Mä oon aina ollu siinä käsityksessä et Venus on se kolmanneks kirkkain kappale. Välillä mollottaa tuolla suunnassa kovinkin kirkkaana, ihan selkeästi kaikista muista tähtimäisistä kappaleista erottuenJupiter se taitaa olla aina kirkkain kappale kuun jälkeen yötaivaalla.
-
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2024 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)
- Keskustelun aloittaja Rekisteröidy käyttäjäksi
- Aloitettu
Valosaasteiselta yötaivaalta pystyy, ainakin näin muutaman kuukauden kokemuksella, bongaamaan helposti Kuun, Jupiterin, Marsin ja Aldebaranin. Venus taitaa ainakin tällä hetkellä kadota horisontin taakse ennen pimeyttä.
Täältä muuten enemmänkin havaintoja taivaalta:
Viimeksi muokattu:
Joo, Venus on auringon ja kuun jälkeen kirkkain. Yötaivaalla toiseksi kirkkain kohde.
List of brightest natural objects in the sky - Wikipedia
Helpot säännöt planeetoille: valtavan kirkas suunnilleen siinä suunnassa mihin aurinko laski tai mistä se nousee: Venus. Ei näy keskellä yötä, ja kun näkyy herättää yleensä huomiota kirkkaudellaan.
Hyvin kirkas muttei niin kirkas kuin Venus, ja voi olla kaukana auringosta: Jupiter.
Kirkas mutta Jupiteria himmeämpi: Mars tai Saturnus.
Merkurius on muuten kirkas, mutta se näkyy niin lähellä aurinkoa että sitä joutuu erikseen etsimään koska taustataivas on niin kirkas.
Tänään 11.2 näkyy varsin hyvin Venus, Jupiter ja Mars aika lähellä toisiaan.
Hyvin kirkas muttei niin kirkas kuin Venus, ja voi olla kaukana auringosta: Jupiter.
Kirkas mutta Jupiteria himmeämpi: Mars tai Saturnus.
Merkurius on muuten kirkas, mutta se näkyy niin lähellä aurinkoa että sitä joutuu erikseen etsimään koska taustataivas on niin kirkas.
Tänään 11.2 näkyy varsin hyvin Venus, Jupiter ja Mars aika lähellä toisiaan.
emagdnim
Tukijäsen
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 11 878
Yöllä Ranskan rannikolle iski n. metrin kokoinen asteroidi.
Valaisi kirkkaasti.
Siis tuliko toi möllykkä maahan asti? e: Tarkennuksena siis, että minkä kokoisena toi tuli maahan? Näemmä olikin odotettu osuvan maahan, ku luki tekstin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 269
Eipä noilla tiedoilla voi mitään sanoa.
Se riippuu koostumuksesta, massasta, tulokulmasta ja nopeudesta.
Peukalosääntö on, että kaikki alle kymmenmetriset palavat loppuun ennenkuin koskee pintaa.
Poikkeuksia toki on. Ja suurin syy poikkeuksille on nopeus ja koostumus. Metallinen kappale voi säilyä hyvinkin ihan maahanasti, ja jos nopeus on suht alhainen, niin hiilimeteorikin voi selvitä. Jos nopeus on korkea, niin todennäköisesti meteori räjähtää, koska kitka on niin valtava.
Esim Chelyabinskin meteori (noin 18 metrinen) räjähti 30km kokrkeudessa. Sillä oli nopeutta joku 70 000 km/h. Tulokulma oli hyvin loiva, joten se jatkoi ilmakehässä niin pitkäään, että lämpötilaerot meni överiks ja koko roska räjähti. Isoin säilynyt palanen on joku 500 kiloinen murikka (alunperin 10 000 tonnia, eli 10 miljoonaa kiloa), mutta suurin osa siitä on pelkkää pölyä.
- Liittynyt
- 24.12.2016
- Viestejä
- 1 127
Nyt kun tuon meteorin mainitsit, niin siitä on kulunut tänään tasan 10 vuotta!
"Tšeljabinskin meteori oli asteroidiräjähdys, joka tapahtui 15. helmikuuta 2013 noin kello 9.26 aamulla Venäjällä Uralin alueella sijaitsevan Tšeljabinskin kaupungin lähistöllä"
Tšeljabinskin meteori – Wikipedia
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 649
Taivaalla sellainen aurinkomyrsky menossa ettei ole useaan vuoteen vastaavaa ollut, joten katse taivaalle jos sattuu olemaan pilvetöntä, mahdollisesti sellaisia revontulia tiedossa ettei välttämättä ihan heti näe. 
Joku napannut viime yönä kun myrsky alkoi.
Joku napannut viime yönä kun myrsky alkoi.
Yli puoli taivasta revontulia, Pöytyä
Heräsin. Olo oli levoton, kuumeinen. Mitä kello on? Puoli seitsämän. Ah, niin. Töihin. Katsoin kelloa. Kaksi tuntia unta takana. Huokasin. Ehkä kahvi auttaa, mietin toiveikkaana. Sisimmissäni tiesin, että siitä ei ole helpotusta. Päivästä tulee raskas. Miten tähän päädytti... © 2024 Matti Helin
www.taivaanvahti.fi
- Liittynyt
- 24.12.2016
- Viestejä
- 1 127
Taivaalla sellainen aurinkomyrsky menossa ettei ole useaan vuoteen vastaavaa ollut, joten katse taivaalle jos sattuu olemaan pilvetöntä, mahdollisesti sellaisia revontulia tiedossa ettei välttämättä ihan heti näe.
Joku napannut viime yönä kun myrsky alkoi.
Yli puoli taivasta revontulia, Pöytyä
Heräsin. Olo oli levoton, kuumeinen. Mitä kello on? Puoli seitsämän. Ah, niin. Töihin. Katsoin kelloa. Kaksi tuntia unta takana. Huokasin. Ehkä kahvi auttaa, mietin toiveikkaana. Sisimmissäni tiesin, että siitä ei ole helpotusta. Päivästä tulee raskas. Miten tähän päädytti... © 2024 Matti Helinwww.taivaanvahti.fi
Voi hitsi, tämä meni minulta ohi.
- Liittynyt
- 26.02.2023
- Viestejä
- 88
Näin penskana oikein komeat moniväriset ja eloisat revontulet, ja minusta niistä lähti myös ääntä, jotain rätinää tai särinää.
Onko kenelläkään muilla havaintoja revontulien äänistä?
Onko kenelläkään muilla havaintoja revontulien äänistä?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 845
20.50 näkyi pohjoistaivaalla aika kirkas meteori, paloi noin sekunnin. Alkoi kirkkaasta valkoisesta pisteestä ja muuttui kirkkaaksi vihreäksi palloksi ja sitten hajosi ja sammui useampaan punaiseen "osaan". Tosi matalalla näkyi kun telkkaria katsellessa kiinnitin siihen huomiota, oisko ollut noin 20 astetta horisontista kun huomasin sen ja noin 5-10 astetta kun se hajosi.
Taivaanvahtiinhan tuon vois ilmoittaa, mutta eipä tuo palvelu tällä hetkellä toimi. Eka kunnon meteori minkä koskaan nähnyt..
Taivaanvahtiinhan tuon vois ilmoittaa, mutta eipä tuo palvelu tällä hetkellä toimi. Eka kunnon meteori minkä koskaan nähnyt..
- Liittynyt
- 24.12.2016
- Viestejä
- 1 127
- Liittynyt
- 01.10.2017
- Viestejä
- 275
Näyttäis olevan n. 150 havaintoa siellä tulipallosta tällä hetkellä.Taivaanvahti alhaalla, kun porukka lataa sinne niin paljon revontulihavaintoja?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 306
Revontulien äänistä on puhuttu paljon, mutta tutkimusta ei ole kovin paljon. Jotain on kuitenkin tutkittu nimenomaan Suomessa:
Revontulten äänet voi kuulla, vaikka niistä ei taivaalla näy vilaustakaan | Aalto-yliopisto
Äänitallenteet paljastavat, että geomagneettiseen aktiivisuuteen liittyy ääniä, vaikka aktiivisuus olisi liian heikkoa saadakseen aikaan näkyviä revontulia
www.aalto.fi
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 3 705
Pari kertaa kovien revontulien aikana on ollut juurikin tuollaista särinää, vähän kuin olisi staattista sähköä hinkannut ja päästänyt esim. kissoista. Vaatii kyllä hiljaiset olosuhteet, kun jossain kaupungissa ei moista kuule.
- Liittynyt
- 26.02.2023
- Viestejä
- 88
Kaupungissa tuskin pääsee kuulemaan revontulien ääniä, on liian paljon kaikenlaisia ympäristöääniä.
Itse kuulin ne maalla, ja revontulet eivät olleet mitkään kaukaiset taivaanrannalla loimottavat tulet, vaan ne olivat melkeimpä aivan päällä ja todella voimakkaat ja kauniit.
Revotulien ääniä en ole kuullut kuin vain tämän yhden kerran , ja ne jäi mieleen voimakkaiden värien ja äänien vuoksi.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 99
Pystyykö joku jeesaamaan/opastamaan miten saan korjattua omasta putkesta tarkennuksen. Oletettavasti kyse on putken päässä olevista kahdesta linssistä joissa on sanomista.
En saa tarkennettua kuvaa niin, ettei tuommoista ”halo” ympyrää jää, linssien kohdennus kait pielessä? Tässä kuva kuusta josta näkee hyvin, mitä tarkoitan.
vaikka siis kuinka ruuvaan tarkennusta edes/takas en saa kuvaa semmoiseksi, että reunat piirtyy terävänä.
Putkena Inspire 90az.
En saa tarkennettua kuvaa niin, ettei tuommoista ”halo” ympyrää jää, linssien kohdennus kait pielessä? Tässä kuva kuusta josta näkee hyvin, mitä tarkoitan.
vaikka siis kuinka ruuvaan tarkennusta edes/takas en saa kuvaa semmoiseksi, että reunat piirtyy terävänä.
Putkena Inspire 90az.
Onko sama juttu suoraan silmällä katsottaessa? Ovatko tähdet pistemäisiä vai komeettamaisia, eli häntivät johonkin suuntaan? Jos tähdet eivät ole pistemäisiä silmällä katsottaessa, kollimointi on pielessä. Ts. linssit ja tarkennuslaite eivät ole linjassa ja ne pitää kohdistaa kollimointiruuveilla, jos sellaiset edes on. Linssiputkissa ei aina ole, koska ne on kohdistettu hyvin tehtaalla ja kollimointi myös pysyy ajan mittaan. Myös tarkennuslaite voi olla vinossa ja sitä voi koittaa kääntää.
Sen verran katsoin tuon putken manuaalia, että "kuvausmoodi" on aika vitsi. Siinä vedetään kuminauhoilla kännykkä kiinni joten ei ihme jos sillä tulee paskaa jälkeä. Putkessa ei välttämättä ole mitään vikaa, ei tolla tavalla saa kovin helposti mitään kunnollista jälkeä.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 99
Sama ongelma jos katsoo tähtiä tai mitä vaan suoraan silmällä, ilman tota 90 asteen linssiä. Eilen googlettelin ongelmaa ja päädyin itsekin kollimointiin. Tossa putken suulla on kolme ruuvia 120 asteen erolla toisistaan, täytyy kokeilla niitä ruuvailla.
Ostin ton putken uutena ”käytettynä” torista vaimolle, naisoletettu myi joka oli sen lapselleen hankkinut, muttei kumpikaan osannut katsoa sillä. Huomasin jo kauppoja tehdessä, että etummainen linssi helisee jotenkin. Kotona purkasin vähän ja selvisi, että linssin päätykorkki oli vedetty väärille kierteille hieman eikä se ollut riittävän kireällä. Silloin kuva oli vielä huonompi.
Avasin korkin, otin molemmat linssit pois, putsasin IPA:lla ja kasasin oikein niin sain tämmöiseksi kuin nyt.
emagdnim
Tukijäsen
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 11 878
Tossa ois ainaki manuaali ko. putkelle, jos siitä ois apua? https://s3.amazonaws.com/celestron-...2405_Inspire_90AZ_Costco_Manual_English_F.pdf
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 269
Webb otti kuvan käytännössä täydellisestä Einstein Ringistä.
Kuvan galaksi SPT0418-47 on (oli) noin 12 miljardin valovuoden päässä.
Kuvan galaksi SPT0418-47 on (oli) noin 12 miljardin valovuoden päässä.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 661
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 269
Pari päivää sitten julkastiin myös tämä kuva galaksi ryhmästä, joka näkyy kolmessa kohti taivasta gravitaatio linssin takia, ja kaikki eri ikäisinä (jotain satoja päiviä eroa). Valo siis kaartu eri pituisia reittejä pitkin, ennenkuin tänne ehti.
Pistää aivot solmuun, kun ajattelee että galaksien asemat on vaihtuneet, mutta valo saapuu samaan aikaan meille eri suunnista.
Yhdessä galakseista näkyy möys Ia-tyypin supernova (AT 2022riv nimeltään). Galaksi ryhmä on noin 3.2 mirljardin valovuoden päässä.
Kyseessä on yksi kuva, eli ei kompositio useista kuvista.
Pistää aivot solmuun, kun ajattelee että galaksien asemat on vaihtuneet, mutta valo saapuu samaan aikaan meille eri suunnista.
Yhdessä galakseista näkyy möys Ia-tyypin supernova (AT 2022riv nimeltään). Galaksi ryhmä on noin 3.2 mirljardin valovuoden päässä.
Kyseessä on yksi kuva, eli ei kompositio useista kuvista.
Wasabrod
Tukijäsen
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 1 344
Jälleen kerran, todellisuus on tarua ihmeellisempää. Onko käsitystä mikä "kappale" toimii tuossa linssinä?Webb otti kuvan käytännössä täydellisestä Einstein Ringistä.
Kuvan galaksi SPT0418-47 on (oli) noin 12 miljardin valovuoden päässä.
Galaksit ja galaksiryhmät liikkuu, niin tapahtuuko galaksien sijainnissa semmoista vaihtelua, minkä huomaa ihmiselon aikana? Eli tyyliin onko tuo renkaan galaksi joskus aiemmin näkynyt suoraan, ilman linssiä?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 269
Ilmeisesti etummainen galaksi on SPT0418-SE, joka on varsin lähellä, noin 16000 valovuoden päässä tuosta galaksista. Molemmat samaa kokoluokkaa.
Esim Magellanic pilvet on meistä kymmenen kertaa kauempana.
Käytännössä ei. Puhutaan miljoonista vuosista. Esim Aurinko kiertää Linnunradan 220 miljoonassa vuodessa, eli jos vaikka tarkkailee Andromeda, niin ei sieltä pysty näkemään mitään muutosta vuosituhansien aikaan. Poislukien supernovat.
Gravitaatiolinssit on hieman eri, koska jos galaksien suhteellinen nopeus, ja erityisesti suuntavektori on päinvastainen, niin jotain muutosta voi nähdä. Esim tuo jälkempi kuva, jossa sama galaksi näkyy kolmessa kohtaa, käytännössä kolmen vuoden aikavälillä. Eli linssi on "kohdistunut" uudestaan ja kuva näkyy hieman eri suunnassa, näyttäen galaksin kuvan eri suuñissa, koska valo on matkannut eri ajan. Mutta tuokin on äärimmäinen sattuma.
On "näkynyt". Käytännössä se on niin himmeä kohde, ettei sitä olisi huomattu nykyisillä laitteilla. Mutta periaatteessa kyllä, koska galaksit kiertää toisiaan, joka tarkoittaa että linssi efektiä ei aina ole ollut (esim kun ne oli meistä katsoen rinnakkain).[/QUOTE]
Mulla on vaikeuksia hahmottaa alkuräjähdystä. Webbillä pyritään saamaan kuvaa heti alkuräjähdyksen jälkeisestä tilasta. Google kertoo, että alkuräjähdys ei tapahtunut missään. Miten ihmeessä meidän tämänhetkisestä positiosta avaruudessa kyetään kuitenkin saamaan dataa 14 miljardin vuoden takaisista tapahtumista jossain tietyssä suunnassa? Jos jossain suunnassa on jotain tapahtunut tiedettävästi aika pian alkuräjähdyksen jälkeen, mutta ei tiedetä missä alkuräjähdys on ollut? Tieteen kuvalehdellä on joku artikkeli aiheesta joka on maksumuurin takana ja englanninkieliset vastineet on vähän vaikeita ymmärtää. Ja avaruus laajenee kaiken aikaa. Laajeneeko se jostain tietystä paikasta?
Viimeksi muokattu:
Maailmankaikkeuden koko alkuräjähdyksessä oli nolla tai hyvin lähellä sitä. Se laajentui "joka puolelle" maailmankaikkeutta eli missään ei ole suuntaa missä alkuräjähdys on tapahtunut.
Okei.. eli jos maapallolta käsin havaitaan yhtä vanhaa valoa joka suuntaan, silloinhan alkuräjähdys olisi tapahtunut siinä missä maapallo on? Tai teoriassa, joka suuntaan jossa tunnetussa universumissa matkustetaan ja kuvataan, valo on yhtä vanhaa joka paikassa? Ei mee ihan jakeluun. Tarkoitan et jos mä kuvaan tällä mun laitteella kohdetta maapallolta käsin, totean et säteily on 14 miljardia vuotta vanhaa. Teleporttaan tällä mun taikalaitteella 2 miljardin valovuoden päähän. Ei kai se säteily voi olla 14 miljardia vuotta vanhaa kun kuvaan samaa kohdetta (oletetaan täs kohdassa et pystyn mun taikalaitteella havaitsemaan niin vanhaa säteilyä kuin mahdollisesti on)?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 269
Maailmankaikeudella on keskusta, mutta se ei välttämättä ole näkyvän maailmankaikkeuden sisällä.
Näkyvä maailmankaikkeus on se mitä me pystytään havainnoimaan, johtuen valon äärellisestä nopeudesta. Todellinen maailmankaikkeus on paljon suurempi.
Sen lisäksi maailmankaikkeus laajenee joka pisteestä joka suuntaan, joka ylittää jopa valon nopeuden, eli emme koskaan voi nähdä kaikkea. Kaikkeuden toiselta puolelta lähtenyt valo ei koskaan saavuta meitä, joten keskuksen määrittäminen on mahdotonta.
Näkyvä maailmankaikkeus on se mitä me pystytään havainnoimaan, johtuen valon äärellisestä nopeudesta. Todellinen maailmankaikkeus on paljon suurempi.
Sen lisäksi maailmankaikkeus laajenee joka pisteestä joka suuntaan, joka ylittää jopa valon nopeuden, eli emme koskaan voi nähdä kaikkea. Kaikkeuden toiselta puolelta lähtenyt valo ei koskaan saavuta meitä, joten keskuksen määrittäminen on mahdotonta.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 895
Mites siinä vaiheessa kun alkuräjähdys juuri kävi ja sen koko oli luokkaa tennispallo? Ehtikö sen pallon laidalta valo koskaan sen toiselle laidalle? Ja jos tuo pallo laajeni valoa nopeammin, niin eikös pelkän yksittäisen atomin sellaisiin nopeuksiin saaminen olisi kuluttanut kaiken energian koko sen hetkisessä maailmankaikkeudessa?
Vai oliko se ratkaisu että avaruus kyllä voi laajeta valoa nopeammin ja sitä kautta mahdollistaa pallon ulkokehän pakenemisen sitä vauhtia ettei toisen reunan valo koskaan saavuta toista...
Tiheyden puolesta tuo olisi ollut musta aukko, josta siis valonkaan ei pitäisi pystyä pakenemaan, paitsi ilmeisesti siinä tapauksessa että se avaruus mustan aukon sisällä lähtee laajenemaan niin vauhdilla että kamat sisältä katoaa joka suuntaan.
Jos ajan puute muuten pätee valon nopeudella kulkiessa, niin päteekö se myös jos tuo nopeus on osittain avaruuden laajentumista ja vain osittain nopeutta perinteisessä mielessä?
muoks: aloin juuri lukea kolmen kappaleen probleemaa ja ajatukset pulppuilee...
Vai oliko se ratkaisu että avaruus kyllä voi laajeta valoa nopeammin ja sitä kautta mahdollistaa pallon ulkokehän pakenemisen sitä vauhtia ettei toisen reunan valo koskaan saavuta toista...
Tiheyden puolesta tuo olisi ollut musta aukko, josta siis valonkaan ei pitäisi pystyä pakenemaan, paitsi ilmeisesti siinä tapauksessa että se avaruus mustan aukon sisällä lähtee laajenemaan niin vauhdilla että kamat sisältä katoaa joka suuntaan.
Jos ajan puute muuten pätee valon nopeudella kulkiessa, niin päteekö se myös jos tuo nopeus on osittain avaruuden laajentumista ja vain osittain nopeutta perinteisessä mielessä?
muoks: aloin juuri lukea kolmen kappaleen probleemaa ja ajatukset pulppuilee...
Mulla on sellainen visio päässä et maailmankaikkeus laajenee että supistuu kaiken aikaa. Sellainen jokseenkin vääristynyt linssi, joka vääristyy ihan joka suuntaan. En kyllä viisastunut yhtään, menee ihan täysin ihmettelyn puolelle. Jos galaksit erkaantuu toisistaan, eiks ne erkaannu jostain tietystä suunnasta?
Alkuräjähdystä on hyvin vaikea hahmottaa ihmisen mielessä. Sehän "tila" missä alkuräjähdys tapahtui ei ollut mikään sellainen tila kuin tyhjiö avaruudessamme vaan se alkuräjähdys syntyi tyhjästä olemattomassa tilassa. Eikä se varsineisesti räjähdys ollut vaan energia alkoi muuttua käsittämättömällä vauhdilla aineeksi. Se on sitten nykyiselle tieteelle tuntematon asia, että oliko aikaa olemassa ennen tuntemaamme alkuräjähdystä.
Sekin on yksi vakavasti otettava teoria, että koko universumimme ja alkuräjähdys olisi syntynyt ja olisi edelleen mustassa aukossa. Aivot menevät viimeistään siinä vaiheessa solmuun jos alkaa pohtia, että mitä ne mustat aukot sitten ovat, joita meidän galaksisissa ja universumissa on, ja voiko niidenkin sisällä olla menossa samanlainen alkuräjähdys ja siitä syntynyt universumi kuin meidänkin tuntema universumi on. Ja niin edelleen.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 269
Tässä tulee se ihmisen ymmärrys vastaan. Maailmankaikkeus ei noudata luonnonlakeja siinä mielessä kun me ymmärretään ne. Maailmankaikkeus on jossakin tilassa meidän maailmankaikkeuden ulkopuolella. Siellä ei ole valonnopeutta, koska esim. valo liikkuu vain meidän maailmankaikkeuden sisällä.
Meidän maailmankaikkeus on vain "kupla" jossakin tuntemattomassa, jota ei voida ymmärtää kuin vain ehkä matematiikan avulla. Multi-versum on yksistänselityksistä. Eli useita maailmankaikkeuksia "jossain". Sitä on vaikea ymmärtää millään järjellisellä tavalla.
Atomit syntyi kauan aikaa alkuräjähdyksen jälkeen (puhutaan useista millisekunneista, jopa sekunneista). Alussa oli vain energiaa, sitten tuli photonit (valo), kvarkit yms.myöskin alussa oli "inflaatio" jossa maailmankaikkeuden koko kasvoi räjähdysmäisesti millisekunneissa.
Jos ajattelet, että maailmankaikkeuden molemmilla reunoilla galaksit liikkuu lähes valon nopeudella toisistaan poispäin, niin ei ne koskaan voi havaita toisiaan. Valon pitäisi matkata ylivalonnopeudella, ja siihen lisäksi avaruuden laajeneminen joka pisteessä.
Tämä on yksi teorioista. Musta aukon tiheys on ääretön. Siellä voi siis olla äärettömästi energiaa.
Yksi toinen vaihtoehto, että alkuräjähdys syntyi "tyhjästä" (maailmankaikkeuden ulkopuolella). Tyhjästä voi syntyä energiaa, vaikka se ålyttömältä kuulostaa. Esim virtuaalihiukkset voi syntyä koska, vain missä tahansa, eikä se riko luonnonlakeja. Ainakaan matematiikan puolesta.
En kyl ihan ymmärrä kysymystä.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 895
Valo ei koe aikaa, vaan on omasta näkökulmastaan aina heti perillä.
Jos jonkun nopeus, joka perinteisessä mielessä etenee valoa hitaammin, saadaan näihin ylivalonnopeuksiin avuruuden laajentuman buustaamana, kokeeko se aikaa?
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 1 575
Minulla on semmoinen ajatusleikki että universumimme mustat aukot ovat "suora yhteys" aikamme alkuun. Eli jokainen musta-aukko "syöttää" alkuräjähdystämme toisesta päästä, luoden samalla pimeää energiaa joka levittää kaikkeutta valoakin nopeammin. Eli mustien aukkojen "singulariteetti" olisi suora yhteys universumimme alkupisteeseen (eli tällöin fysiikkaa "rikkovaa" singulariteettia ei edes olisi?). Toisinsanoin oltaisiin ns. "ikiloopissa" jossa universumimme mustat-aukot syöttävät saman energian ja kaman mikä syntyi alkuräjähdyksessä takaisin alkupisteeseen. Varmaan ihan mahdoton skenaario matemaattisest, eikä varmaankaan selittäisi nykyistä tieteen teorisoimaa sekvenssiä ja superinflaatiota alkuräjähdyksen alussa mutta tämä ajatus on vaan jumittunut pään sisääni. Jotkut nykyastronomit ja fyysikot ovat myös teorian kannalla että eläisimme mustassa-aukossa joka tukisi "ajatusleikkiäni".
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 895
Tuossakin on se erikoisuus että jos jo tapahtumahorisontin kohdalla nopeus aukon sisään päin on valonnopeus, niin siellä sisäpuolellakin sen pitäisi olla ja vähän enemmänkin. Taaskaan mikään aukon sisällä oleva ei kokisi aikaa ja puolet horisontista ei näkyisi valon tippuessa keskustaa kohti nopeammin ja nopeammin.
Wasabrod
Tukijäsen
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 1 344
Tämä on kieltämättä ihmisjärjelle vaikea asiaa ajatella ja mieltää. Missä tapahtui alkuräjähdys? Ei missään. Universumi laajenee, missä se laajenee? Ei missään.
Tätä asiaa moni pohtii, 8-vuotias on juuri hiljattain alkanut kyselemään. Ihminen on tottunut omassa makromaailmassa ajattelemaan, että kappaleet ovat aina jossain niitä ympäröivässä tilassa. Nähdäkseni tässä täytyy vain ymmärtää, että meidän universumi nyt vain on semmoinen "kappale", joka ei ole missään tilassa. Alkuräjähdys ei tapahtunut missään. Se ei tapahtunut tyhjyydessä, se ei tapahtunut tyhjässä, se ei tapahtunut voidissa. Meidän universumi syntyi ei-missään, ja se laajeni ja edelleen laajenee ei-missään.
Aine eli hiukkaset ja energia eli säteily ovat ihan sama asia. Sinänsä ei ole merkitystä puhutaanko atomeista vai fotoneista tai sähkömagneettisesta säteilystä, ne ovat yhtä ja samaa, hieman eri muodossa. Inflaatioteoria on tosiaan keskeinen teoria tänä päivänä, se ilmeisesti sopii parhaiten havaintoihin. En tunne sitä kovin hyvin, vajavainen ymmärrykseni on, että maailmankaikkeus tosiaankin laajeni alussa hirvittävän suurella, valonnopeutta valtavan paljon suuremmalla nopeudella, inflatorisesti. Eli universumi laajeni siitä tennispallon kokoisesta (oikeastaan paljon pienemmästä), universumin mittakaavaan lähes hetkessä, ja jostain syystä tämä inflatorinen laajeneminen sitten pysähtyi. Universumissa alussa ollut energia jakaantui inflaatiossa suht tasaisesti, mikä voidaan tänä päivänä havaita.
Universumi edelleen laajenee, ja laajeneminen kiihtyy. Kiihtymisen syytä ei ymmärretä eikä tunneta, ja ilmiölle on annettu nimeksi "pimeä energia". Laajenemissa pitää ymmärtää siten, että itse space-time kudelma "venyy", mikä mahdollistaa sen, että kappaleet etääntyvät toisistaan valonnopeutta suuremmalla nopeudella.
Oma näkymykseni on, että mustalla aukolla on rajallinen massa. Täten sillä on myös rajallinen energia, ei suinkaan ääretön. Suhteellisuusteorian mukaan mustassa aukossa aine pakkautuu singulariteetiksi, mutta ymmärtääkseni ajatellaan, että suhteellisuusteoria ei enää kovin hyvin päde näin pienissä mitoissa, eli mustan aukon tapauksessa pitäisi avuksi ottaa kvanttifysiikka. Toisin sanoen, kaikki aukkoon päätynyt aines ei välttämättä ole pakkautunut matemaattiseksi pisteeksi, jolloin (energia)tiheyskään ei ole ääretön.
Tässäpä se suurin arvoitus onkin: miksi oli olemassa luonnonlait, vaikka ei ollut olemassa mitään? Kvanttifysiikasta tosiaan voidaan johtaa, että kokonainen universumi voi syntyä tyhjästä. Mutta tässä ajattelussa oleellista on, että on ensin olemassa kvanttifysiikan mukaiset luonnonlait! Miksi ne olivat olemassa?!
Toistaiseksi paras keksimäni idea on, että kausaliteettia ei myöskään ollut olemassa ennen "alkuräjähdystä". Toisin sanoen, ensin tuli seuraus (alkuräjähdys), ja vasta sitten syy (luonnonlait, jotka mahdollisti alkuräjähdyksen).
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 4 575
Minä pidän henkilökohtaisesti alkuräjähdystä täysin mahdottomana. Tai ainakaan se ei ihmismieleen tunnu upoavan.
Käsittääkseni alkuräjähdystä perustellaan sillä, että maailmankaikkaus näyttää laajenevat. Tästä on vedetty johtopäätös, että jostakin pisteestä kaiken tämän liikkeen on pitänyt saada alkunsa -> alkuräjähdys.
Ymmärtääkseni alkuräjähdyskään (vai onko ollut useita saman/eriaikaisia alkuräjähdyksiä) ei kaikkea selitä, mutta taitaa tällä hetkellä olla yleisimmin hyväksytty malli.
Mitäs jos maailmankaikkeutta pitääkin yllä spiraali (jatkuva 'alkuräjähdys'), joka imee materiaa yhdestä suunnasta ja sinkoaa sen toisesta suunnasta laajenevaksi maailmankaikkeudeksi (joka taas joskus imeytyy spiraaliin uudelleen kierrätettäväksi / laajennettavaksi)?
Käsittääkseni alkuräjähdystä perustellaan sillä, että maailmankaikkaus näyttää laajenevat. Tästä on vedetty johtopäätös, että jostakin pisteestä kaiken tämän liikkeen on pitänyt saada alkunsa -> alkuräjähdys.
Ymmärtääkseni alkuräjähdyskään (vai onko ollut useita saman/eriaikaisia alkuräjähdyksiä) ei kaikkea selitä, mutta taitaa tällä hetkellä olla yleisimmin hyväksytty malli.
Mitäs jos maailmankaikkeutta pitääkin yllä spiraali (jatkuva 'alkuräjähdys'), joka imee materiaa yhdestä suunnasta ja sinkoaa sen toisesta suunnasta laajenevaksi maailmankaikkeudeksi (joka taas joskus imeytyy spiraaliin uudelleen kierrätettäväksi / laajennettavaksi)?
"Arkijärjellä" ei kannata edes yrittää ymmärtää jotain alkuräjähdystä, mustaa aukkoa tai hiukkasten parittumista tai jotain muuta kvanttifysiikan "kummallisuutta".
Mustan aukon koko ei ole nolla vaan sehän on se tapahtumahorisontin kokoinen ympyrämäinen alue ja sen sisäpuoliset osat. Pienimmillää luokkaa 20 kilometriä mitä on havaittu ja suurimmillaan miljardeja kertoja aurinkoa painavammissa mustissa aukoissa isompi mitä meidän aurinkokunta halkaisijaltaan.
Mikäli meidän tuntema fysiikka pätisi mustassa aukossa, niin sehän aika pysähtyy täysin mustassa aukossa. Eli miljoonasosa sekunnin aika mustassa aukossa vastaisi paljon paljon pidempää aikaa mitä miljardi triljoonaa vuotta meidän maapallon ajassa. Se on pitkä aika se. Sama kuin valofotonin tapauksessa meidän tuntemassa avaruudessa jossa kymmenen plus miljariakin vuotta kulkenut valofotoni "kokee" sen vuosimiljardien maapallon ajassa kestäneen matkan lyhyempänä kuin nanosekuntti.
Mikäli Hawkingin säteily pitää paikkaansa, niin sehän musta-aukko "höyrystyy" lämmöksi avaruuteen vähitellen kokonaan ja lakkaa olemasta. Tämä vaatii miljardeja triljoonia vuosia aikaa meidän ajankulullamme mitattunu. Mielenkiintoinen kysymys minusta on siinä, että mitä tapahtuu silloin kun mustasta aukosta on haihtunut sen verran materiaalia Hawkingin säteilyn kautta, että se ei ole enää musta aukko vaan alittaa sen kriittisen massan mikä mustan aukon syntymiselle ainakin vaaditaan. Eli pamahtaako se musta aukko sillä hetkellä näkyviin ulkopuoliselle avaruudelle ja missä ihmeen muodossa se materia tai energia on, joka tulee näin näkyviin entisestä mustasta aukosta? Tämä on äärimmäisen teoreettista pohdintaa, kun Hawkingin säteilyn myötä mustasta aukosta haihtuu niin hitaasti energiaa, että ympäröivästä avaruuden "tyhjiöstä" sinne syöksyy atomeja, ioneja ja muita hiukkasia sekä valoa sellaista vauhtia, että se on heti monin kertainen vauhti verrattuna siihen mitä se Hawkingin säteilyn vuoksi menettää massaansa se musta aukko. Eli tähän kysymykseen vastausta saanee odottaa paljon paljon kauemmin aikaa vuosissa mitä tässä universumissa on atomeja. Ehkä jossain äärettömän kaukaisessa tulevaisuudessa kun kaikki tämän universumin (pois lukien ehkä mustissa aukoissa olevat) atomitkin ovat muuttuneet fotoneiksi universumi on niin laajentunut, että se valo mitä universumissa on ei riitä enää "valaisemaan" pienimpiä mustia aukkoa niin paljon kuin Hawkingin säteilyn myötä siitä haihtuu energiaa avaruuteen.
Mustat aukot ovat sen verran kummallisia ja vaikeita käsittää, että niitä ja niiden olemusta ja fysiikkaa pohtii monet Nobel-tason aivot koko elämänsä ymmärtämättä niistä oikeasti oikeasti lopulta oikein mitään.
emagdnim
Tukijäsen
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 11 878
Joo ei näitä ihan helpolla saa pieneen pääkoppaan mahtuun, ku pelkästään kokoluokat tällaista.
Yhdessä vesipisarassa on noin 6.023×10 potenssiin 19 atomia. Jokaiselle maapallon seitsemälle miljardille ihmiselle kun ne yhden vesipisaran atomit jakaisi tasan, niin siitä riittäisi jokaiselle vajaa sata tuhatta miljardia atomia.
Siitä voi sitten yrittää hahmottaa miten paljon niitä atomeja jossain mittakaavassa maapalolla ja aurinkokunnassa jo olisi. Ja miten paljon linnunradassa ja miljardeissa muissakin vastaavissa galakseissa.
Sitten niin monta vuotta ja paljon pidempäänkin kun odottelee kuin tässä universumissa on atomeja, että tämän universumin kaikki atomitkin ovat vähitelleen muuttuneet fotoneiksi, niin se aika on niin pitkä ettei sitä ihminen voi ikinä käsittää. Siitä kun odottelee vielä pitkän aikaa eteenpäin niin ne mustat aukot saattavat alkaa kadota Hawkingin säteilyn kautta olemattomiin.
Joskus jotain nobelpalkitun fyysikon Roger Penrosen haastattelua kuuntelin, jossa hänen arvio oli että siinä menee tuostakin noin triljoonia kertoja pidempi aika kunnes tulee joku häiriö pelkkää energiaa fotonien muodossa sisältävään meidän universumiin ja seuraa uusi alkuräjähdys. Tästä taas alkaa uusi universumin aika ja kenties samanlainen elinkaari. Sitten kun tämä toistuu noin triljoona triljoona kertaa, niin syntyy taas sattumalta universumi missä elämä on taas mahdollista.
Sen verran isoja lukuja ja pitkiä aikoja nuo ettei niitä voi koskaan ihminen edes ymmärtää. Ja ikuisuuden rinnalla tuo aika on olemattoman lyhyt. Ja onko sillä ajallakaan mitään merkitystä jos jossain universumissa ei synny elämää joka ympäristöä voisi havaita?
emagdnim
Tukijäsen
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 11 878
ja onkos aikakin vain tämänhetkisen universumin ominaisuus, joka myöskin jossain vaiheessa alkuräjähdystä syntyi vai jotain ihan muuta?
e: taitaa olla jo offtopikkia, vaikka sinänsä liittyykin. En tiedä.
Se on minun käsittääkseni kysymys johon kukaan ei osaa varmuudella nykyään vastata. Eli kysymykseen siitä, että oliko aikaa olemassa jo ennen alkuräjähdystä.
Wasabrod
Tukijäsen
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 1 344
Voi olla näinkin. Mutta miksi tämä spiraali on olemassa?
Teorioita riittää. Lueskelin semmoisesta, että tätä inflaatiota tapahtuu koko ajan, vähän joka paikassa. Ja että tässä meidän havaitsemassa maailmankaikkeudessa se inflaatio lokaalisti pysähtyi 13,8 miljardia vuotta sitten, mutta että niitä inflaatioita syttyy jatkuvasti ikään kuin päättymättömässä fraktaalissa. Ja nämä "kuplat" joissa inflaatio on pysähtynyt voisivat olla multiversumin eri "maailmankaikkeuksia".
Mustan aukon muodostaa tiheys, ei massa. Tosin käytännössä riittävän ison tiheyden saa aikaiseksi riittävän ison massa. Mutta silti tiheys on se, mistä aukko syntyy. Näin ollen kun aukko menettää massaansa säteilemällä, ei se kovin pian "tule näkyväksi". En oikeastaan tiedä missä vaiheessa se tulisi näkyväksi, vai tuleeko ollenkaan. Tuskin vielä kun tapahtumahorisontti on protonin koko luokkaa, ehkä sitten kun tapahtumahorisontti on Planckin vakion luokkaa? Tällöin aukko olisi siis todella pieni, eikö siellä olisi enää juurikaan energiaa, ja mitään kummoista pamahdusta ei tapahtuisi.
Vielä tarkennuksena, että jos otan hiekanjyvän ja puristan sen riittävän pieneksi, siitä syntyy musta aukko. Tosin hyvin hyvin pienen tapahtumahorisontin omaava musta aukko. Maapallon jos puristaa noin marmorikuulan (vai oliko herneen) kokoiseksi, se romahtaa mustaksi aukoksi, jonka tapahtumahorisontti on siis tuo raja, minkä sisään kaikki massa täytyy puristaa.
edit: mustan aukon koon laskeminen on helppoa, voi esim kokeilla tällä laskurilla: Schwarzschild Radius Calculator
Uutiset
-
Rentouttavaa ja tunnelmallista joulua 2024!
24.12.2024 09:59
-
Lenovon erikoiset CES-uutuuskannettavat vuotivat julki ennakkoon
20.12.2024 15:23
-
Joulun 2024 piparkakkutalokilpailu on käynnistynyt TechBBS-foorumilla!
20.12.2024 14:42
-
Lenovo valmistelee SteamOS:llä varustettuja käsikonsoliluokan Legion Go -tietokoneita
20.12.2024 14:05
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (51/2024)
20.12.2024 13:50
Uutisia lyhyesti
-
Taittuvanäyttöinen OnePlus Open 2 saatetaan nähdä vasta odotettua myöhemmin- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
Sony on saavuttanut 20 miljardin toimitetun kamerasensorin rajapyykin- Kaotik
- Vastauksia: 5
-
-
-
