Porvoon jalostamon CO2-päästöt ovat lähes puolet koko henkilöautokannan päästöistä – Neste lupaa vähentää niitä
Nesteen Porvoon-jalostamolla on neljä tuotantolinjaa. Suuret CO2-päästöt johtuvat siitä, että öljytuotteiden jalostus vaatii erittäin paljon energiaa.
Nesteen Porvoon-jalostamolla on neljä tuotantolinjaa. Suuret CO2-päästöt johtuvat siitä, että öljytuotteiden jalostus vaatii erittäin paljon energiaa.
Jyrki Hämäläinen
Vaalien alla käytiin vilkasta keskustelua ilmastonmuutoksesta. Parhaillaan Säätytalolla pohditaan, mihin suuntaan Suomen ilmastopolitiikkaa linjataan seuraavat neljä vuotta.
Tikunnokkaan on nostettu etenkin tieliikenteen ja henkilöautojen CO2-päästöt. Tieliikenteen osuus kaikista päästöistä lentoliikenne pois lukien oli Tilastokeskuksen mukaan toissa vuonna 10,8 miljoonaa tonnia eli 17 prosenttia ja henkilöautoliikenteen osuus siitä 5,9 miljoonaa tonnia eli yhdeksän prosenttia.
Suomen kahden suurimman teollisuuden CO2-päästölähteen eli SSAB:n Raahen-tehtaan ja Nesteen Porvoon-jalostamon yhteenlasketut päästöt olivat Energiaviraston mukaan 6,7 miljoonaa tonnia eli suuremmat kuin koko henkilöautoliikenteen. Porvoon-jalostamon 2,7 miljoonan tonnin päästöt vastaavat lähes puolta henkilöautoliikenteen päästöistä.
SSAB, Helen ja Neste ovat Suomen kolme suurinta kasvihuonekaasujen tuottajaa.
Kilpilahti on toiminnan energiaintensiivisyyden vuoksi suuri CO2-päästölähde. Teollisuusalueen osuus on noin kolme prosenttia koko maan primäärienergiankulutuksesta. CO2-päästöt olivat viime vuonna yli 3,5 miljoonaa tonnia. Nesteen jalostamon kakkossijan lisäksi Suomen 30 suurimman CO2-päästölähteen joukosta löytyvät 12. sijalta Borealis Polymers (548 245 tonnia) ja 21. sijalta AGA:n vetylaitos Porvoon jalostamolla (264 260 tonnia).
Nesteen suurten päästöjen syy on yksinkertaisesti se, että öljytuotteiden jalostus kuluttaa erittäin paljon energiaa – sähköä ja höyryn muodossa käytettävää lämpöä.
Neste totesi helmikuussa pääomamarkkinapäivänsä jälkeen lähetetyssä tiedotteessa, että yhtiön tavoitteena on pienentää oman tuotantonsa hiilijalanjälkeä nopeammin kuin EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet velvoittavat.
– Vaikka aiomme olla nopeampia ja rohkeampia liiketoimintamme kehittämisessä, emme kasvata tuotantokapasiteettiamme huolehtimatta jalostustoimintamme suorista ilmastovaikutuksista. Hyödynnämme parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa päästöjen hillitsemiseksi, kun otamme uutta kapasiteettia käyttöön, toimitusjohtaja
Peter Vanacker totesi myöhemmin 17.4. julkaistussa tiedotteessa.
– Arvioimme parhaillaan nykyisiä tuotantolaitoksiamme tunnistaaksemme tehokkaimmat keinot pienentää hiilijalanjälkeämme. Vaikka olemme vielä suunnitteluvaiheessa, tiedämme jo nyt, että keskitymme edelleen energiatehokkuuteen.
Tavoitteessa auttaa etenkin Porvooseen rakennettava Nesteen, Borealiksen ja Veolian yhteinen lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos. Noin 400 miljoonan euron arvoinen laitos otetaan käyttöön tänä vuonna.
– Työskentelemme vielä yksityiskohtaisemman suunnitelman parissa, mutta strateginen suunta on selvä, Vanacker totesi.
Yhtiö muistuttaa tiheästi myös siitä, että yhtiön uusiutuvilla tuotteilla vähennettiin viime vuonna maailman CO2-päästöjä 7,9 miljoonalla tonnilla.
Uusimaa kysyi Nesteeltä, kuinka paljon ja millaisin keinoin se aikoo leikata lähivuosina toiminnastaan syntyviä päästöjä Porvoossa. Näin yhtiö vastasi:
Ovatko Porvoon jalostamon päästöt mittaluokaltaan verrattavissa tuotantovolyymeiltään vastaaviin jalostamoihin esimerkiksi muualla Euroopassa?
Päästöt ovat isossa kuvassa vertailukelpoiset saman barrelimäärän tuottaviin kompleksisiin jalostamoihin Euroopassa. Yksinkertaiset matalan jalostusasteen jalostamot aiheuttavat vähemmän päästöjä, mutta tuottavat suhteessa enemmän nk. matalamman laadun pohjatuotteita.
Tehokkuuden lisäksi eroja syntyy myös siitä, että eri raportoinneissa ei välttämättä käsitellä kuin toiminnanharjoittajan suoria päästöjä, jolloin mahdolliset erot oman energiantuotannon ja ostoenergian välillä hämärtyvät. Tarkka vertailu on siten haastavaa.
Pyrimme tulevina vuosina sekä minimoimaan omaa hiilijalanjälkeämme mutta myös kasvattamaan tuotteidemme ja ratkaisujemme ilmastopäästöjä vähentävää vaikutusta.
Kuinka suuriin päästövähennyksiin Porvoossa on mahdollisuus päästä toiminnan energiaa vaativa luonne huomioon ottaen?
Tavoittelemme noin viiden prosentin energiatehokkuussäästöjä lähivuosille ja tämän voi arvioida johtavan saman suuruusluokan päästövähenemiin. Lisäksi selvitämme aktiivisesti muita mahdollisuuksia mm. ostoenergian osalta.
Päästöjen nykyinen mittaluokka on sellainen, että niiden olennainen vähentäminen ilmeisesti maksaisi huomattavasti, kuten uusi yhteistuotantolaitos osoittaa?
Uuden yhteistuotantolaitoksen investoinnin päätavoite oli uudistaa energiantuotantokapasiteettia ja turvata luotettava energian saanti jalostamolle. Lisäksi tekniikka päivitettiin parhaan käytettävissä olevan tekniikan tasolle koskien myös mm. rikki- ja typpioksidien päästöjä. CO2-päästövähennnykset syntyvät tässä ohessa.
Paljonko uusi yhteistuotantolaitos leikkaa Nesteen ja koko Kilpilahden päästöjä?
Arviomme mukaan uuden voimalan suorat CO2-päästöt laskevat noin 20 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Koko Kilpilahden teollisuusalueen päästöihin verrattuna vaikutus jää alle viiden prosentin tasoon.
.
).
