Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

[juu-zo]

Nyt on paperihommatkin hoideltu ja tuotantolaitteisto käynnissä.

 

[Copper]

Osaako nuo Froniuksen 3-vaihe säätimet kuormittaa sitä vaihetta mikä kuluttaa eniten kuormaa vai jakaantuuko tasaisesti kolmelle vaiheelle?

e:
"
Kysymys: Jakaako 3-vaiheinvertteri aurinkosähköjärjestelmän tuottaman sähkön aina tasaisesti joka vaiheelle?
Vastaus: Vastaus: Vastasit itse kysymykseesi jo kysymykselläsi. 3-vaiheinvertteri tuottaa 3-vaihesähköä, ja kolmivaihesähkön määritelmä on, että siinä samansuuruinen jännite ja virta toistuvat tietyin väliaijoin. Vastaus on, että 3-vaiheinvertteri jakaa tuotetun sähkön aina tasaisesti joka vaiheelle, koska tuottaa 3-vaihesähköä.

Jatkokysymys: Eli jos kiinteistössä yhden vaiheen kuorma on enemmän kuin kolmannes järjestelmän senhetkisestä tuotosta niin joudutaanko sähköä ostamaan lisää – vaikka muilla vaiheilla ei olisikaan kuormaa juuri lainkaan? Vaikuttaako ”vaihenetotus” mittarointi/laskutus tähän (meillä Caruna)?

Vastaus: Carunan, Caruna Espoon, Vantaan Energian ja pääosan Loisteen verkossa et joudu. Muiden verkkoyhtiöiden alueella joudut. Tämä tulee muuttumaan 2021-2023 kun jakeluverkkoyhtiöt siirtyvät tulevaisuudessa pakkolliseen tuntinetotukseen 2 vuoden siirtymäajan aikana.

"

Kysymyksiä - Aurinkovirta.fi

Kysymyksiä aurinkosähköstä Tällä palstalla olen käsitellyt aurinkosähköstä minulle esitettyjä kysymyksiä seuraavien otsikoiden alla. Jos oma kysymyksesi ei ole vielä listalla voit ottaa minuun yhteyttä. Yhteystietoni löydät täältä. Rakennetaan aurinkosähköä yhdessä 2024! Vesa-Matti Puro...

www.aurinkovirta.fi

Eli ei taida osata invertterit tuota. Tää on sitä tuntinetotusta mistä uutisoitu. Oma verkkoyhtiö ei harrasta vielä tuota. Pitäs siis hommata 1-vaihe järjestelmä mikä ei taas tulevaisuuden kannalta ole järkevää kun luohinta loppuu joskus kuitenkin. 3v invertterillä mulla taas pitäisi olla jokaiselta vaiheelta oma pistorasia ryhmä ja niissä rigit kiinni. En oikein näe järkeä vedellä johtoja tuota varten kun selviäisin muuten yhdellä 16A ryhmällä. Varsinkin jos rigien paikka siirtyy niin aina varmistaa, että on kaikki vaiheet saatavilla.

Ei tästä nyt taida tulla vieläkään jaskaa tai paskaa. Aattelin jos kuoppais tulevaisuuden akkulaajennosvaraus idean nyt kun on oikeasti paljon kuormaa kokoajan. Mutta ei sitten väkisin vieläkään :/. Odotellaan tuntinetotusta niin sitten saisi hyvitystä verkkoyhtiöltä ja voisi pitää sen tasaisen rigikuorman yhdellä vaiheella.

Isälle asentelin Froniuksen 3kW 3-vaihe invertterin. Siinä oli manuskassa muistaakseni maininta että ~66% (~2kW) tehosta voidaan syöttää yhteen vaiheeseen, ja hetkellisesti jopa 80%.

Tähän ketjuun varmaan aikaisemmin vastaillutkin ko. aiheesta.

 

[Cattlewave]

Mökille pitäisi saada pienet sähköt. Kännykät lataukseen, valot, läppäri, radio yms.
Kokemuksia, riittääkö tämä? Minkälainen akku tähän kannattaisi hommata?
Siis tuo koko sarja.

18v 100w 200w flexible solar panel with 10A/20A solar regulator cable for 12v battery charger home roof - AliExpress 44

Smarter Shopping, Better Living! Aliexpress.com

www.aliexpress.com

 

[Pakana]

Mökille pitäisi saada pienet sähköt. Kännykät lataukseen, valot, läppäri, radio yms.
Kokemuksia, riittääkö tämä? Minkälainen akku tähän kannattaisi hommata?
Siis tuo koko sarja.

18v 100w 200w flexible solar panel with 10A/20A solar regulator cable for 12v battery charger home roof - AliExpress 44

Smarter Shopping, Better Living! Aliexpress.com

www.aliexpress.com

Huhujen mukaan nuo löysät paneelit ovat ihan paskoja, mutta muutenkaan, ei noita paneeleja kannata ulkomailta tilata, kun ne on ihan puuilon hyllyssä jo halvempia, ja jos jotain ongelmaa, niin se takuu hoidetaan siinä puuilossa.

 

[lomppi]

Mökillä on reilu 10v vanha aurinkosähköjärjestelmä (12v), jossa on 130w paneeli, NAPSn 15A laturi ja 250ah AGM-akku (tämä vaihdettu pari vuotta sitten). Kesäaikana paikalla ollaan pitkiäkin yhtäjaksoisia pitkiä, mutta käyttö on lähinnä valaistus, pieni telkkari ja puhelimen ja pienten sähkölaitteiden latausta. Itse akun kapasitteeti on ollut ihan riittävä kuvattuun käyttötarpeeseen. Olen ruvennut miettimään, että pitäisikö lisätä toinen paneelin rinnalle, että akku saataisiin ladattua täyteen vaikka olisi pilvisempiäkin päivä.

Kannattaako tuohon rinnalle ostaa esim toinen 160w paneeli vai vaihtaa tilalle tuollainen uudempi noin 300w tekele? Toimiiko nuo 300w paneelit edes 12v järjestelmissä ja meneekös tuossa sitten laturikin uusiksi vai tekeekö noilla 2000-luvun alkupuolen vehkeillä enää mitään?

 

[LaturiLewis]

Mökillä on reilu 10v vanha aurinkosähköjärjestelmä (12v), jossa on 130w paneeli, NAPSn 15A laturi ja 250ah AGM-akku (tämä vaihdettu pari vuotta sitten). Kesäaikana paikalla ollaan pitkiäkin yhtäjaksoisia pitkiä, mutta käyttö on lähinnä valaistus, pieni telkkari ja puhelimen ja pienten sähkölaitteiden latausta. Itse akun kapasitteeti on ollut ihan riittävä kuvattuun käyttötarpeeseen. Olen ruvennut miettimään, että pitäisikö lisätä toinen paneelin rinnalle, että akku saataisiin ladattua täyteen vaikka olisi pilvisempiäkin päivä.

Kannattaako tuohon rinnalle ostaa esim toinen 160w paneeli vai vaihtaa tilalle tuollainen uudempi noin 300w tekele? Toimiiko nuo 300w paneelit edes 12v järjestelmissä ja meneekös tuossa sitten laturikin uusiksi vai tekeekö noilla 2000-luvun alkupuolen vehkeillä enää mitään?

Näillä 300W paneeleilla Voc yleensä yli 40 V ja maksimi tehon piste yli 30 V eli 12 V akulle tarvii mppt säätimen.
300 W paneelilla saadaan 12 V akkuun mppt säätimellä max. noin 20 A .
Paneelille oma kaapeli ja mppt lataussäädin , jonka voi kytkeä vanhan säätimen rinnalle akkuun. 12V lähtöjä uudesta ja vanhasta ei saa kytkeä yhteen, vaan otetaan esim vanhasta säätimestä. Tietysti toisen säätimen voi kytkeä eri kuormapiirille.
Tuolla akulla joko 12V jääkaappikin voisi toimia tai ainakin pienempi kulutuksinen invertteri + pakastin jääkaappina.

 

[lomppi]

Näillä 300W paneeleilla Voc yleensä yli 40 V ja maksimi tehon piste yli 30 V eli 12 V akulle tarvii mppt säätimen.
300 W paneelilla saadaan 12 V akkuun mppt säätimellä max. noin 20 A .
Paneelille oma kaapeli ja mppt lataussäädin , jonka voi kytkeä vanhan säätimen rinnalle akkuun. 12V lähtöjä uudesta ja vanhasta ei saa kytkeä yhteen, vaan otetaan esim vanhasta säätimestä. Tietysti toisen säätimen voi kytkeä eri kuormapiirille.
Tuolla akulla joko 12V jääkaappikin voisi toimia tai ainakin pienempi kulutuksinen invertteri + pakastin jääkaappina.

Kohde "onneksi" sitä perua, että on jo varusteltu ennen nykyistä aurinkosähköaikakautta, joten kaasulla toimivia jääkaappipakastimia löytyy parikin kappaletta. Harmillisesti nykyinen sähkökeskus on asennettu mökin eteiseen aika näkyvälle paikalle, joten lisää härveleitä siihen ei kaipaisi.

Eli pitää joko hommata toinen reilu 130w paneeli rinnalle, mutta riittääkö tuossa NAPSssa siihen tehot? Toinen vaihtoehto olisi että ottaisi vanhan paneelin ja sääätimen irti ja laittaisi pelkästään uudet romppeet tilalle. Vanhan paneelin ja säätimen voisi hyödyntää muualla. Mahtaakohan paneelin ja sättimen välissä olevat kaapelit toimia sellaisenaan? Vai vaatiko nuo 300w paneelit paksumpia letkuja?

Onkohan nämä brightsolarin vehkeet mistään kotoisin? Brightsolar MPPT 30A lataussäädin LCD-näytöllä | Karkkainen.com verkkokauppa

 

[mRkukov]

Eli pitää joko hommata toinen reilu 130w paneeli rinnalle, mutta riittääkö tuossa NAPSssa siihen tehot? Toinen vaihtoehto olisi että ottaisi vanhan paneelin ja sääätimen irti ja laittaisi pelkästään uudet romppeet tilalle. Vanhan paneelin ja säätimen voisi hyödyntää muualla. Mahtaakohan paneelin ja sättimen välissä olevat kaapelit toimia sellaisenaan? Vai vaatiko nuo 300w paneelit paksumpia letkuja?

Sanoisin tämän uudet vanhojen paikalle olevan järkevintä. Tuollainen kaksi säädintä yhtä aikaa ei ole optimaalisinta, vaikka toimiikin ihan ok. NAPSissa varmaan lukee maksimitehot. En usko että kannattaa missään nimessä käyttää uudelleen sitä säädintä.

Vanhat johdot puolestaan voi hyvin uudelleenkäyttää. 130W teho 15v jännitteellä (12v akun latausjännite PVM säätimellä) on 8.6A. Jos ostat uuden 300W paneelin ja MPPT säätimen niin 300W paneeli antaa tosiaan yli 30V jännitettä. 300W ja 35V on samainen 8.6A kuin vanhassa. Kannattaa ne johdot toki tarkistaa ettei ole hiiret syöneet tai hankautuneet rikki. Jos johdot kunnossa päällipuolin niin uudella säätimellä ja paneelilla vain menoksi.

E: niin ja kannattaa toki laskurilla katsoa että onko ne piuhat alkujaankaan mitoitettu oikein lähemmäs 10A virroille. Tarvitset piuhan paksuuden mm2 tai AWG ja matkan. Voltage drop calculator

 

[LaturiLewis]

Kohde "onneksi" sitä perua, että on jo varusteltu ennen nykyistä aurinkosähköaikakautta, joten kaasulla toimivia jääkaappipakastimia löytyy parikin kappaletta. Harmillisesti nykyinen sähkökeskus on asennettu mökin eteiseen aika näkyvälle paikalle, joten lisää härveleitä siihen ei kaipaisi.

Eli pitää joko hommata toinen reilu 130w paneeli rinnalle, mutta riittääkö tuossa NAPSssa siihen tehot? Toinen vaihtoehto olisi että ottaisi vanhan paneelin ja sääätimen irti ja laittaisi pelkästään uudet romppeet tilalle. Vanhan paneelin ja säätimen voisi hyödyntää muualla. Mahtaakohan paneelin ja sättimen välissä olevat kaapelit toimia sellaisenaan? Vai vaatiko nuo 300w paneelit paksumpia letkuja?

Onkohan nämä brightsolarin vehkeet mistään kotoisin? Brightsolar MPPT 30A lataussäädin LCD-näytöllä | Karkkainen.com verkkokauppa

Riippuen paneelikaapelin pituudesta toinen 130W paneeli ( >7A) vaatinee oman kaapelinsa ja 15 A pwm säädin on siinä rajoilla, ettei riitä 2 lle 130W paneelille.
300W paneeli (9-10A) toimii periaatteessa ohuemmalla kaapelilla, kuin 2 kpl 130W paneelia.
MPPT säätimen etu on ohuempi kaapeli suhteessa tehoon, koska jännite on korkeampi.

 

[lomppi]

Kiitos hyvistä vastauksista! Eiköhän tuolla uudella 320-350w paneelilla ja 30A MPPT säätimellä edetä. En pääse hetkeen itse kohteeseen, mutta netistä löytyi joku vanhan NAPSn esite, jossa olisi maininta että mukana olisi tullut 2,5mm2 kaapeli. Veto paneelilta säätimelle on maksimissaan 10 metriä.

Onko antaa suosituksia noista >320W paneeleista? On half cuttia ja PERC:a yms, mitähän käytännön eroa näillä mahtaa olla? Hintaeroa ei kauheasti noilla kuitenkaan ole

 

[zepi]

Nyt on paperihommatkin hoideltu ja tuotantolaitteisto käynnissä.

Komea laitteisto - Eikö tuossa nyt olisi kannattanut laittaa etelän suuntaankin pari kolme paneelia, vaikka tietty keskipäivällä varmaan sähkölle ei ole niin paljon käyttöä?

 

[juu-zo]

Komea laitteisto - Eikö tuossa nyt olisi kannattanut laittaa etelän suuntaankin pari kolme paneelia, vaikka tietty keskipäivällä varmaan sähkölle ei ole niin paljon käyttöä?

Tuosta paneelisto heräilee jo aamu kuuden jälkeen aurinkoisina päivinä ja keskipäivän aikaan tulee jo 2,5kW teholla sähköä ulos. Lisäksi etelän suuntakin olisi vaatinut sen 5 paneelia minimissään jotta mppt säätimen minimi heräämis jännite ylittyy.
Mietin tuota kyllä silloin ennen projektia että olisin sijoittanut paneeleista esimerkiksi puolet tuohon etelän puolelle, mutta nyt näin jälkikäteen uskallan sanoa että ei tuolla nyt kovin suurta etua olisi saanut kun tosiaan huomioi vielä että keskipäivällä kämpän kulutuskin on hyvin pieni.
Nyt kun tuotantoa on päässyt muutamia päiviä seurailemaan niin maksimi tehot ajoittuu tuohon klo 16-17 paikkeille eli silloin juuri kun tullaan kotiin, laitetaan ruokaa ja sähköauto on latauksessa. Itse siis suosittelen ainakin vahvasti tuota länsipuolen suuntausta varsinkin jos katto on kuitenkin sellainen mihin etelä aurinkokin pääsee paistamaan.

 

[tstv]

oma mökkiprojekti on siinä vaiheessa että kaikki tarvikkeet on hankittu:

akut 2*250ah AGM
paneelit 4* Sunlink 345Wp PERC
Lataussäädin EasySolar 24/1600/40-16 MPPT 100/50
asennusjohto 2x6mm² 50m
+liittimet ym
asennustelineen teen itse painekyllästetystä. Paneelit tulee etelärantaan 40-50m säätimeltä

Kaikkein hankalin homma on ollut säädä sähkömies tulemaan saareen tekemään 230v - asennukset, jo 2 firmaa tehnyt oharit, nyt kolmannen kanssa pitäisi olla treffit ensi viikolla.. Meinasin itse kytkeä tuon matalajännitepuolen kunhan 230v - puoli on valmis

 

[mRkukov]

oma mökkiprojekti on siinä vaiheessa että kaikki tarvikkeet on hankittu:

akut 2*250ah AGM
paneelit 4* Sunlink 345Wp PERC
Lataussäädin EasySolar 24/1600/40-16 MPPT 100/50
asennusjohto 2x6mm² 50m
+liittimet ym
asennustelineen teen itse painekyllästetystä. Paneelit tulee etelärantaan 40-50m säätimeltä

Kaikkein hankalin homma on ollut säädä sähkömies tulemaan saareen tekemään 230v - asennukset, jo 2 firmaa tehnyt oharit, nyt kolmannen kanssa pitäisi olla treffit ensi viikolla.. Meinasin itse kytkeä tuon matalajännitepuolen kunhan 230v - puoli on valmis

Hyvä setti.

Tuohon easysolariin voit kyllä itsekin laittaa esim jatkojohdon kiinni niin pääset käyttämään ja testaamaan ennen kuin sähkömies jaksaa vaivautua perille. Siinä on sellaiset liittimet joihin voi siis itse asentaa johdon ja tökätä kiinni. Jos siis haluat jo testailla systeemiä ennen lopullista 230v kytkentää.

Paneelit joudut laittamaan kahteen sarjaan ja kaksi rinnan. Muuten menee jännite yli.

 

[tstv]

Hyvä setti.

Tuohon easysolariin voit kyllä itsekin laittaa esim jatkojohdon kiinni niin pääset käyttämään ja testaamaan ennen kuin sähkömies jaksaa vaivautua perille. Siinä on sellaiset liittimet joihin voi siis itse asentaa johdon ja tökätä kiinni. Jos siis haluat jo testailla systeemiä ennen lopullista 230v kytkentää.

Paneelit joudut laittamaan kahteen sarjaan ja kaksi rinnan. Muuten menee jännite yli.

thx, eipä itseasiassa tullut mieleen että noinkin voisi tehdä.. pitääpä toteuttaa jos jostain syystä edelleen viivästyy (toukokuussa luvattu mutta tiedä näistä.. )

Juu 2 sarjaan ja 2 rinnan on tarkoitus

 

[Lucas]

Kiitos hyvistä vastauksista! Eiköhän tuolla uudella 320-350w paneelilla ja 30A MPPT säätimellä edetä. En pääse hetkeen itse kohteeseen, mutta netistä löytyi joku vanhan NAPSn esite, jossa olisi maininta että mukana olisi tullut 2,5mm2 kaapeli. Veto paneelilta säätimelle on maksimissaan 10 metriä.

Onko antaa suosituksia noista >320W paneeleista? On half cuttia ja PERC:a yms, mitähän käytännön eroa näillä mahtaa olla? Hintaeroa ei kauheasti noilla kuitenkaan ole

Itse ostin tällaisia paneeleita kasan mökkiprojektiin. Vielä ei ole paikoillaan kun odottelee maan roudan sulamista projekti.

Aurinkopaneeli Amerisolar 290W PERC, monikide

www.thermosun.fi

Lataussäädin kannattaa ostaa sen verran ylimitoitettu, että systeemin voi lisätä lisää muutaman panelin myöhemmin jos nälkä tai oikeastaan virran tarve kasvaa vuosien myötä.

Epever voisi olla ihan hyvä lataussäädin "halpiksista". Esim. täältä Puolasta tilata.

EPEVER MPPT Solar Charge Controller Tracer 100A 80A 60A 50A Battery Charger Regulator Solar cells Panel Tracer5415AN 5420AN 6415 - AliExpress 13

Smarter Shopping, Better Living! Aliexpress.com

www.aliexpress.com

Toki jos laatu edellä menee, niin toki vaikkapa Victron Energyn MPPT säätimet ovat paljon laadukkaampia ja todennäköisesti samalla myös kestävämpiä. Hintakin on sitten monta kertaa korkeampi.

 

[LaturiLewis]

oma mökkiprojekti on siinä vaiheessa että kaikki tarvikkeet on hankittu:

akut 2*250ah AGM
paneelit 4* Sunlink 345Wp PERC
Lataussäädin EasySolar 24/1600/40-16 MPPT 100/50
asennusjohto 2x6mm² 50m
+liittimet ym
asennustelineen teen itse painekyllästetystä. Paneelit tulee etelärantaan 40-50m säätimeltä

Kaikkein hankalin homma on ollut säädä sähkömies tulemaan saareen tekemään 230v - asennukset, jo 2 firmaa tehnyt oharit, nyt kolmannen kanssa pitäisi olla treffit ensi viikolla.. Meinasin itse kytkeä tuon matalajännitepuolen kunhan 230v - puoli on valmis

Kovin suureksi 2x6mm2 kaapelilla jännitehäviö 50m kaapelilla , kun 2 paneelisettiä rinnan. Pitäis olla enemmän neliöitä kaapelissa ainakin tuplat, jos sekään riittää.

 

[Viliz03]

Taitaa semmonen 65W maksimissaan hävitä 50m kaapeliin.

 

[mRkukov]

Kovin suureksi 2x6mm2 kaapelilla jännitehäviö 50m kaapelilla , kun 2 paneelisettiä rinnan. Pitäis olla enemmän neliöitä kaapelissa ainakin tuplat, jos sekään riittää.

Taitaa semmonen 65W maksimissaan hävitä 50m kaapeliin.

Mökkijärjestelmissä sillä huipputeholla ei ole oikeastaan mitään väliä että onko 1000W vai 1100W. Tuon kaapilin läpi menee hienosti se yleisin latausteho, eli 300-800W jolla 2x250Ah akut täyttyy jo nopeasti. Onhan se kyllä turhan ohut, mutta eiköhän pärjää.

Itse hankkisin vielä toisen samanlaisen kaapelin ja vetäisin molemmille paneelipareille omat vedot. Victronissa on valmiina kolmet sisääntulot paneeleille.

 

[tstv]

Tuo 50m kaapeli maksoi saman kuin 1 paneeli eli 150€; voi olla että 40m riittää kun lopullinen asennuspaikka varmistuu

oletan että tuossa on paneelikapasiteettia oleellisesti enemmän kuin kulutus joten tuollaisella alle 100W häviöllä ei ole merkitystä ja sitä kautta en viitsi laittaa ylimääräistä 150€ toiseen johtoon kun sähköä menee "hukkaan" kuitenkin

 

[BaTTman]

Tällainen setti tuli hankittua kotiin. 12kpl 275W paneeleita, froniuksen invertteri ja läjä asennuskamoja. Jos näillä kesäkuukausien kulutuksen taklaisi ja iltapäivisin ottaisi tehot auton lataukseen.

Oliko tämä jokin valmis paketti jostakin, vai DIY-paketti?
Voitko availla hieman kustannuksia?

 

[lomppi]

Lataussäädin kannattaa ostaa sen verran ylimitoitettu, että systeemin voi lisätä lisää muutaman panelin myöhemmin jos nälkä tai oikeastaan virran tarve kasvaa vuosien myötä.

Epever voisi olla ihan hyvä lataussäädin "halpiksista". Esim. täältä Puolasta tilata.

EPEVER MPPT Solar Charge Controller Tracer 100A 80A 60A 50A Battery Charger Regulator Solar cells Panel Tracer5415AN 5420AN 6415 - AliExpress 13

Smarter Shopping, Better Living! Aliexpress.com

www.aliexpress.com

Näyttää Amazonista saavan Epever Traceriä 40N-versiona ~130 eurolla, taitaa olla tuohon hintaan aika nobrainer ostos. Paneelien kohdalla eroa ei pikavilkaisulla näyttänyt olevan verratuna suomikauppoihin.

Traceristä on saatavilla sekä 40A että 40AN (ilmeisesti miinus puolen maadoitus) versiota, mahtaakohan tällä olla mökkikäytössä juurikaan merkitystä?

 

[juu-zo]

Oliko tämä jokin valmis paketti jostakin, vai DIY-paketti?
Voitko availla hieman kustannuksia?

Tuo oli käytännössä täysin diy paketti eli kasailin kamat yksittäin onniselta ostoskoriin. Onnisella sattui olemaan tuo invertteri ja paneelit tarjouksessa noiden oston aikaan jonka takia päädyin sitten kaikki tilailemaan sieltä kokonaisuudessaan. Ja etuna että kaikki kamat sai tuohon paikalliseen onninen expresiin 4km päähän noudettavaksi seuraavaksi päiväksi.
Tässä koko projektin kustannuksista vähän laskelmaa:
Paneelit, 970€
Invertteri, 1180€
Asennustelineet, 470€
Kaapelit, liittimet, turvakytkimet, varoitustarrat jne, 360€ (MMJ:tä ja MKEM:iä jäi vielä omaan käyttöön yli kun otin kokonaiset rullat)
Japp putket, tc kiinnikkeet, nippusiteet yms tarvikkeet, ~100€
Lupapaperit, 60€ (Tukesiin ilmoitus kertaluonteisesta sähkötyöstä kotona)
Summa näistä 3140€ eli noin 0,95€/W saa itse asennettuna tällaisen 3,3kW järjestelmän.

 

[LaturiLewis]

Taitaa semmonen 65W maksimissaan hävitä 50m kaapeliin.

Oma laskenta tuotti 113 W 50m 2x6mm2 kaapelille. Virtahan on 20 A molempiin suuntiin eli 100m johdinta.
Eipä sillä kuitenkaan mökkipolkua sulana pidä.

 

[Lucas]

Oma laskenta tuotti 113 W 50m 2x6mm2 kaapelille. Virtahan on 20 A molempiin suuntiin eli 100m johdinta.
Eipä sillä kuitenkaan mökkipolkua sulana pidä.

Itsellä vastaavalle matkalle tulossa 4*25mm2 alumiinimaakaapelit. Vastannee 50mm2 alumiinia noin 35 mm2 kuparikaapelia. Hinnaltaa about sama kuin 2*6mm2 kuparikaapelit.

Alumiini-kuparisiirtymä vaatii sitten molemmissa päissä sen alumiini-kupari-siirtymäpalikan. Kustantaa jonkun 5 euroa kappaleelta ja tarvii siis luokkaa 4 kpl yhteensä. Sitten myös sitä sinkkista asennusrasvaa, joka maksaa luokkaa 18 euroa tuubilta.

Toki kupari tai vielä mieluummin hopeakaapeli olisi parasta, mutta ei näillä liksoilla osteta mitään 35 mm2 kuparikaapelia 50 metriä puhumattakaan sen paksuisesta hopeakaapelista.

Paneelit on sen verran halpoja nykyään, että järkevämpää taitaa olla kuparikaapeleita käytettäessä alimitoittaa se kuparikaapeli niin että joku 10-15 prosenttia voi hävitä lämpönä matkalle tehosta ja laittaa yksi paneeli enemmän sitä hävikkiä kompensoimaan.

MPPT säädintä käytettäessä noilla 300W paneeleilla se jännite taitaa olla sen luokkaa 30 volttia paneeleita lataussäätimelle 12V akku systeemissä. Hävikki kaapeleissa tippuu sitten suoraan samassa suhteessa kuin jännite kasvaa.

Sarjaan kytkentää ei kannattane tuolloin 12V systeemissä käyttää, kun MPPT säätimen paras hyötysuhde on silloin kun tuleva jännite on noin tuplat akkujen jännitteeseen verratuna.

 

[mRkukov]

Paneelit on sen verran halpoja nykyään, että järkevämpää taitaa olla kuparikaapeleita käytettäessä alimitoittaa se kuparikaapeli niin että joku 10-15 prosenttia voi hävitä lämpönä matkalle tehosta ja laittaa yksi paneeli enemmän sitä hävikkiä kompensoimaan.

Sarjaan kytkentää ei kannattane tuolloin 12V systeemissä käyttää, kun MPPT säätimen paras hyötysuhde on silloin kun tuleva jännite on noin tuplat akkujen jännitteeseen verratuna.

Ensin 10-15% häviö ei haittaa mitään, mutta sitten säätimen muutaman prosentin häviö haittaakin.

MPPT säätimelle vain niin korkeaa jännitettä kuin säädin kestää. (Suomessa mitoitus sitten paneelin maksimi kertaa 1.2 koska keväällä lumiheijastus ja pakkanen nostaa paneelien hyötysuhteet reippaasti yli 100% laskennallisesta)

 

[Lucas]

Näyttää Amazonista saavan Epever Traceriä 40N-versiona ~130 eurolla, taitaa olla tuohon hintaan aika nobrainer ostos. Paneelien kohdalla eroa ei pikavilkaisulla näyttänyt olevan verratuna suomikauppoihin.

Traceristä on saatavilla sekä 40A että 40AN (ilmeisesti miinus puolen maadoitus) versiota, mahtaakohan tällä olla mökkikäytössä juurikaan merkitystä?

40*12V=480W.

Ehkä sitä kannattaisi katsella jotain 80-100A versiota, niin jäisi vähän laajennusvaraakin jo.

 

[Lucas]

Ensin 10-15% häviö ei haittaa mitään, mutta sitten säätimen muutaman prosentin häviö haittaakin.

MPPT säätimelle vain niin korkeaa jännitettä kuin säädin kestää. (Suomessa mitoitus sitten paneelin maksimi kertaa 1.2 koska keväällä lumiheijastus ja pakkanen nostaa paneelien hyötysuhteet reippaasti yli 100% laskennallisesta)

Onko tuo sitten Suomessa tosiaan 1,2 kertaa nimellinen maksimiteho?

Suomessa normaalisti keskikesällä juhannuksen aikaan keskipäivällä Helsingissä auringon säteily on sellainen, että paneeli tuottaa noin 80 prosenttia nimellisestä maksimitehosta kun se on suunnattu suoraan aurinkoon.

Epäilen, että se teho Suomessa voi olla keväällä kun on kylmä ja vastasatanut lumi heijastaa auringonvaloa paneeleihin luokkaa 100 prosenttia siitä maksimitehosta joka on paneelien nimellinen maksimiteho.

 

[mRkukov]

40*12V=480W.

Ehkä sitä kannattaisi katsella jotain 80-100A versiota, niin jäisi vähän laajennusvaraakin jo.

Yksi kätevä tapa tuplata säätimien teho on heittää kaksi akkua sarjaan niin että käytetäänkin 24v järjestelmää. Silloin jos tarvitsee 12v muutamalle pienelle valolle tjsp ja kaikki muu inverterin kautta niin tuon 12v voi taikoa joko verkkomuuntajalla tai DC-step-down muuntimella. Itse valitsin jälkimmäisen ja sillä saatiin vanhat 12v valot käyttöön kunnes saadaan kaikki korvattua verkkovirralla. 24v akuston hyöty on selvä kaapelien paksuudessa ja säätimien hinnassakin.

Onko tuo sitten Suomessa tosiaan 1,2 kertaa nimellinen maksimiteho?

Suomessa normaalisti keskikesällä juhannuksen aikaan keskipäivällä Helsingissä auringon säteily on sellainen, että paneeli tuottaa noin 80 prosenttia nimellisestä maksimitehosta kun se on suunnattu suoraan aurinkoon.

Epäilen, että se teho Suomessa voi olla keväällä kun on kylmä ja vastasatanut lumi heijastaa auringonvaloa paneeleihin luokkaa 100 prosenttia siitä maksimitehosta joka on paneelien nimellinen maksimiteho.

Vähintään 1.1 kertainen, tietyissä tilanteissa jopa sen 1.2. Juhannus on jo pitkälti kesää eikä kevättä. Keväällä tarkoitan siis maalis/huhtikuun vaihdetta, jolloin aurinko alkaa paistaa puhtaalle lumelle ja pakkasta voi olla yli -20°C astetta. Pakkanen nostaa hyötysuhdetta ja säteilyn määrä reilusti suurempi kuin standardissa. Ei siis kannata mitoittaa säädintä juuri ja juuri nimellistehoille, koska Suomessa se ei aina riitä.

Edit: ja siis ei 100% enemmän, vaan 10-20% yli mainostetun maksimin.

 

[Viliz03]

Oma laskenta tuotti 113 W 50m 2x6mm2 kaapelille. Virtahan on 20 A molempiin suuntiin eli 100m johdinta.
Eipä sillä kuitenkaan mökkipolkua sulana pidä.

No ite laskin 350W paneelin datalehden tiedoilla. Sieltä katoin virran 800W/m^2 säteilyteholla. MPP 34V ja 7,3A eli kahden paneelin rinnankytkennän kanssa pysytään alle 15A. Vai kuinka realistista on että 1000W/m^2 kannattaisi käyttää laksemissa? Mun mielestä muutaman tunnin huipputeholle ei kovin suurta painoarvoa välttämättä kannata antaa.

 

[mRkukov]

Mun mielestä muutaman tunnin huipputeholle ei kovin suurta painoarvoa välttämättä kannata antaa.

Johtoja speksatessa toki näin, mutta säätimen kanssa ei. Johdoissa muutama lisäwatti ei niitä yleensä käräytä, mutta lataussäädin voi kärähtää sekunneissa.

 

[Copper]

Johtoja speksatessa toki näin, mutta säätimen kanssa ei. Johdoissa muutama lisäwatti ei niitä yleensä käräytä, mutta lataussäädin voi kärähtää sekunneissa.

Kannattaa tosiaan tarkistaa lataussäätimen speksit kun alkaa mitoittamaan systeemiä. Sukumökille tuli hankittua tuo aikaisemmin mainittu Epever Tracer4210AN jossa teho on 520W@12V, mutta max paneeliteho saa olla 780W@12V.
Itsellä tosin 24V-järjestelmä missä lukemat 1040W/1560W. Paneelien open circuit voltage ei saa nousta ikinä yli 92V, muutoin säädin on entinen.

Mökillä on nyt sarjassa 2kpl ~330W paneelit. Tarkoitus olisi seurata tämä kesä miten niillä pärjätään (asennettiin loppukesästä 2020). Tarvittaessa sitten toiset 2kpl rinnalle (yht: 1320W) suuntaus vaikka enemmän länteen päin.

 

[Pakana]

Eli pitää joko hommata toinen reilu 130w paneeli rinnalle, mutta riittääkö tuossa NAPSssa siihen tehot? Toinen vaihtoehto olisi että ottaisi vanhan paneelin ja sääätimen irti ja laittaisi pelkästään uudet romppeet tilalle. Vanhan paneelin ja säätimen voisi hyödyntää muualla. Mahtaakohan paneelin ja sättimen välissä olevat kaapelit toimia sellaisenaan? Vai vaatiko nuo 300w paneelit paksumpia letkuja?

Aika monessa säätimessä se maksimi virta on asetettu siihen ilmoitettuun, niin että jos tyrkyllä olisi enemmän, niin se laite alkaa vaan rajoittaa sitä latausvirtaa. Eli jos nykyisessä laitteistossa ainoa ongelma on se että pilvisellä kelillä se ei ehdi päivässä lataamaan kunnolla sitä akkua, on toinen paneeli rinnalle asennettuna se kaikkein edullisin ja helpoin ratkaisu. Aurinkoisena päivänä tilanne ei juuri muutu nykyisestä, mutta pilvisenä päivänä se tuotto tuplaantuu.

Käytännössä noiden mppt säätimien jonkinverran parempi hyötysuhde ei oikein toteudu simppelissä ja pienessä 12V systeemissä.

 

[Lucas]

Aika monessa säätimessä se maksimi virta on asetettu siihen ilmoitettuun, niin että jos tyrkyllä olisi enemmän, niin se laite alkaa vaan rajoittaa sitä latausvirtaa. Eli jos nykyisessä laitteistossa ainoa ongelma on se että pilvisellä kelillä se ei ehdi päivässä lataamaan kunnolla sitä akkua, on toinen paneeli rinnalle asennettuna se kaikkein edullisin ja helpoin ratkaisu. Aurinkoisena päivänä tilanne ei juuri muutu nykyisestä, mutta pilvisenä päivänä se tuotto tuplaantuu.

Käytännössä noiden mppt säätimien jonkinverran parempi hyötysuhde ei oikein toteudu simppelissä ja pienessä 12V systeemissä.

Osassa säätimissä se säädin päästää toimintasavut pihalle jos paneeleista tulee enemmän virtaa kuin säätimen ilmoitettu suurin maksimivirta on.

Kaikkien säätimien hyötysuhde on aika tarkkaan nolla jos akusto on täynnä eikä virtaa kuluteta.

Lisäpaneeleista taitaa olla suurin hyöty silloin kun aurinko ei paista kesällä optimaalisesti vaan on esimerkiksi pilvistä. Ja syksyllä ja keväällä kun auringon säteilyteho on vielä alhainen.

 

[mRkukov]

Victronin MPPT laskurilla näkee nykyisin miten lämpötila vaikuttaa mm. paneelien jännitteeseen.

https://mppt.victronenergy.com#djE7...0LDEwLjI3LDMwNSwzMi41LC0wLjM1LDM5LjcsMTAsNg==

 

[Lucas]

Victronin MPPT laskurilla näkee nykyisin miten lämpötila vaikuttaa mm. paneelien jännitteeseen.

https://mppt.victronenergy.com#djE7...0LDEwLjI3LDMwNSwzMi41LC0wLjM1LDM5LjcsMTAsNg==

Mielestäni tuo kuvaaja saatavalle energiamäärälle päivässä on keskitalven osalta ainakin päin hanuria.

Ei todellakaan lähde energiaa melkein yhtä kilowattituntia 360 watin paneeleista joulu- ja tammikuussa päivässä Helsingissä. Tuskin edes viikossa.

Auringon säteilyteho on muistaakseni joulun nurkilla Helsingissä maksimissaan 14 wattia puolen päivän aikaan per neliömetri maata. Siihen sitten joku 15 prosentin paneelin hyötysuhde mukaan kertoimeksi. Ja sitten se, ettei aurinko montaa tuntia paista per päivä horisontin yläpuolella ja nekin ajat kun se paistaisi on usein pilvistä ja harmaata.

 

[mRkukov]

Ei todellakaan lähde energiaa melkein yhtä kilowattituntia 360 watin paneeleista joulu- ja tammikuussa päivässä Helsingissä. Tuskin edes viikossa.

Tuossa kuvassa on 4 kpl 305W paneelia, eli 1220W.

muistaakseni joulun nurkilla Helsingissä maksimissaan 14 wattia puolen päivän aikaan per neliömetri maata.

Kilowattituntiin riittäisi siis alle tunti aurinkoa ja tuo kuvaaja ei ota kantaa säähän tai mihinkään. Oletuksena siinä on kirkas auringonpaiste ja paneelit optimisuunnattuna (lähes pystyssä). Silloin yksi paneeli peittää reilusti isomman osan "maata" kuin mitä paneelin pinta-ala on. Kyllä silloin tuon verran energiaa saa. Todellisuudessa ei tietenkään näin.

Mutta siis tuon linkin pointti ei ollut tuo forecast vaan kaikki muu data tuolla sivulla.

 

[Lucas]

Tuossa kuvassa on 4 kpl 305W paneelia, eli 1220W.



Kilowattituntiin riittäisi siis alle tunti aurinkoa ja tuo kuvaaja ei ota kantaa säähän tai mihinkään. Oletuksena siinä on kirkas auringonpaiste ja paneelit optimisuunnattuna (lähes pystyssä). Silloin yksi paneeli peittää reilusti isomman osan "maata" kuin mitä paneelin pinta-ala on. Kyllä silloin tuon verran energiaa saa. Todellisuudessa ei tietenkään näin.

Mutta siis tuon linkin pointti ei ollut tuo forecast vaan kaikki muu data tuolla sivulla.

Tässä on Helenin taulukko aurinkoenergian tuoton jakautumisesta kuukaisittain. Lienee paljon lähempänä totuutta.

Käytännössä vuodessa on kolme kuukautta Suomessa, jolloin aurinkopaneelit eivät tuota oikeastaan yhtään mitään. Tai ehkä sen verran tuottavat, että se riittää kattamaan sen tuoton suunnilleen jonka akkujen lataussäädin kuluttaa.

3 kuukautta siksi eikä neljä, että kuitenkin helmikuun lopulla voi jotain tuottoa jo olla ja samoin maaliskuun alkupuolella.

 

[mRkukov]

Tässä on Helenin taulukko aurinkoenergian tuoton jakautumisesta kuukaisittain. Lienee paljon lähempänä totuutta.

Käytännössä vuodessa on kolme kuukautta Suomessa, jolloin aurinkopaneelit eivät tuota oikeastaan yhtään mitään. Tai ehkä sen verran tuottavat, että se riittää kattamaan sen tuoton suunnilleen jonka akkujen lataussäädin kuluttaa.

3 kuukautta siksi eikä neljä, että kuitenkin helmikuun lopulla voi jotain tuottoa jo olla ja samoin maaliskuun alkupuolella.

Tiedän kyllä. Mökkijärjestelmän tuotto viime vuosina:

Talvet ja kesät erottaa kyllä toisistaan.

 

[SShadow]

Testasin paneelien ylimitoittamista kauden pidentämiseen. Käytäntö oli aika erilaista kuin teoria. Raspberry Pi + 4G modeemin pitäminen käynnissä vaatii akkuja avukseen, ja paneelien puhtaanapitoon suunnitelman.

Ylä-Karjalassa 100W paneelilla Raspberry pysyi käynnissä 9kk vuodesta, käytännössä lumikuorma paneelin päällä aiheutti tuon 3 kuukauden katkoksen. Akkua oli 2 viikon tarpeisiin. Testaamatta laittaa aurinkopaneeli 5 asteen tilttikulmaan räystään alle. Toki tuossakin on vaarana että lunta tuiskuttaa paneeliin ja se jäätyy kiinni, sulaa sitten keväämmällä. Räystäs saa varjostaa kesän keskipäivän aurinkoa, kunhan aamu ja ilta-aurinko tuottaa sen mitä vähintään tarvitaan.

Jäi sellainen mutu-tuntuma, että Helsingissä tuo voisi toimia 11kk, tai jopa ympäri vuoden, mikäli paneeli pysyy puhtaana. Simuloitu paikka Helsingissä 4-kerroksisen talon katolla, jolloin horisontissa ei olisi esteitä. 200-300W paneelia olisi Ylä-Karjalassa riittävä, mutta vaatisi aina puhtaan paneelin.

 

[Pakana]

Paneelit tosin yleensä asennetaan aivan liian "selälleen". Jos paneeli asennettaisiin vuoden keskituoton mukaan ne tulevat käytännössä niin pystyyn ettei niihin juuri lunta jää. Jos halutaan vielä painottaa tuota talvituottoa, ne voi laittaa vaikka täysin pystyyn, jolloin se on vain se räntätuisku joka jämähtää siihen pintaan, eikä sekään siinä käytännössä kovin kauaa ole.

 

[Lucas]

Paneelit tosin yleensä asennetaan aivan liian "selälleen". Jos paneeli asennettaisiin vuoden keskituoton mukaan ne tulevat käytännössä niin pystyyn ettei niihin juuri lunta jää. Jos halutaan vielä painottaa tuota talvituottoa, ne voi laittaa vaikka täysin pystyyn, jolloin se on vain se räntätuisku joka jämähtää siihen pintaan, eikä sekään siinä käytännössä kovin kauaa ole.

Kattokulmahan sen taitaa kuitenkin pääasiassa omakotitaloissa sanelle sen asennuskulman.

Ellei sitten pihaa halua uhrata aurinkosähköntuotantoon.

Off-grid sovelluksissa esimerkiksi kesämökeillä se asennuskulma saa olla kyllä vaikka pystyssä jos mökkiä on tarkoitus käyttää muutenkin kuin kesäkuukausina. Kesällä sitä aurinkosähköä riittää sattuneesta syystä hyvin muutenkin. Pystyyn asennus vähentää vuosituottoa leikkamaalla sitä kesällä, mutta sitten taas kasvattaa syksyllä ja keväällä tuottoa.

 

[Pakana]

Yleensähän se on tasaisesti kattoavasten, niinhän se on helpoin asentaa ja lopputulos ei ole kovin silmiinpistävä.

Tuli tässä mieleen että senhän voisi asentaa säädettävään telineeseen, niin että sen voisi talvikaudeksi nostaa pystyyn, ja kesällä olisi enemmän optimaalisessa länässä.

Onkohan tuo 40° kulma jokin kompromissi jossa otetaan huomioon myös tuotto kun aurinko on pitkällä idässä/lämmessä tms.. Aurinkohan ei eteläisessäkään suomessa ole kuin jossain 50° paikkeilla korkeimmilaan... Oletan nyt että tuon taulukon 90° tarkoittaa että paneeli on täysin pystyssä.

 

[Pirkka]

Tuli tässä mieleen että senhän voisi asentaa säädettävään telineeseen, niin että sen voisi talvikaudeksi nostaa pystyyn, ja kesällä olisi enemmän optimaalisessa länässä.

Tämä melkein edellyttäisi sitä, että paneelit ovat useammassa vaakarivissä, jotta ne eivät varjostaisi toisiaan. Tämän lisäksi voisin kuvitella että paneelien tukeminen mm. myrskyjä vastaan vaatisi vähän vielä enemmän, kuin lappeen suuntainen asennus ja tämä korostuisi vielä huomattavasti, mikäli ne "pari riviä" halutaan laitta eri kulmaan samalla telineellä, jolloin tuo varjostuminen ei luonnollisesti olisi ongelma.

 

[zepi]

Testasin paneelien ylimitoittamista kauden pidentämiseen. Käytäntö oli aika erilaista kuin teoria. Raspberry Pi + 4G modeemin pitäminen käynnissä vaatii akkuja avukseen, ja paneelien puhtaanapitoon suunnitelman.

Ylä-Karjalassa 100W paneelilla Raspberry pysyi käynnissä 9kk vuodesta, käytännössä lumikuorma paneelin päällä aiheutti tuon 3 kuukauden katkoksen. Akkua oli 2 viikon tarpeisiin. Testaamatta laittaa aurinkopaneeli 5 asteen tilttikulmaan räystään alle. Toki tuossakin on vaarana että lunta tuiskuttaa paneeliin ja se jäätyy kiinni, sulaa sitten keväämmällä. Räystäs saa varjostaa kesän keskipäivän aurinkoa, kunhan aamu ja ilta-aurinko tuottaa sen mitä vähintään tarvitaan.

Jäi sellainen mutu-tuntuma, että Helsingissä tuo voisi toimia 11kk, tai jopa ympäri vuoden, mikäli paneeli pysyy puhtaana. Simuloitu paikka Helsingissä 4-kerroksisen talon katolla, jolloin horisontissa ei olisi esteitä. 200-300W paneelia olisi Ylä-Karjalassa riittävä, mutta vaatisi aina puhtaan paneelin.

Taitaisi olla helpompaa saada se raspi pysymään päällä vuoden ympäri jos pistäisi sinne paneeleiden kylkeen jonkun pienen tuulivoimalan.

 

[Pakana]

Tämä melkein edellyttäisi sitä, että paneelit ovat useammassa vaakarivissä, jotta ne eivät varjostaisi toisiaan. Tämän lisäksi voisin kuvitella että paneelien tukeminen mm. myrskyjä vastaan vaatisi vähän vielä enemmän, kuin lappeen suuntainen asennus ja tämä korostuisi vielä huomattavasti, mikäli ne "pari riviä" halutaan laitta eri kulmaan samalla telineellä, jolloin tuo varjostuminen ei luonnollisesti olisi ongelma.

En nyt kuvitellut että kyseessä mikään aurinkopaneelifarmi olisi, vaan mitä nyt tuollaisessa kevyessä mökkikäytössä yms voi odottaa.

Tietysti ne telineet pitää olla tukevia, mutta voiko se lappeellaan oleva loppujen lopuksi juuri sen heiveröisemmin olla kiinni? Jos rakenne on sellainen "tavallinen" jossa paneelit ovat sen kymmenkunta senttiä irti kattopinnasta, sopivan suuntaisilla tuulilla sinnekin tulee melko järjetön paine kampeamaan paneelia liikkeelle. Tuulen tuottama voima tuntuu toimivan toisinaan epäloogisesti.

 

[SShadow]

Taitaisi olla helpompaa saada se raspi pysymään päällä vuoden ympäri jos pistäisi sinne paneeleiden kylkeen jonkun pienen tuulivoimalan.

Tuulimyllystä tulisi aika hervottoman kokoinen, jos täytyisi toimia myös hyvin pienillä tuulilla. Mahdollisesti aurinkopaneelin lisäksi laitettuna pidentäisi kautta pienikin tuulivoimala. Mutta aika usein tuohon pimeimpään aikaan tuolla on parin viikon tuuleton jakso, eikä sellaisella parin tunnin tuulella pääse viikkoa eteenpäin.

 

[zepi]

Tuulimyllystä tulisi aika hervottoman kokoinen, jos täytyisi toimia myös hyvin pienillä tuulilla. Mahdollisesti aurinkopaneelin lisäksi laitettuna pidentäisi kautta pienikin tuulivoimala. Mutta aika usein tuohon pimeimpään aikaan tuolla on parin viikon tuuleton jakso, eikä sellaisella parin tunnin tuulella pääse viikkoa eteenpäin.

Savoniukset toimivat ihan pikkutuulessakin, mutta kun en osaa yhtään arvioida just niitä sinun mökin tuulioloja, niin vaikea väittää vastaankaan.

Kovin paljon ei tarvitse tulla tuottoa 2vk ajanjaksolla, jotta voittaa lumen alle jääneen aurinkopaneelin.

 

[SShadow]

Savoniukset toimivat ihan pikkutuulessakin, mutta kun en osaa yhtään arvioida just niitä sinun mökin tuulioloja, niin vaikea väittää vastaankaan.

Kovin paljon ei tarvitse tulla tuottoa 2vk ajanjaksolla, jotta voittaa lumen alle jääneen aurinkopaneelin.

Juuri tuollainen tuulivoimala toimisi, mikä antaisi edes jotain tehoa 2m/s tuulella. En löytänyt noita valmiina muutaman satasen hintaluokassa, löytyi vain versioita jotka aloittivat toiminnan yli 5m/s tuulilla.. Projekti joka oli tarkoitus tehdä työajalla, eli se itse rakentelu ei ollut vaihtoehto. Lisäksi rakentelu todennäköisesti tarvitsisi myös työkaluja, joita minulla ei ole, lisättävä budjettiin. Olisi kyllä mielenkiintoinen projekti vapaa-ajalle, toki itsestään pyörimisen aloittava versio. Siksi valitsin mieluummin aurinkopaneelien lisäämisen ja lumelta suojaamisen.

 

[LaturiLewis]

Ongelmana noissa pikku tuulivoimaloissa on , että ne ei tuota mitään alle 6 m/s ja alkavat tuottamaan kunnolla vasta 10 m/s tuulessa jotain. Eli ei tee mitään tuulen suojaisissa paikoissa.