- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 11 555
Ostin itse aliexpressistä 50e invertterin ja ainakin resistiivinen kuorma toimi mainiosti - pitäisi testailla vähän enemmän induktiivisia kuormia (jäähdytykseen käytettävää kompuraa jne).
Vanhan EU-standardin mukaan kulutuslukemat 25 asteen ympäristölämpötilassa, uudessa standardissa 16c ja 32c keskiarvona, paitsi "pienimeluiset" laitteet 25c.Yleisesti jääkaappien kulutuslukemat on laskettu 20 asteen mukaan. 80 litran jääkaappi kuluttaa noin 25-35 Ah vuorokaudessa.
Pesäpallon kokoiset rakeet tuhosivat aurinkokennofarmin Nebraskassa: Nebraska solar farm destroyed by baseball-sized hail – Oil Gas Leads
Katsoitko tuon uutisen kuvaa edes?Tämän voi välttää laittamalla kennot pysrtyyn eteläpäätyyn katon lappeen alle...tulisi tehoja keskitalvellakin.
Katsoitko tuon uutisen kuvaa edes?
Miten olisit toteuttanut tuon tuossatapauksessa kun paneelit ainakin kuvassa näyttivät jollain pellolla makaavan...
Ei millään pahalla mutta anna olla jos et ehdota mitään edes etäisesti kelvollista ratkaisua. Kirjoittamassasi on valheellisia väitteitä ja asioita, joita et korjaa vaikka asentaisitkin räystään alle.Näinhän meilläkin nuo on toteutettu. Tässä on ongelma että routa rikkoo nuo perustukset, rakeet rikkoo kennot ja ilmansaasteet kuluttaa pinnan rikki.
Ratkaisusta veloitan tuntilaskutuspohjalta.
Onko ollut kovakin kysyntä?Ratkaisusta veloitan tuntilaskutuspohjalta.
Eipä ole tunguksi asti ollut...ideat ovat kuitenkin hyvin kelvanneet tähän mennessä.Onko ollut kovakin kysyntä?
Ei millään pahalla mutta anna olla jos et ehdota mitään edes etäisesti kelvollista ratkaisua. Kirjoittamassasi on valheellisia väitteitä ja asioita, joita et korjaa vaikka asentaisitkin räystään alle.
Eli koska tosiaan uutisen kuvaakaan ei tullut katsottua niin älä pilaa tätäkin ketjua! Paint-piirroksilla tämä asia ei muutu miksikään.
Mitä tuohon uutiseen tulee niin noinkin voi käydä. On aika turha varautua ilmiöön, jonka osuminen sen paneelifarmin kohdalle on varsin epätodennäköistä. Varautuminen kun perustuu todennäköisyyksiin ja niiden toteutumiseen.
Kattoasennus tulee myös olemaan se käytetyin pientalokohteissa. Tulisiko Suomessa varautua paneelit rikkoviin raekuuroihin? Mielestäni ei mutta vakuutuksen osalta voi tottakai tarkistaa, miten suhtautuvat.
kompuran käntiaikasuhde jää pieneksi ja käyntijakso jää lyhyeksi, kumpikaan ei ole käsittäkseni paras tilannne energiatehokkuuden kannalta. (Laturilewis tuolla jossain mainitsikin kasvattaneensa kompuran minimikäyntiaikaa)Seinänsä ei kyllä ole mitään erityistä syytä miksi se normaalia korkeampi lämpötila tekisi pakastimen koneistosta epätaloudellisen. Monessa tapauksessahan se koneisto ei edes ole yhtään sen tehokkaampi kuin vastaavankokoisessa jääkaapissakaan, eikä sitä energiansäästöä muodostu millään tasolla siinä kylmäkoneistossa, vaan se on vaan seurausta paremmin eristetystä kaapista.
Se käyntiaika jäisi pieneksi jos se pakastin olisi reilusti tehokkaampi kuin jääkaappi... Mutta kun se ei ole. Ainakaan yleensä. Se pakastin kykenee jäähdyttämään suunnilleen yhtä monta astetta tunnissa kuin jääkaappikin, joten se käy suunnilleen yhtä kauan sen saman hystereesin sisällä. No tietysti hieman lyhyemmän ajan ja harvemmin, joka oli koko homman ajatus, mutta ei niin että se kävisi vain parin minuutin syklissä. Toki sen käyntijakson pidentäminen hieman parantaa hyötysuhdetta, kuten käy myös jääkaapilla.kompuran käntiaikasuhde jää pieneksi ja käyntijakso jää lyhyeksi, kumpikaan ei ole käsittäkseni paras tilannne energiatehokkuuden kannalta. (Laturilewis tuolla jossain mainitsikin kasvattaneensa kompuran minimikäyntiaikaa)
luulisin myös että kapillaarin ja kompuran imupaineiden mitoitus ei ole sama mutta tästä ei ole kyllä mitään numeerista faktaa suuruusluokasta.
Yleensä arkkupakastimissa on joku tyhjennysputki sulatusta varten olemassa että saa sulamisvedet valutettua hallitusti pakastimen pohjalta ulos. Jättää sen auki niin kondenssivedet valuu sieltä pois. Toki se ei valu kompuran päälle höyrystymään joten poistolle pitää keksiä joku muu tapa hävittää vesi. Esim vanhempien varastossa olevassa arkussa on alalaidassa paikka letkulle ja sulatuksessa siitä vedetään metrin letkunpätkä varaston lattiakaivoon.Eikö jääkaapeissa ole reikä + putki josta kondenssivesi valuu sinne kompuran päälle haihtumaan?
Pakastimiin moinen pitäisi varmaan sitten itse modata, mikä voi olla hankalaa jos ei ole kallistuksia pohjassa jne.
Suurensin omassa toteutuksessa ajan 45 sekunnista 60 sekuntiin, mutta en kuitenkaan varmentanut sitä , mikä oli vaikutus energian kulutukseen. Pienentyneen kompressorin käynnistysten määrän oletin säästävän energiaa.kompuran käntiaikasuhde jää pieneksi ja käyntijakso jää lyhyeksi, kumpikaan ei ole käsittäkseni paras tilannne energiatehokkuuden kannalta. (Laturilewis tuolla jossain mainitsikin kasvattaneensa kompuran minimikäyntiaikaa)
luulisin myös että kapillaarin ja kompuran imupaineiden mitoitus ei ole sama mutta tästä ei ole kyllä mitään numeerista faktaa suuruusluokasta.
Arkkupakastimien pohjassa on yleensä tulpallinen reikä , mutta sinne pitäisi laittaa vesilukko, ettei kylmä karkaa alaspäin.Eikö jääkaapeissa ole reikä + putki josta kondenssivesi valuu sinne kompuran päälle haihtumaan?
Pakastimiin moinen pitäisi varmaan sitten itse modata, mikä voi olla hankalaa jos ei ole kallistuksia pohjassa jne.
Paneeliin vuodesta riippuen keskimäärin 2 kWh / m2 koko joulukuulta eli 66 Wh /vrk ?Jos se on paikassa jossa näkyy etelään horisonttiin asti + lunta ei kinostuneteen, niin kai se sentäs jotain wattitunteja päivätasolla keskimäärin tuottaa joulukuussakin?
Keskiarvolla vielä jotain tekis mutta joulukuut on kyllä välillä niin pimeitä että parikin viikkoa voi mennä ihan nolliin.Paneeliin vuodesta riippuen keskimäärin 2 kWh / m2 koko joulukuulta eli 66 Wh /vrk ?
Saattaa olla päiviä ,ettei tule mitään.
Itsellä tulee ainakin ensimmäisenä mieleen ihan 12V laitetuuletin ja sille mahdollisesti joku sääsuoja.Oon miettinyt tehostaa makuuhuoneen ilmanvaihto jollain tämän kaltaisella:
Sunwind MiniVent Tuuletin erillisellä aurinkopaneelilla | Clas Ohlson
Onkohan jotain samankaltaisia laitteita, jotka voiso suoraan kytkeä 12v järjestelmään ja toimisi myös kun aurinko laskenut?
Ecoflow hinta per kWh tosiaan melko kova. Vapaa-ajan akuksi LiFePo4 akku kun olet vaihtamassa. Jos hyvin haluaa tehdä niin DC-DC muunnin väliin mikä rajaa akun latausvirran ettei kärähdä auton laturi sekä ei tyhjennä auton akkua. Esim https://www.suomenakut.fi/lisavarus...rter-12-12-18a-220w-isolated/p/8719076035237/Alunperin oli tarkoitus ostaa Ecoflow:n virta-asema matkailuperävaunuun, mutta mietin, että selviäisiköhän kuitenkin ihan pelkällä vapaa-ajan akulla?
Nykyiseltään löytyy jokin 62 amppeerinen 12v vapaa-ajan akku vaunusta joka siis antaa virtaa valaistukselle, radiolle jne. Mitään "oikeita" sähkölaitteita ei ole tarvis käyttää.
Tarve olisi tehdä töitä matkan päällä, eli Lenovon läppäri pitäisi saada ladattua ja tietenkin puhelimet.
Mitäs suosittelette akkuun liitettäväksi, että saisi ladattua läppärin ja puhelimet? Kannettavana Thinkpadin X1 Carbon, eli tarvisi USB-C PD 65W. Yksi vaihtoehto on tietenkin tupakansytyttimen kautta, mutta silloin pitäisi ostaa erillinen laturikin. Eli saanko miten fiksusti USB-C 65W ulos 12v akusta?
Myöhemmin olisi tarkoitus lisätä samaan järjestelmään aurinkokennolataus, että voisi olla irti verkosta pitempään ja vaihtaa akkukin isompaan 12v akkuun.
Kiitoksia pikaisesta vastauksesta. Itse arvelinkin näin olevan. Auto ei lataa vaunun akkua, kun pistokkeesta uupuu liitännät, eli vaunun akun lataus on nyt ainoastaan silloin kun olen verkkovirran äärellä, enkä välttämättä, ainakaan tähän hätään suunnittele tekeväni tuolle muutosta. Sitten voi ehkä tulla ajankohtaiseksi kun uusii auton. Muistaakseni Carboni taisi latautua myös 45W PD:llä, toki hitaammin, mutta eipä tuolla ole käytännön väliä jos vain sen saa ladattua reissun päälläEcoflow hinta per kWh tosiaan melko kova. Vapaa-ajan akuksi LiFePo4 akku kun olet vaihtamassa. Jos hyvin haluaa tehdä niin DC-DC muunnin väliin mikä rajaa akun latausvirran ettei kärähdä auton laturi sekä ei tyhjennä auton akkua. Esim https://www.suomenakut.fi/lisavarus...rter-12-12-18a-220w-isolated/p/8719076035237/
Läppärille esim tällä pärjäät sillä huonosti löytyy valmiita USB-C PD outletteja noilla isommillä jännitteillä mikä vaatii jännitteen noston. CoreParts USB-C -autolaturi, 100W, musta - 49.90€ Vähävirtaisille muuille laitteille edullisia USB-C outletteja suoraan akkuun kaapeloiden ellei vaunussa ole valmiina USB-lähtöjä. esim tämän tyylisiä https://www.amazon.com/Charger-Waterproof-Delivery-Voltmeter-Motorcycle/dp/B07NV9D61R
Suosittelet LiFePoa ja sit jotain turhanpäiväistä dc-dc paikkaa väliin, kun se auton laturi hoitaa kaiken jo valmiiksi niinku pitää ja kunnon latausvirralla kaiken lisäksi. Akkurele vaan väliin erottamaan kaksi akkua (käynnistys/huvi), jotta ei vahingossa tyhjene starttiakku.Ecoflow hinta per kWh tosiaan melko kova. Vapaa-ajan akuksi LiFePo4 akku kun olet vaihtamassa. Jos hyvin haluaa tehdä niin DC-DC muunnin väliin mikä rajaa akun latausvirran ettei kärähdä auton laturi sekä ei tyhjennä auton akkua. Esim https://www.suomenakut.fi/lisavarus...rter-12-12-18a-220w-isolated/p/8719076035237/
Liian iso hupiakku ja varsinkin LFP akusto(alhainen sisäinen resistanssi) on keittänyt monia latureita eikä akkurele tältä pelasta. Akkurele ei ensinnäkään rajoita latausvirtaa, joten autonlaturista jo kohtuu pienellä LFP-akulla otetaan 100% irti jo tyhjäkäynnillä. Autonlaturit kestää rasitusta paremmin vasta korkeammalla kierrosalueella kun jäähdytys toimii. Muista käyttökohteista poiketessa vaunun kanssa ongelmaksi muodostuu myös johtosarja ja ylimääräiset hapettuneet liitokset. Kun akkurele lyö kiinni auton käynnistyttyä kykenee LFP ylikuormittamaan johtosarja helposti ellei virtaa rajoiteta. Useiden akkureleiden tilalle konverttereita asentanut juuri kyseisten syiden takia. Enkä edes tee työkseni näitä hommia. Ikäviä keissejä kun ostettu kunnon akut ja pultattu ne järjestelmään mikä suunniteltu lyijyakuille ja osa lomamatkasta menee hinauksessa.Suosittelet LiFePoa ja sit jotain turhanpäiväistä dc-dc paikkaa väliin, kun se auton laturi hoitaa kaiken jo valmiiksi niinku pitää ja kunnon latausvirralla kaiken lisäksi. Akkurele vaan väliin erottamaan kaksi akkua (käynnistys/huvi), jotta ei vahingossa tyhjene starttiakku.
Toi dc-dc palikka on täysin turha laite noissa perus kytkennöissä.
Itellä ollut tällainen läppäriä ja kännykkää varten:Kiitoksia pikaisesta vastauksesta. Itse arvelinkin näin olevan. Auto ei lataa vaunun akkua, kun pistokkeesta uupuu liitännät, eli vaunun akun lataus on nyt ainoastaan silloin kun olen verkkovirran äärellä, enkä välttämättä, ainakaan tähän hätään suunnittele tekeväni tuolle muutosta. Sitten voi ehkä tulla ajankohtaiseksi kun uusii auton. Muistaakseni Carboni taisi latautua myös 45W PD:llä, toki hitaammin, mutta eipä tuolla ole käytännön väliä jos vain sen saa ladattua reissun päällä![]()
Jos myöhemmin lisätään aurinkolatausta + vaihdetaan isompaan 12v akkuun ja halutaan mppt:tä jne. eikä ole täysin totaalisen pulaa rahasta, niin osta heti kärkeen sen iso powerstation? Noissa on kyljessä USB-C liitäntä suoraan, niin ei tarvitse ostella mitään lisäosia.Alunperin oli tarkoitus ostaa Ecoflow:n virta-asema matkailuperävaunuun, mutta mietin, että selviäisiköhän kuitenkin ihan pelkällä vapaa-ajan akulla?
Nykyiseltään löytyy jokin 62 amppeerinen 12v vapaa-ajan akku vaunusta joka siis antaa virtaa valaistukselle, radiolle jne. Mitään "oikeita" sähkölaitteita ei ole tarvis käyttää.
Tarve olisi tehdä töitä matkan päällä, eli Lenovon läppäri pitäisi saada ladattua ja tietenkin puhelimet.
Mitäs suosittelette akkuun liitettäväksi, että saisi ladattua läppärin ja puhelimet? Kannettavana Thinkpadin X1 Carbon, eli tarvisi USB-C PD 65W. Yksi vaihtoehto on tietenkin tupakansytyttimen kautta, mutta silloin pitäisi ostaa erillinen laturikin. Eli saanko miten fiksusti USB-C 65W ulos 12v akusta?
Myöhemmin olisi tarkoitus lisätä samaan järjestelmään aurinkokennolataus, että voisi olla irti verkosta pitempään ja vaihtaa akkukin isompaan 12v akkuun.
Jos tossa systeemissä ei ole akkua niin sulakkeelle ei ole mitään tarvetta.Väliin DIY-aurinkopuhallin kysymys: 12V/12W PV minkä perään viritän kytkimen ja 12V/5W 120mm palvelintuulettimen ilmanvaihtoon mökille, pitääkö laittaa jokin sulake väliin, esim hieman yli tuo 0,5A mitä tuuletin ottaa?
Oikosulussa PV:n jännite menee nolliin(?), joten sulake tarvitaan vain jos piirissä on pullonkaula (johdinvaurio?) mikä kuumiaa tuolla 0,5A virralla hehkumiseen asti?
Ylijännitesuojaa taas ei pitäisi tarvita paneelin ja tuulettimen speksien mukaan, paneeli ei ole kohtisuorassa paisteessa koskaan (kennolevyn takana pystysuorassa), ja tuuletin sietää ylijännitettä.