Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[Wasabrod]

5 gramman painoinen musta aukko haihtuu "välittömästi". 100000kg painoinen musta aukko haihtuu 0,04 sekunnissa, eli "välittömästi". Edes miljoonan kilon MA ei elä minuuttia.

Heh, okei, tämä tosiaan tarkoittaa, että piirtämäni skenaario ei ole realistinen Jos nyt sitä sanaa tähän keskusteluun muutenkaan kannattaa sovittaa.

Joka tapauksessa (nykytiedoilla) tuo nyt tarkoittaa sitä, että ei tarvi pelätä että CERNissä saataisiin aikaa maailmanloppu. Jos kuitenkin tätä saivartelua haluttaisiin jatkaa, niin pitäisi siis valita sellainen massa tälle mustalle aukolle, että se olisi mitätön maan massaan nähden, mutta haihtuminen kestäisi sanotaanko vaikka kuukauden, niin löytyisikö semmoinen massa? Esim 1% maan massasta? Ja jos löytyisi, niin miten energiavirrat tässä tapauksessa, eli päätyisikö tällaisessa tilanteessa mustan aukon sisään nopeammin massaa kuin mitä sieltä ehtii haihtua pois.
Mutta ehkäpä ollaan jo päädytty offtopicin tapahtumahorisontin sisälle, kenties jo signulariteettiin asti, joten pitäis yrittää päästää tästä irti

 

[verdict]

Heh, okei, tämä tosiaan tarkoittaa, että piirtämäni skenaario ei ole realistinen Jos nyt sitä sanaa tähän keskusteluun muutenkaan kannattaa sovittaa.

Joka tapauksessa (nykytiedoilla) tuo nyt tarkoittaa sitä, että ei tarvi pelätä että CERNissä saataisiin aikaa maailmanloppu. Jos kuitenkin tätä saivartelua haluttaisiin jatkaa, niin pitäisi siis valita sellainen massa tälle mustalle aukolle, että se olisi mitätön maan massaan nähden, mutta haihtuminen kestäisi sanotaanko vaikka kuukauden, niin löytyisikö semmoinen massa? Esim 1% maan massasta? Ja jos löytyisi, niin miten energiavirrat tässä tapauksessa, eli päätyisikö tällaisessa tilanteessa mustan aukon sisään nopeammin massaa kuin mitä sieltä ehtii haihtua pois.
Mutta ehkäpä ollaan jo päädytty offtopicin tapahtumahorisontin sisälle, kenties jo signulariteettiin asti, joten pitäis yrittää päästää tästä irti

Juu, nukutaan yömme hyvin vielä jatkossakin

 

[verdict]

Heh, okei, tämä tosiaan tarkoittaa, että piirtämäni skenaario ei ole realistinen Jos nyt sitä sanaa tähän keskusteluun muutenkaan kannattaa sovittaa.

Joka tapauksessa (nykytiedoilla) tuo nyt tarkoittaa sitä, että ei tarvi pelätä että CERNissä saataisiin aikaa maailmanloppu. Jos kuitenkin tätä saivartelua haluttaisiin jatkaa, niin pitäisi siis valita sellainen massa tälle mustalle aukolle, että se olisi mitätön maan massaan nähden, mutta haihtuminen kestäisi sanotaanko vaikka kuukauden, niin löytyisikö semmoinen massa? Esim 1% maan massasta? Ja jos löytyisi, niin miten energiavirrat tässä tapauksessa, eli päätyisikö tällaisessa tilanteessa mustan aukon sisään nopeammin massaa kuin mitä sieltä ehtii haihtua pois.
Mutta ehkäpä ollaan jo päädytty offtopicin tapahtumahorisontin sisälle, kenties jo signulariteettiin asti, joten pitäis yrittää päästää tästä irti

Nopeasti laskettuna jos nyt vielä halutaan leikkiä tällä ajatuksella, niin joku kuun painoinen (1% maan massasta) MA olisi halkaisijaltaan noin yhden millin, ja elinikä vuosituhansia. Tuon kokoisen MA syömänopeus karkeasti laskettuna olisi sellainen että saisimme nauttia sen sisällämme poukkoilusta useita kuukausia, ehkä vuosia kunnes se saisi kriittisen massan hotkittua ja vuorovesivoimat repisi maan kappaleiksi. Toki noiden kuukausien aikana olisi luultavasti tiedossa mielenkiintoista säätä ja luonnonilmiöitä, mutta eipä se kamalasti eroaisi tähän kurjhaan maaliskuuhun 2023

 

[Wasabrod]

Nopeasti laskettuna jos nyt vielä halutaan leikkiä tällä ajatuksella, niin joku kuun painoinen (1% maan massasta) MA olisi halkaisijaltaan noin yhden millin, ja elinikä vuosituhansia. Tuon kokoisen MA syömänopeus karkeasti laskettuna olisi sellainen että saisimme nauttia sen sisällämme poukkoilusta useita kuukausia, ehkä vuosia kunnes se saisi kriittisen massan hotkittua ja vuorovesivoimat repisi maan kappaleiksi. Toki noiden kuukausien aikana olisi luultavasti tiedossa mielenkiintoista säätä ja luonnonilmiöitä, mutta eipä se kamalasti eroaisi tähän kurjhaan maaliskuuhun 2023

Kokeilimpas vielä itsekin tuollaista laskuria:




Tuon perusteella 1% maan massasta olevan MAn halkaisija olisi alle 0.2mm. Pieni koko tietysti hidastaisi aineen päätymistä aukkoon, en vaan osaa kuvitella minkälainen tapahtuma se olisi, voihan olla että prosessista käytännössä vapautuisi hurjasti energiaa.

 

[Kaaaapo]

Ehkä tässä nyt ongelmaksi maalaisjärjellä tulee se, että "sijoitetaanko" tuo musta aukko maapallon sisään niin, että se todella on ja pysyy paikoillaan (eli täsmälleen maapallon ytimeen yhden planckin pituuden tarkuudella). Jos se on sanotaan nyt vaikka millimetrinkin sivussa maapallon gravitaatiokeskipisteestä, lähtee se valumaan ulos maapallosta ja jatkaa sitten matkaansa universumissa eri suuntaan (syöden toki matkallaan osan maapallon massasta, mutta ei merkittäviä määriä).

Miksi se sieltä lähtisi valumaan, jos olisi millinkin sivussa maapallon gravitaatiokeskipisteestä? Eikö sen painovoima ja maapallon painovoima siinä tapauksessa muka vedä toisia puoleensa?
Mustan aukon liike ja tapahtumahorisontin ulkupuolinen painovoimakenttä tottelevat ihan samoja fysiikan lakeja kuin mikä tahansa muukin kappale.
Jos se pienenpieni musta aukko olisi hieman sivussa, niin maapallo ja se musta aukko alkaisivat kiertämään yhteistä gravitaatiokeskipistettään ja musta aukko kasvattaisi massaansa sitä mukaa, kun materiaa ylittää tapahtumahorisontin.

 

[verdict]

Miksi se sieltä lähtisi valumaan, jos olisi millinkin sivussa maapallon gravitaatiokeskipisteestä? Eikö sen painovoima ja maapallon painovoima siinä tapauksessa muka vedä toisia puoleensa?
Mustan aukon liike ja tapahtumahorisontin ulkupuolinen painovoimakenttä tottelevat ihan samoja fysiikan lakeja kuin mikä tahansa muukin kappale.
Jos se pienenpieni musta aukko olisi hieman sivussa, niin maapallo ja se musta aukko alkaisivat kiertämään yhteistä gravitaatiokeskipistettään ja musta aukko kasvattaisi massaansa sitä mukaa, kun materiaa ylittää tapahtumahorisontin.

Voishan sen laskea, mutta oletan että pakonopeus ylittyy väkisin kappaleella, joka ei "törmää mihinkään" ja kerää liikenergiaa painovoimasta ja kiertyvyydestä. MA:sta puhuttaessa kun maalaisjärjen yleensä saa heittää romukoppaan. Yksinkertaistettuna: ota sellainen heurekan gravitaatiokaivo, johon pallo laitetaan "putoamaan". Sehän kiertyy alaspäin, ottaa vauhtia lisää ja kiertää ulospäin, ja tekee seuraavan silmukan taas vähän lähemmäs kaivon pohjaa. Mutta MA:n tapauksessa vauhti pysyy samana, mutta taikaiskusta massaa kertyy lisää siihen putoavaan palloon. Väkisinkin se jossain kohtaa joko putoaa kaivon pohjalle tai sinkoutuu ulos kaivosta kasvavan massan takia, vauhdin pysyessä samana. Tai voishan tuon todentaa vaikka Universe Sandboxissa laittamalla kuun hieman ellipsiselle radalle kiertämään maata.. ja lisäillä siihen 15 vuorokauden välein massaa. Massan ilmaantuminen hetki on aika kriittinen siihen faktaan, putoaako kuu maahan vai sinkoutuuko se avaruuteen.

 

[woodeye]

Kysymys C: oletko sitä mieltä, että auringon massan vaikutuksen ero maapallon ja fotonin liikerataan selittyy pelkästään maapallon ja fotonien nopeuksilla, ja että niiden massoilla ei ole liikeratoihin minkäänlaista suoraa vaikutusta?

Kysymys D: liittyen edelliseen, mikäli auringon lähelle rakennetaan valtava laatta, joka on sellaista ainetta josta fotonit menevät läpi, mutta nopeudella 0.5c, ja sinne sitten ammutaan fotoneja, ja samaan aikaan ammutaan vierelle tyhjään avaruuteen herne samalla nopeudella 0.5c, niin sekä herneen, että fotonin liikerata kaareutuu auringon massan vaikutuksesta tismalleen yhtä paljon? Edit: täsmennetään vielä, että että herne ja fotoni molemmat ammutaan samaan suuntaan siten, että ne sivuavat aurinkoa, liikkuvat siis samalla nopeudella, herne avaruuden tyhjyydessä ja fotoni laatassa sopivaa väliainetta

A ja B- kysymykset liittyivät mustiin aukkoihin ja muilta tuli jo vastauksia niihin.

Kysymys C: Auringon massan vaikutus Maapalloon ja fotoniin on ihan yhtäläinen. Tämä on sama juttu kun pudotat höyhenen ja lyijypallon tyhjiössä, sama kiihtyvyys kohdistuu molempiin.

D: nyt tuli niin outo kysymys etten ymmärrä mitä siinä ajetaan takaa. Kysyt mitä tapahtuu jos fotoni menee väliaineesta, esim. lasista läpi mutta miten se liittyy painovoimaan?

 

[Wasabrod]

D: nyt tuli niin outo kysymys etten ymmärrä mitä siinä ajetaan takaa. Kysyt mitä tapahtuu jos fotoni menee väliaineesta, esim. lasista läpi mutta miten se liittyy painovoimaan?

Siinä ajetaan takaa sitä, että muokkaako auringon gravitaatio tismalleen yhtä paljon lepomassattoman fotonin liikerataa, kuin samaa nopeutta kulkevan massallisen kappaleen lentorataa. Tämä on oikeastaan varmistava kysymys tuohon aiempaan, joten vastaus lienee "kyllä".

Tässä itseäni hieman varmaan hämää se, että Newtonilaisessa gravitaatiovoimassa molempien kappaleiden massa vaikuttaa voiman suuruuteen. Mutta kuten tuossa jo putouskiihtyvyyden osalta totesit, kuvaamassani koeasetelmassa tosiaan massallisen kappaleen liikerata taittuisi yhtä vähän kuin massattoman fotonin, jos sillä vaan olisi yhtä suuri nopeus kuin fotonilla.

edit: lisätään vielä, että tämä asia on minua jo pidempään askarruttanut, eli että miksi fotoni taittuu vain vähän mutta planeetat paljon, ja nyt sain siihen vihdoin vastauksen, kiitän!

 

[Gespard]

Mutta MA:n tapauksessa vauhti pysyy samana, mutta taikaiskusta massaa kertyy lisää siihen putoavaan palloon. Väkisinkin se jossain kohtaa joko putoaa kaivon pohjalle tai sinkoutuu ulos kaivosta kasvavan massan takia, vauhdin pysyessä samana. Tai voishan tuon todentaa vaikka Universe Sandboxissa laittamalla kuun hieman ellipsiselle radalle kiertämään maata.. ja lisäillä siihen 15 vuorokauden välein massaa. Massan ilmaantuminen hetki on aika kriittinen siihen

Taisit unohtaa että MA puskee materiaa myös pois mustasta aukosta.

 

[omena]

Voishan sen laskea, mutta oletan että pakonopeus ylittyy väkisin kappaleella, joka ei "törmää mihinkään" ja kerää liikenergiaa painovoimasta ja kiertyvyydestä. MA:sta puhuttaessa kun maalaisjärjen yleensä saa heittää romukoppaan. Yksinkertaistettuna: ota sellainen heurekan gravitaatiokaivo, johon pallo laitetaan "putoamaan". Sehän kiertyy alaspäin, ottaa vauhtia lisää ja kiertää ulospäin, ja tekee seuraavan silmukan taas vähän lähemmäs kaivon pohjaa. Mutta MA:n tapauksessa vauhti pysyy samana, mutta taikaiskusta massaa kertyy lisää siihen putoavaan palloon.

Pakonopeus ei riipu pakenevan kappaleen massasta.

Pohdiskelu on hienoa mutta asiat voisi myös esittää pohdiskeluna eikä ikään kuin totena. Pari sivua on jo tullut väännettyä fysiikan lakeja uuteen uskoon.

 

[Wasabrod]

Pakonopeus ei riipu pakenevan kappaleen massasta.

Pohdiskelu on hienoa mutta asiat voisi myös esittää pohdiskeluna eikä ikään kuin totena. Pari sivua on jo tullut väännettyä fysiikan lakeja uuteen uskoon.

Loputkin korjaukset otetaan mielellään vastaan, kiitos.

 

[Boulder]

Avaruusteleskooppi nappasi harvinaisen kuvan juuri ennen tähden kuolemaa

Aloin tässä miettimään, että mitä tarkoittaa "juuri ennen kuolemaa". Ajalliset mittakaavat kun tahtoo olla kosmoksessa vähän toista kuin täällä -- eli puhutaanko tässä kenties viikoista, vuosista vai vuosikymmenistä, ennen kuin lojahtaa?

 

[moelanen]

Avaruusteleskooppi nappasi harvinaisen kuvan juuri ennen tähden kuolemaa

Aloin tässä miettimään, että mitä tarkoittaa "juuri ennen kuolemaa". Ajalliset mittakaavat kun tahtoo olla kosmoksessa vähän toista kuin täällä -- eli puhutaanko tässä kenties viikoista, vuosista vai vuosikymmenistä, ennen kuin lojahtaa?

Ilmeisesti sadoista tuhansista vuosista miljooniin vuosiin.

 

[Weijari]

Huomasikos muut eilen revontulia? Ainakin Rovaniemellä näkyi vähän erikoisempia. Itse en ainakaan tuollaisia palloja ole ennen nähnyt.





edit: ja ei, kyseessä ei ole kuu

edit2: kyseessä lieneekin raketin laukaisu, mitä nyt muualta luin.

 

[Boulder]

Eilen oli kuulemma ainakin Lahden seudulla näkynyt hyvin. En tiedä missä välissä on ollut niin pilvetöntä kun tuntuu että illalla ja aamulla oli tasaisen harmaata.

 

[emagdnim]

Huomasikos muut eilen revontulia? Ainakin Rovaniemellä näkyi vähän erikoisempia. Itse en ainakaan tuollaisia palloja ole ennen nähnyt.

--kuvat poistettu lainauksesta t. emagdnim --

edit: ja ei, kyseessä ei ole kuu

edit2: kyseessä lieneekin raketin laukaisu, mitä nyt muualta luin.

Tossa selitystä tosiaan:

– Ruotsin Kiirunasta ammuttiin tänään luotausraketti, joka vei väriainetta samoille korkeuksille, jossa revontulet ovat eli noin 100 kilometrin korkeuteen.

Näitkö oudon ilmiön tänään taivaalla? Tästä on kyse

Intohimoinen taivaan tarkkailija Matias Takala kertoo toimivansa myös Taivaanvahti-sivuston moderaattorina.

www.is.fi

 

[King Im Jo]

Simppelisti selitettyjä videoita rauhallisella äänellä universumin synnystä ja vastaavasta. Kerrankin youtuben ehdotus oli todella hyvä.

https://www.youtube.com/@HistoryoftheUniverse

 

[David ":DA" Imodium]

Simppelisti selitettyjä videoita rauhallisella äänellä universumin synnystä ja vastaavasta. Kerrankin youtuben ehdotus oli todella hyvä.

https://www.youtube.com/@HistoryoftheUniverse

Yleensä kaipaan enemmän kontekstia klikatakseni linkkiä, mutta nyt tein niin vain sinuun luottaen, enkä pettynyt tarjonnasta. Kiitos!

 

[Lucas]

BBC yhtiön tv-sarja "The Sky at Night" on mielenkiintoista asiaa avaruudesta. BBC iPlayerillä näkyy VPN:llä se ja sitten myös YouTubeen on ladattu monia sarjan jaksoja katsottavaksi:

https://www.youtube.com/results?search_query=The+Sky+at+Night

 

[David ":DA" Imodium]

Noin tunti sitten meni koko taivaankaaren läpi kaksiosainen tulipallo suunnassa etelästä pohjoiseen (tai kaakosta luoteeseen). Vana oli ruosteenpunainen, ja kirkkaimmat kohdat valkoisia. Näkikö kukaan muu?

 

[noreth]

Noin tunti sitten meni koko taivaankaaren läpi kaksiosainen tulipallo suunnassa etelästä pohjoiseen (tai kaakosta luoteeseen). Vana oli ruosteenpunainen, ja kirkkaimmat kohdat valkoisia. Näkikö kukaan muu?

Kannattaa tarkastaa täältä

Taivaanvahti Taivaanvahti - Ursan havaintojärjestelmä

 

[David ":DA" Imodium]

Kannattaa tarkastaa täältä

Taivaanvahti Taivaanvahti - Ursan havaintojärjestelmä

Jep, sieltä löytyi!

 

[Lifeless]

Eläkeiässä oleva Hubble teki ainutlaatuisen löydön.

Ilmeisesti kolme galaksi törmäsi yhteen, mutta koska kolmen kappaleen rata on harvoin (lue: ei koskaan) stabiili, niin yksi noiden galaksien supermassiivisista mustistaaukoista sinkoutui ulos systeemistä. Tämä kolmas supermassiivinen superaukko nyt viilettää avaruudessa (470 km/s), jättäen yli 200,000 valovuoden mittaisen vanan jälkeensä, jossa muodostuu uusia tähtiä. Galaksi itsessään on käytännössä tuhoutunut, vain sen ydin, eli supermassivinen musta-aukko, ja sen kertymäkiekon rippeet on jälellä.

Runaway supermassive black hole is hurtling through space followed by tail of infant stars (video)

'Like the wake behind a ship, we're seeing the wake behind the black hole. It didn't look like anything we've seen before.'

www.space.com

Havainnekuva:

 

[Lifeless]

Webb puolestaan kuvasi Uranusta, josta näkyy Uranuksen renkaat ennennäkemättömällä tarkuudellta (huom, Uranuksen renkaat on monta kertaluokkaa himmeämpiä ja kapeampia kuin Saturnuksen).

Uranuksen vaaleampi puoli on pohjoisnapa, joka tällähetkellä lähestyy kesää (kestää vuosia vielä keskikesään). Sinisempi puolisko on auringosta poispäin osoittava puoli, eli eteläinen pallonpuolisko. Uranuksen akseli on kallistunut 98 astetta, eli se on lähes ratatasoa nähden kyljellään (jopa niin paljon, että pohjoinen on etelässä).

 

[David ":DA" Imodium]

Webb puolestaan kuvasi Uranusta, josta näkyy Uranuksen renkaat ennennäkemättömällä tarkuudellta (huom, Uranuksen renkaat on monta kertaluokkaa himmeämpiä ja kapeampia kuin Saturnuksen).

Uranuksen vaaleampi puoli on pohjoisnapa, joka tällähetkellä lähestyy kesää (kestää vuosia vielä keskikesään). Sinisempi puolisko on auringosta poispäin osoittava puoli, eli eteläinen pallonpuolisko. Uranuksen akseli on kallistunut 98 astetta, eli se on lähes ratatasoa nähden kyljellään (jopa niin paljon, että pohjoinen on etelässä).

Eikö tosiaan ennen ole ollut tämän tarkempia kuvia? Tämä yllätti.

 

[Lifeless]

Eikö tosiaan ennen ole ollut tämän tarkempia kuvia? Tämä yllätti.

Uranuksen renkaista ei. Ne on ollut visuaalisella aallonpituudella lähes näkymättömät. Hubble on ottanut joitakin kuvia, joista photoshoppauksella, ja useiden tuntien/päivien valotuksella, on saatu näkyviin useita renkaita. Webb otti kuvan 12 minuutin valotuksella.

Tämä voisi olla ehkä paras Hubblen kuva (huom. Webbin kuva on IF alueella, eli se on väritetty, eli ei sinällään ole todellinen kuva. Tosin Hubblenkaan kuva ei ole 100% ihmisilmän mukainen, koska sen kamera näkee myös IF ja UV valoa). Sen lisäksi pitää huomioida Uranuksen "käänytminen", eli nyt tarkkaillaan sitä lähes suoraan pohjoisesta, jolloin koko rengas on näkyvissä.

Kuva vuodelta 2000.

Toinen kuva vuodelta 1994

 

[David ":DA" Imodium]

Uranuksen renkaista ei. Ne on ollut visuaalisella aallonpituudella lähes näkymättömät. Hubble on ottanut joitakin kuvia, joista photoshoppauksella, ja useiden tuntien/päivien valotuksella, on saatu näkyviin useita renkaita. Webb otti kuvan 12 minuutin valotuksella.

Tämä voisi olla ehkä paras Hubblen kuva (huom. Webbin kuva on IF alueella, eli se on väritetty, eli ei sinällään ole todellinen kuva. Tosin Hubblenkaan kuva ei ole 100% ihmisilmän mukainen, koska sen kamera näkee myös IF ja UV valoa). Sen lisäksi pitää huomioida Uranuksen "käänytminen", eli nyt tarkkaillaan sitä lähes suoraan pohjoisesta, jolloin koko rengas on näkyvissä.

Kuva vuodelta 2000.

Toinen kuva vuodelta 1994

Wau, tosi mielenkiintoista kyllä. Jotenkin luulin että tuotakin on luotaimet kiertäneet vuosikymmeniä, enkä olisi yllättynyt vaikka Google maps uranuksesta olisi jo ollut linjoilla.

 

[amblik]

Wau, tosi mielenkiintoista kyllä. Jotenkin luulin että tuotakin on luotaimet kiertäneet vuosikymmeniä, enkä olisi yllättynyt vaikka Google maps uranuksesta olisi jo ollut linjoilla.

Ei tosiaan ole varsinkaan noi ulommat planeetat mitenkään paljon läheltä tutkittuja. Ainoa luotain joka käynyt lähellä Uranusta oli 1977 laukaistu Voyager 2. Sillä kesti matkassa yli 8 vuotta ja teki vaan nopean ohilennon. Siinä missä sopivasti valittuun aikaan laukaisten Marsiin täältä kun singahtaa suhteellisen äkkiä niin nuo ulompien jyrkästi kasvavat etäisyydet taas alkaa rajoittaa ihan eri tavalla. Rahoitettuja luotainprojektejakin kun on aika rajallinen määrä eikä lopulta olla niin hirveän pitkää aikaa vielä näitä tehty niin ei olla tosiaan mitenkään läheskään läpikotaisin ehditty aurinkokuntaa tutkia.

Voyager 2:n otos 80-luvulta lienee edelleen paras valokuva mikä meillä on Uranuksesta, nuo renkaat ei vaan sen ottamissa näy:



Plutosta (joka on tietysti vain kääpiöplaneetta) meillä taas oli vuoteen 2015, jolloin New Horizons kävi ottamassa hienoja tarkkoja kuvia, tämäntasoisia yksittäisiä kuvia:



Tosin Hubblen kuvia prosessoimalla pintaa saatiin kartoitettua tätä paremminkin mutta siinä tulos oli ehkä enemmän visualisaatio kuin valokuvamainen. Joistain muista Plutoon hyvin vertautuvista kääpiöplaneetoista ei edelleenkään ole tuon kummoisempia otoksia.

 

[jad]

Uranuksen vaaleampi puoli on pohjoisnapa, joka tällähetkellä lähestyy kesää (kestää vuosia vielä keskikesään). Sinisempi puolisko on auringosta poispäin osoittava puoli, eli eteläinen pallonpuolisko. Uranuksen akseli on kallistunut 98 astetta, eli se on lähes ratatasoa nähden kyljellään (jopa niin paljon, että pohjoinen on etelässä).

Nyt on tyhmänä pakko kysyä, että miten noiden muiden taivaankappaleiden navat määritellään ? Mistä myö tiedetään, että tuo Uranus on noin paljon vinksallaan ?

 

[Miksuu]

Nyt on tyhmänä pakko kysyä, että miten noiden muiden taivaankappaleiden navat määritellään ? Mistä myö tiedetään, että tuo Uranus on noin paljon vinksallaan ?

Näin tyhmänä maalikkona veikkaisin että ihan siitä minkä akselin ympäri kappale pyörii.. ja mikä on vinksallaa avaruudessa?

 

[jad]

Näin tyhmänä maalikkona veikkaisin että ihan siitä minkä akselin ympäri kappale pyörii.. ja mikä on vinksallaa avaruudessa?

Ehkä kysymys oli hieman huonosti muotoiltu, mutta jos olisit lukenut tuon lainauksenkin, niin ehkä siitä olisi voinut arvata, että tarkoitin tuota pohjois-/etelänavan määrittelyä. Mitataanko kaukaisista taivaankappaleista magneettikentää jollakin tavalla ja sen perusteella määritetään navat vai jotain muuta ? Uranus on vinksallaan, kun se on kallistunut 98 astetta.

 

[Miksuu]

Ehkä kysymys oli hieman huonosti muotoiltu, mutta jos olisit lukenut tuon lainauksenkin, niin ehkä siitä olisi voinut arvata, että tarkoitin tuota pohjois-/etelänavan määrittelyä. Mitataanko kaukaisista taivaankappaleista magneettikentää jollakin tavalla ja sen perusteella määritetään navat jotain muuta ? Uranus on vinksallaan, kun se on kallistunut 98 astetta.

No joo myönnetään.. ja pohdin tota etelä/pohjois juttua samalla ko kirjoitin viestiä... Mutta vaikka mielenkiintoista ni helpolla menee yli oman hilseen

 

[Vaateri]

Nyt on tyhmänä pakko kysyä, että miten noiden muiden taivaankappaleiden navat määritellään ? Mistä myö tiedetään, että tuo Uranus on noin paljon vinksallaan ?

Akselin kaltevuus – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Akselin kaltevuuden kulmaa määritettäessä täytyy tietää missä suunnassa on pyörimisakselin pohjoisnapa (=planeetan pohjoisnapa) ja kiertoradan akselin pohjoisnapa.

Perinteisesti pohjoisnapa on määritelty oikean käden säännöllä: jos käden sormien suunta vastaa pyörimissuuntaa, on pohjoinen ylös nostetun peukalon suunnalla.[1] Tällä tavalla määriteltynä Aurinkokunnassa on kaksi planeettaa joiden pohjois- ja etelänavat ovat "ylösalaisin": Venus ja Uranus. Niiden lisäksi ylösalaisin olevat navat tiedetään olevan myös suurella transneptunisella kohteella, Plutolla.[1][2] Toisaalta Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (engl. lyh. IAU) määritti vuonna 1982 taivaankappaleen pohjoisnavan olevan se napa, joka on Maan kiertoradan pohjoispuolen suunnalla.[1] Edellä mainituista syistä Venukselle, Uranukselle ja Plutolle voidaan ilmoittaa kaksi eri lukua akselin kaltevuudelle.

 

[Lifeless]

Planeettojen, ja muiden kappaleiden navat on tosiaan hieman määrittelykysymys. Ja hyvin merkityksetön sellainen. Fyysiikan kannalta sillä ei ole mitään väliä. Jossain vaiheessa vain päätettiin, että pohjoinen on pohjoinen ja kaikki pyörii sen ympärillä tiettyyn suuntaan. Samaa sovelletaan planeettoihin, aurinkokuntiin ja galakseihin.

Miksi Venus ja Uranus pyöriin "väärään" (retrograadi) suuntaan? Koska niihin on vaikuttanut joku massiivinen tapahtuma.

Venuksen kanssa on eri teorioita, muutta hyväksytyimmät on, että Venuksen paksu ilmakehä aiheuttaa niin paljon kitkaa, että planeetan pyöriminen hidastui dramaattisesti (Venuksen päiväntasaajalla pyörimisnopeus on aivan naurettava. Reippaalla kävelyvauhdilla pysyisit päivänpuolella niin kauan kuin jaksaisit kävellä), jopa niin dramaattisesti, että planeetta alkoi pyöriä vastavirtaan. Tähän toki vaikuuttaa myös Auringon valtava gravitaatio, koska Venus on paljon lähempänä kuin Maapallo Aurinko. Toinen vaihtoehtoinen teoria on, että Venukseen törmäsi suuri kappale sen varhaisessa syntyvaiheessa.

Uranuksen tapauksessa, koska Auringon gravitaatiolla on paljon pienempi merkitys, todennäköisin selitys on jonkun suuren kappaleen törmäys Uranukseen, joka keikautti sen kyljelleen (hieman mutkia suoristaen). Toinen mielenkiintoinen teoria on, että Uranus nappasi ison satelliitin (noin Kuun kokoisen), retrograadille radalla (ja luultavasti vielä suurehkoon kulmaan ekvaattoriin nähden), joka pisti koko planeetan sekaisin. Itse satelliitti karkasi jossain vaiheessa, tai tuhoutui vuorovesivoimien takia, mutta se jätti pysyvät jäljet Uranukseen.

 

[Pade]

Teen avaruusaiheisia biisejä ja videoita kanavallani. Tsiikatkaa jos kiinnostaa!

 

[Lifeless]

SpaceX'n Starshipin laukaisu lähestyy.

Mahdollisesti 17. - 20 päivä tätä kuuta. Viimeinen re-entry viimeisintään 22. päivä.

Luultavasti maanantaina 17. päivä on vielä testausta, mutta jos kaikki menee hyvin niin viikonloppuun mennessä laukaisu.

 

[Sikatiiker]

Noita valoja taivaalla on tullut ihmeteltyä tänä talvena aika tiuhaan. Ihan tähden näköisiä (osa sateelliitteja siis). Vaikka olen yli 30 ikävuoteen saakka elänyt niin enpä ole ennen tajunnut seurata niin pitkään että tulisi noiden liikeradat tutuiksi. Eli siis olen luullut että satelliitteja on kahdenlaisia a) niitä jotka pysyvät meistä katsottuna paikoillaan eli liikkuvat maan pyörimisnopeuteen nähden tasaisesti sekä b) niitä jotka liikkuvat tasaisella nopeudelle ympäri maapalloa siten että voimme havaita niiden ylittävän taivaankannen parin minuutin aikana.

Vaikka olen lapsena tuijotellut tähtiä ja aikuisenakin ihaillut kuutamoa niin enpä ole ennen huomannut että nuo satelliitit voivat liikkua välillä hitaammin ja välillä nopeammin ja olla pitkiäkin aikoja meistä katsottuna paikoillaan ennen kuin liikkuvat taas. Liikkuessaan vieläpä saattavat liikkua päinvastaiseen tai johonkin muuhun aiemmasta poikkeavaan suuntaan pari minuuttia myöhemmin. Liikenopeudet, suunnat, pysähdystauot siis vaihtelevat koko ajan. Liekö jotain vakoiluun/sotimiseen liittyviä satelliitteja kun noin liikehtivät?

Edit: selkeytin vähän vikaa virkettä kysymyksen muotoon.

 

[woodeye]

Vaikka olen lapsena tuijotellut tähtiä ja aikuisenakin ihaillut kuutamoa niin enpä ole ennen huomannut että nuo satelliitit voivat liikkua välillä hitaammin ja välillä nopeammin ja olla pitkiäkin aikoja meistä katsottuna paikoillaan ennen kuin liikkuvat taas. Liikkuessaan vieläpä saattavat liikkua päinvastaiseen tai johonkin muuhun aiemmasta poikkeavaan suuntaan pari minuuttia myöhemmin. Liikenopeudet, suunnat, pysähdystauot siis vaihtelevat koko ajan. Liekö jotain vakoiluun/sotimiseen liittyviä satelliitteja kun noin liikehtivät?

Nuo ovat jotain muuta kuin satellitteja, kuvauksesta tulee mieleen kaukana olevat droonit.

Satelliitit eivät kerta kaikkiaan pysty tekemään kiertoradalla tuollaisia liikkeitä. Kun satelliitti on laukaistu kiertoradalle se kiertää siellä samaan suuntaan loppuelämänsä. Ilmanvastus pudottaa kiertorataa alemmas ja jossain vaiheessa satelliitti tuhoutuu ilmakehässä.

Satelliitit pystyvät tekemään ratamuutoksia, se on hyvin harvinaista ja sitä liikettä ei silmällä näe. Missään nimessä satelliitti ei pysty vaihtamaan suuntaansa päinvastaiseksi, se vaatisi niin paljon liikemäärää ja polttoainetta että puhutaan fysiikan lakien rikkomisesta.

 

[Emeron]

Nasa julkaissut uuden selaimessa toimivan ”kartan” marssista The Murray Lab - Global CTX Mosaic of Mars (powered by Esri)

Aivan koko planeettaa ei ole, osa alueists on tyhjää

E: lisää aiheesta New Interactive Mosaic Uses NASA Imagery to Show Mars in Vivid Detail

 

[Sikatiiker]

Nuo ovat jotain muuta kuin satellitteja, kuvauksesta tulee mieleen kaukana olevat droonit.

Satelliitit eivät kerta kaikkiaan pysty tekemään kiertoradalla tuollaisia liikkeitä. Kun satelliitti on laukaistu kiertoradalle se kiertää siellä samaan suuntaan loppuelämänsä. Ilmanvastus pudottaa kiertorataa alemmas ja jossain vaiheessa satelliitti tuhoutuu ilmakehässä.

Satelliitit pystyvät tekemään ratamuutoksia, se on hyvin harvinaista ja sitä liikettä ei silmällä näe. Missään nimessä satelliitti ei pysty vaihtamaan suuntaansa päinvastaiseksi, se vaatisi niin paljon liikemäärää ja polttoainetta että puhutaan fysiikan lakien rikkomisesta.

Kiitos vastauksesta tietämättömälle. Ootteko seurailleet? Ihan tähdiltä näyttävät ja joka ilta about samoilla mestoilla, mutta sitten välillä liikuskelevat miten tykkää. Tämä vaatii useampana iltana tarkkailua sellaiset 10-15min kerrallaan. Esim 2 vierekkäistä kohdetta toistuvasti samoilla paikoilla tähtitaivaalla ja liikkuvat joskus rinnan samaan suuntaan, pysähtyvät ja vaihtavat suuntaa. Ihan jokaisena kirkkaana pakkasyönä ovat nähtävissä, alkuillasta klo 18-19 paikkeilla arviolta länsi-kaakko suunnassa ja siitä sitten tähtikuvioiden yms mukana klo 22 paikkeilla jo suunnalla itä-lounas. Tapana poltella risuja ja kantoja kunnon notskina pihassa niin on aikaa lämmitellä ja seurailla. Kukaan muu huomannt? Tarkistin ja 13. Helmikuuta oli pvm jolloin hyvin paljon tälläsiä liikkuvia kohteita jotka vaihtaa suuntaa, nopeutta yms. Silloin muutamat seilasivat jaksoittain ees taas ja eri suuntiin, sitten saattoi 1-2 lähteä etelän suuntaan niin että katosivat lopulta horisonttiin.

 

[David ":DA" Imodium]

Kiitos vastauksesta tietämättömälle. Ootteko seurailleet? Ihan tähdiltä näyttävät ja joka ilta about samoilla mestoilla, mutta sitten välillä liikuskelevat miten tykkää. Tämä vaatii useampana iltana tarkkailua sellaiset 10-15min kerrallaan. Esim 2 vierekkäistä kohdetta toistuvasti samoilla paikoilla tähtitaivaalla ja liikkuvat joskus rinnan samaan suuntaan, pysähtyvät ja vaihtavat suuntaa. Ihan jokaisena kirkkaana pakkasyönä ovat nähtävissä, alkuillasta klo 18-19 paikkeilla arviolta länsi-kaakko suunnassa ja siitä sitten tähtikuvioiden yms mukana klo 22 paikkeilla jo suunnalla itä-lounas. Tapana poltella risuja ja kantoja kunnon notskina pihassa niin on aikaa lämmitellä ja seurailla. Kukaan muu huomannt? Tarkistin ja 13. Helmikuuta oli pvm jolloin hyvin paljon tälläsiä liikkuvia kohteita jotka vaihtaa suuntaa, nopeutta yms. Silloin muutamat seilasivat jaksoittain ees taas ja eri suuntiin, sitten saattoi 1-2 lähteä etelän suuntaan niin että katosivat lopulta horisonttiin.

Kerran ulkokuntosalilla ihmeteltiin toisen kuntoilijan kanssa tuollaista suuntaa vaihtavaa satelliittia. Kysyin, että näkikö hän saman. Sanoi ihmetelleensä samanlaista hetkeä aiemmin. Tämä oli muistaakseni 2021 kesällä.

 

[PotilasK]

..alkuillasta klo 18-19 paikkeilla arviolta länsi-kaakko suunnassa ja siitä sitten tähtikuvioiden yms mukana klo 22 paikkeilla jo suunnalla itä-lounas.

Erikoisia ilmiöitä jos noin käyttäytyvät enkä osaa sanoa mitä ne ovat, mutta erikoisia on ilmansuunnatkin

 

[woodeye]

Kiitos vastauksesta tietämättömälle. Ootteko seurailleet? Ihan tähdiltä näyttävät ja joka ilta about samoilla mestoilla, mutta sitten välillä liikuskelevat miten tykkää. Tämä vaatii useampana iltana tarkkailua sellaiset 10-15min kerrallaan. Esim 2 vierekkäistä kohdetta toistuvasti samoilla paikoilla tähtitaivaalla ja liikkuvat joskus rinnan samaan suuntaan, pysähtyvät ja vaihtavat suuntaa. Ihan jokaisena kirkkaana pakkasyönä ovat nähtävissä, alkuillasta klo 18-19 paikkeilla arviolta länsi-kaakko suunnassa ja siitä sitten tähtikuvioiden yms mukana klo 22 paikkeilla jo suunnalla itä-lounas. Tapana poltella risuja ja kantoja kunnon notskina pihassa niin on aikaa lämmitellä ja seurailla. Kukaan muu huomannt? Tarkistin ja 13. Helmikuuta oli pvm jolloin hyvin paljon tälläsiä liikkuvia kohteita jotka vaihtaa suuntaa, nopeutta yms. Silloin muutamat seilasivat jaksoittain ees taas ja eri suuntiin, sitten saattoi 1-2 lähteä etelän suuntaan niin että katosivat lopulta horisonttiin.

Ilmansuunnista ei ole paljon iloa jollei tiedetä missä tämä tapahtui?

Joka tapauksessa kuulostaa tosi paljon droonitoiminnalta. Jollei sitä niin jotain lentoliikennettä. Satelliitit ovat poissa laskuista koska kuten sanottua, ne eivät vaihda suuntaa.

 

[Tommy Goldfish]

W88 ทางเข้า W88 มือถือ/PC ล่าสุด คาสิโนออนไลน์ W888

ในการเข้าถึง W88 ผู้เล่นควรใช้ ทางเข้า W88 มือถือ/PC ล่าสุดเป็นทางการที่เว็บไซต์ stuffin.space ให้บริการ

stuffin.space

Sieltä seuraamaan mitä taivaalla liikkuu ja miten.

Suunnanvaihtajat selittyy joko sillä, että katse ei pysy samassa objektissa, tai sitten ne on jotain ilmakehässä liikkuvia juttuja. Tässä tapauksessa voidaan kutsua vaikka ufoiksi.

 

[woodeye]

Satelliiteista vielä sen verran että kiertoratanopeudet ovat luokkaa 7,8 km/s. Eli 28 000 km/h. Jokainen voi järkeillä siitä ettei noista nopeuksista tehdä pikakäännöksiä.

Satelliitin nostaminen kiertoradalle ja tuollaiseen nopeuteen vaatii perkeleellisen raketin. Falcon 9:ssa on suunnilleen 300 tonnia polttoainetta, ja sillä pääsee siis tuohon 7,8 km/s nopeuteen kiertoradalle. Jos haluaisi tehdä U-käännöksen eli noin 16 km/s nopeuden muutoksen polttoaineen tarve olisi monta sataa tonnia.

 

[Lifeless]

SpaceX sivut Starshipin tulevasta laukaisusta ensiviikolla:

SpaceX

SpaceX designs, manufactures and launches advanced rockets and spacecraft.

www.spacex.com

Joko tuosta tulee suurin koskaan avaruuteen laukaistu raketti, tai maailman suurin ilotulitus. Joka tapauksessa, tapahtuma jota ei voi missata.

 

[David ":DA" Imodium]

Satelliiteista vielä sen verran että kiertoratanopeudet ovat luokkaa 7,8 km/s. Eli 28 000 km/h. Jokainen voi järkeillä siitä ettei noista nopeuksista tehdä pikakäännöksiä.

Satelliitin nostaminen kiertoradalle ja tuollaiseen nopeuteen vaatii perkeleellisen raketin. Falcon 9:ssa on suunnilleen 300 tonnia polttoainetta, ja sillä pääsee siis tuohon 7,8 km/s nopeuteen kiertoradalle. Jos haluaisi tehdä U-käännöksen eli noin 16 km/s nopeuden muutoksen polttoaineen tarve olisi monta sataa tonnia.

Riippuu pelkästään satelliitin teknologiasta. Älä anna käsityskykysi muodostaa keinotekoisia rajoituksia.

 

[woodeye]

Riippuu pelkästään satelliitin teknologiasta. Älä anna käsityskykysi muodostaa keinotekoisia rajoituksia.

Ei nuo ole mitään "keinotekoisia rajoituksia". Satelliitiin saaminen kiertoratanopeuteen vaatii satoja tonneja polttoainetta, samaten vaatisi valtava nopeudenmuutos.

Ei ole olemassa mitään teknologiaa jolla tehdään käsijarrukäännöksiä avaruudessa. Muuta kuin ufo-harrastajien fantasioissa.

 

[David ":DA" Imodium]

Ei nuo ole mitään "keinotekoisia rajoituksia". Satelliitiin saaminen kiertoratanopeuteen vaatii satoja tonneja polttoainetta, samaten vaatisi valtava nopeudenmuutos.

Ei ole olemassa mitään teknologiaa jolla tehdään käsijarrukäännöksiä avaruudessa. Muuta kuin ufo-harrastajien fantasioissa.

Sinun tietääksesi.

 

[woodeye]

Sinun tietääksesi.

Mitä toi nyt tarkoittaa? Jotain X-files "I want to believe" -juttua?

Pitääkö tämäkin ketju paskoa näillä fantasioilla?