Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

Riippuu tietysti siirtomaksun suuruudesta kuinka paljon sähköä tarvitsee myydä että se kattaa ostamisen.

Yksi mikä olisi kova: jos omistaa sähköauton, joka on usein aurinkoisena aikana kotona. Siinä ei tule sitä ongelmaa ettei akun hinta kuoletu aurinkosähkön varastoinnilla koskaan, koska akun tarvitsee joka tapauksessa. Sopivalla ohjauslaitteella voisi varmistaa että auto käyttää lataamiseen juuri sen verran ettei verkosta tarvitse ostaa eikä sinne myydä. Tuntinetotus vielä helpottaa tuota.
 
Varmaan tyhmä kysymys mutta miten esim. tuollaista 10kW systeemiä hyödynnetään optimaalisesti ilman akkuja? Lämmitetään käyttövettä? Tekeehän tuo tietysti mukavasti sähköä myös myöhempään aamulla ja aikaisin illalla.
Liian kanssa pärjää... meneehän ylijäämä myyntiin.
 
Varmaan tyhmä kysymys mutta miten esim. tuollaista 10kW systeemiä hyödynnetään optimaalisesti ilman akkuja? Lämmitetään käyttövettä? Tekeehän tuo tietysti mukavasti sähköä myös myöhempään aamulla ja aikaisin illalla.
Isommalla järjestelmällä pääsee myös aikaisemmin keväällä tuottamaan, kun tarvitsee vielä reilusti lämmittää ja sama myöhempään syksyllä pysyy tuoton puolella
 
Hei,

Mulla Growatt 6 kW ja katolla n.6.6 kW paneelit.
Nyt keväällä tullut ilmi, että invertteri leikkaa huiput n. 6,2 kW:iin. Onko tämä turvaraja säädettävissä vai onko parempi etten koske rajaan ollenkaan. Lokakuussa 2022 asennettu järjestelmä.

Kiitoksia vastauksista.
 
Helenillä ilmeisesti lyödään luvut järjestelmään kåsipelillä, kun ei vieläkään näy eilisen tiedot. Vai onko vika siirtoyhtiössä (caruna)?
Eilen taas näkyi tiistain luvut jo aamulla.
 
Veikkaan siirtoyhtiötä. Ainakin itsellä on perinteisesti ollut parin päivän viive myös siirtoyhtiön omilla siuilla. En tiedä onko Carunalla moista mahdollisuutta.

Nyt viime päivinä näkynyt nopeammin sekä siirtoyhtiöllä että myyjällä. Datahubista voi myös tarkistaa mitä siellä näkyy.
 
Hei,

Mulla Growatt 6 kW ja katolla n.6.6 kW paneelit.
Nyt keväällä tullut ilmi, että invertteri leikkaa huiput n. 6,2 kW:iin. Onko tämä turvaraja säädettävissä vai onko parempi etten koske rajaan ollenkaan. Lokakuussa 2022 asennettu järjestelmä.

Kiitoksia vastauksista.
Eli saat jo nyt 0.2kw yli koneen mitoituksen? Toistatko kysymyksen mitä haluat?
 
Riippuu tietysti siirtomaksun suuruudesta kuinka paljon sähköä tarvitsee myydä että se kattaa ostamisen.

Yksi mikä olisi kova: jos omistaa sähköauton, joka on usein aurinkoisena aikana kotona. Siinä ei tule sitä ongelmaa ettei akun hinta kuoletu aurinkosähkön varastoinnilla koskaan, koska akun tarvitsee joka tapauksessa. Sopivalla ohjauslaitteella voisi varmistaa että auto käyttää lataamiseen juuri sen verran ettei verkosta tarvitse ostaa eikä sinne myydä. Tuntinetotus vielä helpottaa tuota.
Kyllä. Viikonloppuisin aina täyteen ja viikollakin tarpeen mukaan aamu tai iltapäivällä riippuen työvuorosta.
 
Yksi mikä olisi kova: jos omistaa sähköauton, joka on usein aurinkoisena aikana kotona. Siinä ei tule sitä ongelmaa ettei akun hinta kuoletu aurinkosähkön varastoinnilla koskaan, koska akun tarvitsee joka tapauksessa.
Seuraan auton sähkönkulutusta myös ja kun vertaa paljonko menisi polttoaineeseen rahaa samalla ajomäärällä niin ”kuolettaa” paneeli-investointia paljon nopeammin. Tässä kohtaa moni ajattelee, että pitäähän se autokin kuolettaa, mutta mulla ei ole 40-50k€ maksavaa autoa.
 
Hei,

Mulla Growatt 6 kW ja katolla n.6.6 kW paneelit.
Nyt keväällä tullut ilmi, että invertteri leikkaa huiput n. 6,2 kW:iin. Onko tämä turvaraja säädettävissä vai onko parempi etten koske rajaan ollenkaan. Lokakuussa 2022 asennettu järjestelmä.

Kiitoksia vastauksista.
Huawei 6kW rupes sateen jälkeen antamaan maksimia 6,6kW, paneelit 6,56kWp.
 
Nyt kun paneelit tuottamassa niin tietysti ensimmäinen tarve vaihtaa lvv: n kytkin älyreleeseen.
Mikä esim. noista Shellyn releistä käy? Jäspin normi 300l varaaja, kolmivaihevirta. Nykyisin sähkötaulussa se perinteinen yösähkö/pois/päiväkäyttönappi.
Vai oletteko toteuttaneet jollain muulla systeemillä kuin Shellyllä?
Naapurissa ent.sähkömies joka varmaan voisi hoitaa käytännön asennuksen, ei kai noissa mitään asennuksen kannalta ihmeellistä liene?
Niinkuin kysymyksistä käy ilmi niin en näistä juuri mitään tiedä.
 
Nyt kun paneelit tuottamassa niin tietysti ensimmäinen tarve vaihtaa lvv: n kytkin älyreleeseen.
Mikä esim. noista Shellyn releistä käy? Jäspin normi 300l varaaja, kolmivaihevirta. Nykyisin sähkötaulussa se perinteinen yösähkö/pois/päiväkäyttönappi.
Vai oletteko toteuttaneet jollain muulla systeemillä kuin Shellyllä?
Naapurissa ent.sähkömies joka varmaan voisi hoitaa käytännön asennuksen, ei kai noissa mitään asennuksen kannalta ihmeellistä liene?
Niinkuin kysymyksistä käy ilmi niin en näistä juuri mitään tiedä.

Useampi releistä käy, sähkäri tietää. Kontaktori vaan väliin ja ohjaa älyreleellä kontaktoria.

edit. Sulla saattaa jo kontaktori ollakin valmiina.
 
Nyt kun paneelit tuottamassa niin tietysti ensimmäinen tarve vaihtaa lvv: n kytkin älyreleeseen.
Mikä esim. noista Shellyn releistä käy? Jäspin normi 300l varaaja, kolmivaihevirta. Nykyisin sähkötaulussa se perinteinen yösähkö/pois/päiväkäyttönappi.
Vai oletteko toteuttaneet jollain muulla systeemillä kuin Shellyllä?
Naapurissa ent.sähkömies joka varmaan voisi hoitaa käytännön asennuksen, ei kai noissa mitään asennuksen kannalta ihmeellistä liene?
Niinkuin kysymyksistä käy ilmi niin en näistä juuri mitään tiedä.

Shelly pro 1:n laittaisin itse ja samalla fiksuinta uusia myös se vanha LVV:n kontaktori hurinattomaan esim. Hager ETC325S.
Toki tuo vaatii sen sähkärin kurkkaamaan että onko keskuksessa tilaa noille tai edes din-kiskoja mihin komponentit kiinnittää.

e. Ja tietysti Shelly vaatii toimiakseen skriptit jos sen toimintaa haluaa jollain automatisoida eli jonkinlainen ymmärrys noista pitäisi olla jotta onnistuu.
 
Ok, kiitos näistä. Täytyypä kysellä naapurilta myös.
Onko kukaan muu laittanut jotain muita releitä. Shellyjä näyttää olevan aika paljon asennettu?
 
Ok, kiitos näistä. Täytyypä kysellä naapurilta myös.
Onko kukaan muu laittanut jotain muita releitä. Shellyjä näyttää olevan aika paljon asennettu?
Eikös tohon käyttöön voisi laittaa kellokytkimen kuten ”yösähkökello”? Sähköä tulee samaan aikaan jos aurinko paistaa. Esim 10-16. Tietysti jos haluaa jotenkin ohjata paneelien tehon mukaan niin sit pitää olla älykkäämpää tekniikkaa.
 
Eikös tohon käyttöön voisi laittaa kellokytkimen kuten ”yösähkökello”? Sähköä tulee samaan aikaan jos aurinko paistaa. Esim 10-16. Tietysti jos haluaa jotenkin ohjata paneelien tehon mukaan niin sit pitää olla älykkäämpää tekniikkaa.
Itsellä on kellokytkin joka menee päälle 13.00. Hyvin toiminut.
 
Eikös tohon käyttöön voisi laittaa kellokytkimen kuten ”yösähkökello”? Sähköä tulee samaan aikaan jos aurinko paistaa. Esim 10-16. Tietysti jos haluaa jotenkin ohjata paneelien tehon mukaan niin sit pitää olla älykkäämpää tekniikkaa.
Shelly lähes samanhintainen, mutta paljon monipuolisempi. Saa myös pörssisähköohjauksen ym. käyttöön samalla rahalla kun aurinko ei talvella enää paista ja lunta paneelien päällä.
 
Nyt on jokusen päivän jauhanut 4,1 kWp voimala katolla. Yllätti itseni, miten hyvin tuo tuottaa pilviselläkin säällä (yli kilowatin teholla tulee, jos ei nyt ihan sadekeli ole) ja miten aikasin tuotto alkaa (kilowatti ylittyy jo ysin aikoihin ja ennen klo 11 ollaan jo 50 % maksimista), vaikka paneelit ovat juuri toisella puolella harjakattoa, kuin mistä aurinko nousee. Suuntaus on jonnekin lännen ja lounaan välille, kun ei etelälapetta juuri ole.

Jälkiviisaana tuntuu, että olisi kuitenkin pitänyt laittaa vähän reilummin paneeleita, kun kerran homaan alkoi. Toisaalta pohjakulutus ei talossa ole kilowattiakaan, joten tuo 10 kappaletta 410 watin paneeleita tuntui jo itsessään melko reilulta. Kuitenkin pilvisellä säällä ja aamulla/illalla saisi ruuanlaittoon, saunomiseen ja auton lataukseen reilummin tehoa, jos olisi enemmän kennoja valoa vastaanottamassa. Näyttäisi myyntihintakin toistaiseksi olevan sellainen, että ei ihan ilmaiseksi tarvi sähköä luovuttaa valtakunnan verkkoon.

Auton lataus on vähän ikävää, kun autosta eikä laturista saa säädettyä lataustehoa alle 6kW. Jos siis haluaisi välttää sähkön ostamisen, niin lataus pitäisi katkaista aina 20-30 minuutiksi joka tunti. Eipä taida innostusta riittää... Toki voisi suko-laturilla latailla pikkutehoilla, mutta tyhmältähän se tuntuu viritellä latausaseman viereen toista laturia.
 
Toki voisi suko-laturilla latailla pikkutehoilla, mutta tyhmältähän se tuntuu viritellä latausaseman viereen toista laturia.
Ei se ole tyhmää jos siitä on selkeää hyötyä. Itse lataan schukolla yleensä 2,5-3kW teholla niin silloin riittää peruskulutukseen ja esim lvv yhtäaikaa.
 
Ok, kiitos näistä. Täytyypä kysellä naapurilta myös.
Onko kukaan muu laittanut jotain muita releitä.
Eikös se ole edelleen fiksumpaa lämmittää vesi yöllä halvalla sähköllä ja myydä sitten päivällä ylimääräinen kalliimmalla verkkoon?
 
Auton lataus on vähän ikävää, kun autosta eikä laturista saa säädettyä lataustehoa alle 6kW. Jos siis haluaisi välttää sähkön ostamisen, niin lataus pitäisi katkaista aina 20-30 minuutiksi joka tunti. Eipä taida innostusta riittää... Toki voisi suko-laturilla latailla pikkutehoilla, mutta tyhmältähän se tuntuu viritellä latausaseman viereen toista laturia.
Jos laturin saa konffattua 1-vaiheiseksi tai sitten syötöstä 2/3 johdonsuojaa alas niin pitäisi onnistua 2,2kw? Kannattaa toki tarkistaa laturin manuaalista onnistuuko ja saattaa toimia vain tietyllä vaiheella 1-vaiheisena. Tietty oma vaiva tuossakin jos välillä haluaa ladata täysillä
 
[
Eikös se ole edelleen fiksumpaa lämmittää vesi yöllä halvalla sähköllä ja myydä sitten päivällä ylimääräinen kalliimmalla verkkoon?
Sähköseuranta äppiin olen laittanut asetuksiin siirron, veron ja marginaalin eli siitä näen paljonko sähkö ostettaessa maksaa ja Fingridin Sähkönhinta äppiin olen jättänyt vaan verottoman hinnan eli siitä näen paljonko saan myydessä sähköä. Aika harvoin on enää päivällä niin kallista, että kannattaa tarkoituksella myydä, jos itse pystyy käyttämään.
Niinkuin edellä mainittiin niin sen verottoman hinnan minkä saa myydessä pitää kattaa yösähkön energian hinta, siirto, vero ja marginaali.
Eli viime yönäkin sähkö maksoi yli 16snt/kWh kaikkine maksuineen ja nyt aamulla veroton pörssihinta minkä saa myydessä on 6 snt/kWh.
Siirto ja muut maksut tekee 12snt/kWh.
Paneeleilla tuotetusta sähköstä saa nyt aamulla varsin hyvää hyötyä kun käyttää itse sen mahdollisimman tehokkaasti.
Viime vuosi aiheutti paljon hälyä myynnin kannattavuudesta, kun hinnat oli pilvissä, mutta kyllähän se suurin hyöty tulee normaalitilanteessa juuri tuosta ettei tarvitse siirtoa ja veroa maksaa, kun sähkön ottaa omaan käyttöön suoraan.
 
Viimeksi muokattu:
Tänäänkin halvempaa iltapäivällä kuin yöllä :)
 

Liitteet

  • IMG_1986.png
    IMG_1986.png
    223,5 KB · Luettu: 131
Mulla on katolla 800W paneelitehoa ja huvikseen selvitin miten systeemin saisi verkkoon jotta voisi myydä sähköä. Sähköyhtiö veloittaa varmennustarkastuksesta 500€, ja jos päivässä tulisi myytyä keskimäärin 1kWh mikä on aika optimistista, takaisinmaksuaika olisi 10c hinnalla vajaa 14 vuotta. Tässä ei edes siirtokuluja tai mahdollisia veroja. Taitaa jäädä mun suurtehovoimalan liittäminen väliin.
 
Eikös tohon käyttöön voisi laittaa kellokytkimen kuten ”yösähkökello”? Sähköä tulee samaan aikaan jos aurinko paistaa. Esim 10-16. Tietysti jos haluaa jotenkin ohjata paneelien tehon mukaan niin sit pitää olla älykkäämpää tekniikkaa.
Totta. Tuo menisi myös.
 
Itsellä paneelit etelään 6,5kWp ja näin aurinkoisena päivänä nousee tehot kunnolla vasta klo 9.30, kun aamussa vähän varjostavia puita. Kaikki isommat lataukset tehtävä 9.30-17. Siltikin välillä valuu myyntiin ja jos pilvistä niin saattaa mennä oston puolelle. Alussa pähkäilin enemmän, että lataanko yöllä vai päivällä, mut nyt menee kelloilla tuossa aikaikkunassa.
 
Mulla on katolla 800W paneelitehoa ja huvikseen selvitin miten systeemin saisi verkkoon jotta voisi myydä sähköä. Sähköyhtiö veloittaa varmennustarkastuksesta 500€, ja jos päivässä tulisi myytyä keskimäärin 1kWh mikä on aika optimistista, takaisinmaksuaika olisi 10c hinnalla vajaa 14 vuotta. Tässä ei edes siirtokuluja tai mahdollisia veroja. Taitaa jäädä mun suurtehovoimalan liittäminen väliin.
Mihin tuo 800W menee nyt? Varaajaan? Eikös tuo mene ihan pohjakulutukseen melkein muutenkin niin ei myyntiin hirveästi ehtisi?
 
Nyt kun paneelit tuottamassa niin tietysti ensimmäinen tarve vaihtaa lvv: n kytkin älyreleeseen.
Mikä esim. noista Shellyn releistä käy? Jäspin normi 300l varaaja, kolmivaihevirta. Nykyisin sähkötaulussa se perinteinen yösähkö/pois/päiväkäyttönappi.
Vai oletteko toteuttaneet jollain muulla systeemillä kuin Shellyllä?
Naapurissa ent.sähkömies joka varmaan voisi hoitaa käytännön asennuksen, ei kai noissa mitään asennuksen kannalta ihmeellistä liene?
Niinkuin kysymyksistä käy ilmi niin en näistä juuri mitään tiedä.
Meillä on toteutettu LVV:n aurinkosähköohjaus nimenomaisesti Shellyn kanssa.

Hieman taustaa meidän laitteistosta:
  • Paneeliteho 3,75 kW
  • Invertteri 3,0 kW (Fronius Symo. Tällä ei ole vaikutusta toteutukseen)
  • 300 litran LVV. Laite on yksi- tai kaksivaihesyötöillä teholtaan joko 1 kW tai 3 kW.
  • Mittaava- ja ohjaava laite Shelly 3PM
  • Ei erillistä kotiautomaatiojärjestelmää, ohjaaminen tapahtuu Shellyn sovelluksella.
  • Kiinteistössä on myös yösähköominaisuus, kuten sinunkin tapauksessa
  • Aurinkoenergiajärjestelmä on hankittu viime syksynä, LVV-ohjaus on tältä keväältä, joten kokemukset perustuvat lyhyeen testiaikaan.
Meillä LVV-ohjausjärjestelmä on rakennettu yksinkertaisuudessaan siten, että Shelly 3PM (jatkossa Shelly) mittaa invertteriltä tulevista syöttöjohtimista tehoa ja kun teho on saavuttanut tietyn tason, kytkee Shelly LVV-releen/kontaktorin (en tiedä oikeaa termiä) lämmittämään lämminvesivaraajaa. Kun mitattu aurinkosähköteho tippuu alle määritetyn raja-arvon, lämmitys lopetetaan.

Koska kiinteistössä on edelleen teknisesti yösähkömahdollisuus, en halunnut luopua siitä. Niinpä Shelly asennettiin LVV-ohjauksen osalta yösähkö-ominaisuuden rinnalle. Sähkökeskukseen asennettiin uusi vaihtokytkin, jolla voidaan valita, käytetäänkö lämminvesivaraajan ohjaukseen sähkömittarilta tulevaa aikaohjaussignaalia (yösähkö) vai Shellyn ohjaussignaalia.

Sähkönkulutustiedoista tiedän, että LVV kuluttaa meillä n. 5 kWh/vrk. LVV:n 1- tai 2-vaihetehoilla se tarkoittaa n. 5 h tai n. 1,5 h lämmitysaikaa. Meidän paneeli- ja invertteritehoilla saan aurinkoenergiaa hyödynnettyä itse paremmin, kun LVV lämmittää pienemmällä teholla pidemmän aikaa. Niinpä LVV:n yhteyteen on toteutettu tehonvalintakytkin, joka kytkee varaajan toimimaan joko yksi- tai kaksivaiheisesti (tehot 1 tai 3 kW).
1683452253927.png
Kesäaikana käytössä on pienempi teho, jolloin saan hyödynnettyä aurinkoenergiaa mahdollisimman paljon. Jossain vaiheessa syksyä käännän LVV:n isommalle teholle, jolloin edullisempia pörssisähkötunteja on helpompi hyödyntää. Pörssisähköohjaukseen saanen ilmeisesti hyödynnettyä nykyistä Shellyä. En ole vielä tutustunut, kuinka tämä teknisesti toimii.

LVV:n termostaatin olen laittanut niin kuumalle, kuin vain mahdollista. Näin yksittäiset pilviset päivät, jolloin aurinkoenergiaa ei saada, eivät vielä ehdi jäähdyttää vettä liian kylmäksi.

Sovelluksen puolella ohjaus näyttää tältä:
Screenshot_2023-05-07-11-48-32-43_96dcf93f1630c89d7ccc4216cd42cd4b.jpg
Ylimpänä meillä on aurinkosähkömittaus- ja LVV-ohjaus-Shelly. (Kuvasta nyt nähtävissä: AP-tuotto 1,8 kW teholla ja LVV-ohjaus päällä. LVV-sähkönsyötön voi manuaalisesti kytkeä myös päälle ja pois on/off-painikkeesta.)
Keskellä on ILP:n kulutusmittaus.
Alimpana kiinteistön kokonaissähkönmittaus. (Negatiivinen arvo: sähköä myydään verkkoon. Tämän tiedon yritän optimoida niiden kodinkoneiden käyttöä, joiden käyttäminen ei ole tarkkaan sidottu tiettyyn aikaan niiltä osin, kun se on järkevää ja mielekästä.)

Sovelluksen alalaidassa näkyvästä filminauhan pätkästä pääsee itse ohjaustoimintoihin. Sinne on luotu kaksi sääntöä, joiden avulla LVV-ohjausta hallinnoidaan.
Screenshot_2023-05-07-11-49-28-28_96dcf93f1630c89d7ccc4216cd42cd4b.jpg

LVV-ohjaus on -sääntö kytkee varaajan lämmittämään heti, kun aurinkosähköteho on 1,2 kW (1 kW LVV-kuormaa + 200 W peruskuormaa). Tarvittaessa, jos näyttää siltä, että on tulossa kovin pilvinen kausi, eikä tehoa tipu edes reilua kilowattia, voin myöhemmin laittaa Shellyyn myös aikataulun, jolloin se lämmittää vaikkapa yöaikaan.
Screenshot_2023-05-07-11-49-56-31_96dcf93f1630c89d7ccc4216cd42cd4b.jpg

LVV-ohjaus off -sääntö kytkee varaajan lämmityksen pois. Jotta ohjaus ei olisi jatkuvaa räpsymistä 1,2 kW aurinkosähkötuoton rajamailla, niin poiskytkentäsäännössä kytkentäraja on 200 W matalampi, eli 1,0 kW ja lisäksi mukana on 15 minuutin aikaehto. Näin esimerkiksi yksittäiset varjostukset (vaikkapa pilvet) eivät heti katkaise lämmitystä, vaikka invertteriteho tippuisi alle 1,0 kW.
Screenshot_2023-05-07-11-50-15-32_96dcf93f1630c89d7ccc4216cd42cd4b.jpg

Lämmin käyttövesi on tuotettu tällaisella teknisellä ratkaisulla nyt huhtikuun alusta saakka. Kertaakaan ei ole lämmin vesi loppunut tämän toteutuksen vuoksi kesken. Usein iltapäivisin Shellyistä on tulkittavissa tilanne, että ohjaus antaa sähköä lämminvesivaraajalle, mutta LVV:n termostaatti on katkaissut lämmityksen.
 
Viimeksi muokattu:
Mites se käyttäytyy pilvisellä/sateella? Lämmittääkö sitten yöllä? Mikä tuo määritetty raja-arvo on? 1kW?
Pilvisellä tai sateisella säällä ei tokikaan lämminvesivaraaja lämpene. Vettä ei tällä hetkellä lämmitetä öisin lainkaan, eli meillä ei ole mitään automaattista varamekanismia sadepäivien varalle. Meillä kahden hengen taloudessa 300 l LVV pysyy riittävän kuumana vähintään yhden lämmittämättömän päivän ajan.

Aurinkosähkötehon hyödyntämisen alaraja on mainitsemasi 1 kW. En tiedä, katsoitko spolerissa olevan pidemmän tekstin, mutta kerroin, että tähän 1 kW alarajaan on lisäksi määritelty 15 minuutin aikaehto hetkellisiä pilvivarjostumia varten. Näin ollen lämmitys ei jatkuvasti kytkeydey päälle ja pois 1,2 kW päällekytkentärajan tuntumassa.
 
@hyperstaattinen
Hieno systeemi jossa varmasti tulee hyödynnettyä paneelien tuotto:thumbsup:
Paljonko asennus kustansi?
Kiitos! Kyllä tämä on ainakin tässä yhteydessä riittävää kotiautomaatiota meidän tarpeisiin.

Asennus maksoi kaikkineen ~365 €. Tämä piti sisällään kolmen eri Shelly-laitteen kytkennän keskukseen, kolmen uuden sulakkeen asentamisen keskukseen (halusin, että Shelly 3EM -laitteet ovat omien vaihesulakkeiden takana), uuden vaihtokytkimen laittamisen keskukseen (LVV-lämmitysohjaus Carunan aikasignaalin kautta vai Shellyn ohjaamana) sekä erinäisen määrän pientä asennustarviketta.

Itse hankin Shellyt ja vielä LVV:n tehonvalintakytkimen. Näihin kaikkiin taisi mennä ehkä ~280 euroa. Kyllähän kokonaisuuteen ihan rahaa meni, mutta jo pelkästään Shelly-datan seuraaminen hivelee insinöörimieltä. ;) Maksaa se jollain aikajänteellä itsensä myös takaisin.
 
Mihin tuo 800W menee nyt? Varaajaan? Eikös tuo mene ihan pohjakulutukseen melkein muutenkin niin ei myyntiin hirveästi ehtisi?

Kahden-kolmen aikaan iltapäivällä on yleensä ~2600Wh akku täysi ja kaikki (pieni) kulutus akusta. Jonkin verran siis olisi lisävaraa. Senttejä kuitenkin, eli lähinnä kokemuksen vuoksi olisi voinut koittaa.
 
Varmaan tyhmä kysymys mutta miten esim. tuollaista 10kW systeemiä hyödynnetään optimaalisesti ilman akkuja? Lämmitetään käyttövettä? Tekeehän tuo tietysti mukavasti sähköä myös myöhempään aamulla ja aikaisin illalla.
Itse hankin 9,3kWp.

Mietin kanssa myöhemmin että mitenhän tuon saa hyödynnettyä, mutta kuumalla tuo maksimi ei toki toteudu mitenkään. Näkyisi jotain 6,6-7 olevan ja huiput viileämmällä nyt keväällä siellä 8,4 about.

Huhtikuussa näytti sähkön kulutus (osto) olevan noin 1000kWh. Keskiarvo viimeiseltä 3-4v on ollut jotain 1800kWh ja viime vuonna 2000.
Tuon säästön lisäksi myyntiin taisi mennä noin 350kWh

Eli ainakin tuosta se hyöty että kevät ja syksy kuukausina saa isompaa kulutusta hävitettyä hyvin tuohon tuotantoon.

Meillä kesäkuukausinakin yleensä siellä noin 800-1000kwh kulutus /kk
 
Viimeksi muokattu:
Meidän 4,4kwp paketti tuotti Huhtikuussa 566,94kwh. Uusi ennätys.
Tästä myyntiin valui jopa 170,16kwh.

Oma setup tosiaan, kuten tänne kirjoitellut, on optimoitu niin että jos pörssissä sähkö maksaa yli 10c/kwh niin se myydään. Jos tämän alle niin ajetaan LVV:hen niin paljon kuin sinne mahtuu, termostaatti jotain 80c.
LVV:tä lämmitettiin Huhtikuussa ostosähköllä muistaakseni 4tuntia. Tämäkin sen takia että tällöin sähkö maksoi alle 1c/kwh niin optimoija ottaa tämän talteen.
Kun ehtisin (jaksaisin) niin pitäisi vielä koodata kesäaika tuonne. Eli Huhtikuu-Syyskuu välillä ei verkosta oteta LVV:hen lämpöä vaikka sähkö olisi ilmaista.

Päivätuotot oli noin 20-24kwh. Tästä peruskulutukseen meni noin 10kwh/vrk keskimäärin ja LVV:hen ajettiin sitten 10-13kwh. Ihan jokapäivä tätä määrää ei LVV:hen edes mahtunut.
Eli yleensä verkkoon meni 1-3kwh/vrk. Ei siis yhtään huonompi saavutus! Muutama päivä kun LVV:hen ei energiaa mahtunut niin verkkoon meni enemmän ja sitten noi muutama päivä kun sähkö oli niin kallista että "äly" päätti sitä myydä.

Väitän edelleen että 4,4kwp paketti on meidän kulutuksella melko optimi. Tätä pienempi olisi tietty helpompi kun varmasti kaiken saisi itse käytettyä, mutta sitten se ei riittäisi kattamaan kaikkea.
Optimihan olisi noin 1,5kwp kolmeen eri suuntaan. Aamu, päivä ja iltapäivä...

Tässä vielä huhtikuun päivätuotot, loistava kuukausi kelien puolesta!

1683610965390.png


Osuu puiden väliin joten siksi tuotto ei pääse yli 25kwh/vrk. Eli aamulla ja illalla käyrässä on kova kulmakerroin;
1683611186802.png


EDIT: Kuvaajasta myös näkee hyvin miten lämpötila syö huipputehoa. Eli sellanen 10-20% jää huipusta pois kun koko päivän paistaa aurinko. Sadepilven takaa kun aurinko jysähtää esiin niin 5kw piikkejä jopa näkynyt. Eli invertterin mitoittajille tässä taa tukea siihen että hyvä idea pistää 10-20% paneelia enemmän kuin invertterin myyntimitoitus.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäs on muuten hyvä kerroin jos muuntaa piikkitehoa päivätuotoksi? 7 jos Etelä-Suomessa, ei puita edessä ja optimi kiinteä suuntaus? Eli 1kW paneelit tuottaa max 7khW päivässä?
 
Mikäs on muuten hyvä kerroin jos muuntaa piikkitehoa päivätuotoksi? 7 jos Etelä-Suomessa, ei puita edessä ja optimi kiinteä suuntaus? Eli 1kW paneelit tuottaa max 7khW päivässä?
Riippuu tosi monesta asiasta. Itsellä on kerroin 5.2 tuolla sinun tavallassi laskea. 10 viime päivän tuotto 737kw ja inasen vajaa 14kw edestä paneelia kahteen eri ilman suuntaan eli saan aamuaikaisesta pitkälle iltaan vielä järkevää tuottoa. Jos vetäsen täysin hatusta niin tuommoinen kerroin yhteen ilmansuuntaan sojottavilla paneeleilla olisi tämmöisellä aurinkoisella säällä jotain 4??

edit, optimikelillä ja tuotolla tuo sun kerroin 7 on ihan hyvä arvio.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäs on muuten hyvä kerroin jos muuntaa piikkitehoa päivätuotoksi? 7 jos Etelä-Suomessa, ei puita edessä ja optimi kiinteä suuntaus? Eli 1kW paneelit tuottaa max 7khW päivässä?

eli jos mun 5180Wh paneelit on tehneet parhaana päivänä 35.8 kWh tässä kuussa, osoittavat yhteen ja samaan suuntaan, saadaan laskettua 6.911 ja risat kertoimeks. Aika liki tuota sinun laskemaa. Vähän puut varjostaa. 370w panelit per kpl. (edittiä, tosiaan tämä tunnetaan inverttereissä nimellä "täydet tuotantotunnit", full load hours. Eli koittaa kuvastaa täyttä nimellistehoa tuottaneiden tuntien määrää vuorokaudessa).
 
Viimeksi muokattu:
6,56kWp etelään, paras päivä tähän mennessä kertoimella 6,03. Aamuvarjoa on.
Invertterin selainnäkymässä näyttää olevan ”mittari” tuolle päiväkohtaisesti.
 
Mulla on huipputehot pudonneet 820W paneeleilla alle 700W. En tiedä johtuuko yläpilvestä, kuumuudesta vai likaisista paneeleista, ehkä kaikki yhdessä. 4kWh saa päivässä koska puita edessä, mikä näkyy käppyrästä.

solar.jpg
 
Mulla on huipputehot pudonneet 820W paneeleilla alle 700W. En tiedä johtuuko yläpilvestä, kuumuudesta vai likaisista paneeleista, ehkä kaikki yhdessä. 4kWh saa päivässä koska puita edessä, mikä näkyy käppyrästä.

solar.jpg
Kuumuudesta. Itselläni koko lailla samalla kertoimella huiput tippuneet viime päivinä 11.7kw/14kw
 
koivun siitepöly saattaa tehdä aikamoisen kerroksen, tuo ehkä kannattaa jo käydä puhdistamassa kun siitepölyaika pahimmillaan?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
300 198
Viestejä
5 119 328
Jäsenet
81 766
Uusin jäsen
Jummila

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom