Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Pistätkö tästä tarjouksen näkyviin? Kuulostaa liian halvalta.


Ihan normihinta:

12 x 410W paneelit = 960€
2 x Hoymilesin 2250W invertterit = 700€
Seurantalaite 200€

Asennus, välikaapelit ja kiinnikkeet 500€

Jep tosiaan ei mitään erikoisia aleja mitä ei vieläkään esimerkiksi saisi. Offgridtecissä näemmä taas nuo malli loppu, mutta Puolasta löytyy. T-nodet voisi vielä säästää pois, jos kytkee jakorasioihin. Perinteisellä invertterillä ja isommalla kentällä pääsee varmaankin alle 40c/kWp aika helposti.

Nurkista löyty 2x turvakytkimet 5x2,5mm2 mmj:tä tarvittava määrä, mutterei ja pultei. Tosta puuttuu kyllä vielä 15m 5x2,5mm2 kumikaapeli @ 54€ ja 100m 6mm2 dc johtoa @ 169€. Asennus itse, mittaus oli ekan kentän kohdalla ilmainen ja oletan vahvasti, että näidenkin kahden kohdalla päästään samaan lopputulemaan :)

rinko.JPG


e: Ainiin ja unohdin MC4 pihdit 40€ (tosin otin 8 eri leualla niin saa sitten abikot sun muut puristettua) ja 48 paria MC4 liittimiä 1€/pari. Nuo Temusta.
 
Viimeksi muokattu:
Kiinnostavan alas kyllä hinnat tullu. Meillä 4,4kwp setup vie jo parhaat aurinkopaikat, mutta tuolla hinnalla alkaa olemaan jo kiinnostavaa lisätä aamuaurinkoon.
Noi T-nodet on kyllä ihan älytön rahastus hoymilesiltä. Omassa asennuksesa HMS(?), eli vanhempaa sarjaa jossa noita ei tarvittu.
Vielä kun keksisi miten saisi asennustelineiden hintaa painettua alas niin mikroillakin pääsisi 0,4 tasoon. Profiilipeltiin nyt melkein vois vetää alumiiniprofiilia vain suoraan läpi ruuveilla kiinni, mutta sitten jää paneelin ja katon väli hyvin pieneksi ja alkaa varmasti mikroinvertterit kiehumaan. Katon sisäpuolella on taas kesäaikana niin älyttömän kuuma että mikroja ei kyllä sinne voi laittaa.
Nyky paneelin hinnoilla kun alkaa kiinnikkeet maksamaan saman kuin paneelit niin siksi mietin että miten niistä saisi hintaa alas.
 
Pienemmissä/hajautetuissa järjestelmissä Hoymilesissä kannattaa huomioida myös vanhemmat mallit (esim. HM-1500), joissa etuna pidempi välikaapeli jo vakiona, sekä 50€:lla saatava seuranta. Neljän paneelin liittimet saa joissakin paneeleissa ilman välikaapeleita kiinni.
 
Pienemmissä/hajautetuissa järjestelmissä Hoymilesissä kannattaa huomioida myös vanhemmat mallit (esim. HM-1500), joissa etuna pidempi välikaapeli jo vakiona, sekä 50€:lla saatava seuranta. Neljän paneelin liittimet saa joissakin paneeleissa ilman välikaapeleita kiinni.
Mulla juuri noin. Ne piuhat oli Longin paneelilla just eikä melkein riittävät. Eli asentaminen oli melko haastavaa kun paneelit piti laittaa 2x2 matriisiin/invertteri ja invertteri näiden keskipisteeseen. Viimisen paneelin kytkentä oli aika mielenkiintoinen akrobatia mutta onnistui.

EDIT: Nyt kun muistelen niin taisi se lopulta ylettyä paneelien alle. En halunnut kulmakohtaan kun ajattelin että invertteri saa vesikuormaa normaalia enemmän. Eli 3 paneelin piuhat kiinni ja sen jälkeen sen sai paneelin alle nurkan lähelle.
 
Jooh no noilla Thermosunin halvoilla paneeleilla ei sitten saa ensimmäistäkään paneelia suoraan kiinni microon, joutuu välijohdot tekemään kaikkiin. Sen takia ajattelinkin suosiolla laittaa microt välikattoon niin pääsee tuulettumaan.

Kiinnostavan alas kyllä hinnat tullu. Meillä 4,4kwp setup vie jo parhaat aurinkopaikat, mutta tuolla hinnalla alkaa olemaan jo kiinnostavaa lisätä aamuaurinkoon.
Noi T-nodet on kyllä ihan älytön rahastus hoymilesiltä. Omassa asennuksesa HMS(?), eli vanhempaa sarjaa jossa noita ei tarvittu.
Vielä kun keksisi miten saisi asennustelineiden hintaa painettua alas niin mikroillakin pääsisi 0,4 tasoon. Profiilipeltiin nyt melkein vois vetää alumiiniprofiilia vain suoraan läpi ruuveilla kiinni, mutta sitten jää paneelin ja katon väli hyvin pieneksi ja alkaa varmasti mikroinvertterit kiehumaan. Katon sisäpuolella on taas kesäaikana niin älyttömän kuuma että mikroja ei kyllä sinne voi laittaa.
Nyky paneelin hinnoilla kun alkaa kiinnikkeet maksamaan saman kuin paneelit niin siksi mietin että miten niistä saisi hintaa alas.

Samaa itsekkin märehdin kunnes keksin, että voin askarrella asennuskiskosta seinätelineet niin sai vähän kuluja alas. Myönnetään, että palaa kyllä aikaa asennukseen ja telineiden suunnitteluun kun itse askartelee.

Jos on saumapeltikattoa niin tämä on ihan jees vaihtoehto: Ralos Nanorail konesaumapeltikatolle
 
Ihan normihinta:

12 x 410W paneelit = 960€
2 x Hoymilesin 2250W invertterit = 700€
Seurantalaite 200€

Asennus, välikaapelit ja kiinnikkeet 500€


FB:ssä eilen ilmoitus:

Erä! SAJ R6/10kW inverttereitä wifi, 2 MPPT. Takuu 10v
799,00 sis.alv SolarShop Kouvola
Aivan, nämä ei ollutkaan avaimet käteen asennettuna.
 
Aivan, nämä ei ollutkaan avaimet käteen asennettuna.

Juu ei. Keskusteluhan lähti liikkeelle tosta thermosunin 11,48kWp 4700€ setistä mikä sekään ei ole avaimet käteen. Jos etsii avaimet käteen niin niissä kyllä hinnat on aika paljon korkeammat. Oli minkä kokoinen setti vaan niin kyllä se melkeen touhutonnin ottaa halvimmillaankin, että joku sellasen tulee katolle ruuvaamaan.

Jos itse laittaa niin kannattaa olla selvillä mistä saa sähkärin mittaamaan dc puolen kun niitäkään mittareita kaikilta löydy eikä kaikki toisten asennuksia halua tulla edes rahalla mittaamaan. Edes kaikilla paneeli firmoilla ei ole sitä dc mittaria. Työkaverille kävi joku firma avaimetkäteen paketin pistämässä ja mittaukset tuli puheeksi niin sano ettei häneltä mitään mitattu tai mitään lappuja saanut :). Markkinat oli kuumat niin niitä käytiin vaan latomassa kattoon ja rahat pois, mittaukset ja asennukset sitten oli mitä oli. Aika kovin aallon huipulta varmaan tultu alas näiden paneeli firmojen kanssa.
 
Kiinnostavan alas kyllä hinnat tullu. Meillä 4,4kwp setup vie jo parhaat aurinkopaikat, mutta tuolla hinnalla alkaa olemaan jo kiinnostavaa lisätä aamuaurinkoon.
Noi T-nodet on kyllä ihan älytön rahastus hoymilesiltä. Omassa asennuksesa HMS(?), eli vanhempaa sarjaa jossa noita ei tarvittu.
Vielä kun keksisi miten saisi asennustelineiden hintaa painettua alas niin mikroillakin pääsisi 0,4 tasoon. Profiilipeltiin nyt melkein vois vetää alumiiniprofiilia vain suoraan läpi ruuveilla kiinni, mutta sitten jää paneelin ja katon väli hyvin pieneksi ja alkaa varmasti mikroinvertterit kiehumaan. Katon sisäpuolella on taas kesäaikana niin älyttömän kuuma että mikroja ei kyllä sinne voi laittaa.
Nyky paneelin hinnoilla kun alkaa kiinnikkeet maksamaan saman kuin paneelit niin siksi mietin että miten niistä saisi hintaa alas.
Ralokselta löytyy mun mielestä varsin mielenkiintoinen "Nanorail" ratkaisu varsinkin konesauma/lukkosauma katoille. Helppo asentaa ja äkkiseltään tulee halvemmaksi kuin tavan kiskot jne.

@elmo näköjään Nanorail ratkaisusta jo ehtikin kirjoittamaan, en ehtinyt vielä lukemaan vain niin pitkälle..
 
Ralokselta löytyy mun mielestä varsin mielenkiintoinen "Nanorail" ratkaisu varsinkin konesauma/lukkosauma katoille. Helppo asentaa ja äkkiseltään tulee halvemmaksi kuin tavan kiskot jne.

@elmo näköjään Nanorail ratkaisusta jo ehtikin kirjoittamaan, en ehtinyt vielä lukemaan vain niin pitkälle..
Totta tuon nanorailin unohdinkin. Täytyy jossain vaiheessa funtsia, mutta nopeasti niin ei toikaan mahottoman halpa ole, mutta lopputulos silti jonkin verran halvempi. Postikuluissa yms varmasti säästöä kun lähetetään 20-30cm putkenpätkiä vs 4,8m.
Profiilipellille: Ralos Nanorail profiilipeltikatolle tai kermikatolle

EDIT: Nopeesti ynnäilin että lähes puoleen saa Nanoraililla hinnat vs. Thermosunin tarjoomat 2,2m tai 4,8m putkilla. Tässä ei ole postikuluja vielä mukana.
 
Viimeksi muokattu:
Ajankohtaisen hintavertailun nimissä voisin lisätä tänne oman tilaukseni.

Otin 6 kW järjestelmän avaimet käteen asennettuna hintaan 5550 €. Tuosta vielä kotitalousvähennykset pois niin hinta on 4500 € hujakoilla. Asennus odottaa lämpimämpiä kelejä kun ajattelin tiilikaton putsata ja käsitellä ensin. Kilpailutin aika monta toimijaa ja selvisi että hinnoittelu on aika leväällään. Esimerkiksi Lumme tarjosi 5kW järjestelmää melkein 4000 € kalliimmalla.

Paneelit: 14x Jinko Tiger Neo N-Type 425W
Invertteri: GOODWE GW10K-SDT-20 10kW (maksoi 100€ enemmän kuin 6kW ja jättää varaa laajennukselle.)
Asennustakuu 5v
-Rahdit ja matkakulut
-Aurinkopaneelit ja niiden kiinnitysjärjestelmä (Orima)
-Invertteri
-Käyttöönottopöytäkirjat, huolto- ja ohjekirja
-AC-turvakytkin, varoitustarrat, aurinkopaneelikaapelit
-Avaimet käteen asennus
-Käyttöönotto koulutus
-Lupailmoitukset sähköyhtiölle
 
Viimeksi muokattu:
Onko porukka tilaillut saksasta invertterejä ? Tarviikohan jotain erityistä huomioida vai hyväksyykö siirtoyhtiö mukisematta.
esim. tälläinen hybridimalli kohtuu hinnalla: GoodWe Hybrid-Wechselrichter ET-Plus+ (16A) GW6.5KN-ET

Laitteen manuaalista

Grid Standards: VDE-AR-N 4105, VDE 0126-1-1, EN 50549-1, G98, G99, G100, CEI 0-21
Safety Regulation: IEC62109-1&2
EMC: EN61000-6-1, EN61000-6-2, EN61000-6-3, EN61000-6-4, EN61000-4-16, EN61000-4-18, EN61000-4-29
 
Onko porukka tilaillut saksasta invertterejä ? Tarviikohan jotain erityistä huomioida vai hyväksyykö siirtoyhtiö mukisematta.
esim. tälläinen hybridimalli kohtuu hinnalla: GoodWe Hybrid-Wechselrichter ET-Plus+ (16A) GW6.5KN-ET

Laitteen manuaalista

Grid Standards: VDE-AR-N 4105, VDE 0126-1-1, EN 50549-1, G98, G99, G100, CEI 0-21
Safety Regulation: IEC62109-1&2
EMC: EN61000-6-1, EN61000-6-2, EN61000-6-3, EN61000-6-4, EN61000-4-16, EN61000-4-18, EN61000-4-29

Katso tuolta: Uusi suojaustandardi yllätti käytettyjen laitteiden kauppiaat - Aurinkovirta.fi

Huomasithan että hinnat ovat ilman ALV:ia
 
Viimeksi muokattu:
Joo ALV0 tiedossa. Vaikka tuohon lisää alvit niin silti mielestäni edullinen.

Nuo linkkaamasi jutussa mainitut standardit on myös laitteen manuaalissa.
Tietysti vuosilukua ei mainittu.

Jutussa mainittu
"Näitä suojausstandardeja käyttäviä laitteita ei saa enää kytkeä verkkoon uudiskohteissa:
* VDE-AR-N-4105 2011-08
* EN 50348:2015 "

Tuo linkkaamani laite on ilmeisesti jotain uutta sarjaa valmistajalta. Toisaalta olisi outoa että he valmistaisivat uutta todella vanhoja standardeja käyttäen.
Voihan asian tietty pyrkiä varmistamaan valmistajalta..
 
Jep tosiaan ei mitään erikoisia aleja mitä ei vieläkään esimerkiksi saisi. Offgridtecissä näemmä taas nuo malli loppu, mutta Puolasta löytyy. T-nodet voisi vielä säästää pois, jos kytkee jakorasioihin. Perinteisellä invertterillä ja isommalla kentällä pääsee varmaankin alle 40c/kWp aika helposti.

Nurkista löyty 2x turvakytkimet 5x2,5mm2 mmj:tä tarvittava määrä, mutterei ja pultei. Tosta puuttuu kyllä vielä 15m 5x2,5mm2 kumikaapeli @ 54€ ja 100m 6mm2 dc johtoa @ 169€. Asennus itse, mittaus oli ekan kentän kohdalla ilmainen ja oletan vahvasti, että näidenkin kahden kohdalla päästään samaan lopputulemaan :)

rinko.JPG


e: Ainiin ja unohdin MC4 pihdit 40€ (tosin otin 8 eri leualla niin saa sitten abikot sun muut puristettua) ja 48 paria MC4 liittimiä 1€/pari. Nuo Temusta.
Mihin tuota T-nodea tarvitsee? Itsellä HMT-2250 kytkettiin HMT-liittimeen (60-70€), joka ilmeisesti on kuitenkin sama kuin T-node.
 
Mihin tuota T-nodea tarvitsee? Itsellä HMT-2250 kytkettiin HMT-liittimeen (60-70€), joka ilmeisesti on kuitenkin sama kuin T-node.

Sen liittimen nimi on t-node. Ei hmt-liitin.


Jos viittaa takuulle kintaalla (mitä voisi ulkomaan invertterillä kyllä tehdä helposti). Niin eihän sillä tee mitään. Johto poikki, jakorasia väliin ja siitä kumikaapelilla turvakytkimelle ja siitä eteenpäin mmj:llä.
 
Sen liittimen nimi on t-node. Ei hmt-liitin.


Jos viittaa takuulle kintaalla (mitä voisi ulkomaan invertterillä kyllä tehdä helposti). Niin eihän sillä tee mitään. Johto poikki, jakorasia väliin ja siitä kumikaapelilla turvakytkimelle ja siitä eteenpäin mmj:llä.
Ralos käyttää nimeä HMT-liitin, muuten sama tuote. Tuo T-node hämäsi aluksi, mutta lienee siis virallinen nimi.
 
Olisiko jollain jakaa dataa alkuvuoden eli Q1 tuotannosta?
Yht noin 8.3kwh itä länsi lappeilla siten et länsi on kaks paneelia pienemmällä
Edit eli hiukan alta 4kwh ja toinen hiukan yli
Edit 2. Putsannu en ole kertaakaan lumesta,kattokulma aika tarkkaan 45astetta
 

Liitteet

  • Screenshot_2024-04-01-18-50-39-07_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    Screenshot_2024-04-01-18-50-39-07_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    84,5 KB · Luettu: 91
Olisiko jollain jakaa dataa alkuvuoden eli Q1 tuotannosta?
2023 maaliskuussa oli yli 100 kwh enemmän tuottoa. Sateinen paska sää rokotti tänä vuonna. Putsaan lumet ja loskat. Muuten jäätyy alareunaan 20 cm korkea jarru pitkäksi aikaa..

5 kwh setti vajaan 30 asteen kattokulmalla klo 11:00 aurinkoa kohti. Ilta jää hieman mäen taakse, joskin kattokin jo osoittaa silloin väärään suuntaan.
 

Liitteet

  • IMG_0463.jpeg
    IMG_0463.jpeg
    108 KB · Luettu: 68
Viimeksi muokattu:

Nuo lukemat näyttää hyvältä, keleihin suhteutettuna.

Oma ajatukseni laskea näistä että riittäisikö 2x 430Wp paneeleja pelikoneen energiankulutukseen kesällä. Off grid tyyppisesti, eli sähkö akkuihin ja sillä sähköllä pyöritetään konetta kesällä.
 
Nuo lukemat näyttää hyvältä, keleihin suhteutettuna.

Oma ajatukseni laskea näistä että riittäisikö 2x 430Wp paneeleja pelikoneen energiankulutukseen kesällä. Off grid tyyppisesti, eli sähkö akkuihin ja sillä sähköllä pyöritetään konetta kesällä.
Tuskin.. kaksi paneelia tuottaa huonosti sateilla yms.. paljon paneleita niin kertyy ees hiukan. Noista sais parhaalla tunnilla max 700-800w ulos.. ja sekin vain piikki sitten jos etelään ovat aamu ilta taas ois heikkoa
 
Nuo lukemat näyttää hyvältä, keleihin suhteutettuna.

Oma ajatukseni laskea näistä että riittäisikö 2x 430Wp paneeleja pelikoneen energiankulutukseen kesällä. Off grid tyyppisesti, eli sähkö akkuihin ja sillä sähköllä pyöritetään konetta kesällä.

Riippuu paljon pelailee, minkä kokoinen akku, paneelien ilmansuunnasta ja onko puita edessä. 800W paneelia tuottaa kesällä optimioloissa yli 5 kWh per päivä.
 
Akusto olisi minimissään 2.5kWh eli 2kWh reilulla reservillä. (LFP kemia)

Koneen ja näytön kulutus 300-500W+ invertterihäviöt. Riippuen hieman pelistä, muutaman tunnin voisi pelata. Kesällä ei joka päivä tartte pelata kun on kiva olla pihallakin välillä :D

Eli tällä matikalla pitäisi olla ihan hyvin mahdollista. :thumbsup: Mitään kustannussäästöä tällä ei tietenkään haeta eikä saada. Puhtaasti akateeminen ja omasta mielenkiinnosta suoritettava kokeilu.
 
Akusto olisi minimissään 2.5kWh eli 2kWh reilulla reservillä. (LFP kemia)

Koneen ja näytön kulutus 300-500W+ invertterihäviöt. Riippuen hieman pelistä, muutaman tunnin voisi pelata. Kesällä ei joka päivä tartte pelata kun on kiva olla pihallakin välillä :D

Eli tällä matikalla pitäisi olla ihan hyvin mahdollista. :thumbsup: Mitään kustannussäästöä tällä ei tietenkään haeta eikä saada. Puhtaasti akateeminen ja omasta mielenkiinnosta suoritettava kokeilu.

Kesällä tuon akun saa suht helposti täyteen ja parempina päivinä jää osa paneelien tuotosta jopa käyttämättä. Pidempinä sadejaksoina tietysti jää sitten tuotto vajaaksi.
 
Saakohan noita miten vapaasti pystyttää, eli miellyttääkö päättäjäherrasväen silmää?
 
Kenelläkään aitaa tarvis tontille ja samalla "ilmaista" aurinkosähköä kaksipuoleisella paneelilla? Olisi kiva kuulla kokemuksia, jos näitä on tehty.
Öö tota täysin pystyssä jolloin tuotto huono, itä/länsi asennus ainut et joskus ees molemmat puolet tuottais.. herkkä lasipinta (käpy/kivi yms vaikka ruohonleikkurista voi hajottaa). Tossa ny pari nopsaan tulevaa miinusta
Edit missä päiväys? Oliko juttu 1.4 laitettu?
 
Öö tota täysin pystyssä jolloin tuotto huono, itä/länsi asennus ainut et joskus ees molemmat puolet tuottais.. herkkä lasipinta (käpy/kivi yms vaikka ruohonleikkurista voi hajottaa). Tossa ny pari nopsaan tulevaa miinusta
Edit missä päiväys? Oliko juttu 1.4 laitettu?
Vaikuttaa vähän samanlaiselta hölmöltä idealta kuin olikohan se nyt jossain Alankomaissa ja Saksassa kalliilla valtion piikkiin testaillut "Solar roadways" -projektit joissa siis laitettiin aurinkopaneeleita tien pintaan ja yllättäen parin vuoden kuluttua huomattiin että niiden tuotto jäi murto-osaan luvatusta kun pinnalla oli koko ajan roskaa, ajoneuvot varjostivat, pinta naarmuuntui nopeasti jne.
 
Vaikuttaa vähän samanlaiselta hölmöltä idealta ...

Tolle on oikeasti hyviä käyttökohteita esim maataloudessa ja varsinkin kuumissa kohteissa, koska paneeliorientaatio pitää paneelit viileämpinä = parempi hyötysuhde.
Tässä videossa siteerataan tutkimusta, jossa vuosittainen tuotto oli 2.5% parempi kuin suunnatuilla paneeleilla. Eli jos muutenkin pitää tehdä aitaa, tai saada varjostusta, niin toi voi olla ihan fiksu keino samalla saada sähköä.


Tässä sitten ihan oikean elämän dataa, jossa näkyy, että ei pystypaneelit pärjää varsinkaan kylmissä olosuhteissa suunnatuille paneeleille, mutta tuottaa se talvellakin jotain, kun vaakapaneelit on lumen alla. Joten jos pykää aitaa muutenkin, niin mikä ettei:
 
Tolle on oikeasti hyviä käyttökohteita esim maataloudessa ja varsinkin kuumissa kohteissa, koska paneeliorientaatio pitää paneelit viileämpinä = parempi hyötysuhde.
Tässä videossa siteerataan tutkimusta, jossa vuosittainen tuotto oli 2.5% parempi kuin suunnatuilla paneeleilla. Eli jos muutenkin pitää tehdä aitaa, tai saada varjostusta, niin toi voi olla ihan fiksu keino samalla saada sähköä.


Tässä sitten ihan oikean elämän dataa, jossa näkyy, että ei pystypaneelit pärjää varsinkaan kylmissä olosuhteissa suunnatuille paneeleille, mutta tuottaa se talvellakin jotain, kun vaakapaneelit on lumen alla. Joten jos pykää aitaa muutenkin, niin mikä ettei:

Noi lienee yksipuoleisia ja etelään? Toki sillon jotain saavatkin.. mutta noissa ekoissa oli kaksipuoleisista.. öaita ne toinen sivu etelään ja mittaa tulosta takaata talvella.... (Toki kiva hanki jotain säteilee)
 
Myöskin mitä pohjosemmassa ollaan paneelit saa olla kesälläkin pystymmässä toki, koska ei se aurinko mein suoraan ylle tuu
Edit ja tietty lämpö jää pienemmälle ko ei aurinko täysin optimaalisesta kulmasta tuu.. laita optimaaliseen kulmaan veden kanssa tekemisiin et jäähtyvät ni avot taas optimaali kulma vie voiton paljon enemmällä tuotolla
 
Tiemmä ihmiset haluaa parhaiman hyödyn itelleen kaiken aikaa? Eikä jotain mittauksia et katos ko talvella mun paneelit tuotti 200w enempi ko sun.. ja kesällä jäävät jälkeen 3kwh tunti... (Karrinoidusti)
 
Noi lienee yksipuoleisia ja etelään? Toki sillon jotain saavatkin.. mutta noissa ekoissa oli kaksipuoleisista.. öaita ne toinen sivu etelään ja mittaa tulosta takaata talvella.... (Toki kiva hanki jotain säteilee)

En ymmärrä mitä tarkoitat tai mihin viittaat, kun molemmissa videoissa puhuttiin itä-länsi-suunnatuista kaksipuoleisista paneeleista (tokan videon alimmat etelään suunnatut paneelit oli yksipuoleisia, ja ne on omana graafinaan siinä kohdassa, minkä tuohon linkkasin, kuten on kaksipuoleiset etelään suunnatut ja sitten vielä omanaan ne vertikaaliasennetut itä-länsisuuntaan).

Totta kai ne paneelit aina laitetaan mahdollisimman hyvään kulmaan käyttökohteen mukaan.
Joissain käyttötapauksissa voi olla kannattavaa esim. maankäytöllisistä syistä asentaa ne pystyyn (vaikka aitaa rakentaessa, kun ei sitä aitaa voi aina etelään suunnata; tai maanviljelyssä).
Nyt paneelit alkaa olla sen verran halpoja, ettei se mahdottomasti tuo lisähintaa laittaa paneeleita aitaan, ja kyllä se jotain tuottaa. Kuten linkkaamissani videoissa todetaan, ei pääsääntöisesti yhtä paljoa, kuin etelään suunnatut, mutta tuottaa kuitenkin.
 
Turun Yliopistossa asiaa oli tutkittu mikä tapa sopii parhaiten pohjolaan ja totesivat että pystysuoraan asennetut kaksipuoleiset paneelit ovat parempi kuin perinteisesti asennetut paneelit kun ottaa huomioon kustannukset ja kuinka paljon se vähentää ostettavan sähkön, siirtomaksun ja veron määrää vs. suurempi määrä myyntiä.


"Vertical East-West mounted bifacial panels (VBPV) reached superior performance, with 9.1% higher overall production (with 2019 weather data) and 7.4%–10.9% higher economic value (with 2019 and 2022 electricity price data) for the produced PV electricity compared with monofacial PV. Thus, VBPV is an excellent choice for households economically, but the availability of suitable installation sites in the urban environment limits the possibility of its utilization. The economic value of PV electricity strongly correlates with self-consumed electricity due to avoided transmission fees and taxes, and a significant drop in total production causes only a minor reduction in value if the amount of self-consumed electricity remains similar. Thus, for a small-scale producer who orients the panels toward the East and the West instead of the South with a 45° tilt, the economic loss is significantly smaller (even as low as 12.6%) than the production loss (23.2%)."

1-s2.0-S0306261924003076-gr1_lrg.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Turun Yliopistossa asiaa oli tutkittu mikä tapa sopii parhaiten pohjolaan ja totesivat että pystysuoraan asennetut kaksipuoleiset paneelit ovat parempi kuin perinteisesti asennetut paneelit kun ottaa huomioon kustannukset ja kuinka paljon se vähentää ostettavan sähkön, siirtomaksun ja veron määrää vs. suurempi määrä myyntiä.


"Vertical East-West mounted bifacial panels (VBPV) reached superior performance, with 9.1% higher overall production (with 2019 weather data) and 7.4%–10.9% higher economic value (with 2019 and 2022 electricity price data) for the produced PV electricity compared with monofacial PV. Thus, VBPV is an excellent choice for households economically, but the availability of suitable installation sites in the urban environment limits the possibility of its utilization. The economic value of PV electricity strongly correlates with self-consumed electricity due to avoided transmission fees and taxes, and a significant drop in total production causes only a minor reduction in value if the amount of self-consumed electricity remains similar. Thus, for a small-scale producer who orients the panels toward the East and the West instead of the South with a 45° tilt, the economic loss is significantly smaller (even as low as 12.6%) than the production loss (23.2%)."

1-s2.0-S0306261924003076-gr1_lrg.jpg
Kuinkahan ne on laskenut noita kuluja. Katolle asennettu menee kiinnikkeillä, mutta tuollainen pystyyn laitettu purje vaatii jo melkoisen betonikakun alleen ettei kaadu.
 
Kuinkahan ne on laskenut noita kuluja. Katolle asennettu menee kiinnikkeillä, mutta tuollainen pystyyn laitettu purje vaatii jo melkoisen betonikakun alleen ettei kaadu.
Miksi se vaatisi alleen yhtään ihmeellisemmän perustuksen kuin normaali aita? Ei aivan maan tasossa juuri tuule ja jos paneeleiden väleihin jättää 5cm raot, niin siinähän se vähäkin tuuli viheltää välistä.
 
Kuinkahan ne on laskenut noita kuluja. Katolle asennettu menee kiinnikkeillä, mutta tuollainen pystyyn laitettu purje vaatii jo melkoisen betonikakun alleen ettei kaadu.
Kyllä tuo on isompi ongelma kuin katolla tai kaltevassa maatelineessä tai seinässä. Paksu tolppa paneelien väliin, joka ei kuitenkaan saisi varjostaa liikaa kun aurinko paistaa sivusta. Sillä saisi kiinnityksen paneelin ala- ja yläreunaan. Suomeksi löysin yhden esitteen pikaisella haulla Aurinkosähköaita
 
No tuolla ylläolevalla videollakin on vaan painettu tangot puutarhatraktorin kauhalla maan sisään. Jotta ei sen kummempia perustuksia ja kun siellä näyttää luntakin olevan niin oletan, että routiminen on tuttua. Ja aukea paikka niin eiköhän tuolla tuule sen mitä tuulee täälläkin. Kiinnike kustannukset todennäköisesti olisivat halvemmat mitä kattoasennuksessa. 2 puoleiset paneelit vaan maksaa hunajaa.

Jos en nyt ihan väärin muista (jokunen aika sitten jo kun videon katsoin) niin siinäkin päästiin samaan lopputulemaan kuin Turun yliopiston tutkimuksessa. Eli vaikka tuotto olisi karvan pienempi kuin normiasennuksessa niin tuotto profiilin ajoittuminen aamuun ja iltaan on sähkönkäytön kannalta huomattavasti parempi ja normi kotitaloudessa saadaan hyötykäyttöön suuremp osuus sähköstä. Kun nyt normi setissä se tuotto huippu on päivällä kun ketään ei ole kotona.

pysty.JPG


Normi 400W paneelit on jotain 70-80€ halvimmillaan niin näköjään bifacial lähtee sieltä 110€


Että ei ihan mahdoton, mutta on siinä prosentuaalisesti eroa kyllä...
 
Viimeksi muokattu:
Näyttääpä turvalliselta työskentelytavalta.......

No ei taida monella olla tollasta puutarhatraktoria niin ei tartte pelätä, että ottaisi mallia.

Jos tekisin niin saattaisin pistää ihan vaan jollain ruuvipaaluilla ja painekyllästetystä tolpat ja siihen sitten joku vapaavalintainen kiinnitys. Eipä oo pelkoa kun mettää ja taloja ympärillä niin ei pääse arska vapaasti pasitamaan horisontista horisonttiin. Jollain maatilalla vois olla mielenkiintoinen kokeiltava.

 
Tämä thermosun onkin näemmä paikallinen firma. Täytyykin tilata noudolla, tai toimituskin vain 29€ :hmm: mahtaako tulla ehjänä, PostNord. Toisaalta oma vaivansa noutaa kun pitäisi joku paku vuokrata.

Tuommonen "täydellinen järjestelmä" 6,56 kw 16 paneelilla täys mustana.
 
Joo ALV0 tiedossa. Vaikka tuohon lisää alvit niin silti mielestäni edullinen.

Nuo linkkaamasi jutussa mainitut standardit on myös laitteen manuaalissa.
Tietysti vuosilukua ei mainittu.

Jutussa mainittu
"Näitä suojausstandardeja käyttäviä laitteita ei saa enää kytkeä verkkoon uudiskohteissa:
* VDE-AR-N-4105 2011-08
* EN 50348:2015 "

Tuo linkkaamani laite on ilmeisesti jotain uutta sarjaa valmistajalta. Toisaalta olisi outoa että he valmistaisivat uutta todella vanhoja standardeja käyttäen.
Voihan asian tietty pyrkiä varmistamaan valmistajalta..
Päivitystä tähän. Kyseinen invertteri tilattu / toimitettu ja asennettukin. Pari päivää tuossa ollut tulilla. Oma verkkoyhtiöni ainakin hyväksyi mukisematta laitteen kun merkkiä ja mallia tiedusteltiin verkkoyhtiön sopimuslomakkeessa.
 
Onko täällä kenelläkään kokemusta tai laskelmaa pienestä järjestelmästä paritaloon?

Oma katto on turhan loiva (noin 12 astetta), mutta ilmeisesti paneelit vielä toimisivat ihan kelvollisesti varsinkin kun katon ilmansuunta on etelä/kaakko, eikä varjostavia puita ole. Tilaa (eikä rahaa) ei kuitenkaan ole suureen järjestelmään, mutta mietin olisiko pienen 2-3kW järjestelmän rakentamisessa mitään järkeä.

Asennuksen pystyisin tekemään itse konesaumatulle peltikatolle ja tuttavapiiristä löytyy sähkömies ja sähköinsinööri. Tuntuu, että kaikki firmat haluavat myydä vähintään 4-6kW järjestelmiä. Tarkoitus olisi kattaa paneeleilla lähinnä talon pohjakulutus vaikka sähköautokin löytyy. Sähkö siirtomaksu on melkein 6c/kWh, mikä nostaisi järjestelmän kannattavuutta.
 
Pieni voimala voi olla hyvinkin kustannustehokas lyhyemmällä takaisinmaksuajalla, jos sen rakentaa mikroinvertterillä/-inverttereillä. Pohjakulutuksen kattaa kuitenkin jo aika pienellä voimalalla, itse miettisin tässä esim. jotain Hoymilesin neljän paneelin invertteriä ja siihen teholtaan sopivasti ylimitoitetut paneelit. Hoymilesiä ei välttämättä kannata ostaa Suomesta, Ralosin kate on melko kova.

Jos lähdet tekemään tuota perusinvertterillä niin käytännössä tarvitset vähintään 6 paneelia, jotta kynnysjännite ylittyy.
 
  • Tykkää
Reactions: ers
Onko täällä kenelläkään kokemusta tai laskelmaa pienestä järjestelmästä paritaloon?

Oma katto on turhan loiva (noin 12 astetta), mutta ilmeisesti paneelit vielä toimisivat ihan kelvollisesti varsinkin kun katon ilmansuunta on etelä/kaakko, eikä varjostavia puita ole. Tilaa (eikä rahaa) ei kuitenkaan ole suureen järjestelmään, mutta mietin olisiko pienen 2-3kW järjestelmän rakentamisessa mitään järkeä.

Asennuksen pystyisin tekemään itse konesaumatulle peltikatolle ja tuttavapiiristä löytyy sähkömies ja sähköinsinööri. Tuntuu, että kaikki firmat haluavat myydä vähintään 4-6kW järjestelmiä. Tarkoitus olisi kattaa paneeleilla lähinnä talon pohjakulutus vaikka sähköautokin löytyy. Sähkö siirtomaksu on melkein 6c/kWh, mikä nostaisi järjestelmän kannattavuutta.

Isälle rakensin 2019 3kWp-paneelit. Tehtiin itse kaikki asennukset ja kaapelivedot. Paikallinen sähkäri kävi tekemässä 230V-puolen. Tosin niistäkin asennettiin ~95% valmiiksi.

Katto on lähes ~180-astetta etelään. Kulma 22,5-astetta. Pannuhuoneen savupiippu saattaa hetken aamuauringolla varjostaa.
Tuotto on ollut:
2020: 2801 kWh
2021: 2614 kWh
2022: 2883 kWh
2023: 2730 kWh

Ei ole pudoteltu lumia, tai edes pesty siitepölyjä tms. paneeleista. Vähän niinku unohdettu vain sinne. Invertteri kadotti nettiyhteyden kerran, mutta muuten ei ole tarvinnut tehdä mitään.

Tuossa vielä viime vuodelta käppyrää, mistä näkee miten tuottoa eri kuukausina on ollut:
2024-06-09 20 37 52.jpg


Edit: Hinnaksi jäi jotain ~3500€ + asennuskaljat.
 
Molempia näkee, ja varmaan oikein toteutettuna kumpikin ok. Omalla kohdalla suunnittelimme asentajan kanssa ensin JAP-putkea lipan yli, mutta tarkemmin tuumailtuamme putki meni nätisti harjapellin alle ja johdotus kulkee välikaton kautta päätykolmiosta takaisin seinälle. Läpivientejä ei tarvinnut tehdä. Omaan silmään lopputulos oli tyylikkäämpi kuin alkuperäinen ajatus. kannattaa käydä asentajan kanssa vaihtoehdot läpi ennen työn aloittamista.
Korostaisin tätä läpikäyntiä -ennen työn aloittamista. Eli jos asentaja ei kerro, niin kysy mistä läpiviennit ja miksi niin.

Itseltä vietiin kanssa kaapeli putkessa harjalle, josta tuotiin tiilien alla alemmas ja läpi aluskatteesta. Itse olin odottanut ja olisin toivonut, että asennus tehdään täysin aluskatteeseen koskematta. Olin vain töissä, niin en ehtinyt paneutua siihen mitä sählärit touhuavat... Paneelit ja invertteri kun ovat molemmat talon ulkopuolella. Nyt on jokin sitkoteippi/sikamassaviritys (kuulemma ammattimaisesti tehty ja pitää) aluskatteessa -mutta luottoa aluskatteen läpivientiin ei ole. Samoin näyttää puutuvan tiilien loveamiset telineiden kohdalta + johdot ovat paikoin kattotiilien päällä makuulla, eli jotain korjattavaa on varmasti :/
 
Onko täällä kokemusta tasakattoasennuksista? Mahdolliset vinkit ja suositukset esim. telineiden suhteen otetaan vastaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 762
Viestejä
4 498 202
Jäsenet
74 279
Uusin jäsen
Muskotti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom