Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Mä oon aina ollu siinä käsityksessä et Venus on se kolmanneks kirkkain kappale. Välillä mollottaa tuolla suunnassa kovinkin kirkkaana, ihan selkeästi kaikista muista tähtimäisistä kappaleista erottuen
Valosaasteiselta yötaivaalta pystyy, ainakin näin muutaman kuukauden kokemuksella, bongaamaan helposti Kuun, Jupiterin, Marsin ja Aldebaranin. Venus taitaa ainakin tällä hetkellä kadota horisontin taakse ennen pimeyttä.Mä oon aina ollu siinä käsityksessä et Venus on se kolmanneks kirkkain kappale. Välillä mollottaa tuolla suunnassa kovinkin kirkkaana, ihan selkeästi kaikista muista tähtimäisistä kappaleista erottuen
Mä oon aina ollu siinä käsityksessä et Venus on se kolmanneks kirkkain kappale. Välillä mollottaa tuolla suunnassa kovinkin kirkkaana, ihan selkeästi kaikista muista tähtimäisistä kappaleista erottuen
Yöllä Ranskan rannikolle iski n. metrin kokoinen asteroidi.
Valaisi kirkkaasti.
Eipä noilla tiedoilla voi mitään sanoa.Siis tuliko toi möllykkä maahan asti? e: Tarkennuksena siis, että minkä kokoisena toi tuli maahan? Näemmä olikin odotettu osuvan maahan, ku luki tekstin.
Esim Chelyabinskin meteori (noin 18 metrinen) räjähti 30km kokrkeudessa. Sillä oli nopeutta joku 70 000 km/h. Tulokulma oli hyvin loiva, joten se jatkoi ilmakehässä niin pitkäään, että lämpötilaerot meni överiks ja koko roska räjähti. Isoin säilynyt palanen on joku 500 kiloinen murikka (alunperin 10 000 tonnia, eli 10 miljoonaa kiloa), mutta suurin osa siitä on pelkkää pölyä.
Taivaalla sellainen aurinkomyrsky menossa ettei ole useaan vuoteen vastaavaa ollut, joten katse taivaalle jos sattuu olemaan pilvetöntä, mahdollisesti sellaisia revontulia tiedossa ettei välttämättä ihan heti näe.
Joku napannut viime yönä kun myrsky alkoi.
Yli puoli taivasta revontulia, Pöytyä
Heräsin. Olo oli levoton, kuumeinen. Mitä kello on? Puoli seitsämän. Ah, niin. Töihin. Katsoin kelloa. Kaksi tuntia unta takana. Huokasin. Ehkä kahvi auttaa, mietin toiveikkaana. Sisimmissäni tiesin, että siitä ei ole helpotusta. Päivästä tulee raskas. Miten tähän päädytti... © 2024 Matti Helinwww.taivaanvahti.fi
20.50 näkyi pohjoistaivaalla aika kirkas meteori, paloi noin sekunnin. Alkoi kirkkaasta valkoisesta pisteestä ja muuttui kirkkaaksi vihreäksi palloksi ja sitten hajosi ja sammui useampaan punaiseen "osaan". Tosi matalalla näkyi kun telkkaria katsellessa kiinnitin siihen huomiota, oisko ollut noin 20 astetta horisontista kun huomasin sen ja noin 5-10 astetta kun se hajosi.
Taivaanvahtiinhan tuon vois ilmoittaa, mutta eipä tuo palvelu tällä hetkellä toimi. Eka kunnon meteori minkä koskaan nähnyt..
Näyttäis olevan n. 150 havaintoa siellä tulipallosta tällä hetkellä.Taivaanvahti alhaalla, kun porukka lataa sinne niin paljon revontulihavaintoja?
Näin penskana oikein komeat moniväriset ja eloisat revontulet, ja minusta niistä lähti myös ääntä, jotain rätinää tai särinää.
Onko kenelläkään muilla havaintoja revontulien äänistä?
Näin penskana oikein komeat moniväriset ja eloisat revontulet, ja minusta niistä lähti myös ääntä, jotain rätinää tai särinää.
Onko kenelläkään muilla havaintoja revontulien äänistä?
Kaupungissa tuskin pääsee kuulemaan revontulien ääniä, on liian paljon kaikenlaisia ympäristöääniä.Pari kertaa kovien revontulien aikana on ollut juurikin tuollaista särinää, vähän kuin olisi staattista sähköä hinkannut ja päästänyt esim. kissoista. Vaatii kyllä hiljaiset olosuhteet, kun jossain kaupungissa ei moista kuule.
En saa tarkennettua kuvaa niin, ettei tuommoista ”halo” ympyrää jää, linssien kohdennus kait pielessä? Tässä kuva kuusta josta näkee hyvin, mitä tarkoitan.
vaikka siis kuinka ruuvaan tarkennusta edes/takas en saa kuvaa semmoiseksi, että reunat piirtyy terävänä.
Sama ongelma jos katsoo tähtiä tai mitä vaan suoraan silmällä, ilman tota 90 asteen linssiä. Eilen googlettelin ongelmaa ja päädyin itsekin kollimointiin. Tossa putken suulla on kolme ruuvia 120 asteen erolla toisistaan, täytyy kokeilla niitä ruuvailla.Onko sama juttu suoraan silmällä katsottaessa? Ovatko tähdet pistemäisiä vai komeettamaisia, eli häntivät johonkin suuntaan? Jos tähdet eivät ole pistemäisiä silmällä katsottaessa, kollimointi on pielessä. Ts. linssit ja tarkennuslaite eivät ole linjassa ja ne pitää kohdistaa kollimointiruuveilla, jos sellaiset edes on. Linssiputkissa ei aina ole, koska ne on kohdistettu hyvin tehtaalla ja kollimointi myös pysyy ajan mittaan. Myös tarkennuslaite voi olla vinossa ja sitä voi koittaa kääntää.
Sen verran katsoin tuon putken manuaalia, että "kuvausmoodi" on aika vitsi. Siinä vedetään kuminauhoilla kännykkä kiinni joten ei ihme jos sillä tulee paskaa jälkeä. Putkessa ei välttämättä ole mitään vikaa, ei tolla tavalla saa kovin helposti mitään kunnollista jälkeä.
Tossa ois ainaki manuaali ko. putkelle, jos siitä ois apua? https://s3.amazonaws.com/celestron-...2405_Inspire_90AZ_Costco_Manual_English_F.pdfSama ongelma jos katsoo tähtiä tai mitä vaan suoraan silmällä, ilman tota 90 asteen linssiä. Eilen googlettelin ongelmaa ja päädyin itsekin kollimointiin. Tossa putken suulla on kolme ruuvia 120 asteen erolla toisistaan, täytyy kokeilla niitä ruuvailla.
Ostin ton putken uutena ”käytettynä” torista vaimolle, naisoletettu myi joka oli sen lapselleen hankkinut, muttei kumpikaan osannut katsoa sillä. Huomasin jo kauppoja tehdessä, että etummainen linssi helisee jotenkin. Kotona purkasin vähän ja selvisi, että linssin päätykorkki oli vedetty väärille kierteille hieman eikä se ollut riittävän kireällä. Silloin kuva oli vielä huonompi.
Avasin korkin, otin molemmat linssit pois, putsasin IPA:lla ja kasasin oikein niin sain tämmöiseksi kuin nyt.
Tästä ei ollut mainintaa, kuuluko edes ketjuun? Avaruuteen kumminkin liittyy, ihan mielenkiintoista katsoa miten 3D-printtausta sovelletaan uusiin aloihin.
Jälleen kerran, todellisuus on tarua ihmeellisempää. Onko käsitystä mikä "kappale" toimii tuossa linssinä?Webb otti kuvan käytännössä täydellisestä Einstein Ringistä.
Kuvan galaksi SPT0418-47 on (oli) noin 12 miljardin valovuoden päässä.
Jälleen kerran, todellisuus on tarua ihmeellisempää. Onko käsitystä mikä "kappale" toimii tuossa linssinä?
Käytännössä ei. Puhutaan miljoonista vuosista. Esim Aurinko kiertää Linnunradan 220 miljoonassa vuodessa, eli jos vaikka tarkkailee Andromeda, niin ei sieltä pysty näkemään mitään muutosta vuosituhansien aikaan. Poislukien supernovat.Galaksit ja galaksiryhmät liikkuu, niin tapahtuuko galaksien sijainnissa semmoista vaihtelua, minkä huomaa ihmiselon aikana?
On "näkynyt". Käytännössä se on niin himmeä kohde, ettei sitä olisi huomattu nykyisillä laitteilla. Mutta periaatteessa kyllä, koska galaksit kiertää toisiaan, joka tarkoittaa että linssi efektiä ei aina ole ollut (esim kun ne oli meistä katsoen rinnakkain).[/QUOTE]Eli tyyliin onko tuo renkaan galaksi joskus aiemmin näkynyt suoraan, ilman linssiä?
Mulla on vaikeuksia hahmottaa alkuräjähdystä. Webbillä pyritään saamaan kuvaa heti alkuräjähdyksen jälkeisestä tilasta. Google kertoo, että alkuräjähdys ei tapahtunut missään. Miten ihmeessä meidän tämänhetkisestä positiosta avaruudessa kyetään kuitenkin saamaan dataa 14 miljardin vuoden takaisista tapahtumista jossain tietyssä suunnassa? Jos jossain suunnassa on jotain tapahtunut tiedettävästi aika pian alkuräjähdyksen jälkeen, mutta ei tiedetä missä alkuräjähdys on ollut? Tieteen kuvalehdellä on joku artikkeli aiheesta joka on maksumuurin takana ja englanninkieliset vastineet on vähän vaikeita ymmärtää
Maailmankaikeudella on keskusta, mutta se ei välttämättä ole näkyvän maailmankaikkeuden sisällä.
Näkyvä maailmankaikkeus on se mitä me pystytään havainnoimaan, johtuen valon äärellisestä nopeudesta. Todellinen maailmankaikkeus on paljon suurempi.
Sen lisäksi maailmankaikkeus laajenee joka pisteestä joka suuntaan, joka ylittää jopa valon nopeuden, eli emme koskaan voi nähdä kaikkea. Kaikkeuden toiselta puolelta lähtenyt valo ei koskaan saavuta meitä, joten keskuksen määrittäminen on mahdotonta.
Tässä tulee se ihmisen ymmärrys vastaan. Maailmankaikkeus ei noudata luonnonlakeja siinä mielessä kun me ymmärretään ne. Maailmankaikkeus on jossakin tilassa meidän maailmankaikkeuden ulkopuolella. Siellä ei ole valonnopeutta, koska esim. valo liikkuu vain meidän maailmankaikkeuden sisällä.Mites siinä vaiheessa kun alkuräjähdys juuri kävi ja sen koko oli luokkaa tennispallo? Ehtikö sen pallon laidalta valo koskaan sen toiselle laidalle? Ja jos tuo pallo laajeni valoa nopeammin, niin eikös pelkän yksittäisen atomin sellaisiin nopeuksiin saaminen olisi kuluttanut kaiken energian koko sen hetkisessä maailmankaikkeudessa?
Jos ajattelet, että maailmankaikkeuden molemmilla reunoilla galaksit liikkuu lähes valon nopeudella toisistaan poispäin, niin ei ne koskaan voi havaita toisiaan. Valon pitäisi matkata ylivalonnopeudella, ja siihen lisäksi avaruuden laajeneminen joka pisteessä.Vai oliko se ratkaisu että avaruus kyllä voi laajeta valoa nopeammin ja sitä kautta mahdollistaa pallon ulkokehän pakenemisen sitä vauhtia ettei toisen reunan valo koskaan saavuta toista...
Tämä on yksi teorioista. Musta aukon tiheys on ääretön. Siellä voi siis olla äärettömästi energiaa.Tiheyden puolesta tuo olisi ollut musta aukko, josta siis valonkaan ei pitäisi pystyä pakenemaan, paitsi ilmeisesti siinä tapauksessa että se avaruus mustan aukon sisällä lähtee laajenemaan niin vauhdilla että kamat sisältä katoaa joka suuntaan.
En kyl ihan ymmärrä kysymystä.Jos ajan puute muuten pätee valon nopeudella kulkiessa, niin päteekö se myös jos tuo nopeus on osittain avaruuden laajentumista ja vain osittain
Valo ei koe aikaa, vaan on omasta näkökulmastaan aina heti perillä.En kyl ihan ymmärrä kysymystä.
Sekin on yksi vakavasti otettava teoria, että koko universumimme ja alkuräjähdys olisi syntynyt ja olisi edelleen mustassa aukossa. Aivot menevät viimeistään siinä vaiheessa solmuun jos alkaa pohtia, että mitä ne mustat aukot sitten ovat, joita meidän galaksisissa ja universumissa on, ja voiko niidenkin sisällä olla menossa samanlainen alkuräjähdys ja siitä syntynyt universumi kuin meidänkin tuntema universumi on. Ja niin edelleen.
Tuossakin on se erikoisuus että jos jo tapahtumahorisontin kohdalla nopeus aukon sisään päin on valonnopeus, niin siellä sisäpuolellakin sen pitäisi olla ja vähän enemmänkin. Taaskaan mikään aukon sisällä oleva ei kokisi aikaa ja puolet horisontista ei näkyisi valon tippuessa keskustaa kohti nopeammin ja nopeammin.Jotkut nykyastronomit ja fyysikot ovat myös teorian kannalla että eläisimme mustassa-aukossa joka tukisi "ajatusleikkiäni".
Tämä on kieltämättä ihmisjärjelle vaikea asiaa ajatella ja mieltää. Missä tapahtui alkuräjähdys? Ei missään. Universumi laajenee, missä se laajenee? Ei missään.Tässä tulee se ihmisen ymmärrys vastaan. Maailmankaikkeus ei noudata luonnonlakeja siinä mielessä kun me ymmärretään ne. Maailmankaikkeus on jossakin tilassa meidän maailmankaikkeuden ulkopuolella. Siellä ei ole valonnopeutta, koska esim. valo liikkuu vain meidän maailmankaikkeuden sisällä.
Meidän maailmankaikkeus on vain "kupla" jossakin tuntemattomassa, jota ei voida ymmärtää kuin vain ehkä matematiikan avulla. Multi-versum on yksistänselityksistä. Eli useita maailmankaikkeuksia "jossain". Sitä on vaikea ymmärtää millään järjellisellä tavalla.
Aine eli hiukkaset ja energia eli säteily ovat ihan sama asia. Sinänsä ei ole merkitystä puhutaanko atomeista vai fotoneista tai sähkömagneettisesta säteilystä, ne ovat yhtä ja samaa, hieman eri muodossa. Inflaatioteoria on tosiaan keskeinen teoria tänä päivänä, se ilmeisesti sopii parhaiten havaintoihin. En tunne sitä kovin hyvin, vajavainen ymmärrykseni on, että maailmankaikkeus tosiaankin laajeni alussa hirvittävän suurella, valonnopeutta valtavan paljon suuremmalla nopeudella, inflatorisesti. Eli universumi laajeni siitä tennispallon kokoisesta (oikeastaan paljon pienemmästä), universumin mittakaavaan lähes hetkessä, ja jostain syystä tämä inflatorinen laajeneminen sitten pysähtyi. Universumissa alussa ollut energia jakaantui inflaatiossa suht tasaisesti, mikä voidaan tänä päivänä havaita.Atomit syntyi kauan aikaa alkuräjähdyksen jälkeen (puhutaan useista millisekunneista, jopa sekunneista). Alussa oli vain energiaa, sitten tuli photonit (valo), kvarkit yms.myöskin alussa oli "inflaatio" jossa maailmankaikkeuden koko kasvoi räjähdysmäisesti millisekunneissa.
Oma näkymykseni on, että mustalla aukolla on rajallinen massa. Täten sillä on myös rajallinen energia, ei suinkaan ääretön. Suhteellisuusteorian mukaan mustassa aukossa aine pakkautuu singulariteetiksi, mutta ymmärtääkseni ajatellaan, että suhteellisuusteoria ei enää kovin hyvin päde näin pienissä mitoissa, eli mustan aukon tapauksessa pitäisi avuksi ottaa kvanttifysiikka. Toisin sanoen, kaikki aukkoon päätynyt aines ei välttämättä ole pakkautunut matemaattiseksi pisteeksi, jolloin (energia)tiheyskään ei ole ääretön.Tämä on yksi teorioista. Musta aukon tiheys on ääretön. Siellä voi siis olla äärettömästi energiaa.
Tässäpä se suurin arvoitus onkin: miksi oli olemassa luonnonlait, vaikka ei ollut olemassa mitään? Kvanttifysiikasta tosiaan voidaan johtaa, että kokonainen universumi voi syntyä tyhjästä. Mutta tässä ajattelussa oleellista on, että on ensin olemassa kvanttifysiikan mukaiset luonnonlait! Miksi ne olivat olemassa?!Yksi toinen vaihtoehto, että alkuräjähdys syntyi "tyhjästä" (maailmankaikkeuden ulkopuolella). Tyhjästä voi syntyä energiaa, vaikka se ålyttömältä kuulostaa. Esim virtuaalihiukkset voi syntyä koska, vain missä tahansa, eikä se riko luonnonlakeja. Ainakaan matematiikan puolesta.
Minä pidän henkilökohtaisesti alkuräjähdystä täysin mahdottomana. Tai ainakaan se ei ihmismieleen tunnu upoavan.
Käsittääkseni alkuräjähdystä perustellaan sillä, että maailmankaikkaus näyttää laajenevat. Tästä on vedetty johtopäätös, että jostakin pisteestä kaiken tämän liikkeen on pitänyt saada alkunsa -> alkuräjähdys.
Ymmärtääkseni alkuräjähdyskään (vai onko ollut useita saman/eriaikaisia alkuräjähdyksiä) ei kaikkea selitä, mutta taitaa tällä hetkellä olla yleisimmin hyväksytty malli.
Mitäs jos maailmankaikkeutta pitääkin yllä spiraali (jatkuva 'alkuräjähdys'), joka imee materiaa yhdestä suunnasta ja sinkoaa sen toisesta suunnasta laajenevaksi maailmankaikkeudeksi (joka taas joskus imeytyy spiraaliin uudelleen kierrätettäväksi / laajennettavaksi)?
Joo ei näitä ihan helpolla saa pieneen pääkoppaan mahtuun, ku pelkästään kokoluokat tällaista.suurimmillaan miljardeja kertoja aurinkoa painavammissa mustissa aukoissa isompi mitä meidän aurinkokunta halkaisijaltaan.
Joo ei näitä ihan helpolla saa pieneen pääkoppaan mahtuun, ku pelkästään kokoluokat tällaista.
ja onkos aikakin vain tämänhetkisen universumin ominaisuus, joka myöskin jossain vaiheessa alkuräjähdystä syntyi vai jotain ihan muuta?Ja onko sillä ajallakaan mitään merkitystä jos jossain universumissa ei synny elämää joka ympäristöä voisi havaita?