Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

Minä pidän henkilökohtaisesti alkuräjähdystä täysin mahdottomana. Tai ainakaan se ei ihmismieleen tunnu upoavan.
Käsittääkseni alkuräjähdystä perustellaan sillä, että maailmankaikkaus näyttää laajenevat. Tästä on vedetty johtopäätös, että jostakin pisteestä kaiken tämän liikkeen on pitänyt saada alkunsa -> alkuräjähdys.

Ymmärtääkseni alkuräjähdyskään (vai onko ollut useita saman/eriaikaisia alkuräjähdyksiä) ei kaikkea selitä, mutta taitaa tällä hetkellä olla yleisimmin hyväksytty malli.

Mitäs jos maailmankaikkeutta pitääkin yllä spiraali (jatkuva 'alkuräjähdys'), joka imee materiaa yhdestä suunnasta ja sinkoaa sen toisesta suunnasta laajenevaksi maailmankaikkeudeksi (joka taas joskus imeytyy spiraaliin uudelleen kierrätettäväksi / laajennettavaksi)?
Voi olla näinkin. Mutta miksi tämä spiraali on olemassa?
Teorioita riittää. Lueskelin semmoisesta, että tätä inflaatiota tapahtuu koko ajan, vähän joka paikassa. Ja että tässä meidän havaitsemassa maailmankaikkeudessa se inflaatio lokaalisti pysähtyi 13,8 miljardia vuotta sitten, mutta että niitä inflaatioita syttyy jatkuvasti ikään kuin päättymättömässä fraktaalissa. Ja nämä "kuplat" joissa inflaatio on pysähtynyt voisivat olla multiversumin eri "maailmankaikkeuksia".

mitä tapahtuu silloin kun mustasta aukosta on haihtunut sen verran materiaalia Hawkingin säteilyn kautta, että se ei ole enää musta aukko vaan alittaa sen kriittisen massan mikä mustan aukon syntymiselle ainakin vaaditaan. Eli pamahtaako se musta aukko sillä hetkellä näkyviin ulkopuoliselle avaruudelle ja missä ihmeen muodossa se materia tai energia on, joka tulee näin näkyviin entisestä mustasta aukosta?
Mustan aukon muodostaa tiheys, ei massa. Tosin käytännössä riittävän ison tiheyden saa aikaiseksi riittävän ison massa. Mutta silti tiheys on se, mistä aukko syntyy. Näin ollen kun aukko menettää massaansa säteilemällä, ei se kovin pian "tule näkyväksi". En oikeastaan tiedä missä vaiheessa se tulisi näkyväksi, vai tuleeko ollenkaan. Tuskin vielä kun tapahtumahorisontti on protonin koko luokkaa, ehkä sitten kun tapahtumahorisontti on Planckin vakion luokkaa? Tällöin aukko olisi siis todella pieni, eikö siellä olisi enää juurikaan energiaa, ja mitään kummoista pamahdusta ei tapahtuisi.

Vielä tarkennuksena, että jos otan hiekanjyvän ja puristan sen riittävän pieneksi, siitä syntyy musta aukko. Tosin hyvin hyvin pienen tapahtumahorisontin omaava musta aukko. Maapallon jos puristaa noin marmorikuulan (vai oliko herneen) kokoiseksi, se romahtaa mustaksi aukoksi, jonka tapahtumahorisontti on siis tuo raja, minkä sisään kaikki massa täytyy puristaa.

edit: mustan aukon koon laskeminen on helppoa, voi esim kokeilla tällä laskurilla: Schwarzschild Radius Calculator
 
Hiekan jyvän schwartzshild radio taitaa olla jo pienempi kuin planckin pituus, eli mahdottomuus.
 
Onhan näitä asioita mukava pureskella aika-ajoin. Nyt kun on pohdittu että maailmankaikkeus laajenee nopeampaa kuin valo, ja kun on esitetty ajatuksia voiko musta-aukko räjähtää luoden taas jotain uutta. Entä jos.

Mustan aukon räjähtäessä, niinkuin esimerkiksi tähti supernovaksi jossain vaiheessa, aiheuttaa se "uuden oman universuminsa". Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että muiden täytyisi tuhoutua ympärillä. Vaan entä jos jonkinlainen gravitaatioaalto vain pyyhkäisee entistä materiaa aina vain kovempaan vauhtiin eteenpäin, yhdenlainen paineaalto jossa vaikka tämä kyseinen pimeäaine toimisi tuupparina kaikelle. Täten entinen materia vain pakenee suuntaansa kiihtyvällä vauhdilla, ja jos miettii että pallomaisessa muodostelmassa kiihdytetään niin vierekkäisten objektien etäisyys toisistaan vain kasvaa.

Käytännössä siis meidän tämänhetkiset kuvaukset ja tutkimukset oman universumimme alkulähteiltä (kosmisen taustasäteilyn mittaaminen) on vain se senhetkinen etenevä aallonharja. Sen läpi jos olisi mahdollista kulkea, näkisimme mitä sen takana etenevässä/pakenevassa "edellisessä tai aiemmin olemassa olevassa maailmankaikkeudessa" tapahtuu.

Oman pään kehitelmiä vain siinä missä muutkin hullut ideat kaikesta siitä mitä tässä on vuosien saatossa päähän tarttunut aiheesta o_O. Onhan siinä vielä sekin, että elämmekö "elävässä mustassa aukossa" vai räjähtäneessä. Nämä youtubeanimaatiot, jotka näyttävät miltä näyttäisi "tipahtaminen" mustaanaukkoon, missä horisontti kaareutuu tippuvan silmissä pyörähtävän aukon ympärille joka sitten karkaa kauemmas kadoten näkyvistä. Entäpä jos tarpeeksi vanha aukko alkaakin elämään omaa elämäänsä sinne tipahtelevan rojun voimalla ja luo tämän maailmankaikkeuden sisälleen, jossain kohtaa taivasta vain pitäisi olla reikä sinne aukon toiselle puolelle, hankala vain nähdä mustaa vasten.

 
Hiekan jyvän schwartzshild radio taitaa olla jo pienempi kuin planckin pituus, eli mahdottomuus.
Kokeilin varsin takoa tuonne laskuriin 35 nollaa, ja tupsahti ulos tällaista:
1678362897468.png


Eli jos tuosta ei silmät harita, niin noin 10 mikrogramman massalla saadaan planckin vakion kokoluokkaa oleva musta-aukko. Jos siis meni tuo päättely oikein, niin hiekanjyvän saisi vielä puristettua mustaksi aukoksi. Mutta vaikeaa se olisi, ja ilmeisesti aukko haihtuisi hyvin nopeasti.
 
Eli jos tuosta ei silmät harita, niin noin 10 mikrogramman massalla saadaan planckin vakion kokoluokkaa oleva musta-aukko. Jos siis meni tuo päättely oikein, niin hiekanjyvän saisi vielä puristettua mustaksi aukoksi. Mutta vaikeaa se olisi, ja ilmeisesti aukko haihtuisi hyvin nopeasti.

Tuollainen musta-aukko olisi kooltaan niin pieni, että sinne olisi käsittääkseni hyvin vaikea saada "osumaan" lisää energiaa vaikka fotonien muodossa tai massallisina hiukkasina. Noiden havaitseminenkin voisi olla mahdoton rasti.
 
Tuollainen musta-aukko olisi kooltaan niin pieni, että sinne olisi käsittääkseni hyvin vaikea saada "osumaan" lisää energiaa vaikka fotonien muodossa tai massallisina hiukkasina. Noiden havaitseminenkin voisi olla mahdoton rasti.
Tietysti tämä koko pohdinta on puhdasta akateemista saivartelua. Tosin CERNiin liittyen joskus mediassa kirjoiteltiin huolia, että onko mahdollista, että törmäyttimessä voitaisiin saada aikaan mikroskooppinen musta aukko. Olen yrittänyt miettiä, että olisiko se vaarallista, mikäli sellainen oikeasti syntyisi. Pitäisi varmaan osata päätellä, ehtisikö kyseiseen aukkoon päätyä nopeammin maapallolla olevia atomeja kuin mitä siitä säteilisi Hawkingin säteilynä energiaa eli massaa pois. Jos aukko ei ehtisi haihtua, eikä se välittömästi karkaisi jonnekin avaruuteen, niin mitä ilmeisemmin se todellakin voisi "syödä" koko maapallon.

Jos maapallon ytimeen sijoitetaan kuinka pieni musta aukko hyvänsä (kunhan se aukko on stabiili), se tuhoaa tämän pallon. Tapahtuma olisi kuitenkin niin raju, että iso osa maapallon materiaalista räjähtäisi avaruuteen, eikä päätyisi kyseiseen aukkoon.

Hmm, taitaa tosiaan vähän lipsua offtopikin puolelle.
 
Tietysti tämä koko pohdinta on puhdasta akateemista saivartelua. Tosin CERNiin liittyen joskus mediassa kirjoiteltiin huolia, että onko mahdollista, että törmäyttimessä voitaisiin saada aikaan mikroskooppinen musta aukko. Olen yrittänyt miettiä, että olisiko se vaarallista, mikäli sellainen oikeasti syntyisi. Pitäisi varmaan osata päätellä, ehtisikö kyseiseen aukkoon päätyä nopeammin maapallolla olevia atomeja kuin mitä siitä säteilisi Hawkingin säteilynä energiaa eli massaa pois. Jos aukko ei ehtisi haihtua, eikä se välittömästi karkaisi jonnekin avaruuteen, niin mitä ilmeisemmin se todellakin voisi "syödä" koko maapallon.

Jos maapallon ytimeen sijoitetaan kuinka pieni musta aukko hyvänsä (kunhan se aukko on stabiili), se tuhoaa tämän pallon. Tapahtuma olisi kuitenkin niin raju, että iso osa maapallon materiaalista räjähtäisi avaruuteen, eikä päätyisi kyseiseen aukkoon.

Hmm, taitaa tosiaan vähän lipsua offtopikin puolelle.

Ei kai se musta-aukko mitään "ime" jos sen ympäröivä massa ja gravitaatio on paljon suurempaa. Ylipäätänsä ei musta-aukko ole mikään "imuri", vaan periaatteessa samanlainen "kappale" kuin mikä tahansa massallinen objekti. Jos esimerkiksi hiekanjyvästä "puristettaisiin" musta-aukko, sen vetovoima olisi sama kuin hiekanjyvän. Oletettaen ettei siis haihdu silmän räpäyksessä. Analogia, jos aurinko olisi musta-aukko samalla auringon massalla, ei se vaikuttaisi kiertoratoihin nykyisestä mitenkään. Valo vaan häviäisi ja elämä loppuisi suht nopeasti.
 
Ei kai se musta-aukko mitään "ime" jos sen ympäröivä massa ja gravitaatio on paljon suurempaa. Ylipäätänsä ei musta-aukko ole mikään "imuri", vaan periaatteessa samanlainen "kappale" kuin mikä tahansa massallinen objekti. Jos esimerkiksi hiekanjyvästä "puristettaisiin" musta-aukko, sen vetovoima olisi sama kuin hiekanjyvän. Oletettaen ettei siis haihdu silmän räpäyksessä. Analogia, jos aurinko olisi musta-aukko samalla auringon massalla, ei se vaikuttaisi kiertoratoihin nykyisestä mitenkään. Valo vaan häviäisi ja elämä loppuisi suht nopeasti.
Juuri näin. Hiekanjyvän kokoinen musta aukko maapallon kiertoradalla olisi täysin harmiton. Tai vaikka miljoonan tonnin massan omaava musta aukko. Mutta maapallolla mikroskooppiseenkin mustaan aukkoon päätyisi ainetta ihan törmäilemällä, ja tämä johtaisi totaaliseen tuhoon.
 
Juuri näin. Hiekanjyvän kokoinen musta aukko maapallon kiertoradalla olisi täysin harmiton. Tai vaikka miljoonan tonnin massan omaava musta aukko. Mutta maapallolla mikroskooppiseenkin mustaan aukkoon päätyisi ainetta ihan törmäilemällä, ja tämä johtaisi totaaliseen tuhoon.

Ei kai se mini musta-aukko mitään "imisi" koska ympäröivä gravitaatio olisi suurempi (ts. maan vetovoima). :hmm:
 
Juuri näin. Hiekanjyvän kokoinen musta aukko maapallon kiertoradalla olisi täysin harmiton. Tai vaikka miljoonan tonnin massan omaava musta aukko. Mutta maapallolla mikroskooppiseenkin mustaan aukkoon päätyisi ainetta ihan törmäilemällä, ja tämä johtaisi totaaliseen tuhoon.

Hiekanjyvän massaisen mustan aukon koko olisi niin pieni, että miten siihen voi edes osua joku atomi, alkeishiukkanen tai edes fotoni?

Jos taas yksittäisiä hiukkasia törmäytetään hiukkaskiihdyttymessä lähes valon nopeudella ja siitä syntyisi törmäyksessä musta aukko, niin sehän triljoonasan murto-osa kooltaan tuosta. Koko olisi alle Planckin mitan ja moista ei käsittääkseni voi olla olemassa. Jos voisi olla, niin siihen osuminen muiden hiukkasten toimesta olisi käytännössä mahdotonta. Sellaiseen kun yrittää kvanttiluonteen omaavalla valo fotonilla osua niin onnea vain yritykseen. Yritykseksi se taatusti jääkin.

Voi olla että tuollaisia äärettömän pieniä mustia aukkoja syntyy koko ajan maapallollakin, mutta niitä on mahdoton edes havaita ja ne katoavat itsestään vauhdilla.
 
Ei kai se mini musta-aukko mitään "imisi" koska ympäröivä gravitaatio olisi suurempi (ts. maan vetovoima). :hmm:

Onhan sitä yksittäisellä atomillakin gravitaatio vetovoima olemassa joka vetää puoleensa massallisia kappaleita. Äärimmäisen pieni, mutta kuitenkin on.
 
Ei kai se mini musta-aukko mitään "imisi" koska ympäröivä gravitaatio olisi suurempi (ts. maan vetovoima). :hmm:
Voi ajatella niin, että maapallo imisi tätä hiekanjyvää puoleensa. Miksi rannalla oleva yksittäinen hiekanhyvä ei putoa maapallon keskipisteeseen? Sinnehän se pyrkii. Koska se törmää muuhun aineeseen.

Jos ajatellaan, että mikroskooppinen musta aukko olisi niin pieni, että vaikka se putoaa kohti maapallon keskipistettä, se ei lainkaan vuorovaikuttaisi maapallon atomeiden kanssa, eli aukko valuisi atomien "ohi" niitä "koskettamatta". Jos näin olisi, niin sitten ei tapahtuisi tuhoa. Mutta ei tuo mielestäni ole realistista, vaan ajattelisin, että mikroskooppisen mustan aukon valuessa ympäri maapallon ainetta, sen tapahtumahorisontin alueelle päätyy jatkuvasti maapallon hiukkasia, ja kun näin tapahtuu, hiukkaset tulevat syödyksi aukkoon.

edit:
Hiekanjyvän massaisen mustan aukon koko olisi niin pieni, että miten siihen voi edes osua joku atomi, alkeishiukkanen tai edes fotoni?
Eli miksi se ei osuisi atomeihin? Ajatteletko, että se olisi kuten neutriino, eli että se ei vuorovaikuta minkään aineen eikä energian kanssa? Eli että tämä aukko makaisi maapallon keskipisteessä. Se olisi siellä valtavan kuuman ja tiheän rautapallon sisällä. Mutta ei kuitenkaan vuovaikuttaisi näiden rauta-atomien kanssa?
 
Viimeksi muokattu:
Onhan sitä yksittäisellä atomillakin gravitaatio vetovoima olemassa joka vetää puoleensa massallisia kappaleita. Äärimmäisen pieni, mutta kuitenkin on.

Joo on mutta maapallon vetovoima voittaa tässä lokaalissa kontekstissa kaikki muut. Tuli mieleen uudemmassa Independence Dayssä se kohtaus jossa sen avaruusaluksen massa oli niin suuri että maapallon pinta alkoi hajota sitä kohti. :rofl:
 
Joo on mutta maapallon vetovoima voittaa tässä lokaalissa kontekstissa kaikki muut. Tuli mieleen uudemmassa Independence Dayssä se kohtaus jossa sen avaruusaluksen massa oli niin suuri että maapallon pinta alkoi hajota sitä kohti. :rofl:

Onhan niiden painovoimien suuruusluokan ero suurempi mitä koko ero yhden bakteerin ja aurinkomme koon välillä.

Tosin niistä yksittäisten atomien painovoimavoiman yhteisvoimasta koko maapallon painovoimakin syntyy.

Se on sitten vaikea kysymys, että välittyykö se painovoima jonkun hiukkasen kautta vai onko se avaruuden ominaisuus se aiheutuva painovoima. Siihen jos osaisi vastata ja sen perustella tieteellisesti kestävällä tavalla, niin saisi varmaan alkaa valmistautua illalliselle Grand Hotelliin Tukholmaan ja puhetta pitämään.
 
Mustiin aukkoihin liittyen kannattaa lukea Stephen Hawkingin ”Ajan lyhyt historia”. Siinä pohditaan mm. näitä asioita.

Vaikka se on kansantajuistettu kirja jossa ei ole kaavoja, on se todella korkealentoista ja haastavaa luettavaa. Vaikeimpia kirjoja mitä olen lukenut. Kvanttifysiikka on omituista.
 
Tosin CERNiin liittyen joskus mediassa kirjoiteltiin huolia, että onko mahdollista, että törmäyttimessä voitaisiin saada aikaan mikroskooppinen musta aukko.

Niistä on tehty jopa simulaatioita miltä mustan aukon syntyminen ja välitön hajoaminen Hawkingin säteilynä näyttäisi LHC:n detektoreissa.


Tiettävästi ei vielä ole tapahtunut kertaakaan.
 
Mustiin aukkoihin liittyen kannattaa lukea Stephen Hawkingin ”Ajan lyhyt historia”. Siinä pohditaan mm. näitä asioita.

Vaikka se on kansantajuistettu kirja jossa ei ole kaavoja, on se todella korkealentoista ja haastavaa luettavaa. Vaikeimpia kirjoja mitä olen lukenut. Kvanttifysiikka on omituista.
Hawkingeja on tullut luettua, suosittelen myös Valtaojaa, omaan makuun sopii paremmin.

Niistä on tehty jopa simulaatioita miltä mustan aukon syntyminen ja välitön hajoaminen Hawkingin säteilynä näyttäisi LHC:n detektoreissa.


Tiettävästi ei vielä ole tapahtunut kertaakaan.
Olisi vielä hauska tietää että minkälaista massaa protonien liike-energiat vastaavat, eli vertautuisiko tuo aukko nyt siihen hiekanjyvään, vai johonkin massiivisempaan.
Ylen tiedetripillä oli juttua kaverista, joka sai hiukkaiskiihdyttimen suihkun päähänsä. Ei muuten kuollut, vaikka energiaa oli jotakuinkin saman verran kuin moottoripyörällä olisi ajettu päähän. Nykyisissä kiihdyttimissä on monin verroin enemmän.
 
Hawkingeja on tullut luettua, suosittelen myös Valtaojaa, omaan makuun sopii paremmin.


Olisi vielä hauska tietää että minkälaista massaa protonien liike-energiat vastaavat, eli vertautuisiko tuo aukko nyt siihen hiekanjyvään, vai johonkin massiivisempaan.
Ylen tiedetripillä oli juttua kaverista, joka sai hiukkaiskiihdyttimen suihkun päähänsä. Ei muuten kuollut, vaikka energiaa oli jotakuinkin saman verran kuin moottoripyörällä olisi ajettu päähän. Nykyisissä kiihdyttimissä on monin verroin enemmän.

Senhän protonin maksimaalisen liike-energian voi laskea suoraan kaavalla E=mc2.

Hatusta arvio vetämällä protonista jos tulisi musta aukko, niin sen mustan aukon tapahtumahorisontin halkaisija olisi luokkaa miljoonasosa protonin halkaisijasta. Hiekanjyvä on siihen verrattuna kooltaan luokkaa miljardi miljardi triljoonaa kertaa suurempi. Vähintään.
 
Wikipedian mukaan pienin massa mustalle aukolle (jonka koko on Planckin pituuden luokkaa) on 10^16 TeV = 444 kWh.

Jos hiukkaskiihdyttimessä haluttaisiin tahallaan törmäyttää hiukkasia Planckin pituuden tarkkuudella, kiihdyttimen halkaisija pitäisi olla 1000 valovuoden luokkaa. Vahinkomustaaukkojakaan tuskin on syntynyt, koska niistä tulisi selkeä jälki ilmaisimiin.

EDIT: oliskohan tuo massa myös Planckin massa, 2×10^−8 kg eli 2×10^9 J? Jälleen Wikipedian mukaan vastaa 61 litran bensatankin energiasisältöä.
 
Viimeksi muokattu:
Wikipedian mukaan pienin massa mustalle aukolle (jonka koko on Planckin pituuden luokkaa) on 10^16 TeV = 444 kWh.

Jos hiukkaskiihdyttimessä haluttaisiin tahallaan törmäyttää hiukkasia Planckin pituuden tarkkuudella, kiihdyttimen halkaisija pitäisi olla 1000 valovuoden luokkaa. Vahinkomustaaukkojakaan tuskin on syntynyt, koska niistä tulisi selkeä jälki ilmaisimiin.

EDIT: oliskohan tuo massa myös Planckin massa, 2×10^−8 kg eli 2×10^9 J? Jälleen Wikipedian mukaan vastaa 61 litran bensatankin energiasisältöä.

Protonin massa on 1,67262158 × 10E-27 kilogrammaa. Äkkiä laskien sen lepo massan energia on 938 MeV ja ja jos sitä kiihdytetään hiukkaskiihdyttimessä 7 TeV energialla, niin sen kokonaisergia on niiden summa eli reilu 7 TeV joka on 1,12x10-6 joulea.

Tuon 2×10^9 jos jakaa tuolla 1,12x10-6, niin saadaan luvuksi 1.6666667e+15. Eli se on noin 1,6 miljoonaa miljardia protonia. Ne kun saisi kaikki yhtä aika törmäämään hiukkaskiihdyttimessä samassa pisteessä tuolla vauhdilla, niin musta aukko voisi teoriassa syntyä tarvittavan energian puolesta.

Hiukkaskiihdyttimessä todennäköisyys tuollaiselle on nolla. Todella massiivisen tähden romahduksessa voi olla kenties jopa todennäköinen.
 
Sean Carrol:lta on aika ytimekäs puhe missä päästään mustiin aukkoihin asti. Hyvin kansantajuisesti(pintapuolisesti) selitetty matemaattiset konseptit. EI tuota videota katsoessa aika mene hukkaan

 
Jos näitä kosmologian äärettömyyksiä ja kvanttimaailman olemattomuuksia tykkää miettiä, niin lämmin suositus Carlo Rovellin kirjoille. Kirjapaketin saa vaikkapa Ursan nettikaupasta. Kvanttigravitaatiosta saa mukavasti vettä omaan ajatusten myllyyn ja Rovelli vetää myös hienolla tavalla yhteen miten nykyiseen ymmärrykseen maailmasta on päästy.Toki YouTubesta löytyy myös iso läjä luentoja, mutta kirjat iskivät itselle kyllä todella kovaa.
 
Kun ei mitään aukotonta (heh) teoriaa mustien aukkojen mysteereihin vielä ole, niin itse tykkään ajatella että ne ovat menneiden sivilisaatioiden epäonnistuneita kokeita äärettömän energialähteen luomiseen ja valjastamiseen. Tämä varmaan voidaan kumota jo nykytiedolla, mutta ajatuksena itselleni kiehtova, kun en aiheesta niin paljoa ymmärrä.
 
Itse tykkään ajatuksesta että mustat aukot ovat uuneja, jotka hautovat ja haihduttavat materiaa tuskallisen hitaasti. Vähän kuin uuni joka ei saa happea, mutta tupsahtelee välillä kun siellä kytee kuitenkin.
 
Sean Carrol:lta on aika ytimekäs puhe missä päästään mustiin aukkoihin asti. Hyvin kansantajuisesti(pintapuolisesti) selitetty matemaattiset konseptit. EI tuota videota katsoessa aika mene hukkaan


Tää oli hyvä. Oisko suositella muitakin?
 
Tää oli hyvä. Oisko suositella muitakin?
Susskind:lta löytyy valtavasti hyviä luentoja ja esityksiä youtubesta. Vähän kevyempi, mutta minusta ihan mukava. Susskind hyvä nimi laittaa tuubin hakuun ja valita mieluisia videoita.


Nima arkani-hamed:lta on myös valtavasti materiaalia laidasta laitaan. Allaoleva videon selitys virtuaalipartikkeleista on aika o-O ja seurattavissa. Jotku toiset esitykset nimalta sen tason vääntöjä, että tarvii olla fyysikko, että pysyy perässä.
 
Jos näitä kosmologian äärettömyyksiä ja kvanttimaailman olemattomuuksia tykkää miettiä, niin lämmin suositus Carlo Rovellin kirjoille.
Rovellia on tullut lueskeltua, samaa mieltä, kannattaa lukea, miellyttävä tapa selittää asioita. Myös Hawkingin ja Valtaojan perusteoksia on tullut luettua, ja viimeisin varsin päräyttävä teos oli Enqvistilta: Kangastuksia varjonen talossa. Kerrassaan erinomainen kirjoitus, mikäli meidän todellisuuden olemus kiinnostaa.
PBS Spacetimea ja Arvin Ahsiä voin suositella. Arvin Ash on vähän helpompaa seurata ja ymmärtää, PBS Spacetime sitten jos kiinnostaa syvällisemmin.
PBS Spacetimeä onkin tullut aimmin katseltua, tahtoo vaan osa videoita mennä hilserajan yli. Katoin muutaman videon tuota Arvin Ashia, hyvin kyllä tiivistää asioita, mutta mainokset ärsyttää. Lisäksi itse näköjään kaipaisin hieman perusteellisempaa selitystä. Niimpä nämä Sean Carrollin videot iskee itselleni, tämä oli mielestäni erinomainen kuvaus kvanttifysiikkasta:

Pitää vielä jossain välissä katsella nuita Susskindin, Greenen ja Arkani-Hamedin tuotoksia.
 
Katsoin tuossa eilen tv:stä dokumenttia James Webb teleskoopin laukaisusta, ja olen aina ihmetellyt että miten nämä laitteet eivät mene rikki avaruudessa kun niissä on jos minkälaista ohutta kalvoa, aurinkopaneelia, peiliä ja ym.
Äkkiä luulis että avaruudessa lentää jos minkälaista kivenmurikkaa ja hitusta jotka lävistää laitteen tuosta vain.
 
Äkkiä luulis että avaruudessa lentää jos minkälaista kivenmurikkaa ja hitusta jotka lävistää laitteen tuosta vain.
Lentäähän siellä vaikka mitä, mutta etäisyydet on niin valtavia, että pitää olla huono tuuri, jos jokin osuu. Avaruus on kuitenkin aika tyhjä paikka.
 
Katsoin tuossa eilen tv:stä dokumenttia James Webb teleskoopin laukaisusta, ja olen aina ihmetellyt että miten nämä laitteet eivät mene rikki avaruudessa kun niissä on jos minkälaista ohutta kalvoa, aurinkopaneelia, peiliä ja ym.
Äkkiä luulis että avaruudessa lentää jos minkälaista kivenmurikkaa ja hitusta jotka lävistää laitteen tuosta vain.
Webbin peili vairioitu jo käytteenotto vaiheessa.

 
Tietysti tämä koko pohdinta on puhdasta akateemista saivartelua. Tosin CERNiin liittyen joskus mediassa kirjoiteltiin huolia, että onko mahdollista, että törmäyttimessä voitaisiin saada aikaan mikroskooppinen musta aukko. Olen yrittänyt miettiä, että olisiko se vaarallista, mikäli sellainen oikeasti syntyisi. Pitäisi varmaan osata päätellä, ehtisikö kyseiseen aukkoon päätyä nopeammin maapallolla olevia atomeja kuin mitä siitä säteilisi Hawkingin säteilynä energiaa eli massaa pois. Jos aukko ei ehtisi haihtua, eikä se välittömästi karkaisi jonnekin avaruuteen, niin mitä ilmeisemmin se todellakin voisi "syödä" koko maapallon.

Jos maapallon ytimeen sijoitetaan kuinka pieni musta aukko hyvänsä (kunhan se aukko on stabiili), se tuhoaa tämän pallon. Tapahtuma olisi kuitenkin niin raju, että iso osa maapallon materiaalista räjähtäisi avaruuteen, eikä päätyisi kyseiseen aukkoon.

Hmm, taitaa tosiaan vähän lipsua offtopikin puolelle.

Äärimmäisen pieni musta aukko häviäisi säteilynä välittömästi olemattomiin. Ja vaikka sen elinikä nyt olisikin vaikka ~viikko, ei se jäisi maapallon ytimeen vaan lähtisi tippumaan pois, ellei sillä olisi täysin sama liikesuunta- ja energia kuin maapallolla. Käytännössä tuollainen mikroskooppinen musta aukko olisi täysin vaaraton maapallolle, se vain tippuisi pois kyydistä kulkien suoraan maapallon läpi (käytännössä törmäten muutamiin hassuihin atomeihin ja täten kasvattamalla massaansa ehkä äärimmäisen vähän), ja jatkaisi kulkuaan universumissa välittämättä meistä ja me siitä. Tämä yksinkertaisesta syystä, että minimaalisen mustanaukon gravitaatiokenttä on niin jyrkkä, ettei sitä kiinnosta maapallon luoma iso (niin massaltaan kuin kooltaan) gravitaatiokenttä.

On mahdollista että maapallon lävistää joka päivä, ties vaikka joka sekuntti tuollainen minimaalinen esiaikainen musta aukko, emmekä me tiedä siitä mitään. Aivan kuten maapallon lävistää neutriinotkin jatkuvasti, ja niiden "haitta" meille on teoriassa.. tai no käytännössäkin.. nolla. Joskus toki neutriino sattuu sinuunkin osumaan ja bitti saattaa tietokoneessa vaihtua nollaksi ja lentokone tippuu tämän seurauksena, tai saat syövän esiasteen. Mutta isossa kaavassa haitta on aikalailla nolla. Kuten ylläkin on mainittu, on jo vesipisarassa niin ääretön määrä atomeja, että ihmisruumissa niitä on valtavan ääretön määrä ettei tuollaisen mustan aukon nappaama atomihäviö sinun kehossasi vaikuta toimintaasi millään tavalla.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä löyhästi tähän ketjuun kuuluva video alla. Kertovat miten googlen kvanttitietokoneella saadaan tehtyä madonreikä josta voidaan mennä läpi. Mahdollistaa madonreikäefektin tutkimisen. Löyhästi sitoutuu mustiin aukkoihinkin ja einstein rosen siltaan. Einstein Rosen Sillan läpi ei voi matkustaa ainakaan nykytiedon valossa.

 
Äärimmäisen pieni musta aukko häviäisi säteilynä välittömästi olemattomiin. Ja vaikka sen elinikä nyt olisikin vaikka ~viikko, ei se jäisi maapallon ytimeen vaan lähtisi tippumaan pois, ellei sillä olisi täysin sama liikesuunta- ja energia kuin maapallolla. Käytännössä tuollainen mikroskooppinen musta aukko olisi täysin vaaraton maapallolle, se vain tippuisi pois kyydistä kulkien suoraan maapallon läpi (käytännössä törmäten muutamiin hassuihin atomeihin ja täten kasvattamalla massaansa ehkä äärimmäisen vähän), ja jatkaisi kulkuaan universumissa välittämättä meistä ja me siitä. Tämä yksinkertaisesta syystä, että minimaalisen mustanaukon gravitaatiokenttä on niin jyrkkä, ettei sitä kiinnosta maapallon luoma iso (niin massaltaan kuin kooltaan) gravitaatiokenttä.
Lähdettä tälle vai omaa mutuilua? Minkä voiman vaikutuksesta aukko putoaisi suoraan maan ytimeen jos sitä ei kiinnosta maan painovoima? Ja miksi aukkoon kohdistuva voima muuttuisi sen saavutettua ytimen?
 
Ja vaikka sen elinikä nyt olisikin vaikka ~viikko, ei se jäisi maapallon ytimeen vaan lähtisi tippumaan pois, ellei sillä olisi täysin sama liikesuunta- ja energia kuin maapallolla. Käytännössä tuollainen mikroskooppinen musta aukko olisi täysin vaaraton maapallolle, se vain tippuisi pois kyydistä kulkien suoraan maapallon läpi (käytännössä törmäten muutamiin hassuihin atomeihin ja täten kasvattamalla massaansa ehkä äärimmäisen vähän), ja jatkaisi kulkuaan universumissa välittämättä meistä ja me siitä. Tämä yksinkertaisesta syystä, että minimaalisen mustanaukon gravitaatiokenttä on niin jyrkkä, ettei sitä kiinnosta maapallon luoma iso (niin massaltaan kuin kooltaan) gravitaatiokenttä.
Mielenkiintoista. Eli näkemyksesi on, että 10kg kahvakuula reagoi voimakkaasti maapallon vetovoimaan, mutta samanmassainen musta-aukko ei reagoi siihen (lähes) mitenkään, käytännössä ei lainkaan? Jos näin, niin tämä on jotain ihan uutta, olisiko antaa lisätietoja asiasta?

Olen miettinyt, miksi maapallo kiertää aika jyrkällä radalla aurinkoa, mutta fotoni hädintuskin kaartaa rataansa auringon läheltä kulkiessaan. Suhteellisuusteoria selittää gravitaation aika-avaruuden kaareutumisena: aurinko (auringon massa) kaareuttaa aika-avaruutta, ja poloinen maapallo nyt vain sitten kokee kulkevansa suoraan tässä kaareutuneessa avaruudessa. Mutta tässä selityksessä tosiaan ontuu se, että radalla olevan kappaleen massalla on asiaan myös vaikutusta. Eli maapallon massa myös kaareuttaa aika-avaruutta, ja jotenkin nämä molemmat kaareuttamiset sitten yhdessä saavat aikaan sen, että maapallo kokee "suoran kulkureitin" olevan sellainen, joka kiertää aurinkoa.

Mutta fotoni tosiaan ei koe tätä vaikutusta läheskään yhtä voimakkaasti. Saako edellä mainitun mustan aukon mainittu "jyrkkä gravitaatiokenttä" jotenkin samantyyppisen efektin, eli että aukko ei vaan juurikaan välitä muiden kappaleiden gravitaatiopoimuista, kuten fotonikaan ei juurikaan välitä?
 
Olen miettinyt, miksi maapallo kiertää aika jyrkällä radalla aurinkoa, mutta fotoni hädintuskin kaartaa rataansa auringon läheltä kulkiessaan. Suhteellisuusteoria selittää gravitaation aika-avaruuden kaareutumisena: aurinko (auringon massa) kaareuttaa aika-avaruutta, ja poloinen maapallo nyt vain sitten kokee kulkevansa suoraan tässä kaareutuneessa avaruudessa. Mutta tässä selityksessä tosiaan ontuu se, että radalla olevan kappaleen massalla on asiaan myös vaikutusta. Eli maapallon massa myös kaareuttaa aika-avaruutta, ja jotenkin nämä molemmat kaareuttamiset sitten yhdessä saavat aikaan sen, että maapallo kokee "suoran kulkureitin" olevan sellainen, joka kiertää aurinkoa.

Mutta fotoni tosiaan ei koe tätä vaikutusta läheskään yhtä voimakkaasti. Saako edellä mainitun mustan aukon mainittu "jyrkkä gravitaatiokenttä" jotenkin samantyyppisen efektin, eli että aukko ei vaan juurikaan välitä muiden kappaleiden gravitaatiopoimuista, kuten fotonikaan ei juurikaan välitä?

Sehän maapallon tai meidän auringon massa aiheuttama aika-avaruuden kaareutuminen on hyvin pientä. Hyvä jos sen voi havaita edes ihmisen tarkimmilla mittalaitteilla esimerkiksi auringonpimennyksen aikana.

Mustassa aukossa tapahtumahorisontissa se putoamiskiihtyvyys ts. painovoima on noin 1,6 miljardia kertaa suurempi mitä se on Maapallolla. Sillä g:n arvolla valo kieräisi jo ympyrää loputtomasti sillä tapahtumahorisontin etäisyydellä kun kohtisuoraan sitä vasten laittaisi valon etenemään.
 
Fotonilla ei ole myöskään massaa, niin painovoima ei siihen vaikuta mitenkään muuta kuin epäsuorasti vääristämällä aika-avaruutta.

Fotonilla ei ole lepomassaa, mutta liikkuvalla fotonilla on kyllä energiaa (eli massaa). Sen energian takia ei kannata altistaa itseään UV- tai röntgensäteilylle.

Aika-avaruuden kaareutuminen on muuten täsmälleen sama asia kuin painovoima.
 
Fotonilla ei ole lepomassaa, mutta liikkuvalla fotonilla on kyllä energiaa (eli massaa). Sen energian takia ei kannata altistaa itseään UV- tai röntgensäteilylle.

Aika-avaruuden kaareutuminen on muuten täsmälleen sama asia kuin painovoima.

Varmaan hieman huonosti muotoilin tuon viestini. Painovoimaa voidaan arvioida ja se näyttäytyy meillä Newtonin mekaniikan voimana.

Aika-avaruuden kaareutuminen niin että se muuttaa esimerkiksi valon etenemissuuntaa on taas enemmänkin Einsteinin yleistä ja erityistä suhteellisuusteoriaa sivuavaa asiaa ja ihmisen omin aisten mitään sen ilmentymiä on kasittääkseni mahdoton havaita.

Esimerkiksi auringon massa muuttaa maapallolta katsottuna sen takana olevan tähden valon suuntaa 1,7 kaarisekunttia eli 0,00051 astetta. Ihmisen silmin tuollaista on täysin mahdoton havaita.

The-Sun-gravity-bends-light-rays-coming-from-a-distant-star.png


Tuo valon kaareutuminen auringon massan vaikutuksesta lienee suurin painovoiman aiheuttama aika-avaruuden vääristymä jonka ihminen voi aistein havaita. Tai siis lähinnä sitä jonka voisi havaita ihmisen aistein.

Sitten taas jos painovoimaa laskee Newtonin mekaniikan perusteella, niin sehän näkyy joka päivä ihmisten elämässä koko ajan ja sen olemusta voi miettiä vaikka kun tiputtaa omenan lattialle ja miettii mitä siinä tapahtuu.
 
Varmaan hieman huonosti muotoilin tuon viestini. Painovoimaa voidaan arvioida ja se näyttäytyy meillä Newtonin mekaniikan voimana.

Aika-avaruuden kaareutuminen niin että se muuttaa esimerkiksi valon etenemissuuntaa on taas enemmänkin Einsteinin yleistä ja erityistä suhteellisuusteoriaa sivuavaa asiaa ja ihmisen omin aisten mitään sen ilmentymiä on kasittääkseni mahdoton havaita.

Esimerkiksi auringon massa muuttaa maapallolta katsottuna sen takana olevan tähden valon suuntaa 1,7 kaarisekunttia eli 0,00051 astetta. Ihmisen silmin tuollaista on täysin mahdoton havaita.

The-Sun-gravity-bends-light-rays-coming-from-a-distant-star.png


Tuo valon kaareutuminen auringon massan vaikutuksesta lienee suurin painovoiman aiheuttama aika-avaruuden vääristymä jonka ihminen voi aistein havaita. Tai siis lähinnä sitä jonka voisi havaita ihmisen aistein.

Sitten taas jos painovoimaa laskee Newtonin mekaniikan perusteella, niin sehän näkyy joka päivä ihmisten elämässä koko ajan ja sen olemusta voi miettiä vaikka kun tiputtaa omenan lattialle ja miettii mitä siinä tapahtuu.
Mutta kun Ihan kaikki painovoima johtuu vain ja ainoastaan siitä, että jokin massa kaareuttaa aika-avaruutta. Näin siis suhteellisuusteorian mukaan. Vai oletko eri mleltä?

Edit. Siis se, että lasi tippuu lattialle kun siitä päästää irti, johtuu ainoastaan siitä, että maapallo kaareuttaa aika-avaruutta. Ja mahdollisesti myös lasin tulee sitä hieman kaareuttaa, mutta tätä pohdiskelin tuossa aiemmin.
 
Varmaan hieman huonosti muotoilin tuon viestini. Painovoimaa voidaan arvioida ja se näyttäytyy meillä Newtonin mekaniikan voimana.

Aika-avaruuden kaareutuminen niin että se muuttaa esimerkiksi valon etenemissuuntaa on taas enemmänkin Einsteinin yleistä ja erityistä suhteellisuusteoriaa sivuavaa asiaa ja ihmisen omin aisten mitään sen ilmentymiä on kasittääkseni mahdoton havaita.

Sulla menee käsitteet hieman sekaisin. Ei ole mitään erillistä painovoimaa, Newtonin painovoimalakia ja avaruuden kaareutumista. Ne ovat kaikki samaa asiaa.

Newtonin painovoimalaki on erikoistapaus yleisen suhteellisuusteorian painovoiman kuvauksesta. Yleisen suhteellisuusteorian mukaan taas painovoima on tasan tarkkaan sama asia kuin avaruuden kaareutuminen.
 
Entäs sitten semmoinen hitaasti liikkuva pieni musta aukko? Kun aiemmin esitettiin, että semmoinen ei välltä muiden kappaleiden tuottamasta painovoimasta.

Niin mikä tässä oli se kysymys? Jos joku luulee että musta aukko tottelee jotain omia lakejaan hän on väärässä.

Vissiin joillakin menee sekaisin jutut neutriinoista ja pimeästä aineesta, jotka vuorovaikuttavat tavallisen aineen kanssa heikosti. Nekin tottelevat kyllä painovoimalakeja siinä kuin kaikki muutkin asiat.
 
Niin mikä tässä oli se kysymys? Jos joku luulee että musta aukko tottelee jotain omia lakejaan hän on väärässä.

Vissiin joillakin menee sekaisin jutut neutriinoista ja pimeästä aineesta, jotka vuorovaikuttavat tavallisen aineen kanssa heikosti. Nekin tottelevat kyllä painovoimalakeja siinä kuin kaikki muutkin asiat.
Tarkennetaanpas siis.

Kysymys A: oletko sitä mieltä että, @verdict on viestissään täysin väärässä esittäessään, että mikroskooppinen musta aukko ei reagoi juurikaan maapallon (tai minkään muunkaan suuren kappaleen) painovoimaan?

Kysymys B: liittyen edelliseen, oletko sitä mieltä, että mikäli maapallolla valmistettaisiin mikroskooppinen musta aukko, joka on sellainen, että a) se ei välittömästi haihdu pois ja b) aluksi sen liikerata on sama kuin maapallolla, eli se ei liiku maapallon suhteen, niin kyseinen aukko tippuisi maapallon keskipistetettä kohti ja oskilloinnin jälkeen sinne pikkuhiljaa päätyisi (eli minun esittämä väite)?

Kysymys C: oletko sitä mieltä, että auringon massan vaikutuksen ero maapallon ja fotonin liikerataan selittyy pelkästään maapallon ja fotonien nopeuksilla, ja että niiden massoilla ei ole liikeratoihin minkäänlaista suoraa vaikutusta?

Kysymys D: liittyen edelliseen, mikäli auringon lähelle rakennetaan valtava laatta, joka on sellaista ainetta josta fotonit menevät läpi, mutta nopeudella 0.5c, ja sinne sitten ammutaan fotoneja, ja samaan aikaan ammutaan vierelle tyhjään avaruuteen herne samalla nopeudella 0.5c, niin sekä herneen, että fotonin liikerata kaareutuu auringon massan vaikutuksesta tismalleen yhtä paljon? Edit: täsmennetään vielä, että että herne ja fotoni molemmat ammutaan samaan suuntaan siten, että ne sivuavat aurinkoa, liikkuvat siis samalla nopeudella, herne avaruuden tyhjyydessä ja fotoni laatassa sopivaa väliainetta
 
Viimeksi muokattu:
Entäs sitten semmoinen hitaasti liikkuva pieni musta aukko? Kun aiemmin esitettiin, että semmoinen ei välltä muiden kappaleiden tuottamasta painovoimasta.

Tottakai se välittää, mun pienenpienikin musta aukko (sanotaan nyt vaikka kolikon kokoinen, 5 sentin kolikko, halkaisija ~2cm) on niin painava (13466353096409057727806679 kiloa, eli hieman maapalloa painavampi), että perus suhteellisuusteoria ei oikein riitä vaan mukaan on otettava kvanttifysiikkakin.

Ehkä tässä nyt ongelmaksi maalaisjärjellä tulee se, että "sijoitetaanko" tuo musta aukko maapallon sisään niin, että se todella on ja pysyy paikoillaan (eli täsmälleen maapallon ytimeen yhden planckin pituuden tarkuudella). Jos se on sanotaan nyt vaikka millimetrinkin sivussa maapallon gravitaatiokeskipisteestä, lähtee se valumaan ulos maapallosta ja jatkaa sitten matkaansa universumissa eri suuntaan (syöden toki matkallaan osan maapallon massasta, mutta ei merkittäviä määriä).

Kuten ylläkin on sanottu, ei musta aukko ole mikään imuri. Vain se objekti, joka tapahtumahorisontin ylittää, jää jumiin sinne.

edit: ja siis kysymyksen epämääräisyys: täytyy määritellä siis mikä on "pieni musta aukko", onko se kolikon kokoinen vai kolikon painoinen? Ja onko se jollain taikaiskulla saatu täsmälleen maapallon painovoimakeskipisteeseen. Erot lopputuloksessa on valtavat :D

edit2: ja ongelma vaikka kolikon painoiseen mustaan aukkoon "tippuminen" on sen äärettömän pieni koko. Esim. lävistäessään maan, ei massan vain yksinkertaisesti mahdu putoamaan niin pieneen reikään.. vaan se tiivistyy, lämpiää (luultavasti plasmaksi asti).. niin tai näin.. on mustalla aukolla hyvin helposti laskettava mahdollisuus "ahmia" materiaa sisäänsä. Sopivalla vauhdilla maahan tippuva kolikon painoinen musta aukko vain lävistäisi maan kuin kuuma luoti voipaketin.
 
Viimeksi muokattu:
Tottakai se välittää, mun pienenpienikin musta aukko (sanotaan nyt vaikka kolikon kokoinen, 5 sentin kolikko, halkaisija ~2cm) on niin painava (13466353096409057727806679 kiloa, eli hieman maapalloa painavampi), että perus suhteellisuusteoria ei oikein riitä vaan mukaan on otettava kvanttifysiikkakin.

Ehkä tässä nyt ongelmaksi maalaisjärjellä tulee se, että "sijoitetaanko" tuo musta aukko maapallon sisään niin, että se todella on ja pysyy paikoillaan (eli täsmälleen maapallon ytimeen yhden planckin pituuden tarkuudella). Jos se on sanotaan nyt vaikka millimetrinkin sivussa maapallon gravitaatiokeskipisteestä, lähtee se valumaan ulos maapallosta ja jatkaa sitten matkaansa universumissa eri suuntaan (syöden toki matkallaan osan maapallon massasta, mutta ei merkittäviä määriä).

Kuten ylläkin on sanottu, ei musta aukko ole mikään imuri. Vain se objekti, joka tapahtumahorisontin ylittää, jää jumiin sinne.
Tässä oli kyse mikroskooppisesta mustasta aukosta, keskustelussa oli esillä hiekanjyvän painoinen, tai jos CERNnissä semmoinen tuotettaisiin, mutta piirtämäni skenaario oli jokatapauksella semmoinen musta aukko, joka ei heti haihdu, mutta on maapalloon massaan nähden mitätön, eli vaikka 100 tonnia (en tiedä haihtuisiko näin pieni musta aukko kuinka nopeasti).

Kukaan ei ole väittänyt mustaa aukkoa imuriksi, en ymmärrä mistä tämä imurikeskustelu tulee.

Edit. Jos maapallolle päätyy 2cm halkaisijaltaa oleva musta aukko, se lienee varma tuho maapallolle. Kyseisen aukon massa ja siten gravitaatio on paljon suurempi kuin maapallon, joten maapallo tippuu aukkoon (tässäkö se imuri sitten on? Joo, kyllä kaikki massa "imee" toisia massoja ja myös massattomia hiukkasia puoleensa, ilmiötä kutsutaan gravitaatioksi)

Edit2: kuvittele, että kaksi maapalloa kiertelee toisiaan. Toinen näistä palloista puristetaan mustaksi aukoksi (eli noin herneen kokoiseksi). Mitä tapahtuu? Ei mitään, edelleen ne kiertelee toisiaan. Mutta jos nyt sitten tämän jälkeen ne pistetään törmäämään, niin siinä käy niin, että musta aukko syö maapallon (vrt kaksoistähti, jossa toinen on luhistunut mustaksi aukoksi). Eli ei se musta aukko vain "livu jonnekin", ilman kummoista interaktiota.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä oli kyse mikroskooppisesta mustasta aukosta, keskustelussa oli esillä hiekanjyvän painoinen, tai jos CERNnissä semmoinen tuotettaisiin, mutta piirtämäni skenaario oli jokatapauksella semmoinen musta aukko, joka ei heti haihdu, mutta on maapalloon massaan nähden mitätön, eli vaikka 100 tonnia (en tiedä haihtuisiko näin pieni musta aukko kuinka nopeasti).

Kukaan ei ole väittänyt mustaa aukkoa imuriksi, en ymmärrä mistä tämä imurikeskustelu tulee.

Edit. Jos maapallolle päätyy 2cm halkaisijaltaa oleva musta aukko, se lienee varma tuho maapallolle. Kyseisen aukon massa ja siten gravitaatio on paljon suurempi kuin maapallon, joten maapallo tippuu aukkoon (tässäkö se imuri sitten on? Joo, kyllä kaikki massa "imee" toisia massoja ja myös massattomia hiukkasia puoleensa, ilmiötä kutsutaan gravitaatioksi)

Edit2: kuvittele, että kaksi maapalloa kiertelee toisiaan. Toinen näistä palloista puristetaan mustaksi aukoksi (eli noin herneen kokoiseksi). Mitä tapahtuu? Ei mitään, edelleen ne kiertelee toisiaan. Mutta jos nyt sitten tämän jälkeen ne pistetään törmäämään, niin siinä käy niin, että musta aukko syö maapallon (vrt kaksoistähti, jossa toinen on luhistunut mustaksi aukoksi). Eli ei se musta aukko vain "livu jonnekin", ilman kummoista interaktiota.

5 gramman painoinen musta aukko haihtuu "välittömästi". 100000kg painoinen musta aukko haihtuu 0,04 sekunnissa, eli "välittömästi". Edes miljoonan kilon MA ei elä minuuttia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 229
Viestejä
4 505 489
Jäsenet
74 340
Uusin jäsen
spacevector

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom