Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

Ingressi (jonka kurkimies olisi voinut itsekin lisätä, ei pelkkiä linkkejä):
Uuden tutkimuksen mukaan Mars oli merien peittämä ennen kuin maapallo oli ehtinyt edes täysin muodostua. Teoriassa elämää olisi tuolloin voinut syntyä naapurimme merissä.

@kurkimies , jos näet jonku jutun jakamisen arvoiseksi, niin voinet samalla kertoa miksi se on jakamisen arvoinen ja/tai referoida asiaa omin sanoin. Tai edes lainata jonku oleellisen asian artikkelista. Mm. amppareista löytää samat linkit, nii ei paljoa lisäarvoa tuo, että niitä täällä jakaa vain.
 
Viimeksi muokattu:
Sopinee varmaan aiheeseen? Tänään olis tunnin päästä (osittainen) auringonpimennys. Pohjoisessa "paras". Helsingissä ainakin on niin paska sää, että hirveästi ei pääse seuraamaan.
 
Avaruuspallokala!
 

Liitteet

  • nasa_sun.jpeg
    nasa_sun.jpeg
    124,3 KB · Luettu: 37
  • SunPuffer.gif
    SunPuffer.gif
    66,9 KB · Luettu: 14
SpaceX testas Boosteria ensimmäistä kertaa 14 Raptor v2 moottorin kera (yhteensä moottoreita on 33).

Seuraavaks luultavasti testataan toiset 14, ja loput 5 vielä erikseen (tai mahdollisesti kaikki 19 yhdessä).

Jos ongelmia ei tule, niin Starship on valmis testilennolleen.

Olisi kyllä hienoa olla näkemässä ja kuulemassa tuo. 14 moottoriakin jo antaa enemmän potkua kuin Space Shuttlella koskaan oli (tosin nyt ei varmaan ihan täydellä teholla ajettu, mutta minimissään 40% teholla voi Raptor v2 moottoreita käyttää).

Kun kaikki 33 moottoria käynnistetään, niin se tulee olemaan melkoinen show.

 
Jytisee varmaan upeasti. STS-101 olin katsomassa ja oli aikamoinen kokemus sekin. Varsinkin kun laukaisu tapahtui pimeään aikaan. Komea valoshow.
 
Jytisee varmaan upeasti. STS-101 olin katsomassa ja oli aikamoinen kokemus sekin. Varsinkin kun laukaisu tapahtui pimeään aikaan. Komea valoshow.
Joo jytisee varmasti.

Ilmeisesti vähän liikaakin. Ilmeisesti tuosta pölypilvestä iso osa on launch padin alla olevaa betonia joka yksinkertaisesti pulverisoitu ja lensi taivaan tuuliin.

Eli SpaceX joutuu keksimään jonkun ratkaisun, ettei koko launch padi hajoa, kun lyödään kaikki moottorit tulille.

Nyt oli vasta 14 moottoria käytössä, 40% teholla. Eli 17% koko Boosterin tehosta. Alkaa kuulostamaan melkoiselta pommilta, kun lyödään kaikki teho päälle.
 
No koko big bang teoria kaukana olevine protogalakseineen, ne vanhat galaksit kun näyttävät olevan paljon valmiimpia kuin teoriat ovat ennustaneet.
Teoria on aina teoria.

Sen takia me näitä luotaimia avaruuteen lähetetään.

Teoreettinen fysiikka ja matematiikka antaa meille vain mahdollisen ja mahdottoman rajat. Se mitä oikeasti maailmankaikkeudessa on tulilla, pitää tutkia ihan fyysisillä havainnoilla, niin kauan kuin meillä ei ole Kaiken Teoriaa. Hubble muutti meidän käsityksen Maailmankaikkeudesta, ja saman tulee tekemään Webb. Mutta myös Webb on vain askel lähemmäksi lopullista ymmärrystä, jos sitä koskaan voi saavuttaa.

Teorioita tulee ja menee, jotkut tarkentuu, mutta vielä on pitkä matka kaiken ymmärtämiseen.

Se, että löydetään jotain uutta ja odottomatonta, ei tarkoita, että kaikki meidän fysiikan ymmärryksessä on väärin.

Ihminen ei pysty täysin ymmärtämään edes Maapallon rakennetta, niin miten sitten koko Universumin.
 
Onko teidän mielestä James Webb teleskoopin taholta tullut harmillisen vähän, jopa ehkä omituisen vähän kuvia?

Onkohan siellä pasmat sekaisin kun monet teoriat näyttävät joutuvan romukoppaan?
Kuvia kyllä tulee paljon ajankuluessa (ei Hubblen kuviakaan joka päivänä julkaistu).

Kannattaa muistaa, että Webb ei ole mikään yksityinen projekti, vaan se on satojen organisaatioden yhteistyö, tuhansien tutkijoiden. Noilla tutkijoilla on aina etuoikeus siihen dataan, mihin ovat Webb aikansa käyttäneet. Tutkimustulosten julkaiseminen voi kestää viikkoja tai kuukausia, jopa vuosia.

Sen lisäksi kannattaa muistaa, että Webb ei ole pääosin tehty valokuvauksen kannalta, vaan sen tärkein tutkimusväline on spektrometri(t). Ne ei vaan ole visuaalisesti mitenkään tavalliseen kansaan vetoavia.

Hyviä kuvia voi selailla vaikka Flickristä: Webb Images - 2022

Siellä on Webbin, Hubblen ja Spitzerin kuvia verrokkina samoista kohteista. Esimerkkinä vaikka seuraava kuva, joka näyttää Spitzerin ja Webbin eron (molemmat suunnilleen samalla infrapuna-lueella).

Ei varmaan tartte sanoa miksi Webb on kuin toiselta planeetalta.

1668527058980.png
 
Artemis 1 olisi nyt määrä laukaista huomenna keskiviikkona Suomen aikaa klo. 08:04 mikäli oikein laskin.
 
Artemis I (SLS Block 1, eli Space Launch System Block 1) laukaistiin ongelmitta tänään.

Yksi askel lähemmäksi Kuuta 50 vuoden odotuksen jälkeen.

Aremis I on miehittämätön lento, mutta Artemis II tulee olemaan miehitetty (joskin Kuuhun ei laskeuduta). Artemis III tulee olemaan ensimmäinen laskeutuminen, noin vuonna 2025.

 
Spacex myös melskannut kuuhun menemisestä SpaceX

Mutta tarkoittaako tuo että suunnittelisivat ihmisen astumista kuun kamaralle? Jos kyllä niin sitten ihan mielenkiintoinen kisa NASA:n ja space-X:n välillä
 
Jos kyllä niin sitten ihan mielenkiintoinen kisa NASA:n ja space-X:n välillä
Tässähän tulee ihan for all mankind vibat, vaikkei neukkuja kisassa nyt olekkaan :D edit: Olis kyllä pirun siistiä olla todistamassa tätä. Ikävä kyllä en ollut syntynyt ekan kuukeikan aikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tässähän tulee ihan for all mankind vibat, vaikkei neukkuja kisassa nyt olekkaan :D

On nämä kyllä positiivista vaihtelua sotauutisten sijaan, jotain kehitystä ihmiskunnalta sentään.

Aika hyvässä hengessä käytävä kisa ilmeisesti kuitenkin, NASAhan on antanut SpaceX:lle useita miljardisopimuksia. Myös aikoinaan käytännössä pelastanut Muskin, ainakin tämän haastattelun mukaan :

 
Spacex myös melskannut kuuhun menemisestä SpaceX

Mutta tarkoittaako tuo että suunnittelisivat ihmisen astumista kuun kamaralle? Jos kyllä niin sitten ihan mielenkiintoinen kisa NASA:n ja space-X:n välillä
Kilpailu on, ehkä vähän väärä sana. NASA ei rakenna itse laskeutumisalusta, vaan antanut rahoitusta SpaceX:lle(taisivat myös joillekin muille), että sillä on laskeutumisalus kuun kiertoradalla kun he sinne saapuvat Artemiksella.
 
Universumissa saatta olla 100 kertaa enemmän galakseja...tai tuhat kertaa enemmän jne. Kaikki tämä on pelkkää spekulaatiota ja arvailua. Vähän samaa kun arvaillaan montako sääskeä on maailmassa jne. Tällä tiedollahan ei oikeasti tehdä mitään vaan saadaan mahtavia otsikoita kanteen:)
No onhan tuolla valtava merkitys kosmologian kannalta.

Esimerkiksi 10 kertainen määrä galakseja tarkoittaa paljon vähemmän pimeääainetta (ei välttämättä 10 kertaa vähemmän).

Kaikki uusi tieto maailmankaikkeudesta auttaa tarkentamaan meidän teorioita, ja lähestymään parempaa ymmärrystä maailmankaikkeuden rakenteesta, historiasta ja tulevaisuudesta.
 
No onhan tuolla valtava merkitys kosmologian kannalta.

Esimerkiksi 10 kertainen määrä galakseja tarkoittaa paljon vähemmän pimeääainetta (ei välttämättä 10 kertaa vähemmän).

Kaikki uusi tieto maailmankaikkeudesta auttaa tarkentamaan meidän teorioita, ja lähestymään parempaa ymmärrystä maailmankaikkeuden rakenteesta, historiasta ja tulevaisuudesta.

No olinkin aina ajatellut että loppujen lopuksi aika pieneltä avaruus tuntuu, mutta jos onkin kymmenen kertaa suurempi, niin sitten se tuntuu sopivamman kokoiselta.
 
No olinkin aina ajatellut että loppujen lopuksi aika pieneltä avaruus tuntuu, mutta jos onkin kymmenen kertaa suurempi, niin sitten se tuntuu sopivamman kokoiselta.
Tässähän ei ole kyse avaruuden koosta, vaan aineen tiheydestä avaruudessa (galaksien lukumäärästä). Maailmankaikkeus on edelleen se noin 90 miljardia vavovuotta. Siinä on vain enemmän tähtiä ja galakseja, kuin oletettu aiemmin.
 
Joo jytisee varmasti.

Ilmeisesti vähän liikaakin. Ilmeisesti tuosta pölypilvestä iso osa on launch padin alla olevaa betonia joka yksinkertaisesti pulverisoitu ja lensi taivaan tuuliin.

Eli SpaceX joutuu keksimään jonkun ratkaisun, ettei koko launch padi hajoa, kun lyödään kaikki moottorit tulille.
Näin satunnaisena sivustaseuraajana en tiedä, josko SpaceX jo käyttää tälläistä, mutta eikös NASA ole käyttänyt avaruusrakettien laukaisussa valtavaa vesimäärää joka syötetään raketin alla olevaan altaaseen jolloin alustaa tuhoava energia saadaan käytettyä veden höyrystämiseen.
 
13v Tytär haluaisi kaukoputken syntymäpäivä/joululahjaksi. Suosituksia 300-500€ butjetti.
 
Näin satunnaisena sivustaseuraajana en tiedä, josko SpaceX jo käyttää tälläistä, mutta eikös NASA ole käyttänyt avaruusrakettien laukaisussa valtavaa vesimäärää joka syötetään raketin alla olevaan altaaseen jolloin alustaa tuhoava energia saadaan käytettyä veden höyrystämiseen.
Itse muistan samoin. Erityisesti apollo ohjelman Saturn V rakettimoottorit aiheuttivat sen verran kovan äänenpaineen, joka olisi hajottanut laukaisualustan sekä itse menopelin, niin piti jotain keksiä tähän ongelmaan. En tiedä millainen metakka on ollut siihen aikaan tai avaruussukkula ohjelmassa. Jossain dokkarissa esim laskettiin sukkulassa olevan kaikki moottorit käytössä n 15miljoonaa hevosvoimaa. Ei siis savua ilman tulta
 
Mars-kulkijoiden alkuajoista saakka itseä ihmetyttänyt miksei niihin ole tehty mukaan minkäänlaisia pölyhuiskuja. Koska ongelmana on aina ollut aurinkokennoille kertyvä pöly joka lopulta tappaa koko mönkijän johon on sijoitettu satoja miljoonia. Vihdoin kaivelin mutten vieläkään löytänyt hyvää syytä miksei mönkijöihin ole tehty edes pieniä pölyhuiskuja... Koska niissä on kuitenkin aina käänneltäviä kameroita, niin samanlaiseen mekanismiin voisi varmasti pistää pyörivän huiskun?
Alla tekstiä aiheesta (jonka alkuperää en ole löytänyt) ja NASA-linkki mm. Mars-pölyyn liittyen.

Why_not_remove_dust_from_mars_rovers_solar_panels.png


 
Nyt kannattaa bongata komeettoja. C/2022 E3 (ZTF) ja C/2020 V2 (ZTF) näkyvät hyvin Suomen taivaalla. Käytännössä havaintoon tarvitsee molemmissa kiikarit. C/2022 E3 (ZTF) näkyy noin 5,8 magnitudin kirkkaudella, eli hyvällä kelillä sen näkee paljain silmin. Kameralla saa hyvin kuvia otettua. Kiikareilla näkyi hyvin, itse näin ihan pikkukiikareillakin sen.

Itse otan juuri kuvia jotka aion pinota yhteen. Laitan niitä ketjuun, kun ovat valmiina. Näkyy kyllä selkeästi ihan yksittäisessä kuvassa, mutta pinoamalla parempi mahdollisuus saada coma näkyviin

edit: kuvat otettu. Tässä C/2022 E3. Nikon D5000 + Nikkor 40 mm 2.8 G. n. 100 x 8 s valotusta pinottuna yhteen. Jollain 200 mm putkella saisi paljon näyttävämpää... Mutta onpahan havaittu! Kohteen oikeassa yläviistossa näkyy hieman sitä pyrstöä. Ja itse pallero on sitä komaa.

Pinonta ei ole komeetan kuvauksessa kovin hyvä metodi, koska komeetta liikkuu eri tavalla kuin tähdet. Tässä se nyt toimi kuitenkin yllättävän hyvin. Pitäisi myös opetella säätämään käyriä paremmin, luultavasti siitä 70 megatavun pinotusta tiffistä joku saisi paljon paremman...


c2022 e3 stacked crop guide.jpg


c2022 e3 stacked crop4 suurennos-pakattu.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tältä sivulta löytää myös mukavasti erilaisia lohkareita, jotka ohittavat aurinkokuntamme. Mielestäni hienosti toteutettu ja hetken aikaa aiheesta kiinnostunut jaksaa varmasti leikkiä.


Sivun alareunasta löytyy:
”Fully interactive, Eyes on Asteroids uses science data to help visualize asteroid and comet orbits around the Sun. Zoom in to travel along with your favorite spacecraft as they explore these fascinating near-Earth objects. Credit: NASA/JPL-Caltech.”
 
Katselin äsken tähtitaivaalle noin parinkymmenen minuutin ajan, ja taivaalla näkyi harvinaisen paljon sateliitteja. Arvioisin nähneeni niitä ehkä lähemmäs sata kappaletta, ja samalla myös yhden tavanomaista kirkkaamman tähdenlennon kaakon tienoilla. Samassa suunnassa näkyi myös kolmeen kertaan kirkkaita välähdyssarjoja, jotka muistuttivat hieman Iridiumeja. Välähdykset näkyivät samalla alueella etelän suunnassa noin viiden minuutin välein, mutta sarjojen välit eivät olleet identtisiä. Onko muilla kokemuksia vastaavanlaisista välähdyksistä?
 
Samassa suunnassa näkyi myös kolmeen kertaan kirkkaita välähdyssarjoja, jotka muistuttivat hieman Iridiumeja. Välähdykset näkyivät samalla alueella etelän suunnassa noin viiden minuutin välein, mutta sarjojen välit eivät olleet identtisiä. Onko muilla kokemuksia vastaavanlaisista välähdyksistä?

Todennäköisesti ihan tavallisia aurinkopaneelien välähdyksiä. Satelliitin pyöriessä välähdykset tulevat vähän miten sattuu.

Iridiumin 1. sukupolven satelliitteja on vielä muutama jäljellä joten on mahdollista että niitä välähdyksiä näkee (harvoin) vielä. Sitten on esim. NOSS-satelliitit jotka lentävät pareittain tai kolmestaan jolloin voi näkyä lyhyin väliajoin kuvailemasi kaltaisia välähdyksiä.
 
Selkeää keliä oli yöllä, joten eihän sitä voinut kuin kuvailla ja kiikaroida taivasta. Sain nyt paremman kuvan C/2022 E3 ZTF:stä aamuyöllä, kun kuu oli jo kauan sitten painunut alas. Tämän paremmaksi en varmaan pysty näillä välineillä, pitäisi saada pidempää putkea (tämä otettu 40 mm, joku 300 mm olisi paaljon parempi), parempaa kennoa ja seurantalaitteet. Valotusaika yht. 24 minuuttia, 13 s valotuksina.

c2022 e3 kuvaus 3 edited crop.jpg


Komeetan pystyin näkemään myös nippa nappa paljain silmin, kun käytti vähän mielikuvitusta. Sitä ei saa katsoa ihan suoraan, vaan vähän syrjäsilmällä, jossa on enemmän valoa aistivia soluja. Juuri ja juuri näkyi, ehkä, ainakin minä uskallan tituleerata, että paljain silmin olen sen nähnyt.

Samalla kun katselin komeettaa kiikareilla, niin vilkaisin myös Andromedan galaksia. Kiikareilla ei toki näy kuin ydin, mutta se sitten ihan selkeästi. On se kyllä aika päräyttävää, että voi noin vain katsella komeaa viereistä galaksia.

Sattumalta aivan kuvan reunaan osui myös Tuulimyllygalaksi. Tässä rajaus siitä, ei näy tuossa yllä olevassa ollenkaan, koska yllä oleva on jo rajattu komeettaan.

tuulimyllygalaksi säkällä.jpg
 
Upeita kuvia! Onko tuossa ekassa kuvassa tuo vähän isompi punertava pallo jokin isompi tähti?
Ja oispa kiva nähdä kuvana myös se andromeda.
 
On tosiaan hienoja kuvia :) Olen funtsinut, että voisi joskus aloitella harrastusta taas uudelleen ja lähteäkin liikkeelle kameran ja telen kautta. Minulla oli yhteen väliin 20cm JS-Dobson, mutta myin pois vähäisen käytön takia. Ei vaan saanut aikaiseksi viritellä sitä pihaan riittävän usein. Kamera kulkisi helposti vaikka autossa mukana jos haluaa haeskella parempia paikkoja.
 
Esimerkiksi 10 kertainen määrä galakseja tarkoittaa paljon vähemmän pimeääainetta (ei välttämättä 10 kertaa vähemmän).

Mihinkäs tämä perustuu?
Eikös pimeää ainetta pidä lisätä kaikkiin galakseihin selittämään esimerkiksi niitä kiertävien tähtien kiertonopeuksia, ne kun ovat liian isoja verrattuna massaan mikä siellä galaksissa ilman pimeää ainetta pitäisi olla. Luulisi että jos galakseja onkin enemmän niin pimeää ainetta tarvitaan silloin myös enemmän eikä vähemmän?
 
Upeita kuvia! Onko tuossa ekassa kuvassa tuo vähän isompi punertava pallo jokin isompi tähti?
Ja oispa kiva nähdä kuvana myös se andromeda.

Kiitos. Juu tuo oranssi tähti on pieneen karhuun kuuluva Kochab. Se on oranssi jättiläinen. Kuvassa toki tähtien kirkkaus/koko määräytyy niiden näennäisen kirkkauden mukaan. Sen ja samaan tähdistöön kuuluvan Pherkadin avulla tuon komeetan löytää helposti. Komeetta toki menee joka päivä ylöspäin, eli sijainti kannattaa tarkistaa.

Otin syksyllä samalla tekniikalla kuvan Andromedan galaksista. Kiikareilla tuosta voi nähdä tuon kirkkaan ytimen, mutta ei juuri pölykiekkoja. Sen yläpuolella näkyy myös M110.

IMG-20220826-WA0001(1).jpg
 
Kiitos. Juu tuo oranssi tähti on pieneen karhuun kuuluva Kochab. Se on oranssi jättiläinen. Kuvassa toki tähtien kirkkaus/koko määräytyy niiden näennäisen kirkkauden mukaan. Sen ja samaan tähdistöön kuuluvan Pherkadin avulla tuon komeetan löytää helposti. Komeetta toki menee joka päivä ylöspäin, eli sijainti kannattaa tarkistaa.

Otin syksyllä samalla tekniikalla kuvan Andromedan galaksista. Kiikareilla tuosta voi nähdä tuon kirkkaan ytimen, mutta ei juuri pölykiekkoja. Sen yläpuolella näkyy myös M110.

IMG-20220826-WA0001(1).jpg
Vau, ompa hieno!
Tuo "pölykiekko" taitaa kuitenkin olla kymmeniä miljardeja tähtiä :happy:
 
Mihinkäs tämä perustuu?
Eikös pimeää ainetta pidä lisätä kaikkiin galakseihin selittämään esimerkiksi niitä kiertävien tähtien kiertonopeuksia, ne kun ovat liian isoja verrattuna massaan mikä siellä galaksissa ilman pimeää ainetta pitäisi olla. Luulisi että jos galakseja onkin enemmän niin pimeää ainetta tarvitaan silloin myös enemmän eikä vähemmän?
En tiedä, mutta eikös jos sekä näkyvää että pimeää ainetta lisätään niin sitten pitäisi vähentää pimeää energiaa, mikä luo tukun muita ristiriitoja? Jospa pimeää ainetta olisikin aiemmin luultua vähemmän galaksien välisessä avaruudessa ja se olisikin vaan keskittyneempää?
 
Juu, tuossa noin 100 valotusta kukin 13 s. Ja Deep Sky Stacker ohjelmalla niistä tehdään yksi kuva. Lisäksi otetaan erilaisia kalibrointikuvia 50-100 kpl.
Onko tuo 13s tuolla laitteistolla maksimi ilman, että maapallon pyöriminen alkaa näkyä kuvassa?
 
Onko tuo 13s tuolla laitteistolla maksimi ilman, että maapallon pyöriminen alkaa näkyä kuvassa?

Joo tuo riippuu siitä millä korkeudella kohde on, polttoväli, kennon koko ja resoluutio. Tuo komeetta on niin ylhäällä, että pyöriminen on vähäisempää kuin jos se olisi kauempana taivaannavasta. Tuossa olisi ehkä 10 s ollut parempi aika.

Jollain 200 mm putkella olisi voinut olla sitten 2 s.

Vau, ompa hieno!

Tuo "pölykiekko" taitaa kuitenkin olla kymmeniä miljardeja tähtiä :happy:
Joo totta :D
 
Mikäs huomattavan kirkas tähti tai muu taivaankappale näkyy nyt karkeasti lounaan suunnassa? Vain kuu on kirkkaampi.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 819
Viestejä
4 566 878
Jäsenet
75 027
Uusin jäsen
viinamylly232

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom