Juuri tuollainen tuulivoimala toimisi, mikä antaisi edes jotain tehoa 2m/s tuulella. En löytänyt noita valmiina muutaman satasen hintaluokassa, löytyi vain versioita jotka aloittivat toiminnan yli 5m/s tuulilla.. Projekti joka oli tarkoitus tehdä työajalla, eli se itse rakentelu ei ollut vaihtoehto. Lisäksi rakentelu todennäköisesti tarvitsisi myös työkaluja, joita minulla ei ole, lisättävä budjettiin. Olisi kyllä mielenkiintoinen projekti vapaa-ajalle, toki itsestään pyörimisen aloittava versio. Siksi valitsin mieluummin aurinkopaneelien lisäämisen ja lumelta suojaamisen.
Aurinkopaneelit ja niiden käyttö
- Keskustelun aloittaja lenni
- Aloitettu
- Liittynyt
- 19.09.2017
- Viestejä
- 423
Ongelmana noissa pikku tuulivoimaloissa on , että ne ei tuota mitään alle 6 m/s ja alkavat tuottamaan kunnolla vasta 10 m/s tuulessa jotain. Eli ei tee mitään tuulen suojaisissa paikoissa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 580
Wind Generator 600 W Wind Turbine Generator Wind Turbine Generator 5 Leaves Lantern Vertical Wind Generator with Controller (12 V Red): Amazon.de: Business, Industry & Science
Joku tämäntyylinen voisi toimia myös matalammalla tuulella. Toki tuotettu energiamäärä jää vuositasolla vähäiseksi verrattuna isoihin paneeleihin, mutta jos kulutuskin on pientä, niin tuo voisi hyvinkin auttaa niiden huonoimpien kuukausien tilanteessa.
Mitään oikeaa kokemustahan itselläni ei asiasta ole.
--
Jos turbiini oikeasti tuottaisi 600W 13m/s tuulessa, sillä voisi ehkä saada luokkaa 1-1.5W 2m/s tuulessa, jos se ylipäätään jaksaa käynnistyä.
Joku tämäntyylinen voisi toimia myös matalammalla tuulella. Toki tuotettu energiamäärä jää vuositasolla vähäiseksi verrattuna isoihin paneeleihin, mutta jos kulutuskin on pientä, niin tuo voisi hyvinkin auttaa niiden huonoimpien kuukausien tilanteessa.
Mitään oikeaa kokemustahan itselläni ei asiasta ole.
--
Jos turbiini oikeasti tuottaisi 600W 13m/s tuulessa, sillä voisi ehkä saada luokkaa 1-1.5W 2m/s tuulessa, jos se ylipäätään jaksaa käynnistyä.
Viimeksi muokattu:
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 858
Jos jos ja jos. Noiden käynnistysnopeudet on aina kerrottava vähintään kahdella ja silloinkin tarkoittaa että se nipin napin pyörähtää. Vasta reippaasti kovemmalla tuulella se oikeasti tuottaa yhtään mitään. Toki tuo voi auttaa pimeimmän kauden yli, kunhan ei jäätyisi ja peittyisi lumeen.
- Liittynyt
- 19.09.2017
- Viestejä
- 423
Ensiksi tuo ei tuota 600W missään tuulessa ja 2 m/s se tuskin edes pyörii , mutta varmasti ei tuota mitään energiaa.
Noissa kiina pikku tuulivoimaloissa on se vika, että niihin pitäisi vaihtaa sekä generaattori, että lavat , jotta niillä tekisi yhtään mitään ilman myrskytuulia.
Tilasin kokeeksi tälläisen:
ja totesin tuotteen tiedot on täyttä potaskaa.
Laitteen generaattorilla (käämiresistanssi 1.3 ohmia = lue 1.3 V/1A) ei ikinä saa yli 150 W ulos.
Koepyöritys porakoneella antoi 700 rpm 18W ulos. Ongelmana vaan oli ,ettei lähde edes pyörimään edes tarvittavalla tuulella.
Lavat on taas sellaiset ,että hyvä jos lähtee pyörimään 10 m/s tuulella, eikä varmasti tuota 12 m/s tuulella luvattua 400W tehoa. Eli pitäisi vaihtaa generaattori ja lavat.
Lapojen ja tuulimyllyn suunnitteluun on olemassa ilmainen Q Blade ohjelma, jolla katselin hieman realismia suunnitteluun.
Nuo vertikaali akseli voimalat ovat heikossa tuulessa vieläkin surkeampia ja vaativat myrskytuulia, jotta energiaa saisi ulos.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 580
Jotta missään järjestelmässä olisi järkeä, ensin pitää varmaan laskea tavoitteet ja sen jälkeen miettiä, että miten ne voi saavuttaa.
Jos tuulimyllystä haluaa ulos esim. 400Wh energiaa ulos 2vk ajanjaksolla, niin millainen mylly sen tuottaa niissä olosuhteissa mihin myllyn saa parhaimmillaan asennettua? Ehkä vastaus on se, että se ei ole mahdollista ja silloin kannattaa unohtaa homma.
Tai ehkä vastaus on ihan älytön "20m korkea masto ja sinne päähän valtava propeli" ja kustannukset ovat ihan mielipuoliset. Mutta joissain olosuhteissa järven / meren rannalla vastaus voi olla joku fiksumpikin. Tai ehkä lapojen jäätyminen on ongelma ja oikeasti millään myllyllä ei saa mitään ulos talvella.
Näistä löytyy aika paljon tuotearvosteluja, ja kaikissa nuo lupaukset vaan tahtovat jäädä täyttymättä.
Videolla hyvä testausalusta, ja tuosta saa selvän kuvan ettei laitteella tee yhtään mitään.
HAWT vehkeistä vähän parempia tuloksia, mutta ei tuossakaan saatu toimimaan ilman modifikaatiota. Kesämökillä järven rannalla tuon kaltainen on kuitenkin todettu toimivaksi, ja korostan että kesällä. Laadukas MPPT-säädin tuossa on oltava, mutta säätimen osalta tuo vielä ok, kunhan ite tuulimylly olisi hyvin testattu. Eli tuohon modeina MPPT-säätimen lisäksi hyvät johdot, tasasuuntausta ja päräsimen suurentaminen, jotta kääntyy tuulta kohden helpommin.
Oikeastaan tämäntyyliset videot sai valitsemaan aurinkovoiman, koska se on aika hyvin ennustettavissa, ja paneeleista löytyy hyviä testivideoita mittauksineen.
Hyvällä sijoittelulla olisi varsin mielenkiintoista testata myös tuulivoimaa. Tästä kun löytäisi vastaavan auton katolla tehdyn testin tuosta matalan tuulen tehotuotosta nopeuden funktiona. Toki tuon systeemin hinta nousee kovaksi, kun parin satkun ropelin lisäksi tarvitsee: MPPT-säätimen, johdot, tasurin, modaustarvikkeita ja tukevan maston. Eiköhän tuon saisi noin 600 eurolla värkättyä kasaan. Ja toivoa että tulee hyvä yksilö nettikaupasta, kun noissa on suuria eroja myyjien välillä. Vaikka näyttäisi samoilta kuvilta, niin monesti on käynyt niin ettei saapunut tuote vastaa täysin mainoskuvaa.
- Liittynyt
- 18.05.2017
- Viestejä
- 129
Keväällä poistettiin 12x325 paneelit katolle ja Froniuksen invertteri. Kello kytkennällä 11-14 syöttö vesivaarajalle 300l / 3kw. Lisäksi kytkin, jolla voi ohittaa kellon ja valita yösähkön. Paneeleiden suunta on etelään. 1 ja 1/2 kk tota nyt seurannut ja on ihan hyvin toiminut. Huhtikuussa kului Elenia seurannan mukaan 55% vähemmän sähköä, kuin vuoden 2020 huhtikuussa. Myyntiin näyttää menevän aika paljon, itse ei saa kaikkea käytettyä.
Homma etenee. Sähkömiehen kanssa ihmeteltiin mikä tuo miinusjohtoon kiedottu ohuempi johto on ja mihin se pitäisi kytkeä vai onko väliä, päässä silmukkaliitin. sorry huono kuva
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 030
Akun lämpötila-anturi?
www.victronenergy.fi
Temperature sensor Quattro, MultiPlus and GX Device - Victron Energy
Temperature sensor for Quattro, MultiPlus and GX Device.
Viimeksi muokattu:
Akun lämpötila-anturi?
Temperature sensor Quattro, MultiPlus and GX Device - Victron Energy
Temperature sensor for Quattro, MultiPlus and GX Device.
Thx. Ja ilmeisesti sitten kytketään jommankumman akun miinusnapaan?
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 858
Saitkin jo vastaukset. Käytännössä tuolla anturilla ei ole Suomen oloissa juuri merkitystä ja sitä käytetään vain jos lataat verkkovirrasta/aggresta akkuja. Ei siis vaikuta EasySolarissa MPPT säätimen toimintaan mitenkään.Homma etenee. Sähkömiehen kanssa ihmeteltiin mikä tuo miinusjohtoon kiedottu ohuempi johto on ja mihin se pitäisi kytkeä vai onko väliä, päässä silmukkaliitin. sorry huono kuva
Olisipa itsekin tajunnut asentaa tuon pömpelin tuolleen vähän ylemmäs. Olisi ollut johtojen irroitukset ja kytkennät 100 kertaa helpompia.
BMV:n kanssa tiputa "häntävirta" riittävän pieneksi ettei tulkitse liian herkästi akkuja täydeksi. Oletuksena se on kohtalaisen korkealla.
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 858
Amppareiden kautta ilmaiseksi nähtävissä:
tekniikanmaailma.fi
www.ampparit.com
Eli nämä uudemmat paneelit on rakennettu hieman eri tavalla ja siksi tehot ovat nousseet menneistä vuosista.
Tekniikan Maailma
Haku – Ampparit.com
Ampparit.com kokoaa yhteen koko Suomen uutistarjonnan. Löydä kätevästi kaikki tuoreimmat uutiset ilmaiseksi Amppareiden uutispalvelusta! Se kattavin uutistarjonta – Ampparit.com
www.ampparit.com
Aurinkopaneeleiden valmistajat muuttivat koronataudin aikana valmistustekniikkaansa, ja vaikutus paneeleiden tehoon on huima
Koronaepidemia sulki aasialaisia aurinkokennotehtaita muutamiksi kuukausiksi. Valmistajat käyttivät tauon muuttaakseen valmistustekniikkaansa, ja nyt markkinoille tulleet paneelit ovat entistä tehokkaampia.
Tilaajille
TEKSTI LAURI LEHTINEN
Tämä artikkeli on maksumuurin takaista aineistoamme.
Vuoden 2020 jälkipuoliskolla aurinkopaneelien tehot nousivat selvästi ylöspäin. Syynä ei ollut materiaalien kehittyminen vaan kytkentätekniikkaan liittyvä oivallus. Nyt on siis nopeasti yleistynyt puolikennojen käyttö, jolloin kennojen sisäistä vastusta on pystytty leikkaamaan ja vastaavasti samasta materiaalista saatiin enemmän tehoa ulos.
”Nyt vakiokokoisesta, 1750-milliä pitkästä paneelista ilmoitetaan saatavan 400 watin teho. Suuremmilla ja kaksipuolisilla kennoilla ilmoitettu teho on tätäkin suurempi”, kertoo PlayGreen Oy:n toimitusjohtaja Jouni Penttinen.
Sisäinen vastus myös lämmittää kennoa, ja sähköntuoton hyötysuhde heikkenee lämpötilan kohotessa. Myös siksi puolikennoista kokoonpantu paneeli on tehokkaampi.
Suuressa asennuskohteessa paneelien ja muiden tarvittavien komponenttien laatu korostuu. Aurinkosähkön erikoispiirre on, että investoinnin käyttöikä on poikkeuksellisen pitkä, ja nyt asennettavat laitteet voivat hyvin ylläpidettynä tuottaa sähköä vielä 2060-luvulla. Näin pitkällä aikavälillä talteen saatavan energian määrä kuittaa helposti parempien komponenttien kalliimman hinnan.
Penttinen kertoo, että kohonnut teho laskee yleensä järjestelmän hintaa. Pientalokohteissa järkevä laitekokonaisuuden koko määräytyy lähinnä oman kulutuksen mukaan. Kun sama teho saavutetaan vähemmillä paneeleilla, säästöä syntyy asennustyöstä ja kiinnitysmateriaaleista.
Puolikennon etu on myös sen pienempi koko ja edelleen lujempi rakenne. Kun yksittäisen kennon mitat pienevät suunnilleen A5-lehtiöstä luottokortin kokoon, myös kuorman alla tapahtuvat taipumat ovat pienemmät. Tämä puolestaan vähentää vaaraa mikrohalkeamista, jotka tärvelevät kennon sähköntuottokykyä.
Kaksipuolinen kenno on kaksiteräinen miekka
Suurissa aurinkosähköjärjestelmissä pyritään suuriin tehoihin, sillä esimerkiksi liiketilojen katoille asennettavien voimaloiden koko tuotto voidaan käyttää kiinteistön erilaisiin tarpeisiin. Suuriin nimellistehoihin päästään esimerkiksi käyttämällä kaksipuoleisia aurinkopaneeleita.
Kaksipuolisessa kennossa takapinta on lasia, jolloin siihen osuva hajasäteily tuottaa myös sähköä. Esimerkiksi maatiloilla on investoitu suurehkoihin aurinkovoimaloihin, jotka on usein asennettu katon sijasta maan pinnalle. Tällöin myös niiden takapuolet saavat osansa taivaalta tulevan valon hajasäteilystä.
Penttinen huomauttaa kuitenkin, että joissakin tapauksissa nimellistehoa ei ole mahdollista saavuttaa. Jos suuren kauppakeskuksen katolle asennetaan kaksipuoleiset paneelit, saattaa olla, ettei haluttua ja laskelmissa huomioon otettua hajasäteilyä tule, kun katon musta bitumikate imee kaiken siihen osuvan valon.
Yksi- vai monikide?
Aurinkosähkössä on pitkään puhuttanut ero yksi- ja monikidekennojen paremmuudesta. Yksikiteinen piimateriaali valmistetaan samoin kuin puolijohteet sirutekniikassa: piimateriaali sulatetaan, ja sulan päähän istutetaan yksikiteinen piipala. Kun piitanko sitten jäähtyy, se kiteytyy tämän siemenkiteen jatkoksi kokonaan yksikiteisenä rakenteena.
Yksikiteisen piin valmistus nostaa sen hintaa, mutta toisaalta myös hyötysuhde paranee. Monikiteinen puolestaan kykenee hyödyntämään paremmin hajasäteilyä.
Konesaumattu peltikatto on erityisen hyvä asennusalusta. Samalla paneelit muodostavat sen päälle ikään kuin uuden vesikatteen, joten esimerkiksi huoltomaalauksien tarve muuttuu vähäiseksi.
Salossa toimiva Solar Finlandin tytäryhtiön Salo Techin tavoitteena on luoda standardit aurinkoenergia-alan moduuleiden tehokkuudelle ja kestävyydelle. Yhtiön oman testikentän uudet tulokset osoittavat, että monopaneelien tuottavuus on parempi kuin polypaneelien.
Mittaustulos vahvistaa sikäli aikaisempia tietoja, että yksikiteisellä kennolla saavutetaan parempi teho, mutta prosentuaalisesti ero on hyvin pieni. Solar Finland on parantanut tuotettaan muiden muassa uuden teknologian paneelilasilla, joka ohjaa valon säteitä tarkemmin kennoihin, jolloin paneelit tuottavat hyvin myös vaihtelevissa sääolosuhteissa.
Virtuaaliakku vaatii laskutikkua
Kuluttajille on jo muutaman vuoden ajan tarjottu mahdollisuutta hankkia kotiakku, jonne ladataan oman voimalan hellepäivinä kehittämä ylituotanto. Vaikka akuston kapasiteetti vaikuttaa suurelta verrattuna esimerkiksi auton akkuun, kiinteistön sähkönkulutuksessa se ei kykene suuriin saavutuksiin. Jotta kotiakusta olisi rahallista hyötyä, sitä pitäisi vähintäänkin voida käyttää hyödyksi talvella, jolloin pörssisähkön hinnoissa voi olla suuriakin heilahteluja. Tämä vaatisi kuitenkin kehittynyttä automaatiota ja taajuusmarkkinoita käyttävää sähkösopimusta.
Paneelien kehitys on ollut nopeata, ja markkinoille on tullut muiden muassa erilaisilla sähköisillä kytkennöillä toteutettuja tuotteita. Hyvin merkityksellinen asia on kuitenkin sekä paneelien että muiden komponenttien laatu – se korostuu, kun kokonaisuuden käyttöiäksi kaavaillaan 25–40 vuotta. Kuvassa suomalaisen Valoen Zircon ultra-kevyt IBC-taustajohdin paneeli.
Virtuaaliakku on ostettava palvelu, joka tarjoaa sähköverkossa olevan kuvitteellisen varastokapasiteetin pientuottajan käyttöön. Katolle asennetut paneelit tuottavat ajoittain enemmän sähköä kuin kotitalous ehtii käyttää. Tällöin ylijäämän voi myydä verkkoon niin sanottuun virtuaaliakkuun. Asiakas voi saada tämän energian takaisin samaan hintaan kuin sen on myynyt, tai alennusta myöhemmin takaisin ostetusta sähköstä.
Virtuaaliakku on kuvitteellinen, verkossa oleva tallennuskapasiteetti – valtakunnanverkkoon sähköä mahtuu. Tästä kapasiteetista asiakas maksaa sopimuksen mukaan yleensä kiinteän hinnan.
Tällä kohdalla aurinkosähkön tuottajan on oltava tarkkana, sillä kiinteä kuukausimaksu syö helposti saavutetun edun korkoineen. On toki lämmittävää, jos ”omaa” sähköä voi ostaa talvella takaisin tuotantohintaan, mutta sähkö on kaiken kaikkiaan halpaa. Jo viiden euron kuukausimaksu merkitsee vuodessa 60 euron kulua, jota on vaikea kuroa umpeen, vaikka oma järjestelmä olisi reilusti ylimitoitettu. Virtuaaliakun kuukausimaksu yleensä kohoaa varastointikapasiteetin kasvaessa.
Sähkömittarit uudistuvat eri tahtiin
Sähkön pientuottajalle edullisimpia vaihtoehtoja on sähkölaskun niin sanottu vaihenetotus. Jos kiinteistö on kytketty kaksi- tai kolmivaiheiseen vaihtoverkkoon, kulutus eri vaiheissa voi olla hyvinkin erilaista.
Voimme yksinkertaistaen ajatella, että rintamamiestalon kolmesta kerroksesta kukin on kytketty omaan vaiheeseensa. Kellarin pesukone ja kuivausrumpu käyvät eri aikaan kuin asuinkerroksen liesi ja jääkaappi, ja ullakon ilmalämpöpumppu jäähdyttää ylintä kerrosta omaan tahtiinsa.
Katolle sijoitettu aurinkovoimala puolestaan tuottaa jokaiseen kolmesta vaiheesta suunnilleen yhtä paljon energiaa. Kun pesukone ei käy, sen vaihe tuottaa ylijäämäsähköä samaan aikaan, kun pullanpaistoon tarvittavaa sähköä ostetaan toisesta vaiheesta.
Vaihenetotuksessa sähköyhtiö suostuu ”siirtämään” laskennallisesti sähköä talon sisällä eri vaiheiden kesken. Silloin kulutusta tarkastellaan yhtenä, koko talon käsittävänä nettokulutuksena.
Useat sähkön myyntiyhtiöt ovat tarjonneet vaihenetotusta jo muutaman vuoden ajan. Ongelmana on ollut sähköverkkoyhtiöiden valmius netottamisen mittaamiseen, sillä kaikki sähkömittarit eivät ole tähän kyenneet. Siksi aurinkosähköä harkittaessa kannattaa olla yhteydessä omaan verkkoyhtiöön, jotta kaikki liittymiseen liittyvät detaljit ovat kunnossa ennen asentamisen alkamista.
Kotimaisen Valoen toimittama aurinkopaneeliseinä tuottaa sähköä myös talvella kun tavalliset paneelit ovat lumen alla. Eteläseinän vuosittainen tuotto on noin 80 prosenttia kattovoimalan tuotosta, mutta ajoittuu tasaisesti lähes koko vuodelle. Aurinkopaneeleilla voi myös korvata perinteisiä julkisivumateriaaleja.
Kilpailutus on taitolaji
Nyrkkisääntö on, että aurinkosähköhanke kannattaa aina kilpailuttaa. Oven taakse ilmestynyt myyjä osaa tehdä edulliselta kuulostavan tarjouksen, koska ”asentajamme sattuvat olemaan juuri näillä seuduilla”. Tarjous kannattaa kuitenkin pyytää useammalta alan yritykseltä ja vertailla paperilla annettujen tarjousten numeroarvoja toisiinsa.
Penttinen kertoo, että numeroarvojen lisäksi tarjoukseen liittyy myös suuri määrä yksityiskohtia, joita ostajan on vaikeata arvioida. Puhdas hintakilpailu johtaa siihen, että valituksi tulee halvin ratkaisu. Kun viimeisiä euroja tingitään, säästäminen kohdistuu usein passiivisiin komponentteihin, kuten sähköliittimiin ja kattokiinnikkeisiin.
Aurinkosähkön markkinat vaikuttavat kuumentuneen, jolloin alalle on tullut paljon uusia yrittäjiä. Sähköteknistä osaamista tärkeämmäksi on noussut katto-osaaminen, eli tehokas asennustyö ja taloteknisten yksityiskohtien hallitseminen. Vesikatteeseen tai läpivientiin syntynyt vuoto voi tulla seurausilmiöineen hyvin kalliiksi.
Tulipalovaaraa liioiteltu?
Ajoittain puheeksi nousee aurinkosähköön liittyvä henkilö- ja paloturvallisuus. Katolta invertterille saakka energia kulkee tasasähkönä, joten hengenvaarallisen sähköiskun vaaraa ei juuri ole.
Omakotiluokan aurinkokennosto antaa kauniina päivänä useiden satojen volttien jännitteen ja kymmenen ampeerin luokkaa olevan virran. Näillä eväillä syntyy kunnon valokaari, joten ainekset tulipalon syttymisellekin ovat olemassa.
Kuvassa Raaseporin aurinkopaneelikenttä. Teholtaan yhden MW:n laitoksessa on 2722 paneelia, joista 676 on vuokrattavissa,
Suomessa on syttynyt muutama aurinkosähköön liittyvä palo, mutta pelastuslaitosten kirjauksista ei ole voinut vetää kovin tarkkoja tietoja syttymissyistä. Sama ongelma liittyy ulkomaisiin tapauksiin, tilastotiedot ovat liian epätarkkoja. Yleisesti ottaen paloja on ollut suhteellisen vähän.
Motiva on koonnut aurinkosähkön turvallisuuteen liittyen ohjeet. Niissä huomioidaan esimerkiksi se, mitä järjestelmän urakoineelta yritykseltä pitää saada laitteiston mukana. Näihin kuuluvat muiden muassa taloon tulevat merkinnät sekä itselle jäävä dokumentointi ja pelastuslaitokselle toimitettava selostus järjestelmästä.
Koronaepidemia sulki aasialaisia aurinkokennotehtaita muutamiksi kuukausiksi. Valmistajat käyttivät tauon muuttaakseen valmistustekniikkaansa, ja nyt markkinoille tulleet paneelit ovat entistä tehokkaampia.
Tilaajille
TEKSTI LAURI LEHTINEN
Tämä artikkeli on maksumuurin takaista aineistoamme.
Vuoden 2020 jälkipuoliskolla aurinkopaneelien tehot nousivat selvästi ylöspäin. Syynä ei ollut materiaalien kehittyminen vaan kytkentätekniikkaan liittyvä oivallus. Nyt on siis nopeasti yleistynyt puolikennojen käyttö, jolloin kennojen sisäistä vastusta on pystytty leikkaamaan ja vastaavasti samasta materiaalista saatiin enemmän tehoa ulos.
”Nyt vakiokokoisesta, 1750-milliä pitkästä paneelista ilmoitetaan saatavan 400 watin teho. Suuremmilla ja kaksipuolisilla kennoilla ilmoitettu teho on tätäkin suurempi”, kertoo PlayGreen Oy:n toimitusjohtaja Jouni Penttinen.
Sisäinen vastus myös lämmittää kennoa, ja sähköntuoton hyötysuhde heikkenee lämpötilan kohotessa. Myös siksi puolikennoista kokoonpantu paneeli on tehokkaampi.
Suuressa asennuskohteessa paneelien ja muiden tarvittavien komponenttien laatu korostuu. Aurinkosähkön erikoispiirre on, että investoinnin käyttöikä on poikkeuksellisen pitkä, ja nyt asennettavat laitteet voivat hyvin ylläpidettynä tuottaa sähköä vielä 2060-luvulla. Näin pitkällä aikavälillä talteen saatavan energian määrä kuittaa helposti parempien komponenttien kalliimman hinnan.
Penttinen kertoo, että kohonnut teho laskee yleensä järjestelmän hintaa. Pientalokohteissa järkevä laitekokonaisuuden koko määräytyy lähinnä oman kulutuksen mukaan. Kun sama teho saavutetaan vähemmillä paneeleilla, säästöä syntyy asennustyöstä ja kiinnitysmateriaaleista.
Puolikennon etu on myös sen pienempi koko ja edelleen lujempi rakenne. Kun yksittäisen kennon mitat pienevät suunnilleen A5-lehtiöstä luottokortin kokoon, myös kuorman alla tapahtuvat taipumat ovat pienemmät. Tämä puolestaan vähentää vaaraa mikrohalkeamista, jotka tärvelevät kennon sähköntuottokykyä.
Kaksipuolinen kenno on kaksiteräinen miekka
Suurissa aurinkosähköjärjestelmissä pyritään suuriin tehoihin, sillä esimerkiksi liiketilojen katoille asennettavien voimaloiden koko tuotto voidaan käyttää kiinteistön erilaisiin tarpeisiin. Suuriin nimellistehoihin päästään esimerkiksi käyttämällä kaksipuoleisia aurinkopaneeleita.
Kaksipuolisessa kennossa takapinta on lasia, jolloin siihen osuva hajasäteily tuottaa myös sähköä. Esimerkiksi maatiloilla on investoitu suurehkoihin aurinkovoimaloihin, jotka on usein asennettu katon sijasta maan pinnalle. Tällöin myös niiden takapuolet saavat osansa taivaalta tulevan valon hajasäteilystä.
Penttinen huomauttaa kuitenkin, että joissakin tapauksissa nimellistehoa ei ole mahdollista saavuttaa. Jos suuren kauppakeskuksen katolle asennetaan kaksipuoleiset paneelit, saattaa olla, ettei haluttua ja laskelmissa huomioon otettua hajasäteilyä tule, kun katon musta bitumikate imee kaiken siihen osuvan valon.
Yksi- vai monikide?
Aurinkosähkössä on pitkään puhuttanut ero yksi- ja monikidekennojen paremmuudesta. Yksikiteinen piimateriaali valmistetaan samoin kuin puolijohteet sirutekniikassa: piimateriaali sulatetaan, ja sulan päähän istutetaan yksikiteinen piipala. Kun piitanko sitten jäähtyy, se kiteytyy tämän siemenkiteen jatkoksi kokonaan yksikiteisenä rakenteena.
Yksikiteisen piin valmistus nostaa sen hintaa, mutta toisaalta myös hyötysuhde paranee. Monikiteinen puolestaan kykenee hyödyntämään paremmin hajasäteilyä.
Konesaumattu peltikatto on erityisen hyvä asennusalusta. Samalla paneelit muodostavat sen päälle ikään kuin uuden vesikatteen, joten esimerkiksi huoltomaalauksien tarve muuttuu vähäiseksi.
Salossa toimiva Solar Finlandin tytäryhtiön Salo Techin tavoitteena on luoda standardit aurinkoenergia-alan moduuleiden tehokkuudelle ja kestävyydelle. Yhtiön oman testikentän uudet tulokset osoittavat, että monopaneelien tuottavuus on parempi kuin polypaneelien.
Mittaustulos vahvistaa sikäli aikaisempia tietoja, että yksikiteisellä kennolla saavutetaan parempi teho, mutta prosentuaalisesti ero on hyvin pieni. Solar Finland on parantanut tuotettaan muiden muassa uuden teknologian paneelilasilla, joka ohjaa valon säteitä tarkemmin kennoihin, jolloin paneelit tuottavat hyvin myös vaihtelevissa sääolosuhteissa.
Virtuaaliakku vaatii laskutikkua
Kuluttajille on jo muutaman vuoden ajan tarjottu mahdollisuutta hankkia kotiakku, jonne ladataan oman voimalan hellepäivinä kehittämä ylituotanto. Vaikka akuston kapasiteetti vaikuttaa suurelta verrattuna esimerkiksi auton akkuun, kiinteistön sähkönkulutuksessa se ei kykene suuriin saavutuksiin. Jotta kotiakusta olisi rahallista hyötyä, sitä pitäisi vähintäänkin voida käyttää hyödyksi talvella, jolloin pörssisähkön hinnoissa voi olla suuriakin heilahteluja. Tämä vaatisi kuitenkin kehittynyttä automaatiota ja taajuusmarkkinoita käyttävää sähkösopimusta.
Paneelien kehitys on ollut nopeata, ja markkinoille on tullut muiden muassa erilaisilla sähköisillä kytkennöillä toteutettuja tuotteita. Hyvin merkityksellinen asia on kuitenkin sekä paneelien että muiden komponenttien laatu – se korostuu, kun kokonaisuuden käyttöiäksi kaavaillaan 25–40 vuotta. Kuvassa suomalaisen Valoen Zircon ultra-kevyt IBC-taustajohdin paneeli.
Virtuaaliakku on ostettava palvelu, joka tarjoaa sähköverkossa olevan kuvitteellisen varastokapasiteetin pientuottajan käyttöön. Katolle asennetut paneelit tuottavat ajoittain enemmän sähköä kuin kotitalous ehtii käyttää. Tällöin ylijäämän voi myydä verkkoon niin sanottuun virtuaaliakkuun. Asiakas voi saada tämän energian takaisin samaan hintaan kuin sen on myynyt, tai alennusta myöhemmin takaisin ostetusta sähköstä.
Virtuaaliakku on kuvitteellinen, verkossa oleva tallennuskapasiteetti – valtakunnanverkkoon sähköä mahtuu. Tästä kapasiteetista asiakas maksaa sopimuksen mukaan yleensä kiinteän hinnan.
Tällä kohdalla aurinkosähkön tuottajan on oltava tarkkana, sillä kiinteä kuukausimaksu syö helposti saavutetun edun korkoineen. On toki lämmittävää, jos ”omaa” sähköä voi ostaa talvella takaisin tuotantohintaan, mutta sähkö on kaiken kaikkiaan halpaa. Jo viiden euron kuukausimaksu merkitsee vuodessa 60 euron kulua, jota on vaikea kuroa umpeen, vaikka oma järjestelmä olisi reilusti ylimitoitettu. Virtuaaliakun kuukausimaksu yleensä kohoaa varastointikapasiteetin kasvaessa.
Sähkömittarit uudistuvat eri tahtiin
Sähkön pientuottajalle edullisimpia vaihtoehtoja on sähkölaskun niin sanottu vaihenetotus. Jos kiinteistö on kytketty kaksi- tai kolmivaiheiseen vaihtoverkkoon, kulutus eri vaiheissa voi olla hyvinkin erilaista.
Voimme yksinkertaistaen ajatella, että rintamamiestalon kolmesta kerroksesta kukin on kytketty omaan vaiheeseensa. Kellarin pesukone ja kuivausrumpu käyvät eri aikaan kuin asuinkerroksen liesi ja jääkaappi, ja ullakon ilmalämpöpumppu jäähdyttää ylintä kerrosta omaan tahtiinsa.
Katolle sijoitettu aurinkovoimala puolestaan tuottaa jokaiseen kolmesta vaiheesta suunnilleen yhtä paljon energiaa. Kun pesukone ei käy, sen vaihe tuottaa ylijäämäsähköä samaan aikaan, kun pullanpaistoon tarvittavaa sähköä ostetaan toisesta vaiheesta.
Vaihenetotuksessa sähköyhtiö suostuu ”siirtämään” laskennallisesti sähköä talon sisällä eri vaiheiden kesken. Silloin kulutusta tarkastellaan yhtenä, koko talon käsittävänä nettokulutuksena.
Useat sähkön myyntiyhtiöt ovat tarjonneet vaihenetotusta jo muutaman vuoden ajan. Ongelmana on ollut sähköverkkoyhtiöiden valmius netottamisen mittaamiseen, sillä kaikki sähkömittarit eivät ole tähän kyenneet. Siksi aurinkosähköä harkittaessa kannattaa olla yhteydessä omaan verkkoyhtiöön, jotta kaikki liittymiseen liittyvät detaljit ovat kunnossa ennen asentamisen alkamista.
Kotimaisen Valoen toimittama aurinkopaneeliseinä tuottaa sähköä myös talvella kun tavalliset paneelit ovat lumen alla. Eteläseinän vuosittainen tuotto on noin 80 prosenttia kattovoimalan tuotosta, mutta ajoittuu tasaisesti lähes koko vuodelle. Aurinkopaneeleilla voi myös korvata perinteisiä julkisivumateriaaleja.
Kilpailutus on taitolaji
Nyrkkisääntö on, että aurinkosähköhanke kannattaa aina kilpailuttaa. Oven taakse ilmestynyt myyjä osaa tehdä edulliselta kuulostavan tarjouksen, koska ”asentajamme sattuvat olemaan juuri näillä seuduilla”. Tarjous kannattaa kuitenkin pyytää useammalta alan yritykseltä ja vertailla paperilla annettujen tarjousten numeroarvoja toisiinsa.
Penttinen kertoo, että numeroarvojen lisäksi tarjoukseen liittyy myös suuri määrä yksityiskohtia, joita ostajan on vaikeata arvioida. Puhdas hintakilpailu johtaa siihen, että valituksi tulee halvin ratkaisu. Kun viimeisiä euroja tingitään, säästäminen kohdistuu usein passiivisiin komponentteihin, kuten sähköliittimiin ja kattokiinnikkeisiin.
Aurinkosähkön markkinat vaikuttavat kuumentuneen, jolloin alalle on tullut paljon uusia yrittäjiä. Sähköteknistä osaamista tärkeämmäksi on noussut katto-osaaminen, eli tehokas asennustyö ja taloteknisten yksityiskohtien hallitseminen. Vesikatteeseen tai läpivientiin syntynyt vuoto voi tulla seurausilmiöineen hyvin kalliiksi.
Tulipalovaaraa liioiteltu?
Ajoittain puheeksi nousee aurinkosähköön liittyvä henkilö- ja paloturvallisuus. Katolta invertterille saakka energia kulkee tasasähkönä, joten hengenvaarallisen sähköiskun vaaraa ei juuri ole.
Omakotiluokan aurinkokennosto antaa kauniina päivänä useiden satojen volttien jännitteen ja kymmenen ampeerin luokkaa olevan virran. Näillä eväillä syntyy kunnon valokaari, joten ainekset tulipalon syttymisellekin ovat olemassa.
Kuvassa Raaseporin aurinkopaneelikenttä. Teholtaan yhden MW:n laitoksessa on 2722 paneelia, joista 676 on vuokrattavissa,
Suomessa on syttynyt muutama aurinkosähköön liittyvä palo, mutta pelastuslaitosten kirjauksista ei ole voinut vetää kovin tarkkoja tietoja syttymissyistä. Sama ongelma liittyy ulkomaisiin tapauksiin, tilastotiedot ovat liian epätarkkoja. Yleisesti ottaen paloja on ollut suhteellisen vähän.
Motiva on koonnut aurinkosähkön turvallisuuteen liittyen ohjeet. Niissä huomioidaan esimerkiksi se, mitä järjestelmän urakoineelta yritykseltä pitää saada laitteiston mukana. Näihin kuuluvat muiden muassa taloon tulevat merkinnät sekä itselle jäävä dokumentointi ja pelastuslaitokselle toimitettava selostus järjestelmästä.
Eli nämä uudemmat paneelit on rakennettu hieman eri tavalla ja siksi tehot ovat nousseet menneistä vuosista.
Sisämaassa tuollainen ropelli pitää nostaa todella korkealle ja sehän maksaa. Mutta siis jos tarpeeksi korkealle nostaa, niin yleensä siellä tuulee, vaikka maan tasolla onkin tyyntä. Kuinka korkealle tuo sitten pitäisi nostaa, enpä tiedä...
Merenrannassa voi tuulivoima toimia ihan hyvin lyhyemmälläkin varrella.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 603
Onko noita yllä artikkelissa käsiteltyjä puolipaneeleita näkynyt jossain? Hinta varmaan ihan tähtitieteellinen?
Ei nyt omaan mieleen jäänyt paljonko se teho on noussut. Eli onko 285w paneeli optimoimalla 400w? Kuulostaa ihan älyttömältä loikalta.
Ei haittaa yhtään jos halvempiin toimittajiinkin nämä paremmat mallit ilmestyy. Alkaa olemaan varmaan 4kwp setit kivasti alle 4000e tuon jälkeen. Kuten artikkelissakin mainitaan niin se asennusroju nostaa hintaa, joten tehokkaampi paneeli ei paljoa säästä, mutta jos tarvitsee vähemmän asennusrojua niin yhteensä hinta voi olla jo merkittävä.
EDIT: Löytyyhän niitä suomenmaaltakin. Hinta ei ole mitenkään mahdoton, mutta ei se halvempi ole kuin noilla 89-99e/kpl 285w maksavilla rakentaminen. Tuotto voi olla parempi joten ehkä ei voi laskee suoraan wp lukuja?
www.aurinkosahko.net
Ei nyt omaan mieleen jäänyt paljonko se teho on noussut. Eli onko 285w paneeli optimoimalla 400w? Kuulostaa ihan älyttömältä loikalta.
Ei haittaa yhtään jos halvempiin toimittajiinkin nämä paremmat mallit ilmestyy. Alkaa olemaan varmaan 4kwp setit kivasti alle 4000e tuon jälkeen. Kuten artikkelissakin mainitaan niin se asennusroju nostaa hintaa, joten tehokkaampi paneeli ei paljoa säästä, mutta jos tarvitsee vähemmän asennusrojua niin yhteensä hinta voi olla jo merkittävä.
EDIT: Löytyyhän niitä suomenmaaltakin. Hinta ei ole mitenkään mahdoton, mutta ei se halvempi ole kuin noilla 89-99e/kpl 285w maksavilla rakentaminen. Tuotto voi olla parempi joten ehkä ei voi laskee suoraan wp lukuja?
335W HC PERC-paneeli
TrinaSolar 335W PERC HalfCut 5bb monokidepaneeli, heti varastosta!
www.aurinkosahko.net
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 858
Aikaisemmin tehot olivat 230-300W kun nyt mennään jo yli 300W per paneeli. Paneelin koko ei juuri ole muuttunut, vaikka pieniä eroja onkin.
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 858
Riippuu missä kulmassa paneelit on aurinkoon nähden.
Tarkistin isäukon paneelien tuoton. Näytää pyörivän siinä 80-90% välillä max tuntituotto. Joskus kävin wlania säätelemässä ja hetkellinen teho meni kyllä yli 3000W.
Paneelit 3kwp, 22,5-asteen kulmassa, melko tarkasti 180-astetta etelään.
Auringon kulma keskipäivällä Hyvinkäällä 52,5 astetta horisontista.
Katto 90-22,5 = 67,5 astetta horisontista. (1:3 katossa kulmaero on suurempi)
cos(67,5-52,5) = 96,6% Tämän verran selittyy katon asennuskulmasta. Jos taloa ei ole rakennettu niin että paneelit osoittavat etelään, vaikkapa tuon saman 15 astetta vinossa, päästään arvoon 93,3%. Tunnin keskimääräinen tuotto joitain prosentin kymmenyksiä pienempi, aurinko kerkeää jo tunnissa hieman laskea.
Nimellinen teho speksataan välimeren leveysasteille, Suomessa voi olla erilainen ilmakehän koostumus. Kolmantena on kaapelointi, nimellinen teho varmaankin mitataan ilman johtimen jännitehäviöitä.
- Liittynyt
- 19.09.2017
- Viestejä
- 423
Täytyy myös huomioida , paneelin tuotto heikkenee muutamia prosentteja lämmetessään. Kesällä paneeli voi olla aika kuumana.
Obi-Lan
¯\_(ツ)_/¯
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 243
Oletteko muuten käyttänyt paneelien kanssa kiinteähintaisia sähkösopimuksia vai pörssihintaan perustuvia esim. Fortum tarkka? Sen mitä katselin historiaa niin yösähkö on halpaa ja hinta nousee reippaasti tuossa 8-9 aikoihin ja talvella tietty enemmän, toki kuvittelisi sähköyhtiön laskeneen kiinteään hintaan jonkun hyvän keskiarvon + marginaali
Pitäisi askarrella tällä hetkellä vedettömälle ja sähköttömälle 70 m2 mökille ja 15 m2 saunalle sähköt valaistusta ja jääkaappia varten. Ensi kesänä tarkoitus olisi tehdä myös rengaskaivo, johon tarvitaan jonkinlainen pumppu. Katselin pumppuja niin löytyy kilowatin 230v uppopumppua ja pieniä 12v pumppuja. Mökin käyttö on lähinnä kesällä viikonloppuja. Kannattaa varmaan tehdä suoraan 230v osilla kaikki? 12v jääkaapin hinnalla ostaa jo monta paneelia. Mielellään pitäisi myös olla mahdollisuus ladata akut täyteen aggregaatilla.
Vaatimuksina on siis: 230 V ja 2 kW teho invertteristä, lataus aggregaatilla ja akkua niin että jääkaappi pyörii pari päivää sateellakin. Paneelit ilmeisesti kannattaa kytkeä sarjaan? Voiko tuolla säätimellä käyttää ei-digi 2,8 kW aggregaattia (Ducar DG4650 2800W aggregaatti | Karkkainen.com verkkokauppa) lataukseen? Vai pitääkö ehdottomasti olla siniaaltoa puskeva digiaggregaatti?
Alustavasti mietin jotain tuollaista:
https://www.tuontitukku.fi/pienkone...mayksikko-aurinkojarjestelma/p/6416096154642/
2 kpl https://www.tuontitukku.fi/koneja-a...kidepaneeli-tuotto-34v-9-85a/p/6438056273583/
2 kpl Energie vapaa-ajan akku 220Ah gel CML
Pumpuksi joskus Clen Esub 1000 painevesiautomaatti | Karkkainen.com verkkokauppa
200e lisähinnalla saisi 60 A säätimellä olevan invertteri-laturin, pitäisikö suoraan investoida sellaiseen?
Vaatimuksina on siis: 230 V ja 2 kW teho invertteristä, lataus aggregaatilla ja akkua niin että jääkaappi pyörii pari päivää sateellakin. Paneelit ilmeisesti kannattaa kytkeä sarjaan? Voiko tuolla säätimellä käyttää ei-digi 2,8 kW aggregaattia (Ducar DG4650 2800W aggregaatti | Karkkainen.com verkkokauppa) lataukseen? Vai pitääkö ehdottomasti olla siniaaltoa puskeva digiaggregaatti?
Alustavasti mietin jotain tuollaista:
https://www.tuontitukku.fi/pienkone...mayksikko-aurinkojarjestelma/p/6416096154642/
2 kpl https://www.tuontitukku.fi/koneja-a...kidepaneeli-tuotto-34v-9-85a/p/6438056273583/
2 kpl Energie vapaa-ajan akku 220Ah gel CML
Pumpuksi joskus Clen Esub 1000 painevesiautomaatti | Karkkainen.com verkkokauppa
200e lisähinnalla saisi 60 A säätimellä olevan invertteri-laturin, pitäisikö suoraan investoida sellaiseen?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 580
Miten LFP-akut vertautuvat suhteessa lyijyakkuihin jos haluaisi lisätä aurinkosähköjärjestelmään muutakin varastointia kuin pelkkää lämminvesivaraajan optimointia?
Mietiskelen Espanjan loma-asunnolle paneelijärjestelmää ja kun aurinkoa on tarjolla 9-10kk vuodesta aika hyvin ja kattoremonttia on luvassa anyway jossain vaiheessa, niin vaikea keksiä syitä jättää paneelit asentamatta. Samalla mietin, että voisihan tuota vähän harrastusmielessä pistää akkuunkin talteen iltaa varten, jolloin käyttöä on enemmän ja hinnat ilmeisesti jatkossa korkeammat juuri hyväksyttyjen lakimuutosten jälkeen. Aurinkoa on tarjolla aivan törkeän hyvällä todennäköisyydellä päivittäin, joten jo muutamien kilowattituntien akustolla sais helposti katettua ison osan vuoden kulutuksesta jos illan ruoanlaitot induktiolla ja telkkarin katsomiset saisi pyöräytettyä akusta.
Käyttöä sähkölle on, koska kiinteistössä on meidän kämpän lisäksi kaksi muutakin asuntoa, joista ainakin toinen on ympärivuotisesti asuttu.
Katselin Sveitsiläisen Lithium-systemsin akkuja ja speksien 3500 sykliä 100% DOD:lla 25°C:ssä kuulostaa aika hyvältä lukemalta. Sehän tarkoittaa 10v käyttöä jos akkuja "raiskaa" täysiä. Oletettavasti jos päivittäisen syklin DOD on vähemmän, niin syklejä saa vielä enemmän, mutta en tunne LFP-kemiaa niin hyvin, että osaisin arvioida kunnolla.
lithiumsystem.ch
Hyvänä puolena nuo vievät aika vähän tilaa ja ovat kevyitä vs. lyijyakustot. Rahaa tietty kuluu, mutta pitäähän sitä harrastuksia olla...
Lyijyhyytelöt vaikuttavat sinänsä halvemmilta, mutta sitten menee taas autotallista enemmän tilaa akuille ja syklejä ei taida saada ihan samalla tavalla. Off-the-grid ei sentäs ole ainakaan toistaiseksi tavoitteena.
Mietiskelen Espanjan loma-asunnolle paneelijärjestelmää ja kun aurinkoa on tarjolla 9-10kk vuodesta aika hyvin ja kattoremonttia on luvassa anyway jossain vaiheessa, niin vaikea keksiä syitä jättää paneelit asentamatta. Samalla mietin, että voisihan tuota vähän harrastusmielessä pistää akkuunkin talteen iltaa varten, jolloin käyttöä on enemmän ja hinnat ilmeisesti jatkossa korkeammat juuri hyväksyttyjen lakimuutosten jälkeen. Aurinkoa on tarjolla aivan törkeän hyvällä todennäköisyydellä päivittäin, joten jo muutamien kilowattituntien akustolla sais helposti katettua ison osan vuoden kulutuksesta jos illan ruoanlaitot induktiolla ja telkkarin katsomiset saisi pyöräytettyä akusta.
Käyttöä sähkölle on, koska kiinteistössä on meidän kämpän lisäksi kaksi muutakin asuntoa, joista ainakin toinen on ympärivuotisesti asuttu.
Katselin Sveitsiläisen Lithium-systemsin akkuja ja speksien 3500 sykliä 100% DOD:lla 25°C:ssä kuulostaa aika hyvältä lukemalta. Sehän tarkoittaa 10v käyttöä jos akkuja "raiskaa" täysiä. Oletettavasti jos päivittäisen syklin DOD on vähemmän, niin syklejä saa vielä enemmän, mutta en tunne LFP-kemiaa niin hyvin, että osaisin arvioida kunnolla.
LFP LiFePO4 Archive - Lithium System AG
lithiumsystem.ch
Hyvänä puolena nuo vievät aika vähän tilaa ja ovat kevyitä vs. lyijyakustot. Rahaa tietty kuluu, mutta pitäähän sitä harrastuksia olla...
Lyijyhyytelöt vaikuttavat sinänsä halvemmilta, mutta sitten menee taas autotallista enemmän tilaa akuille ja syklejä ei taida saada ihan samalla tavalla. Off-the-grid ei sentäs ole ainakaan toistaiseksi tavoitteena.
Meillä olisi edessä täysin vastaava projekti ja olisin lähdössä hankkimaan näitä komponentteja. Meneekö aurinkosähköummikko metsään näillä valinnoilla vai onko Gason valinnat heti kohdillaan? Pikaisella selvityksellä näyttävät järkeviltä.
Ei mene ainakaan omasta mielestä metsään. @Gaso tuossa miettikin "200e lisähinnalla saisi 60 A säätimellä olevan invertteri-laturin, pitäisikö suoraan investoida sellaiseen?", vastaisin että kyllä.
Yleensä (aina) käy noiden mökkiaurinkojärjestelmien kanssa niin että (kaverilla esim.) "Ei me tarvita ku valot ja kännykän lataus". Nyt tuleekin seinästä 230V, on (kompura)jääkaapit, telkkarit, pölynimurit, peliläppärit mukana jne.
Perikunnan mökille viime kesänä kun rakentelin järjestelmät niin yritin vähän huomioida laajennusvaraa. Siellä on nyt:
- ~700W-paneelia
- 1200W@24V lataussäädin
- 1600VA Victron invertteri
- ~2x200Ah akut @24V
Talvikäyttöön siellä on jo aggregaatti + on-off-on-kytkin millä valitaan invertteri/gaatti. Pitäisi viellä ostaa ja asentaa 24V akkulaturi. Kun siellä talvisinkin ollaan niin saisi mennessä valot ym. toimimaan akustolla, ja sitten päivän valolla gaatti käyntiin. Käynnissä ollessa se sitten lataisi akustoa. Kytkentä luonnollisesti niin että se lähtee automaattisesti päälle, ei sitä kukaan muuten muista laittaa.
Jäi paneelien uusimisen myötä yksi vanha 80w paneeli ylimääräiseksi. Ajatuksena olisi hyötykäyttää se vanhan saunarakennuksen valojen rakententeluun, sillä kaapelia on ylimääräistä ja riittävä pwm-säädin ei ole kuin sen 15e. Mutta millä akulla homma saataisiin tehtyä mahdollisimman kustannustehokkaasti?
Tarve ei tosiaan ole kuin ehkä 2-3A edestä valoja ja mahdollisimman huoltovapaa, kun tulee 70-vuotiaiden käyttöön. Ja jos säätimen usb-portista saisi kerran kesässä ladattua jonkun laitteen niin ei sekään haittaisi. Eli varmaan olla jossain 20-30ah akkujen välimaastossa.
Tarve ei tosiaan ole kuin ehkä 2-3A edestä valoja ja mahdollisimman huoltovapaa, kun tulee 70-vuotiaiden käyttöön. Ja jos säätimen usb-portista saisi kerran kesässä ladattua jonkun laitteen niin ei sekään haittaisi. Eli varmaan olla jossain 20-30ah akkujen välimaastossa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 25.10.2016
- Viestejä
- 1 013
^En laittaisi tätä pienempää. On siis 80 Ah. Brightsolar DC12-80 AGM caravan akku, huoltovapaa | Karkkainen.com verkkokauppa. Tässä 22 Ah akku. https://www.aurinkopaneelikauppa.fi/epages/aurinkopaneelikauppa.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20120903-11092-142553-1/Products/"05022%206"
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 821
Eihän litium akkuja voita enää mikään muu akkutyyppi, jos mukaan otetaan huomioon akuston elinikä tai käyttösyklit.Miten LFP-akut vertautuvat suhteessa lyijyakkuihin jos haluaisi lisätä aurinkosähköjärjestelmään muutakin varastointia kuin pelkkää lämminvesivaraajan optimointia?
Mietiskelen Espanjan loma-asunnolle paneelijärjestelmää ja kun aurinkoa on tarjolla 9-10kk vuodesta aika hyvin ja kattoremonttia on luvassa anyway jossain vaiheessa, niin vaikea keksiä syitä jättää paneelit asentamatta. Samalla mietin, että voisihan tuota vähän harrastusmielessä pistää akkuunkin talteen iltaa varten, jolloin käyttöä on enemmän ja hinnat ilmeisesti jatkossa korkeammat juuri hyväksyttyjen lakimuutosten jälkeen. Aurinkoa on tarjolla aivan törkeän hyvällä todennäköisyydellä päivittäin, joten jo muutamien kilowattituntien akustolla sais helposti katettua ison osan vuoden kulutuksesta jos illan ruoanlaitot induktiolla ja telkkarin katsomiset saisi pyöräytettyä akusta.
Käyttöä sähkölle on, koska kiinteistössä on meidän kämpän lisäksi kaksi muutakin asuntoa, joista ainakin toinen on ympärivuotisesti asuttu.
Katselin Sveitsiläisen Lithium-systemsin akkuja ja speksien 3500 sykliä 100% DOD:lla 25°C:ssä kuulostaa aika hyvältä lukemalta. Sehän tarkoittaa 10v käyttöä jos akkuja "raiskaa" täysiä. Oletettavasti jos päivittäisen syklin DOD on vähemmän, niin syklejä saa vielä enemmän, mutta en tunne LFP-kemiaa niin hyvin, että osaisin arvioida kunnolla.
LFP LiFePO4 Archive - Lithium System AG
Hyvänä puolena nuo vievät aika vähän tilaa ja ovat kevyitä vs. lyijyakustot. Rahaa tietty kuluu, mutta pitäähän sitä harrastuksia olla...
Lyijyhyytelöt vaikuttavat sinänsä halvemmilta, mutta sitten menee taas autotallista enemmän tilaa akuille ja syklejä ei taida saada ihan samalla tavalla. Off-the-grid ei sentäs ole ainakaan toistaiseksi tavoitteena.
Paneeli taitaa tuottaa keskimäärin keskikesällä noin 4-5 kertaa sen nimellisen tehon verran sähköä. Eli 100 watin (Wp) paneeli tuottaa sen 400-500 wattituntia vuorokaudessa keskimäärin.
Joulu- ja tammikuussa aurinkopaneelien tuotto on karkeasti nolla.
Ok, tuo oli yllätys että kesälläkin jää noin alas.
Harvoin ne paneelit tuottavat kesälläkään Suomessa sitä ilmoitettua paneelin maksimitehoa.
Eli se ei riittäisi, että paneeli olisi suunnattu kohtisuoraan aurinkoon sen 12 tuntia vuorokaudessa.
Paneelien kääntösysteemit ovat niin kalliita ja teknisesti epäluotettavia kestoltaan, että sellaisia ei kannata hankkia kuin poikkeustapauksessa kun tilaa ei vain ole lisätä paneeleita ja aurinkosähköä on pakko saada lisää.
Aurinkosähkön kanssa kannattaa muistaa sekin, että jos kyseessä on systeemi jossa ladataan akkuja, niin paneeli ei tuota silloinkaan mitään sähköä akkuun kun akku on valmiiksi täynnä.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 196
Pakkohan niiden on jotain tuottaa aurinkoisena talvipäivänä, kun ei tietääkseni ole täysin säkkipimeää kaksi kuukautta vuodesta. Muutenkin tiettyjä kaksipuoleisia paneelityyppejä mainostetaan sillä että ne ovat parempia tuottamaan sähköä epäsuorasta hajavalosta jota on kuulemma 40-50% ajasta, esim pilvisellä säällä ja katosta & ympäristöstä heijastuva säteily (lumi on hyvin heijastavaa). Siis ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla millaiseen tuottoon voidaan päästä talvella, jos olisi esimerkiksi täysin irrallaan verkosta. Paljonko täytyy olla kapasiteettia että saa akkuun tarpeeksi aurinkosähköä valaistukseen ja jääkaappiin?
Auringon säteilyteho on keskikesällä puolen päivän aikaan Suomessa luokkaa 900 wattia per neliömetri Helsingin seudulla.
Sitten taas keskitalvella se on keskipäivällä muistaakseni 14 wattia kun aurinko paistaa esteettä.
Paneelien hyötysuhde jos on jossain siellä 15 prosentin nurkilla ja lataussäätimetkin kuluttavat omansa, niin kovin suuria virtoja sillä ei tuoteta talvella. Vielä kun muistetaan, että neljäsosassa Suomea keskitalvella aurinko ei käy edes horisontin yläpuolella ja aika jolloin se aurinko on horisontin yläpuolella eteläisimmässäkin Suomessa on hyvin lyhyt keskitalvella. Päälle sitten se pilvisyys talvella kun aurinkoa ei näy välttämättä sekuntiakaan taivaalla viikkoihin kun on harmaan pilvistä. Sitten vielä se lumi- ja räntäsade joka peittää ne paneelit.
Kannattaa lähteä siitä olettamuksesta, että Suomessa se aurinkopaneelien tuotto on nolla sen joulu- ja tammikuun. Marras- ja helmikuussakin se on vielä vähäistä.
Jonkun vähintään 5 vrk:n kulutuksen verran sitä akkukapasiteettia olisi hyvä olla kesälläkin käytössä. 12 voltin jääkaappi vie 5-100+wattia keskimääri n tehoa riippuen kaapin tyypistä ja hinnasta. Valaisimet vie sitten sen luokkaa 5-10+ wattia per valaisin. Toki polttimoita ja valaisimia on teholtaan alle 1 wattisista useamman kilowattisiin.
Keskitalvella sinä et sitä jääkaappia ja mökin valaistusta saa toiminaan aurinkosähköllä. Ainakaan ilman että laitat siihen sellaiset akustot, että virta riittää niissä yli kaksi kuukautta sillä kulutuksella ilman että akkuja ladataan yhtään. Maksaa varmaan useamman kymmmenen tuhatta euroa tuollainen akusto.
Aggregaatti jatai tuulivoimalahan niissä on usein mökeillä aurinkopaneelien kaverina jos valtakunnan verkosta virtaa ei ole saatavilla ja itse tuotetulla sähköllä mökkiä käytetään ympäri vuoden. Toki voihan mökillä olla kokonaan ilman sähköjäkin 1900-luvun alkupuoliskon malliin eläen.
Kuvassa mitä isäukon 3000Wp-järjestelmä tuotti viime vuonna (saa kait tuosta jonkun käsityksen?):
(Edit: Paneelit melko suoraan etelään, 22,5-asteen kulmassa katolla. Suunnilleen Kuopion korkeudella)
Edit: Laitetaan nyt vielä, jos jotain kiinnostaa, niin kesäkuu 2021:
Edit2: No jos vielä kiinnostaa, niin perjantain lukemat alla (Invertterin valmistaja ei anna ilmaiseksi katsella historiaa kovinkaan kauaksi). Päivän kokonaistuotto oli 15,93kWh:
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 19.09.2017
- Viestejä
- 423
Kyllä Helsingissäkin aurinko paistaa niin ,että yli 1000W neliölle saadaan , kun paneeli on kohdistettu aurinkoon ja lisäksi tulee heijastunutta hajasäteilyä. Talvella paneeli oltava aika pystyssä etelään. Jos on maassa makaamassa, niin ei tuota mitään lumen alla.
Viimeksi muokattu:
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 858
Amen. Kyllähän sitä aurinkoa ja sitä kautta tuottoa vois saada, mutta. Oletuksella että 0 tuotto osaa varautua siihen todellisuuteen.
Ei päästä siis edes hetkellisesti huipputehoihin. Etelä-Suomessa ehkä hieman lähemmäksi. Nykypaneelit ilmeisesti kuitenkin antaa aika lähelle luvatut tehot jos aurinkoa riittää.
- Liittynyt
- 19.09.2017
- Viestejä
- 423
Kyllä niihin paneelin huipputehoihin pääsee, itse olen mitannut 25 vuotta vanhasta paneelista huipputehot, kun on kohdistettu oikein. Hajasäteilyn määräksi jossain tutkimuksessa esitetty jopa 20%.
Paneelin tehoja syö muutaman prosentin ,jos on kuumassa paikassa. Siksi tehohuiput voi olla keväällä säteilyn heijastuessa lumesta ja paneelit pysyy edelleen viileänä.
Pohjoisessa hajasäteilyn määrä on suurempi ja kohdistuskulma eri.
Paneelin tehoja syö muutaman prosentin ,jos on kuumassa paikassa. Siksi tehohuiput voi olla keväällä säteilyn heijastuessa lumesta ja paneelit pysyy edelleen viileänä.
Pohjoisessa hajasäteilyn määrä on suurempi ja kohdistuskulma eri.
Jos kesämökille aurinkopaneeleita asentaa mökille jonne ei tule virtaa valtakunnan verkosta, niin paneelien korotuskulma kannattaa miettiä sen mukaan että virtaa riittää myös syys- ja kevät talvella jos mökkiä on tarkoitus käyttää silloin tai mökillä on jotain valvontakameroita yms. jotka tarvivat siihen aikaan virtaa. Paneelit voi olla järkevintä siinä tapauksessa asentaa pystyyn tai lähes pystyyn kun sillä tavalla voi maksimoida tuoton niinä vähätuottoisimpina aikoina. Sitä vähemmän paneelit keräävät myös lunta ja jäätä mitä pystymmässä ne ovat. Toukokuussa, kesäkuussa ja heinäkuussa virtaa tulee hyvin vaikka paneelien kulma ei ole optimoitu sen ajan tuoton mukaan.
Sen verran halpoja nykyään ne aurinkopaneelit, että niitä kannattaa asentaa kerralla reilu määrä.
Mökillä tuo on tehty niin että paneli on saranoilla räystään alla. Panelin alalaidassa teleskooppiputki lukitusruuvilla. Lumisadekauden paneli on pystyssä ja pääkytkin off asennossa, eli vain lataussäädin on kiinni akustossa. Tarkoitus on saada talvenaikaan lähinnä ylläpitolataus panelista. Keväällä kun lunta ei enää sada niin paneli nostetaan noin 45asteen kulmaan. Pelannut noin sen 15 vuotta. Eka akusto kesti 10 vuotta eli talven ylläpitolataus onnistui.
Nyt varmaan tekisin niin että paneleita olisi useampi etälän seinällä kiinteästi. Mutta kun tuo toimii nyt 100% luotettavasti niin turha koskea.
Nyt varmaan tekisin niin että paneleita olisi useampi etälän seinällä kiinteästi. Mutta kun tuo toimii nyt 100% luotettavasti niin turha koskea.
Epeverin säätimen, minkä mökille asensin, pystyy lataamaan 40A teholla (~1000W@24V). Mutta manuaalissa oli maininta että ~1500W saa olla max. paneeleita. Jännite (open circuit voltage) ei saa ikinä ylittyä.
- Liittynyt
- 19.09.2017
- Viestejä
- 423
Tottakai hyvin suunnitellussa MPPT säätimessä on kaikki suojaukset ja virtarajoitukset. Täytyyhän sen rajoittaa latausvirtaa ja jännitettä , kun akku on melkein täynnä. Se , että käytetään max. virralla pitkiä aikoja, voi vaikuttaa elinikään tai sitten se on huomioitu suunnittelussa. Kysymys on myös aika pitkälti MPPT säätimen ohjelmistosta, mikä säätää latausjännitettä ja virtaa. Paneeliin max. teholla ei ole merkitystä , jos säädin ottaa vain osan max. tehosta.
Ylivirtasuojauksetkin löytyy:
Ylivirtasuojauksetkin löytyy:
- Täysi elektroninen suojaus (napaisuussuojaus, yli-virta, oikosulku, ylikuumeneminen, virran katkaisu, salamasuojaus yms)
Viimeksi muokattu:
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
-
NVIDIA saavutti päättyneellä neljänneksellään jälleen uuden ennätystuloksen
22.11.2024 02:17
Uutisia lyhyesti
-
Gigabyte julkaisi uudet 4K- ja 1440p-tarkkuuksien QD-OLED-näytöt- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
Chiefteciltä kaksikammioinen Visio-kotelo kahtena eri versiona- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
-
