä. Tai sitten se on rinnakkaisversumissa meidän kanssa päällekkäin makaava toinen galaksi, jonka kanssa ei ole muuta vuorovaikutusta kuin gravitaatio. Tai ehkä se on neutriinon kaltainen toistaiseksi tuntematon hiukkanen. Tai sitten suhteellisuusteoriasta puuttuu palanen.

 

[Joku_242]

Ehkä ne ovat tosiaan sammuneita tähtiä. Tai sitten se on rinnakkaisversumissa meidän kanssa päällekkäin makaava toinen galaksi, jonka kanssa ei ole muuta vuorovaikutusta kuin gravitaatio. Tai ehkä se on neutriinon kaltainen toistaiseksi tuntematon hiukkanen. Tai sitten suhteellisuusteoriasta puuttuu palanen.

Voi myös olla useita pimeän aineen hiukkasia, jotka saattaa vuorovaikuttaa keskenään. Tätäkään ei vielä voida sulkea pois. Ilmeisesti ainoa mitä on pystytty sulkemaan pois on ettei syynä voi olla tavallinen aine, edes mustien aukkojen muodossa.

 

[Requiem]

Nähdäkseni termi "pimeä aine" on vain nimi ilmiölle, jossa galakseissa vaikuttaisi olevan liian paljon gravitaatiovoimaa (suhteessa siihen paljonko siellä vaikuttaa olevan massaa), ja jonka syytä emme tiedä.

Mutta jos nyt oletetaan, että "liiallisen" gravitaation aiheuttaa jokin toistaiseksi huomaamatta jäänyt aine, niin nopeasti ajateltuna jos tätä ainetta olisi erityisesti galaksien ulkopuolella, jossain niiden lähettyvillä, niin en keksi miten se saisi aikaa puuttuvan gravitaation galaksissa.

Jos se on ympärillä niin eikö sen massan keskipiste ole keskellä?

 

[Puhelinkoppi]

Ehkä ne ovat tosiaan sammuneita tähtiä. Tai sitten se on rinnakkaisversumissa meidän kanssa päällekkäin makaava toinen galaksi, jonka kanssa ei ole muuta vuorovaikutusta kuin gravitaatio. Tai ehkä se on neutriinon kaltainen toistaiseksi tuntematon hiukkanen. Tai sitten suhteellisuusteoriasta puuttuu palanen.

Alue millä mahdolliset irtonaiset mustat aukot, planeetat ja muut ei-säteilevät kappaleet ovat, on todella laaja ja ne voivat olla pienimmilläänkin tuhansien valovuosien päässä toisistaan, ja silti niitä olisi järjetön määrä. Yksittäisiä kappaleita on täysin mahdotonta erottaa kymmenien tuhansien valovuosien päästä. Periaatteessa harvassa seilaavat tähdetkin on äärimmäisen vaikea erottaa Linnunradan tähdistä mustaa taustaa vasten. Tämä on tietysti vain omaa järkeilyä, eikä jotain eksoottisia hiukkasia axioneja tms ei tietenkään voi sulkea pois.

Mutta tällainen ei niin eksoottinen selitys on sillä tavalla looginen, että galaksien syntyvaiheessa universumin aineen tiheys on paljon suurempi ja joka mahdollistanut valtavan määrän erilaisia kappaleita tiivistyväksi. On ehdotettu, että jopa mustia aukkoja on voinut romahtaa suoraan ainetihentymistä, ja ne eivät ole mitään jättiläisiä. Sitten suuremmat massakeskittymät ovat imuroineet ylimääräisen roinan ympärilleen samaan tapaan kuin Oortin pilvi Aurinkokunnan ympärillä.

 

[Vertigo]

Jos se on ympärillä niin eikö sen massan keskipiste ole keskellä?

Tavallaan joo, jos tarkkailee kokonaisuuden gravitaatiovaikutusta johonkin kaukaisempiin "ulkopuolisiin" objekteihin.

Mutta jos ajattelet että sulla kiertää galaksin ulkoreunoilla massiivinen pimeän aineen "halo", eli kiekko/spiraaligalaksin ulkoreunalla oleva pimeän aineen rengas, niin sen ulkokehällä olevan pimeän aineen aiheuttama gravitaatio "vetää" sisäpuolella olevaa materiaa puoleensa, kohti galaksin ulkoreunaa, mikä sitten täältä kaukaa katsoen havaitaan oletettua suurempana pyörimisnopeutena ulkokehällä. Eli jos pimeää ainetta ei olisi ja galaksin ulkoreunalla olevat tähdet pyörii nyt havaitulla nopeudella niin niiden pitäitäisi sinkoutua ulos galaksista. Vähän hankala konsepti sanallisesti selittää...

 

[Lifeless]

Parker Solar Probe tekee (teki?, en äkkiseltään löytänyt täsmällistä aikaa) tänään lähiohituksen Venuksen kanssa, noin 370 km etäisyydellä, kartottaen Venuksen pintaa lähi-infra aluueella (jopa extreme punaisella, joka on juuri ja juuri ihmissilmän tunnistettavissa).

Tuon lähiohituksen jälkeen Venus sinkoaa luotaimen takaisin Auringon luokse, ja tekee lähimmän Auringon ohituksen historiassa, 24. joulukuuta. Vain 6.2 miljoonaa kilometriä Auringon pinnan yllä. Selviääkö se elossa siitä on vielä kysymysmerkki, koska se joutuu kestämään äärimmäisen kuumuuden. Se tiedetään 27. joulukuuta, jolloin luotain tulee taas näkyviin Auringon takaa. Tuolla korkeudella, se voi kohdata flareja, eli Auringossa jatkuvasti tapahtuvia massaejektioita, joissa plasmaa sinkoutuu magneettikenttien ohjaamana avaruuteen. Pahimmassa, tai toisaalta hyvimmässä, tapauksessa, se voi lentää tuollaisen läpi.

Luotaimen lämpösuoja on valmistettu aivan äärimmäisiä olosuhteita varten, mutta vain aika näyttää onko sekään tarpeeksi.

Auringon lähiohituksen aikana se rikkoo oman, ja historian, nopeusennätyksen. Suurin nopeus tulee olemaan noin 690000 km/h (0.064 % valon nopeudesta).

NASA's Parker Solar Probe to pass Venus on record-breaking approach to the sun

NASA is gearing up for its Parker Solar Probe to do a final flyby of Venus on Wednesday on its way to make a record-breaking attempt to get close to the sun.

abcnews.go.com

NASA's Parker Solar Probe to fly by Venus today before historic sun encounter

"We are basically almost landing on a star."

www.space.com

 

[Vertigo]

Nähdäkseni termi "pimeä aine" on vain nimi ilmiölle, jossa galakseissa vaikuttaisi olevan liian paljon gravitaatiovoimaa (suhteessa siihen paljonko siellä vaikuttaa olevan massaa), ja jonka syytä emme tiedä.

Mutta jos nyt oletetaan, että "liiallisen" gravitaation aiheuttaa jokin toistaiseksi huomaamatta jäänyt aine, niin nopeasti ajateltuna jos tätä ainetta olisi erityisesti galaksien ulkopuolella, jossain niiden lähettyvillä, niin en keksi miten se saisi aikaa puuttuvan gravitaation galaksissa.

Tosiaan, toistaiseksi se on vain nimi ilmiölle, kun ilmiön syytä/aiheuttajaa ei oo pystytty varmuudella havaitsemaan.

Pimeä aine on tullut tällähetkellä todennäköisimmäksi ratkaisuksi sen takia että jos sielä tosiaan olisi vaan jotakin tavallista materiaa tai mustia aukkoja tms. niin niitä pitäisi olla senverta paljon siellä viuhumassa että sellaiset olisi todennäköisesti jo havaittu. Tuollaiset kappaleet todennäköisesti tosiaan eivät lähetä mitään valoa, mutta ne kyllä absorboisivat valoa, jonka pitäisi pystyä nykytekniikalla havaitsemaan...

 

[Puhelinkoppi]

Tosiaan, toistaiseksi se on vain nimi ilmiölle, kun ilmiön syytä/aiheuttajaa ei oo pystytty varmuudella havaitsemaan.

Pimeä aine on tullut tällähetkellä todennäköisimmäksi ratkaisuksi sen takia että jos sielä tosiaan olisi vaan jotakin tavallista materiaa tai mustia aukkoja tms. niin niitä pitäisi olla senverta paljon siellä viuhumassa että sellaiset olisi todennäköisesti jo havaittu. Tuollaiset kappaleet todennäköisesti tosiaan eivät lähetä mitään valoa, mutta ne kyllä absorboisivat valoa, jonka pitäisi pystyä nykytekniikalla havaitsemaan...

Jos ajatellaan, kuinka vaikea on havaita eksoplaneettoja, vaikkapa 1000 valovuoden päästä, vaikka ne hohtavat infrapunaa kun emotähti niitä lämmittää. Galaksin ulkoreunalla olevat yksittäiset kiinteät planeetat ja Neptunuksen massaiset kaasuplaneetat ovat umpijäässä, joten ne eivät näy teleskoopeilla. Mustia aukkoja ei käytännössä pysty havaitsemaan vaikka katsoisi suoraan kohti ilmiselvästä syystä. Vapaasti seilaavilla mustilla aukoilla ei todennäköisesti ole ainakaan kirkasta kertymäkiekkoa. Ruskeat kääpiöt hohtavat infrapunan taajuuksilla, mutta taas etäisyys tulee kuvaan. Myös tähdet ovat harvassa, ja piilossa Linnunradan tähtikentän takana. siinä on myös sekin, että teleskoppien näkökenttä on melko kapea. Euclid on ensimmäinen joka kuvaa laajakulmalla, mutta se ei erota kuin suuria kokonaisuuksia.

Jos vertailukohtana on Oortin pilvi, sen ulkoraja on 1,5 valovuoden etäisyydellä Auringosta. Yksittäiset kappaleet ovat siis todella harvassa ja kaukana toisistaan, vaikka pilvi kattaa noin 3 valovuoden pallomaisen rakenteen Aurinkokunnan ympärillä. Silti sen massa on surkeat 1.9 Maan massaa, eli täysin olematon ja lisäksi sen on jakaantunut suurelle alalle.
The mass of the Oort cloud - NASA Technical Reports Server (NTRS)
Tällä logiikalla kappaleet voisivat sijottua Linnunradan ympärille ~10000-1 000 000 tai jopa yli valovuoden etäisyyksille Linnuradan oletetusta reunasta joka sekään ei ole mitenkään tarkkarajainen. Sillä voi olla vaikuttava massa, mutta silti pikkuruinen Linnunradan massaan verrattuna. Oortin pilvi – Wikipedia

 

[Vertigo]

Jos ajatellaan, kuinka vaikea on havaita eksoplaneettoja, vaikkapa 1000 valovuoden päästä, vaikka ne hohtavat infrapunaa kun emotähti niitä lämmittää. Galaksin ulkoreunalla olevat yksittäiset kiinteät planeetat ja Neptunuksen massaiset kaasuplaneetat ovat umpijäässä, joten ne eivät näy teleskoopeilla. Mustia aukkoja ei käytännössä pysty havaitsemaan vaikka katsoisi suoraan kohti ilmiselvästä syystä. Vapaasti seilaavilla mustilla aukoilla ei todennäköisesti ole ainakaan kirkasta kertymäkiekkoa. Ruskeat kääpiöt hohtavat infrapunan taajuuksilla, mutta taas etäisyys tulee kuvaan. Myös tähdet ovat harvassa, ja piilossa Linnunradan tähtikentän takana. siinä on myös sekin, että teleskoppien näkökenttä on melko kapea. Euclid on ensimmäinen joka kuvaa laajakulmalla, mutta se ei erota kuin suuria kokonaisuuksia.

Jos vertailukohtana on Oortin pilvi, sen ulkoraja on 1,5 valovuoden etäisyydellä Auringosta. Yksittäiset kappaleet ovat siis todella harvassa ja kaukana toisistaan, vaikka pilvi kattaa noin 3 valovuoden pallomaisen rakenteen Aurinkokunnan ympärillä. Silti sen massa on surkeat 1.9 Maan massaa, eli täysin olematon ja lisäksi sen on jakaantunut suurelle alalle.
The mass of the Oort cloud - NASA Technical Reports Server (NTRS)
Tällä logiikalla kappaleet voisivat sijottua Linnunradan ympärille ~10000-1 000 000 tai jopa yli valovuoden etäisyyksille Linnuradan oletetusta reunasta joka sekään ei ole mitenkään tarkkarajainen. Sillä voi olla vaikuttava massa, mutta silti pikkuruinen Linnunradan massaan verrattuna. Oortin pilvi – Wikipedia

Niin no, se pointti siis on että sitä pimeää ainetta pitäisi olla siellä massaltaan kohtuu paljon, joten jos se olisi muodostunut planeetoista/asteroideista/yms himmeistä objekteista, sitä murkulaa pitäisi viuhua sielä laitamilla ihan pirun paljon, jolloin todennäköisyys myös sellaisen havaitsemiselle kauempaakin kasvaa. Murkulat eivät myöskään voisi olla levittäytyneenä liian kauas, sillä silloin niitten gravitaatiovaikutuskin vaimenisi.

Eksoplaneetoita on hankala havaita senkin takia että niitä on yhdellä tähdellä ehkä 1-10 kpl. Suurinta osaa eksoplaneetoista ei ole suoraan havaittu, vaan sellaisen olemassaolo on päätelty emotähteä heiluttavasta gravitaatiovaikutuksesta tai ohikulkumenetelmällä havaitsemalla.

 

[Wasabrod]

Jos se on ympärillä niin eikö sen massan keskipiste ole keskellä?

Tämä onkin hyvä kysymys, ja menin tästä hetkeksi jumiin. Ja on totta, että jos kuvitellaan tilanne, jossa galaksiin ympärillä olisi valtava keskittymä ainetta, joka olisi esim polkupyörän renkaan kumea vastaavassa muodostelmassa galaksin ympärillä, sen massakeskipiste olisi galaksin keskustassa. Niinpä laskea ja johtopäätösiä varten voitaisiin tilanne mallintaa niin, että valtavan renkaan sijaan galaksin keskustassa olisi pistemäinen saman suuruinen massa... JOS tilannetta tarkastellaan kaukaa galaksin ulkopuolelta. Ja tämä on olennainen "JOS", sillä pimeän aineen ongelma liittyy galaksissa eli sen sisällä olevien tähtien liikerataan, jolloin tällainen mallinnus massakeskipisteen kautta ei päde.

Jos tämä ei vielä auennut, niin ajatellaan maapallon liikerataa. Jos linnunradan kaikki massa sujoitettaisiin sen massakeskipisteeseen, maapallon liikerata muuttuisi nykyisestä, eli paikallisella vaihtelulla (tässä esimerkissä aurinko) on merkitystä. Sen sijaan jos tarkastellaan kokonaisien galaksien vaiktutusta toisiinta, voidaan tehdä mallinnusta pistemäisillä massoilla, jos/kun etäisyyttä on tarpeeksi.

Edit: Vertigohan tämän tuossa jo aiemmin selittikin

 

[Sikatiiker]

Tämä onkin hyvä kysymys, ja menin tästä hetkeksi jumiin. Ja on totta, että jos kuvitellaan tilanne, jossa galaksiin ympärillä olisi valtava keskittymä ainetta, joka olisi esim polkupyörän renkaan kumea vastaavassa muodostelmassa galaksin ympärillä, sen massakeskipiste olisi galaksin keskustassa.

En tiedä puhunko jo eri asiasta, mutta mielessä on käynyt että entä jos me emme vain pysty tarkastelemaan asiaa tarpeeksi kaukaa. En osaa itse päätellä niin pitkälle, mutta olen miettinyt että jospa kuvitellaan vaikkapa se rengasmainen kuvio niin suurelle alueelle että galaksit ovat vain renkaan reunamilla ja se keskipiste on sen renkaan keskellä.

Aika horinaksi tämä tavallaan menee, enkä oikein tiedä osasinko tätä selittää niin että tässä olisi päätä tai häntää kenellekään muulle.

 

[Wasabrod]

En tiedä puhunko jo eri asiasta, mutta mielessä on käynyt että entä jos me emme vain pysty tarkastelemaan asiaa tarpeeksi kaukaa. En osaa itse päätellä niin pitkälle, mutta olen miettinyt että jospa kuvitellaan vaikkapa se rengasmainen kuvio niin suurelle alueelle että galaksit ovat vain renkaan reunamilla ja se keskipiste on sen renkaan keskellä.

Aika horinaksi tämä tavallaan menee, enkä oikein tiedä osasinko tätä selittää niin että tässä olisi päätä tai häntää kenellekään muulle.

Tuossa aiemmin yritin perustella, miksi tämä piirtämäsi ajatus ei voi selittää havaittua puuttuvaa gravitaatiota, vaan tämän pimeän aineen (jos oletetaan että selitys on todella toistaiseksi havaitsematonta suht tavallista ainetta) täytyy olla galaksin sisällä.

 

[Puhelinkoppi]

Niin no, se pointti siis on että sitä pimeää ainetta pitäisi olla siellä massaltaan kohtuu paljon, joten jos se olisi muodostunut planeetoista/asteroideista/yms himmeistä objekteista, sitä murkulaa pitäisi viuhua sielä laitamilla ihan pirun paljon, jolloin todennäköisyys myös sellaisen havaitsemiselle kauempaakin kasvaa. Murkulat eivät myöskään voisi olla levittäytyneenä liian kauas, sillä silloin niitten gravitaatiovaikutuskin vaimenisi.

Eksoplaneetoita on hankala havaita senkin takia että niitä on yhdellä tähdellä ehkä 1-10 kpl. Suurinta osaa eksoplaneetoista ei ole suoraan havaittu, vaan sellaisen olemassaolo on päätelty emotähteä heiluttavasta gravitaatiovaikutuksesta tai ohikulkumenetelmällä havaitsemalla.

Määrällisesti murikoita sun muita kappaleita täytyisi olla biljoonia. Tässä tapauksessa ylikulku tai tähden heiluminen ei toimi, kun kyse on vapaasti seilaavista kappaleista, ja noissa menetelmissä on myös rajoituksia etäisyyden suhteen. Viimeisessä Tähdet ja Avaruus lehdessä on artikkeli planeetta 9 etsimisestä. Simulaatioita supertietokoneilla ajamalla on saatu jonkinlainen arvio missä päin se voisi luurata, mutta kuten tutkija siinä sanoo, taivas on iso paikka. Kyse on arviolta 5 Maan massaisesta planeetasta, ja sitä on metsästetty vuosia. Löytäminen on vaikeaa, koska planeetta on kylmä, eikä Aurinko sitä sanottavasti valaise. Etäisyyden ja kappaleen koon suhteesta hyvä esimerkki on EHT:n kuvaama M87 galaksin musta aukko. Sen läpimitta on noin 40 miljardia kilometriä, eli sen sisään mahtuisi muutama Aurinkokunta heittämällä. 53 miljoonan valovuoden päästä se on kuin etsisi golfpalloa Kuun pinnalta.

 

[Puhelinkoppi]

Jos pimeä aine herättää keskustelua, niin nyt on Tähdet ja avaruus lehden sivuilla mielenkiintoista settiä pimeästä energiasta.

Tähdet ja avaruus: Mustat aukot saattavat synnyttää pimeää energiaa

www.avaruus.fi

 

[Ad_Astra]

Mustiin aukkoihin kun ollaan päästy taas ja itse niitä yön hiljaisina tunteina miettynit ja koittanut tajuta edes jotain gravitaatiosta ja aika-avaruudesta.

Onko siis näin, että jos seisoisi jostain syystä mustan aukon reunalla ja katselisi sitä kaikkea mitä sinne ns. imeytyy, niin nehän uppoaisi ihan helkkarin nopeasti sinne? Ja mitä kauempaa katselisi niin sitä hitaammalta se näyttäisi?
Eli siis jostain pirun kaukaa katsottuna vain näyttäisi siltä että se valo vain staattisena leijuu siinä ympärillä ja mitä lähemmäs menisi, sen vikkelämmäksi käy?

 

[jkeskir]

Mustalla aukolla ei ole reunaa. Mustalla aukolla on tapahtumahorisontti, jonka sisäpuolelta ei mikään pakene. Se mitä tapahtuu ihmiselle, joka putoaa tapahtumahorisontin läpi riippuu mustan aukon massasta. Mitä pienempi mustan aukon massa on sitä suuremmat erot painovoimassa on tietyllä matkalla (jyrkkä painovoimagradientti) tällöin kappale venyy hajalle kuin kuminauha. Massiivisissa mustassa-aukossa gradientti on loivempi ja tällöin putoava säilyy ehjänä pidemmälle ja kauemmin samalla putoavan aika etenee hitaammin kuin ulkopuolella olevan tarkastelijan aika.

 

[Ad_Astra]

Mustalla aukolla ei ole reunaa. Mustalla aukolla on tapahtumahorisontti, jonka sisäpuolelta ei mikään pakene. Se mitä tapahtuu ihmiselle, joka putoaa tapahtumahorisontin läpi riippuu mustan aukon massasta. Mitä pienempi mustan aukon massa on sitä suuremmat erot painovoimassa on tietyllä matkalla (jyrkkä painovoimagradientti) tällöin kappale venyy hajalle kuin kuminauha. Massiivisissa mustassa-aukossa gradientti on loivempi ja tällöin putoava säilyy ehjänä pidemmälle ja kauemmin samalla putoavan aika etenee hitaammin kuin ulkopuolella olevan tarkastelijan aika.

No se "reunalla oleminen" oli vain niinkuin kielikuva. Eli siellä hollilla niin sanotusti, tai hoodeilla

 

[Puhelinkoppi]

Mustalla aukolla ei ole reunaa. Mustalla aukolla on tapahtumahorisontti, jonka sisäpuolelta ei mikään pakene. Se mitä tapahtuu ihmiselle, joka putoaa tapahtumahorisontin läpi riippuu mustan aukon massasta. Mitä pienempi mustan aukon massa on sitä suuremmat erot painovoimassa on tietyllä matkalla (jyrkkä painovoimagradientti) tällöin kappale venyy hajalle kuin kuminauha. Massiivisissa mustassa-aukossa gradientti on loivempi ja tällöin putoava säilyy ehjänä pidemmälle ja kauemmin samalla putoavan aika etenee hitaammin kuin ulkopuolella olevan tarkastelijan aika.

On sellaistakin ehdotettu, että periaatteessa tarpeeksi supermassiivisen aukon sisällä voi selvitä jopa planeetta, jos se kiertää riittävän kaukana keskustasta, eikä sinne putoa juurikaan ainetta. Suurimmat löydetyt aukot ovat aivan naurettavan kokoisia. Niille onkin oma designaatio Stupendously Large Black Holes.

Tähdenmassaiset mustat aukot ovat paljon väkivaltaisempia silppureita. Jalat edellä putoavan lenkkarit painavat voivat painaa 10 tonnia päätä enemmän horisontin tuntumassa. Supermassiivisen mustan aukon tapahtumahorisontin yli voi mennä huomaamattaan mutta takaisin ei pääse. Aikadilataatio on varmasti jo huomattavan voimakas horisontin tuolla puolen, joten siinä reunalla voikin loppuikänsä ihmetellä kun ulkopuolen tapahtumat nopeutuvat.

 

[Wasabrod]

Mustiin aukkoihin liittyy kyllä kummallisuuksia. En ihan ymmärtänyt alkuperäistä kysymystä. Olen siinä käsityksessä, että jos aukon ulkopuolelta voisi katsoa, kun jokin tippuu kohti aukon keskustaa, sen tippuvan kappaleen liike näyttäisi hidastuvan, ja ulkopuolelta näyttäisi, ettei se koskaan saavuta sitä keskustaa, vaikka oltaisiin kärsivällisiä ja katsottaisiin miljardeja vuosia. Katsominen, tai tarkemmin näkeminen ei kuitenkaan ole mahdollista tapahtumahorisontin sisäpuolelle. Toisaalta aukkoon putoava ei itse koe mitä kummaa (jos ei nyt murehdita spagetoitumisista tai semmoisista pikku jutuista), vaan kokee tupsahtavansa aukon keskelle samaan tapaan kuin laskuvarjohyppääjä tippuu maahan, eli tumps vaan. Mutta sitten jos hän katsoisi aukon ulkopuolelle, niin koko universumi olisi hyvin vanha, liekö kokenut kylmäkuoleman. Tosin en oikein ymmärrä että ehtiikö koko aukko haihtua ennen kuin putoava aine päätyy sen keskelle, osaako joku vastata tähän?

On myös spekulaatiota, että tapahtumahorisontin ylittäminen voi olla dramaattista, sillä tapahtumahorisontissa voi kiertää järjetön määrä hiukkasia (fotoneita ja muuta), joten jos sen läpi liukuisi vaikka planeetta, niin se planeetta voisi käristyä rajusti.

Mustien aukkojen ihmettelyssä on ehkä parasta, kun välillä muistaa, että nämä aivan höyrypäiseltä scifiltä kuulostavat jutut ovat täyttä totta. Ne ovat todellisia, tuolla niitä pyörii taivaan täydeltä, totuus on todellakin tarua ihmeellisempää.

 

[Puhelinkoppi]

Mustiin aukkoihin liittyy kyllä kummallisuuksia. En ihan ymmärtänyt alkuperäistä kysymystä. Olen siinä käsityksessä, että jos aukon ulkopuolelta voisi katsoa, kun jokin tippuu kohti aukon keskustaa, sen tippuvan kappaleen liike näyttäisi hidastuvan, ja ulkopuolelta näyttäisi, ettei se koskaan saavuta sitä keskustaa, vaikka oltaisiin kärsivällisiä ja katsottaisiin miljardeja vuosia. Katsominen, tai tarkemmin näkeminen ei kuitenkaan ole mahdollista tapahtumahorisontin sisäpuolelle. Toisaalta aukkoon putoava ei itse koe mitä kummaa (jos ei nyt murehdita spagetoitumisista tai semmoisista pikku jutuista), vaan kokee tupsahtavansa aukon keskelle samaan tapaan kuin laskuvarjohyppääjä tippuu maahan, eli tumps vaan. Mutta sitten jos hän katsoisi aukon ulkopuolelle, niin koko universumi olisi hyvin vanha, liekö kokenut kylmäkuoleman. Tosin en oikein ymmärrä että ehtiikö koko aukko haihtua ennen kuin putoava aine päätyy sen keskelle, osaako joku vastata tähän?

On myös spekulaatiota, että tapahtumahorisontin ylittäminen voi olla dramaattista, sillä tapahtumahorisontissa voi kiertää järjetön määrä hiukkasia (fotoneita ja muuta), joten jos sen läpi liukuisi vaikka planeetta, niin se planeetta voisi käristyä rajusti.

Mustien aukkojen ihmettelyssä on ehkä parasta, kun välillä muistaa, että nämä aivan höyrypäiseltä scifiltä kuulostavat jutut ovat täyttä totta. Ne ovat todellisia, tuolla niitä pyörii taivaan täydeltä, totuus on todellakin tarua ihmeellisempää.

Putoavan aineen kello käy paikallista aikaa, joten kyllä se ehtii, tosin suurimmat aukot ovat niin hillittömän kokoisia, että putoaminen kestää hyvän tovin. Suurimman todetun aukon läpimitta on arvioitu olevan noin 690 miljardia kilometriä, ja spiraalirataa putoaminen ottaa todellakin hetken. Tosin kukaan ei tiedä kuinka fysiikan lait toimivat mustissa aukoissa, ja kaikenlaisia eksoottisia selityksiä on olemassa, kuten se missä putoajan menneisyys lakkaa jossain pisteessä olemasta. Ja kun ei ole menneisyyttä, se ei voi vaikuttaa tulevaisuuteen. Tai että aika alkaa kulkea takaperin. Se jos joku on scifiä, joka ei ehkä olekaan scifiä.

List of most massive black holes - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Wasabrod]

Putoavan aineen kello käy paikallista aikaa, joten kyllä se ehtii, tosin suurimmat aukot ovat niin hillittömän kokoisia, että putoaminen kestää hyvän tovin. Suurimman todetun aukon läpimitta on arvioitu olevan noin 690 miljardia kilometriä, ja spiraalirataa putoaminen ottaa todellakin hetken. Tosin kukaan ei tiedä kuinka fysiikan lait toimivat mustissa aukoissa, ja kaikenlaisia eksoottisia selityksiä on olemassa, kuten se missä putoajan menneisyys lakkaa jossain pisteessä olemasta. Ja kun ei ole menneisyyttä, se ei voi vaikuttaa tulevaisuuteen. Tai että aika alkaa kulkea takaperin. Se jos joku on scifiä, joka ei ehkä olekaan scifiä.

List of most massive black holes - Wikipedia

en.wikipedia.org

Mustiin aukkoihin liittyy myös informaation säilymiseen liittyvä paradoksi. Voi kuulostaa fyysikoiden hörhöilyltä, mutta asiasta kovinkaan paljoa tietämättä käsittääkseni nykyinen fysiikka nojaa varsin fundamentaalisella tavalla informaation säilymiseen, jonka mustat aukot näyttävät rikkovan. Ongelman ratkaisemiseksi fyysikot yrittävät keksiä sirkustemppuja, koska on aika ikävä ajatus että fysiikan teorioilta putoaisi pohja.

 

[skirne]

Virtual particle - Wikipedia

en.wikipedia.org

Tuli vastaan nämä virtuaaliset partikkelit Kurzgesagtin musta aukko videolla



Tuo video on melko vanha jo, onko meillä jotain tietoa näistä jota tavan pulliainenkin vois ymmärtää?
Tuo jotenkin osuis myös siihen kun höpötin että pimeä aine voisi olla energiaa jolla ei ole vielä "tilaa"

vastaankin itselleni että kyseessä on tuo Hawkingin säteily jota tässä hain

 

[Puhelinkoppi]

Mustiin aukkoihin liittyy myös informaation säilymiseen liittyvä paradoksi. Voi kuulostaa fyysikoiden hörhöilyltä, mutta asiasta kovinkaan paljoa tietämättä käsittääkseni nykyinen fysiikka nojaa varsin fundamentaalisella tavalla informaation säilymiseen, jonka mustat aukot näyttävät rikkovan. Ongelman ratkaisemiseksi fyysikot yrittävät keksiä sirkustemppuja, koska on aika ikävä ajatus että fysiikan teorioilta putoaisi pohja.

Mitä pidemmälle tiede etenee, sen oudommaksi selitykset eri ilmiöille menevät. Mustat aukot pakottavat fyysikot sirkustemppuihin, koska heillä ei ole oikein minkäänlaista selkänojaa teorioilleen. Luultavasti tarvitaan kokonaan uusi fysiikan ala mustia aukkoja varten.

 

[demu]

Niin, onkohan mahdollista, että astronomit vain laskevat galaksien massat (sisältäen 'pimeän massan') vai väärin syistä, joita emme tunne?

 

[-SD-]

Revontulet selitetty harvinaisen selkeästi. Lontoon murteella, tosin.

 

[Wasabrod]

Niin, onkohan mahdollista, että astronomit vain laskevat galaksien massat (sisältäen 'pimeän massan') vai väärin syistä, joita emme tunne?

Juuri tätähän se "pimeä aine" tarkoittaa: massalaskut antavat väärän tuloksen, syistä joita emme tunne

 

[Puhelinkoppi]

Juuri tätähän se "pimeä aine" tarkoittaa: massalaskut antavat väärän tuloksen, syistä joita emme tunne

Käsittääkseni galaksien massat arvioidaan tähtien nopeuksista, jotka lasketaan niiden puna- ja sinisiirtymästä. Nopeudet ovat liian suuria galaksien visuaaliseen kokoon nähden, ja galaksit hajoaisivat ilman lisämassaa. Mutta kun sitä ei missään näy puhutaan pimeästä massasta. Eli ylimääräisen massan olemassaoloon on peruste.

 

[Tommy Goldfish]

Käsittääkseni galaksien massat arvioidaan tähtien nopeuksista, jotka lasketaan niiden puna- ja sinisiirtymästä. Nopeudet ovat liian suuria galaksien visuaaliseen kokoon nähden, ja galaksit hajoaisivat ilman lisämassaa. Mutta kun sitä ei missään näy puhutaan pimeästä massasta. Eli ylimääräisen massan olemassaoloon on peruste.

Voisihan taustalla olla vaikka väärä olettamus avaruuden kaareutumisen määrästä.

Kun aika kulkee hitaammin massakeskittymissä, ehkä se galaksin massakeskittymän ja ympäröivän tyhjemmän tilan aikadillaatio onkin sen verran suurempi, että vääristää tuloksia.

Vai vaikuttaako aika vain kolmessa ulottuvuudessa, vai neljässä, joka mahdollistaisi tuon että ajan hidastuessa painovoima vaikuttaisi suhteessa aikaan "liian" voimakkaalta?

Hain tässä siis sitä että jos tarkkailija olisi kaukana massakeskittymistä ja näkisi linnunradan suhteellisen pyörimisvauhdin "oikein", niin pätisivätkö tämän tarkkailijan laskelmat massasta mikäli aikadillaatio olisi oletettua isompi? Kukaan ei ole mennyt atomikellon kanssa kovin kauas linnunradasta...

 

[Wasabrod]

Käsittääkseni galaksien massat arvioidaan tähtien nopeuksista, jotka lasketaan niiden puna- ja sinisiirtymästä. Nopeudet ovat liian suuria galaksien visuaaliseen kokoon nähden, ja galaksit hajoaisivat ilman lisämassaa. Mutta kun sitä ei missään näy puhutaan pimeästä massasta. Eli ylimääräisen massan olemassaoloon on peruste.

Tuntematon massa on ilmeisin selitys, koska tunnetussa fysiikassa ainoastaan massa aiheuttaa gravitaatiota. Selitys voi olla jotain muutakin, mutta järkevintä lienee ensin yrittää kääntää se ilmeisin kortti.

En oikein tiedä miksi ei pidetä todennäköisenä, että galaksissa kulkisi näkyvien tähtien lisäksi niin merkittävä määrä sammuneita tähtikuntia, että ne saisivat aikaan riittävän gravitaation selittämään havaitut radat. Sammuneita tähtiä tuolta ei kyllä havaittaisi, joten mistä tiedetään että esim linnuradassa ei huilaile 500 miljardia sammunutta tähteä? Oletettavasti siihen on perusteita, koska mieluummin etsitään eksoottisempia wimppejä.

 

[skirne]

Voihan se olla niinkin, että universumiin on ehtinyt kertyä lukematon määrä todella pieniä mustia aukkoja (tai muita tähtien jäänteitä) joita sitten on käytännössä mahdotonta havaita

 

[Puhelinkoppi]

Tuntematon massa on ilmeisin selitys, koska tunnetussa fysiikassa ainoastaan massa aiheuttaa gravitaatiota. Selitys voi olla jotain muutakin, mutta järkevintä lienee ensin yrittää kääntää se ilmeisin kortti.

En oikein tiedä miksi ei pidetä todennäköisenä, että galaksissa kulkisi näkyvien tähtien lisäksi niin merkittävä määrä sammuneita tähtikuntia, että ne saisivat aikaan riittävän gravitaation selittämään havaitut radat. Sammuneita tähtiä tuolta ei kyllä havaittaisi, joten mistä tiedetään että esim linnuradassa ei huilaile 500 miljardia sammunutta tähteä? Oletettavasti siihen on perusteita, koska mieluummin etsitään eksoottisempia wimppejä.

Macho (MAssive Compact Halo Object) on yksi ehdotus, mutta todellakin jos ne olisivat sammuneita tähtiä, niin suurina määrinä ne varmaan näkyisivät. Tähdestä jää kuitenkin lähes aina kuuma ja pitkäikäinen jäänne, joka lähettää säteilyä. Jos niitä olisi satoja miljardeja ne (oletettavasti) näkyisivät liki kaikilla säteilyspektrin alueilla jonkinlaisena taustasäteilyn kaltaisena. Supernovat kylvävät myös hillittömät määrät kaasua, vetyä ja heliumia ympäriinsä, mutta niilläkin on taipumus alkaa tuottamaan uusia tähtiä. Mutta jos tuo T&A lehden juttu mustien aukkojen tuottamasta pimeästä energiasta pitää paikkansa, niin voihan pimeä massakin olla jotain eksoottista kamaa.

 

[Vertigo]

Tässä ihan hyvin tiivistetty juutuupivideo miksi pimeä aine ei melko suurella todennäköisyydellä ole (pelkästään) mustia aukkoja. Ja sikäli jos aihepiiri kiinnostaa, niin kannattaa laittaa tuo kanava muutenkin seurantaan, varsin hyvää ja mielenkiintoista shittiä...

 

[emagdnim]

Youtuben helmet ketjusta.

Hmm. Jos katsotaan pelkän nopeuden kannalta, niin vanhentuisimme eri planeetoilla eri tahtia? Kuukin varmaa kulkee nopempaa kuin maa, kun pyörii maan kanssa, mut myös maan ympäri. Joten kuussa asumalla eläis pidempään kuin maassa asuvat? Ainakin maasta katsottuna. Tiedä sit kuinka monesta minuutista/tunnista/päivästä puhuttais, mut silti

Mut miten mitataan nopeus, jos ei ole mitää vertailukohtaa?

Sen vakion valonnopeuden avulla?

Eli? Poistetaan avaruudesta häiriötekijät, eli kaikki, koska kaikki liikkuu. Jäljelle jäät vain sinä. Miten mittaat nopeutesi? Vaikka nyt ton mainitsemasi "valonnopeuden avulla". Sori, jos on tyhmä kysymys. e: sytytät taskulampun, katsot tarkasti ja teet mittaukset? Mut entä, ku ei ole mitää mihin valokaan vuorovaikuttais..

e: hups, tosiaa iha väärä ketju tälle.

 

[David ":DA" Imodium]

Youtuben helmet ketjusta.

Sehän se pointti juuri suhteellisuusteoriassa on, että aikakin on relatiivista. Suhteessa vertailukohtaan.

 

[emagdnim]

Sehän se pointti juuri suhteellisuusteoriassa on, että aikakin on relatiivista. Suhteessa vertailukohtaan.

Niin? Se nyt kaikille selvää on. En kysynyt ees ajasta, vaa nopeuden mittauksesta. Esim valonnopeus ei muutu, vaikkei avaruudessa mitään olisi? Varmaa edellee tyhmä kysymys, mut ihme jankkaamiseksi meni, ku vastataan "kaikkihan sen tietää" vastauksilla avaamatta yhtään. Esim. @Miksuu lla oli joku ajatus, mut ei avannut hänkään.

 

[Miksuu]

mutta mikä oli se avaruuden laajenemisen nopeus? ja eikös se käytännössä kasva *pii jos kokoajan laajenee 360 astetta?
edit ainakin jos lasketaan "tilavuuden" mukaan...

 

[emagdnim]

mutta mikä oli se avaruuden laajenemisen nopeus? ja eikös se käytännössä kasva *pii jos kokoajan laajenee 360 astetta?
edit ainakin jos lasketaan "tilavuuden" mukaan...

No seki vielä.

 

[Puhelinkoppi]

Youtuben helmet ketjusta.

Youtuben helmet ketjusta.

No vastaan kuitenkin. Aika, nopeus, liike ovat sanan varsinaisessa merkityksessä suhteellisia. Kun liikumme Maan mukana meidän aika hidastuu hiukan suhteessa muihin kappaleisiin, jotka liikkuvat hitaammin, ja nopeutuu jos ne liikkuvat hitaammin. Puhutaan kuitenkin mikrosekunneista melko pitkällä aikavälillä. Aikaerot on voitu mitata nykyisillä atomikelloilla jopa 30cm korkeus- ja 40km/h nopeuseroilla, mutta erot mitataan nanosekunneissa. Asia muuttuu vasta, kun nopeus on hyvin lähellä valon nopeutta, tai ollaan massiivisessa painovoimakentässä tyyllin musta aukko. Mutta valon nopeus on aina sama riippumatta havaitsijasta. Jos liikut aluksella lähellä valon nopeutta, ja taskulampulla lähetät valonsäteen eteenpäin, se on silti valonnopeus.

 

[emagdnim]

No vastaan kuitenkin. Aika, nopeus, liike ovat sanan varsinaisessa merkityksessä suhteellisia. Kun liikumme Maan mukana meidän aika hidastuu hiukan suhteessa muihin kappaleisiin, jotka liikkuvat hitaammin, ja nopeutuu jos ne liikkuvat hitaammin. Puhutaan kuitenkin mikrosekunneista melko pitkällä aikavälillä. Aikaerot on voitu mitata nykyisillä atomikelloilla jopa 30cm korkeus- ja 40km/h nopeuseroilla, mutta erot mitataan nanosekunneissa. Asia muuttuu vasta, kun nopeus on hyvin lähellä valon nopeutta, tai ollaan massiivisessa painovoimakentässä tyyllin musta aukko. Mutta valon nopeus on aina sama riippumatta havaitsijasta. Jos liikut aluksella lähellä valon nopeutta, ja taskulampulla lähetät valonsäteen eteenpäin, se on silti valonnopeus.

Joo, toi oli selkee ja oli ko. videollaki selitetty selkeesti. Mut jos palataan ajatuksiani taaksepäin, nii miten esim. maapallon nopeus maailmankaikkeudessa mitataan? Lasereilla (tota mainittua valonopeutta hyödyntäen) varmaankin, mut suhteessa mihin, kun kuitenki kaiketi kaikki liikkuu ja itse maailmankaikkeuskin laajenee?

Jälkikysymys oli se, että mites ku ei ole mitää kiintopistettä? Valonnopeus on silti olemassa.

 

[Miksuu]

No seki vielä.

Paitsi että vasta hokasin, 360 astetta on vaan 2d tasossa.. mikä mahtaa olla oikea määrre 3d tasossa?