Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Tyypillisellä yleismittarilla kun mittaa halpis PWM-säätimen paneeliliitännästä (tilanteessa jossa säädin lataa, ja paneeli saa valoa) niin mittari näyttää hieman suurempaa lukemaa kuin mitä akun jännite.

Tämän vuoksi poikkeuksellista että aiemmin kyseisestä kohtaa sai mitatuksi 2V sen sijaan että olisi näkynyt se suurinpiirtein akunjännite. Ehkä tämä säädin on rakennettu niin että säätimen havaitessa ettei paneelista tule tehoa, niin säätimen puolijohteet erottavat akun ja paneelin toisistaan, jolloin säätimen paneelille tarkoitetussa liittimessä näkyisi lähinnä kondensaattoreihin jäänyttä jännitettä ja/tai pientä vuotovirtaa akun suunnalta. Kuten vaikka se 2V. Jos näin, niin saattaapi olla että paneelista tulevan johdon ja säätimen välillä oli ollut huono liitos, joka nyt korjaantui kun käytit irti ja laitoit takaisin.
Nyt parin päivän jälkeen oli taas palannut 2V ja akku ei lataudu. Sammutin ohjaimelta virrat akulta tunniksi ja taas toimii, jotain häikkää tuossa säätimessä nyt taitaa olla... Onko suosituksia tuollaisen 90w paneelin kaveriksi saunalle jotain edullista säädintä?
 
Ikävä kyllä näissä menee laatu käsikädessä hinnan kanssa. Useita vastaavia (saman näköisiä eri merkeillä) olen vaihtanut kun akut kiehuneet piloille kun hajotessaan päästää paneelijännitteen läpi. Tuplat kun laittaa hintaa ninn saa esim Victronin vastaavan säätimen. Akut kuitenkin usein se kallein komponentti niin niitä ei kannata tuhota. Hyvä että huomasit ettei lataa akkua ennenkuin akut ottaneet damagea.

Voi tosiaan toimia vuoden tai viisi mutta voi olla että suomen olosuhteet noille edullisimmille liikaa. Kannattaa MPPT-malli valita jos vaan mitenkään varaa. Niissä paljon parempi hyötysuhde alhaisilla säteilytehoilla eli lataa akkua useamman tunnin kuin vanhat PWM-tyyppiset vastineet.
 
Nuo on olleet käsittääkseni laadukkaita kun monissa mökeissä näkynyt. 10A sinänsä riittää nykyiselle paneelillesi jos paneelin speksit menee Epeverin ilmoittamiin.
 
Victron toki siinä mielessä hyvä, jos haluaa tulevaisuudessa laajentaa niin saa toimimaan yhteen heidän tuotteet.
 
Tilasin MPPT-säätimen. Laitetaan nyt sitten samaan putkeen kysymys invertteristä, tähän asti kaikki peruskäyttö mennyt ihan halpis 300w invertterillä (läppärin lataus, Makita akut ja edellisen sähköpyörän akku). Nyt uuden sähköpyörän Bosch smart system ei suostukaan tuolla enää latautumaan ja pitää hommata parempi invertteri. Varmaan joku 500w-1000w siniaaltoinvertteri ja mielellään alle 200€, millaisia eroja noissa on ja onko suosituksia? Boschin laturin input on 1,65A ja ulos 36V/4A eli tuo pitäisi nyt ainakin toimia. Isommat härvelit pyörii tarvittaessa agrilla.

Tullaista ajatellut https://www.amazon.de/-/en/Inverter...coa+1000w+inverte,electronics,165&sr=1-5&th=1
 
Viimeksi muokattu:
Tilasin MPPT-säätimen. Laitetaan nyt sitten samaan putkeen kysymys invertteristä, tähän asti kaikki peruskäyttö mennyt ihan halpis 300w invertterillä (läppärin lataus, Makita akut ja edellisen sähköpyörän akku). Nyt uuden sähköpyörän Bosch smart system ei suostukaan tuolla enää latautumaan ja pitää hommata parempi invertteri. Varmaan joku 500w-1000w siniaaltoinvertteri ja mielellään alle 200€, millaisia eroja noissa on ja onko suosituksia? Boschin laturin input on 1,65A ja ulos 36V/4A eli tuo pitäisi nyt ainakin toimia. Isommat härvelit pyörii tarvittaessa agrilla.

Tullaista ajatellut https://www.amazon.de/-/en/Inverter-Caravan-Voltage-Converter-Control/dp/B07RXR15FN/ref=sr_1_5?crid=RQAQZ0U7EUV7&keywords=edecoa+1000w+inverter&qid=1688980948&s=ce-de&sprefix=edecoa+1000w+inverte,electronics,165&sr=1-5&th=1
Arvosteluissa ainakin mainintaa ongelmista joidenkin laitteiden kanssa, eli ei välttämättä ole kuitenkaan puhdasta siniaaltoa tuon tuottama.
 
Tilasin MPPT-säätimen. Laitetaan nyt sitten samaan putkeen kysymys invertteristä, tähän asti kaikki peruskäyttö mennyt ihan halpis 300w invertterillä (läppärin lataus, Makita akut ja edellisen sähköpyörän akku). Nyt uuden sähköpyörän Bosch smart system ei suostukaan tuolla enää latautumaan ja pitää hommata parempi invertteri. Varmaan joku 500w-1000w siniaaltoinvertteri ja mielellään alle 200€, millaisia eroja noissa on ja onko suosituksia? Boschin laturin input on 1,65A ja ulos 36V/4A eli tuo pitäisi nyt ainakin toimia. Isommat härvelit pyörii tarvittaessa agrilla.

Tullaista ajatellut https://www.amazon.de/-/en/Inverter-Caravan-Voltage-Converter-Control/dp/B07RXR15FN/ref=sr_1_5?crid=RQAQZ0U7EUV7&keywords=edecoa+1000w+inverter&qid=1688980948&s=ce-de&sprefix=edecoa+1000w+inverte,electronics,165&sr=1-5&th=1
Itse laittaisin heti pari satkua lisää ja ostaisin Victronin. On ainakin hyvä ja luotettava.

Torissa näkyy olevan myös myynnissä muutamia joten siitä tinkaamaan:
 
Itse laittaisin heti pari satkua lisää ja ostaisin Victronin. On ainakin hyvä ja luotettava.

Torissa näkyy olevan myös myynnissä muutamia joten siitä tinkaamaan:
Meinasin myös suositella käytetyn hankintaa mutta ihme pyyntöjä tällä hetkellä tuolla torissa. Itse olen parinkymmenen vuoden aikana ostanut kymmeniä victroneita eri kohteisiin ja esim 12/800 multi mistä pyydetään 450Eur niin olen halvimmillaan 100-150Eur niitä hankkinut. Eli tinkaa vain ja hanki vain jos joku oikeasti myymässä. Näitä pieniä on harrastuksesta innostuneilla useita nurkissa kun päivittäneet isompiin. Juuri tuota 12/800 mallia on käytetty vuosikymmenet lansseissa ja poliisiautoissa ja siten niitä tulee satoja vuodessa myyntiin. Se on erinomainen juuri herkälle elektroniikalle. Tosin jos et aggregaatilla latausta tarve niin pelkkä invertteri riittää.

Laadukkaiden inverttereiden nimellisteho on todellinen ja kykenee 2-3x hetkelliseen tehoon eli pienempi laite riittää. Lisäksi laadukkaampien tyhjäkäyntikulutus sekä virransäästötilat säästävät akkua huomattavasti.
 
Monta kesää pärjännyt ongelmitta Motonetin 300w halpisinvertterillä, niin ei omassa käytössä kyllä kummoista tarvitse. Onko Victron ainoa oikea merkki? Sen kuvan täältä saa. Kai nuo Epeverin siniaaltoinvertterit kanssa asiansa ajaa? 160€ sit saa tuollaisen, joka varmaan riittäisi jos tuon Boschin pyörän akun lataa: https://www.amazon.de/Victron-Energy-Phoenix-12-Volt-Inverter/dp/B01M159467/ref=mp_s_a_1_16?crid=3I7AGGG0ZR1QX&keywords=epever+sine+wave+inverter&qid=1688992904&sprefix=epever+sine+wave+inverte,aps,159&sr=8-16
Ei ole ainut eli useita laadukkaita, mutta näitä on tyypillisesti hyvin hyllyssä ja tulleet niin paljon halvemmaksi. Vanhin multiplussa minkä itse asentanut on kohta 30v jokapäiväisessä käytössä. On niissäkin toki maanantai kappaleita kuten kaikilla merkeillä. Autoihin suosittelen defaa koska ei tarvitse sähköasentajaa. Amazon ei ole yhtä halpa kuin paikalliset kaupat tuolle victronille minkä linkkasit. Epever on laadukkaita ja muita mistä itsellä hyviä kokemuksia on esim Mascot, Meanwell, Cotek. Nämä tehneet puhdasta siniaaltoa kaikissa tilanteissa. Voi ostaa minkä vain missä paljon palautteita että varmasti toiminut ettei tule eteen taas tilanne että jokin tietty laite ei toimi oikein. Surullista kuulla kun useita latureita ja laitteita vikaantunut huonolaatuisen invertterin takia niin siksi vaikea suositella ihan halvimpia.

Jos saksasta haluaa tilata niin näitä kehutaan useissa ulkolaisissa projekteissa. Ei siis omaa kokemusta. Pongasin kun akkuja etsin. 1000W 12V Pure Sine Wave Inverter with UPS Function
 
Viimeksi muokattu:
Tilasin MPPT-säätimen. Laitetaan nyt sitten samaan putkeen kysymys invertteristä, tähän asti kaikki peruskäyttö mennyt ihan halpis 300w invertterillä (läppärin lataus, Makita akut ja edellisen sähköpyörän akku). Nyt uuden sähköpyörän Bosch smart system ei suostukaan tuolla enää latautumaan ja pitää hommata parempi invertteri. Varmaan joku 500w-1000w siniaaltoinvertteri ja mielellään alle 200€, millaisia eroja noissa on ja onko suosituksia? Boschin laturin input on 1,65A ja ulos 36V/4A eli tuo pitäisi nyt ainakin toimia. Isommat härvelit pyörii tarvittaessa agrilla.

Tullaista ajatellut https://www.amazon.de/-/en/Inverter-Caravan-Voltage-Converter-Control/dp/B07RXR15FN/ref=sr_1_5?crid=RQAQZ0U7EUV7&keywords=edecoa+1000w+inverter&qid=1688980948&s=ce-de&sprefix=edecoa+1000w+inverte,electronics,165&sr=1-5&th=1
Kärkkäisellä näyttäisi olevan 1000 W siniaaltoinvertteri kohtuuhintaan:


Huomaa myös , että laitteessa , jota ajat invertterillä 0- johdin ei saa olla kytketty suojamaahan tai akun miinukseen , jos et halua heti hajoittaa invertteriä.
 
Monta kesää pärjännyt ongelmitta Motonetin 300w halpisinvertterillä, niin ei omassa käytössä kyllä kummoista tarvitse. Onko Victron ainoa oikea merkki? Sen kuvan täältä saa. Kai nuo Epeverin siniaaltoinvertterit kanssa asiansa ajaa? 160€ sit saa tuollaisen, joka varmaan riittäisi jos tuon Boschin pyörän akun lataa: https://www.amazon.de/Victron-Energy-Phoenix-12-Volt-Inverter/dp/B01M159467/ref=mp_s_a_1_16?crid=3I7AGGG0ZR1QX&keywords=epever+sine+wave+inverter&qid=1688992904&sprefix=epever+sine+wave+inverte,aps,159&sr=8-16
Jos on linkata jokin paikallinen kauppa, joka tuota Victronia myy alle 160 euron niin mielelläni kuuntelen, en löytänyt kyllä edullisemmin Suomesta. Noihin pitäisi vielä kaapelit käydä erikseen hommaamassa, tuossa linkittämässäsi tulisi kaikki mukana ja tehoakin enempi.

Kärkkäiseltä en kyllä kovin halukas ole tilaamaan.
 
Monta kesää pärjännyt ongelmitta Motonetin 300w halpisinvertterillä, niin ei omassa käytössä kyllä kummoista tarvitse. Onko Victron ainoa oikea merkki? Sen kuvan täältä saa. Kai nuo Epeverin siniaaltoinvertterit kanssa asiansa ajaa? 160€ sit saa tuollaisen, joka varmaan riittäisi jos tuon Boschin pyörän akun lataa: https://www.amazon.de/Victron-Energy-Phoenix-12-Volt-Inverter/dp/B01M159467/ref=mp_s_a_1_16?crid=3I7AGGG0ZR1QX&keywords=epever+sine+wave+inverter&qid=1688992904&sprefix=epever+sine+wave+inverte,aps,159&sr=8-16
Eikä boschille saa jotain 12v autolaturia?
 
Eikä boschille saa jotain 12v autolaturia?
Ei saa ja vaikka saisi, niin hyvin todennäköisesti maksaisi sen 100-200€ eli invertterin verran jota kuitenkin tarvitsen muuhunkin käyttöön. Taidan laittaa tuon Renogyn 1000w invertterin tilaukseen.
 
Ostin itse aliexpressistä 50e invertterin ja ainakin resistiivinen kuorma toimi mainiosti - pitäisi testailla vähän enemmän induktiivisia kuormia (jäähdytykseen käytettävää kompuraa jne).
 
Yleisesti jääkaappien kulutuslukemat on laskettu 20 asteen mukaan. 80 litran jääkaappi kuluttaa noin 25-35 Ah vuorokaudessa.
Vanhan EU-standardin mukaan kulutuslukemat 25 asteen ympäristölämpötilassa, uudessa standardissa 16c ja 32c keskiarvona, paitsi "pienimeluiset" laitteet 25c.

Tuollainen arkkupakastinmodi saattaa olla tai olla olematta vähemmän sähköä kuluttava kuin oikea jääkaappi, kylmäkoneistoa kun ei ole varsinaisesti suunniteltu tuohon toimintapisteeseen.
Joku vanhan standardin A+++ tai nykystandardin B-C-D energialuokan pakastin on kyllä sikäli hyvä lähtökohta että niissä on ihan älyttömät eristevahvuudet.
 
Viimeksi muokattu:
Tämän voi välttää laittamalla kennot pysrtyyn eteläpäätyyn katon lappeen alle...tulisi tehoja keskitalvellakin.

Katsoitko tuon uutisen kuvaa edes? :D
Miten olisit toteuttanut tuon tuossatapauksessa kun paneelit ainakin kuvassa näyttivät jollain pellolla makaavan...
 
Katsoitko tuon uutisen kuvaa edes? :D
Miten olisit toteuttanut tuon tuossatapauksessa kun paneelit ainakin kuvassa näyttivät jollain pellolla makaavan...


Näinhän meilläkin nuo on toteutettu. Tässä on ongelma että routa rikkoo nuo perustukset, rakeet rikkoo kennot ja ilmansaasteet kuluttaa pinnan rikki.

Ratkaisusta veloitan tuntilaskutuspohjalta.
 
Näinhän meilläkin nuo on toteutettu. Tässä on ongelma että routa rikkoo nuo perustukset, rakeet rikkoo kennot ja ilmansaasteet kuluttaa pinnan rikki.

Ratkaisusta veloitan tuntilaskutuspohjalta.
Ei millään pahalla mutta anna olla jos et ehdota mitään edes etäisesti kelvollista ratkaisua. Kirjoittamassasi on valheellisia väitteitä ja asioita, joita et korjaa vaikka asentaisitkin räystään alle.
Eli koska tosiaan uutisen kuvaakaan ei tullut katsottua niin älä pilaa tätäkin ketjua! Paint-piirroksilla tämä asia ei muutu miksikään.

Mitä tuohon uutiseen tulee niin noinkin voi käydä. On aika turha varautua ilmiöön, jonka osuminen sen paneelifarmin kohdalle on varsin epätodennäköistä. Varautuminen kun perustuu todennäköisyyksiin ja niiden toteutumiseen.
Kattoasennus tulee myös olemaan se käytetyin pientalokohteissa. Tulisiko Suomessa varautua paneelit rikkoviin raekuuroihin? Mielestäni ei mutta vakuutuksen osalta voi tottakai tarkistaa, miten suhtautuvat.
 
Ei millään pahalla mutta anna olla jos et ehdota mitään edes etäisesti kelvollista ratkaisua. Kirjoittamassasi on valheellisia väitteitä ja asioita, joita et korjaa vaikka asentaisitkin räystään alle.
Eli koska tosiaan uutisen kuvaakaan ei tullut katsottua niin älä pilaa tätäkin ketjua! Paint-piirroksilla tämä asia ei muutu miksikään.

Mitä tuohon uutiseen tulee niin noinkin voi käydä. On aika turha varautua ilmiöön, jonka osuminen sen paneelifarmin kohdalle on varsin epätodennäköistä. Varautuminen kun perustuu todennäköisyyksiin ja niiden toteutumiseen.
Kattoasennus tulee myös olemaan se käytetyin pientalokohteissa. Tulisiko Suomessa varautua paneelit rikkoviin raekuuroihin? Mielestäni ei mutta vakuutuksen osalta voi tottakai tarkistaa, miten suhtautuvat.


Olenpä tällaisia kuitenkin nähnyt nyt jo useammassa paikassa..alkaa mennä message läpi...muille paitsi sinulle.

Greipin kokoisilta rakeilta ei oikein selvitä jos kennot ovat katolla...paitsi jos on metri lunta niiden päällä...kuten Suomessa talvisin on.

 
Arkkupakastimesta saa kyllä lähtökohtaisesti hyvän jääkaapin jo sen takia että oven avaaminen ei tuuleta samantein koko kaappia täyteen huoneilmaa, mutta tietysti kondenssiveden poisto on hieman työläämpää.

Mä olen huomannut että ihan tuollainen auton tupakansytkäriin liitettävä kylmälaukkukin kerää ruokalusikallisen vettä pohjalleen päivässä, kun laukkua käyttää aktiivisesti (eli hörppii siellä olevia nesteitä ja palauttaa pullon aina takaisin viileään).

Seinänsä ei kyllä ole mitään erityistä syytä miksi se normaalia korkeampi lämpötila tekisi pakastimen koneistosta epätaloudellisen. Monessa tapauksessahan se koneisto ei edes ole yhtään sen tehokkaampi kuin vastaavankokoisessa jääkaapissakaan, eikä sitä energiansäästöä muodostu millään tasolla siinä kylmäkoneistossa, vaan se on vaan seurausta paremmin eristetystä kaapista.
 
Pakastimen jäähdytyskyky on suunniteltu yli 40 asteen lämpötilaerolle. Jääkaappina tuosta lämpötilaerosta on vain puolet.
Arkkupakastimen jäähdyttävän höyrystimen alumiininen pinta kattaa koko sisätilan, mikä jäähdyttääkseen voi olla korkeammassa lämpötilassa kuin jääkaapin (varsinkin pakastelokerollisen) pienempi höyrystin.
Ehkä tästä erosta johtuen ainakaan omasta arkkupakastimesta ei viikonkaan käytön jälkeen ole tarvinnut kuin pyyhkiä talouspaperilla kevyesti kosteudet pois, eikä pohjalla ole vettä.
Jos lämpötila sahaisi enemmän nollan molemmin puolin voisi veden tuotto lisääntyä?
 
Seinänsä ei kyllä ole mitään erityistä syytä miksi se normaalia korkeampi lämpötila tekisi pakastimen koneistosta epätaloudellisen. Monessa tapauksessahan se koneisto ei edes ole yhtään sen tehokkaampi kuin vastaavankokoisessa jääkaapissakaan, eikä sitä energiansäästöä muodostu millään tasolla siinä kylmäkoneistossa, vaan se on vaan seurausta paremmin eristetystä kaapista.
kompuran käntiaikasuhde jää pieneksi ja käyntijakso jää lyhyeksi, kumpikaan ei ole käsittäkseni paras tilannne energiatehokkuuden kannalta. (Laturilewis tuolla jossain mainitsikin kasvattaneensa kompuran minimikäyntiaikaa)
luulisin myös että kapillaarin ja kompuran imupaineiden mitoitus ei ole sama mutta tästä ei ole kyllä mitään numeerista faktaa suuruusluokasta.
 
kompuran käntiaikasuhde jää pieneksi ja käyntijakso jää lyhyeksi, kumpikaan ei ole käsittäkseni paras tilannne energiatehokkuuden kannalta. (Laturilewis tuolla jossain mainitsikin kasvattaneensa kompuran minimikäyntiaikaa)
luulisin myös että kapillaarin ja kompuran imupaineiden mitoitus ei ole sama mutta tästä ei ole kyllä mitään numeerista faktaa suuruusluokasta.
Se käyntiaika jäisi pieneksi jos se pakastin olisi reilusti tehokkaampi kuin jääkaappi... Mutta kun se ei ole. Ainakaan yleensä. Se pakastin kykenee jäähdyttämään suunnilleen yhtä monta astetta tunnissa kuin jääkaappikin, joten se käy suunnilleen yhtä kauan sen saman hystereesin sisällä. No tietysti hieman lyhyemmän ajan ja harvemmin, joka oli koko homman ajatus, mutta ei niin että se kävisi vain parin minuutin syklissä. Toki sen käyntijakson pidentäminen hieman parantaa hyötysuhdetta, kuten käy myös jääkaapilla.
 
Eikö jääkaapeissa ole reikä + putki josta kondenssivesi valuu sinne kompuran päälle haihtumaan?

Pakastimiin moinen pitäisi varmaan sitten itse modata, mikä voi olla hankalaa jos ei ole kallistuksia pohjassa jne.
 
Eikö jääkaapeissa ole reikä + putki josta kondenssivesi valuu sinne kompuran päälle haihtumaan?

Pakastimiin moinen pitäisi varmaan sitten itse modata, mikä voi olla hankalaa jos ei ole kallistuksia pohjassa jne.
Yleensä arkkupakastimissa on joku tyhjennysputki sulatusta varten olemassa että saa sulamisvedet valutettua hallitusti pakastimen pohjalta ulos. Jättää sen auki niin kondenssivedet valuu sieltä pois. Toki se ei valu kompuran päälle höyrystymään joten poistolle pitää keksiä joku muu tapa hävittää vesi. Esim vanhempien varastossa olevassa arkussa on alalaidassa paikka letkulle ja sulatuksessa siitä vedetään metrin letkunpätkä varaston lattiakaivoon.
 
kompuran käntiaikasuhde jää pieneksi ja käyntijakso jää lyhyeksi, kumpikaan ei ole käsittäkseni paras tilannne energiatehokkuuden kannalta. (Laturilewis tuolla jossain mainitsikin kasvattaneensa kompuran minimikäyntiaikaa)
luulisin myös että kapillaarin ja kompuran imupaineiden mitoitus ei ole sama mutta tästä ei ole kyllä mitään numeerista faktaa suuruusluokasta.
Suurensin omassa toteutuksessa ajan 45 sekunnista 60 sekuntiin, mutta en kuitenkaan varmentanut sitä , mikä oli vaikutus energian kulutukseen. Pienentyneen kompressorin käynnistysten määrän oletin säästävän energiaa.
Jos oletetaan käynnistysteho 1000W mitatun 1 sekunnin ajan vastaa 0.28 Wh ei kuitenkaan ole merkittävä ,vaan vastaa 60W :lla noin 16 sekunnin käyntiajan energian kulutusta.
Todellisuudessa saattaa kuitenkin kompressorin käyntiajan pidennys ei välttämättä säästäkkään energiaa ?
Mutta energian säästö pakastin ratkaisussa perustuu nimenomaan lyhyeen käyntiaikaan ja harvoin. Kompressoriahan ei saa yrittää käynnistää alle 4- 5 minuutin kuluttua uudestaan.
Yö aikaan käynnistysten välinen aika ollut jopa 30 minuuttia.

Tämähän vastaa 1 : 30 käyntisuhdetta eli 60 Wh x 24 / 30 = 48 Wh/vrk minimissään.
 
Viimeksi muokattu:
Eikö jääkaapeissa ole reikä + putki josta kondenssivesi valuu sinne kompuran päälle haihtumaan?

Pakastimiin moinen pitäisi varmaan sitten itse modata, mikä voi olla hankalaa jos ei ole kallistuksia pohjassa jne.
Arkkupakastimien pohjassa on yleensä tulpallinen reikä , mutta sinne pitäisi laittaa vesilukko, ettei kylmä karkaa alaspäin.
Ainakaan omassa toteutuksessa ei vettä ole pohjalle juurkaan kertynyt.
 
Noi 12v arkkumalliset (pakastin)jääkaapithan oli kova sana jo joskus aikoja sitten just sen takia, kun ne kulutti niin vähän perus jääkaappimalliin verrattuna. Mutta oli niillä hintaakin. Siihen aikaan tosin 100W paneelitkin oli jo isoja.
Joku tommonen alle 10Ah/vrk -kulutus oli todella vähän siihen aikaan niille järjestelmille ja vielä enemmän naurettava kulutus se on tänä päivänä nykypaneelien kanssa.
Nykypäivänä sentään paneelit on kohtuu edukkaita, niin voi (isompaa) kulutusta paikata niillä paljon edullisemmin, kuin alkaa satsaamaan vähemmän kuluttaviin laitteisiin. Peruskaapit 12/24v ei enää nykypäivänä ihan maltaita maksa, mutta kyllä ne kaikkein virtapiheimmät tahtoo maksaa vielä tänä päivänäkin noihin verrattuna hunajaa.
 
Kulutuksen minimointi ei tosiaan ole enää kovinkaan tärkeää ellei halua sitten sähköä riittävän talvellakin. Vaikea arvioida, että mitä joku pystyssä oleva etelään suunnattu paneeli tuottaa 60-63 asteella pohjoista leveyttä. Jos se on paikassa jossa näkyy etelään horisonttiin asti + lunta ei kinostuneteen, niin kai se sentäs jotain wattitunteja päivätasolla keskimäärin tuottaa joulukuussakin?

Mutta nykyisin saa varsin siedettävään rahaan useiden kwh:eiden akustoja ja jos sellaisia lataa jostain prutku-aggresta niin aika kauan jotkut led-valot ja kännykät pyörivät.

Talvella jääkaappiakaan ei tarvitse juuri pyörittää.


Itse en enää nykypäivänä rakentaisi mitään kiinteää asennusta 12V:nä, suoraan vaan 24V tai 48V akusto ja invertterit siitä.
 
Jos se on paikassa jossa näkyy etelään horisonttiin asti + lunta ei kinostuneteen, niin kai se sentäs jotain wattitunteja päivätasolla keskimäärin tuottaa joulukuussakin?
Paneeliin vuodesta riippuen keskimäärin 2 kWh / m2 koko joulukuulta eli 66 Wh /vrk ?
Saattaa olla päiviä ,ettei tule mitään.
 
Oon miettinyt tehostaa makuuhuoneen ilmanvaihto jollain tämän kaltaisella:

Sunwind MiniVent Tuuletin erillisellä aurinkopaneelilla | Clas Ohlson

Onkohan jotain samankaltaisia laitteita, jotka voiso suoraan kytkeä 12v järjestelmään ja toimisi myös kun aurinko laskenut?
Itsellä tulee ainakin ensimmäisenä mieleen ihan 12V laitetuuletin ja sille mahdollisesti joku sääsuoja.

Itselläni oli aikanaan ennen pingviini-mallisen jäähdyttimen hankintaa noin kymmenkunta 12V tuuletinta kiilattuna makkarin tuuletusikkunan väliin ja kyllä ne aika paljon ilmaa liikutti kesähelteillä. Joku yksittäinen vähän parempi 12V laitetuuletin saattaisi siis toimia tuossa käytössä ihan hyvin.
 
Kysellääs täällä taas lisää, kun tuon saunan aurinkopaneelihommien kanssa haasteet jatkuvat. Vaikuttaa hieman että SolarXon 90w paneelikin on jotenkin mennyt rikki. Kovimmalla auringonpaisteella pudottaa jännitteet nolliin ja ne nousevat yli 10V kun laittaa pyyhkeen paneelin eteen. Samoin jännite nousee kun paneelia hieman taivuttelee tai kääntelee. Mikäköhän paneelissa voisi olla vialla? Noita lukemia olen mittaillut suoraan paneelin rasiasta lun piuhat irti...
 
Alunperin oli tarkoitus ostaa Ecoflow:n virta-asema matkailuperävaunuun, mutta mietin, että selviäisiköhän kuitenkin ihan pelkällä vapaa-ajan akulla?
Nykyiseltään löytyy jokin 62 amppeerinen 12v vapaa-ajan akku vaunusta joka siis antaa virtaa valaistukselle, radiolle jne. Mitään "oikeita" sähkölaitteita ei ole tarvis käyttää.
Tarve olisi tehdä töitä matkan päällä, eli Lenovon läppäri pitäisi saada ladattua ja tietenkin puhelimet.
Mitäs suosittelette akkuun liitettäväksi, että saisi ladattua läppärin ja puhelimet? Kannettavana Thinkpadin X1 Carbon, eli tarvisi USB-C PD 65W. Yksi vaihtoehto on tietenkin tupakansytyttimen kautta, mutta silloin pitäisi ostaa erillinen laturikin. Eli saanko miten fiksusti USB-C 65W ulos 12v akusta?

Myöhemmin olisi tarkoitus lisätä samaan järjestelmään aurinkokennolataus, että voisi olla irti verkosta pitempään ja vaihtaa akkukin isompaan 12v akkuun.
 
Alunperin oli tarkoitus ostaa Ecoflow:n virta-asema matkailuperävaunuun, mutta mietin, että selviäisiköhän kuitenkin ihan pelkällä vapaa-ajan akulla?
Nykyiseltään löytyy jokin 62 amppeerinen 12v vapaa-ajan akku vaunusta joka siis antaa virtaa valaistukselle, radiolle jne. Mitään "oikeita" sähkölaitteita ei ole tarvis käyttää.
Tarve olisi tehdä töitä matkan päällä, eli Lenovon läppäri pitäisi saada ladattua ja tietenkin puhelimet.
Mitäs suosittelette akkuun liitettäväksi, että saisi ladattua läppärin ja puhelimet? Kannettavana Thinkpadin X1 Carbon, eli tarvisi USB-C PD 65W. Yksi vaihtoehto on tietenkin tupakansytyttimen kautta, mutta silloin pitäisi ostaa erillinen laturikin. Eli saanko miten fiksusti USB-C 65W ulos 12v akusta?

Myöhemmin olisi tarkoitus lisätä samaan järjestelmään aurinkokennolataus, että voisi olla irti verkosta pitempään ja vaihtaa akkukin isompaan 12v akkuun.
Ecoflow hinta per kWh tosiaan melko kova. Vapaa-ajan akuksi LiFePo4 akku kun olet vaihtamassa. Jos hyvin haluaa tehdä niin DC-DC muunnin väliin mikä rajaa akun latausvirran ettei kärähdä auton laturi sekä ei tyhjennä auton akkua. Esim https://www.suomenakut.fi/lisavarus...rter-12-12-18a-220w-isolated/p/8719076035237/

Läppärille esim tällä pärjäät sillä huonosti löytyy valmiita USB-C PD outletteja noilla isommillä jännitteillä mikä vaatii jännitteen noston. CoreParts USB-C -autolaturi, 100W, musta - 49.90€ Vähävirtaisille muuille laitteille edullisia USB-C outletteja suoraan akkuun kaapeloiden ellei vaunussa ole valmiina USB-lähtöjä. esim tämän tyylisiä https://www.amazon.com/Charger-Waterproof-Delivery-Voltmeter-Motorcycle/dp/B07NV9D61R
 
Viimeksi muokattu:
Ecoflow hinta per kWh tosiaan melko kova. Vapaa-ajan akuksi LiFePo4 akku kun olet vaihtamassa. Jos hyvin haluaa tehdä niin DC-DC muunnin väliin mikä rajaa akun latausvirran ettei kärähdä auton laturi sekä ei tyhjennä auton akkua. Esim https://www.suomenakut.fi/lisavarus...rter-12-12-18a-220w-isolated/p/8719076035237/

Läppärille esim tällä pärjäät sillä huonosti löytyy valmiita USB-C PD outletteja noilla isommillä jännitteillä mikä vaatii jännitteen noston. CoreParts USB-C -autolaturi, 100W, musta - 49.90€ Vähävirtaisille muuille laitteille edullisia USB-C outletteja suoraan akkuun kaapeloiden ellei vaunussa ole valmiina USB-lähtöjä. esim tämän tyylisiä https://www.amazon.com/Charger-Waterproof-Delivery-Voltmeter-Motorcycle/dp/B07NV9D61R
Kiitoksia pikaisesta vastauksesta. Itse arvelinkin näin olevan. Auto ei lataa vaunun akkua, kun pistokkeesta uupuu liitännät, eli vaunun akun lataus on nyt ainoastaan silloin kun olen verkkovirran äärellä, enkä välttämättä, ainakaan tähän hätään suunnittele tekeväni tuolle muutosta. Sitten voi ehkä tulla ajankohtaiseksi kun uusii auton. Muistaakseni Carboni taisi latautua myös 45W PD:llä, toki hitaammin, mutta eipä tuolla ole käytännön väliä jos vain sen saa ladattua reissun päällä :)
 
Ecoflow hinta per kWh tosiaan melko kova. Vapaa-ajan akuksi LiFePo4 akku kun olet vaihtamassa. Jos hyvin haluaa tehdä niin DC-DC muunnin väliin mikä rajaa akun latausvirran ettei kärähdä auton laturi sekä ei tyhjennä auton akkua. Esim https://www.suomenakut.fi/lisavarus...rter-12-12-18a-220w-isolated/p/8719076035237/
Suosittelet LiFePoa ja sit jotain turhanpäiväistä dc-dc paikkaa väliin, kun se auton laturi hoitaa kaiken jo valmiiksi niinku pitää ja kunnon latausvirralla kaiken lisäksi. Akkurele vaan väliin erottamaan kaksi akkua (käynnistys/huvi), jotta ei vahingossa tyhjene starttiakku.
Toi dc-dc palikka on täysin turha laite noissa perus kytkennöissä.
 
Suosittelet LiFePoa ja sit jotain turhanpäiväistä dc-dc paikkaa väliin, kun se auton laturi hoitaa kaiken jo valmiiksi niinku pitää ja kunnon latausvirralla kaiken lisäksi. Akkurele vaan väliin erottamaan kaksi akkua (käynnistys/huvi), jotta ei vahingossa tyhjene starttiakku.
Toi dc-dc palikka on täysin turha laite noissa perus kytkennöissä.
Liian iso hupiakku ja varsinkin LFP akusto(alhainen sisäinen resistanssi) on keittänyt monia latureita eikä akkurele tältä pelasta. Akkurele ei ensinnäkään rajoita latausvirtaa, joten autonlaturista jo kohtuu pienellä LFP-akulla otetaan 100% irti jo tyhjäkäynnillä. Autonlaturit kestää rasitusta paremmin vasta korkeammalla kierrosalueella kun jäähdytys toimii. Muista käyttökohteista poiketessa vaunun kanssa ongelmaksi muodostuu myös johtosarja ja ylimääräiset hapettuneet liitokset. Kun akkurele lyö kiinni auton käynnistyttyä kykenee LFP ylikuormittamaan johtosarja helposti ellei virtaa rajoiteta. Useiden akkureleiden tilalle konverttereita asentanut juuri kyseisten syiden takia. Enkä edes tee työkseni näitä hommia. Ikäviä keissejä kun ostettu kunnon akut ja pultattu ne järjestelmään mikä suunniteltu lyijyakuille ja osa lomamatkasta menee hinauksessa.

Toisena ongelmana on LFP akun jännite-ero. Jotta LFP akun balansointi pystyy toimimaan tarvitaan oikea latausprofiili eikä autonlaturi osaa tätä ottaa huomioon. Voi toki jättää nämä kaikki tekemättä mutta akkulaturin ja kalliin uuden akun haaskaaminen on mielestäni rahan haaskausta. LFPn hinta on laskenut alle lyijyakkujen kokonaiselinkaarihinnan jo muutama vuosi sitten joten lyijyakkua ei muuhun kuin säilytyksessä olevaan vaunuun oikein kannata enää asentaa.
 
Jep. Tuosta on esim victron itse tehnyt videon kun alkaa laturit sulaa äkkiä.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.


Kiitoksia pikaisesta vastauksesta. Itse arvelinkin näin olevan. Auto ei lataa vaunun akkua, kun pistokkeesta uupuu liitännät, eli vaunun akun lataus on nyt ainoastaan silloin kun olen verkkovirran äärellä, enkä välttämättä, ainakaan tähän hätään suunnittele tekeväni tuolle muutosta. Sitten voi ehkä tulla ajankohtaiseksi kun uusii auton. Muistaakseni Carboni taisi latautua myös 45W PD:llä, toki hitaammin, mutta eipä tuolla ole käytännön väliä jos vain sen saa ladattua reissun päällä :)

Itellä ollut tällainen läppäriä ja kännykkää varten:
Toiminut ainakin Dellin ja HP:n läppärin kanssa.
Prätkään asensin: https://amzn.eu/d/4qGHeus, mutta tuosta varoituksen sana, että vetää jonkin verran "sammuksissakin" virtaa. Jouduin asentamaan erillisen kytkimen, ettei imaise parin ampeeritunnin akkua tyhjäksi pienessäkin seisonnassa.
 
Viimeksi muokattu:
Alunperin oli tarkoitus ostaa Ecoflow:n virta-asema matkailuperävaunuun, mutta mietin, että selviäisiköhän kuitenkin ihan pelkällä vapaa-ajan akulla?
Nykyiseltään löytyy jokin 62 amppeerinen 12v vapaa-ajan akku vaunusta joka siis antaa virtaa valaistukselle, radiolle jne. Mitään "oikeita" sähkölaitteita ei ole tarvis käyttää.
Tarve olisi tehdä töitä matkan päällä, eli Lenovon läppäri pitäisi saada ladattua ja tietenkin puhelimet.
Mitäs suosittelette akkuun liitettäväksi, että saisi ladattua läppärin ja puhelimet? Kannettavana Thinkpadin X1 Carbon, eli tarvisi USB-C PD 65W. Yksi vaihtoehto on tietenkin tupakansytyttimen kautta, mutta silloin pitäisi ostaa erillinen laturikin. Eli saanko miten fiksusti USB-C 65W ulos 12v akusta?

Myöhemmin olisi tarkoitus lisätä samaan järjestelmään aurinkokennolataus, että voisi olla irti verkosta pitempään ja vaihtaa akkukin isompaan 12v akkuun.
Jos myöhemmin lisätään aurinkolatausta + vaihdetaan isompaan 12v akkuun ja halutaan mppt:tä jne. eikä ole täysin totaalisen pulaa rahasta, niin osta heti kärkeen sen iso powerstation? Noissa on kyljessä USB-C liitäntä suoraan, niin ei tarvitse ostella mitään lisäosia.

Itse olen katsellut noita bluetteja, että näyttävät aika hyviltä.

Hyvänä puolen noissa on se, että tulee mppt + invertteri jne. mukana, niin ei tarvitse miettiä mitään ja ostella erillisiä vehkeitä. Tuollainen liikuteltava powerbank on myös vapaa-ajan akkuun verrattuna helppoa siirtää autoon ajon ajaksi latautumaan tupakansytyttimen kautta - joskin latausteho on tietty vähän rajallinen.

Mutta vaikeahan näissä on mitään täydellistä neuvoa antaa. Itse rakentaisin vaunuun LFP:stä smart-bms:llä ja jollain 2-3kanavaisella mppt:llä jonkun 48v järjestelmän jossa on yksi paneeli vaunun katolla ja toinen siirrettävä piuhan päässä jne. Mutta tekisin sen ihan vaan rakentelun ilosta.
 
Väliin DIY-aurinkopuhallin kysymys: 12V/12W PV minkä perään viritän kytkimen ja 12V/5W 120mm palvelintuulettimen ilmanvaihtoon mökille, pitääkö laittaa jokin sulake väliin, esim hieman yli tuo 0,5A mitä tuuletin ottaa?

Oikosulussa PV:n jännite menee nolliin(?), joten sulake tarvitaan vain jos piirissä on pullonkaula (johdinvaurio?) mikä kuumiaa tuolla 0,5A virralla hehkumiseen asti?

Ylijännitesuojaa taas ei pitäisi tarvita paneelin ja tuulettimen speksien mukaan, paneeli ei ole kohtisuorassa paisteessa koskaan (kennolevyn takana pystysuorassa), ja tuuletin sietää ylijännitettä.
 
Viimeksi muokattu:
Väliin DIY-aurinkopuhallin kysymys: 12V/12W PV minkä perään viritän kytkimen ja 12V/5W 120mm palvelintuulettimen ilmanvaihtoon mökille, pitääkö laittaa jokin sulake väliin, esim hieman yli tuo 0,5A mitä tuuletin ottaa?

Oikosulussa PV:n jännite menee nolliin(?), joten sulake tarvitaan vain jos piirissä on pullonkaula (johdinvaurio?) mikä kuumiaa tuolla 0,5A virralla hehkumiseen asti?

Ylijännitesuojaa taas ei pitäisi tarvita paneelin ja tuulettimen speksien mukaan, paneeli ei ole kohtisuorassa paisteessa koskaan (kennolevyn takana pystysuorassa), ja tuuletin sietää ylijännitettä.
Jos tossa systeemissä ei ole akkua niin sulakkeelle ei ole mitään tarvetta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
300 198
Viestejä
5 116 828
Jäsenet
81 773
Uusin jäsen
FORCE1

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom