Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

Mulla on katolla 800W paneelitehoa ja huvikseen selvitin miten systeemin saisi verkkoon jotta voisi myydä sähköä. Sähköyhtiö veloittaa varmennustarkastuksesta 500€, ja jos päivässä tulisi myytyä keskimäärin 1kWh mikä on aika optimistista, takaisinmaksuaika olisi 10c hinnalla vajaa 14 vuotta. Tässä ei edes siirtokuluja tai mahdollisia veroja. Taitaa jäädä mun suurtehovoimalan liittäminen väliin.
 
Eikös tohon käyttöön voisi laittaa kellokytkimen kuten ”yösähkökello”? Sähköä tulee samaan aikaan jos aurinko paistaa. Esim 10-16. Tietysti jos haluaa jotenkin ohjata paneelien tehon mukaan niin sit pitää olla älykkäämpää tekniikkaa.
Totta. Tuo menisi myös.
 
Itsellä paneelit etelään 6,5kWp ja näin aurinkoisena päivänä nousee tehot kunnolla vasta klo 9.30, kun aamussa vähän varjostavia puita. Kaikki isommat lataukset tehtävä 9.30-17. Siltikin välillä valuu myyntiin ja jos pilvistä niin saattaa mennä oston puolelle. Alussa pähkäilin enemmän, että lataanko yöllä vai päivällä, mut nyt menee kelloilla tuossa aikaikkunassa.
 
Mulla on katolla 800W paneelitehoa ja huvikseen selvitin miten systeemin saisi verkkoon jotta voisi myydä sähköä. Sähköyhtiö veloittaa varmennustarkastuksesta 500€, ja jos päivässä tulisi myytyä keskimäärin 1kWh mikä on aika optimistista, takaisinmaksuaika olisi 10c hinnalla vajaa 14 vuotta. Tässä ei edes siirtokuluja tai mahdollisia veroja. Taitaa jäädä mun suurtehovoimalan liittäminen väliin.
Mihin tuo 800W menee nyt? Varaajaan? Eikös tuo mene ihan pohjakulutukseen melkein muutenkin niin ei myyntiin hirveästi ehtisi?
 
Nyt kun paneelit tuottamassa niin tietysti ensimmäinen tarve vaihtaa lvv: n kytkin älyreleeseen.
Mikä esim. noista Shellyn releistä käy? Jäspin normi 300l varaaja, kolmivaihevirta. Nykyisin sähkötaulussa se perinteinen yösähkö/pois/päiväkäyttönappi.
Vai oletteko toteuttaneet jollain muulla systeemillä kuin Shellyllä?
Naapurissa ent.sähkömies joka varmaan voisi hoitaa käytännön asennuksen, ei kai noissa mitään asennuksen kannalta ihmeellistä liene?
Niinkuin kysymyksistä käy ilmi niin en näistä juuri mitään tiedä.
Meillä on toteutettu LVV:n aurinkosähköohjaus nimenomaisesti Shellyn kanssa.

Hieman taustaa meidän laitteistosta:
  • Paneeliteho 3,75 kW
  • Invertteri 3,0 kW (Fronius Symo. Tällä ei ole vaikutusta toteutukseen)
  • 300 litran LVV. Laite on yksi- tai kaksivaihesyötöillä teholtaan joko 1 kW tai 3 kW.
  • Mittaava- ja ohjaava laite Shelly 3PM
  • Ei erillistä kotiautomaatiojärjestelmää, ohjaaminen tapahtuu Shellyn sovelluksella.
  • Kiinteistössä on myös yösähköominaisuus, kuten sinunkin tapauksessa
  • Aurinkoenergiajärjestelmä on hankittu viime syksynä, LVV-ohjaus on tältä keväältä, joten kokemukset perustuvat lyhyeen testiaikaan.
Meillä LVV-ohjausjärjestelmä on rakennettu yksinkertaisuudessaan siten, että Shelly 3PM (jatkossa Shelly) mittaa invertteriltä tulevista syöttöjohtimista tehoa ja kun teho on saavuttanut tietyn tason, kytkee Shelly LVV-releen/kontaktorin (en tiedä oikeaa termiä) lämmittämään lämminvesivaraajaa. Kun mitattu aurinkosähköteho tippuu alle määritetyn raja-arvon, lämmitys lopetetaan.

Koska kiinteistössä on edelleen teknisesti yösähkömahdollisuus, en halunnut luopua siitä. Niinpä Shelly asennettiin LVV-ohjauksen osalta yösähkö-ominaisuuden rinnalle. Sähkökeskukseen asennettiin uusi vaihtokytkin, jolla voidaan valita, käytetäänkö lämminvesivaraajan ohjaukseen sähkömittarilta tulevaa aikaohjaussignaalia (yösähkö) vai Shellyn ohjaussignaalia.

Sähkönkulutustiedoista tiedän, että LVV kuluttaa meillä n. 5 kWh/vrk. LVV:n 1- tai 2-vaihetehoilla se tarkoittaa n. 5 h tai n. 1,5 h lämmitysaikaa. Meidän paneeli- ja invertteritehoilla saan aurinkoenergiaa hyödynnettyä itse paremmin, kun LVV lämmittää pienemmällä teholla pidemmän aikaa. Niinpä LVV:n yhteyteen on toteutettu tehonvalintakytkin, joka kytkee varaajan toimimaan joko yksi- tai kaksivaiheisesti (tehot 1 tai 3 kW).
1683452253927.png
Kesäaikana käytössä on pienempi teho, jolloin saan hyödynnettyä aurinkoenergiaa mahdollisimman paljon. Jossain vaiheessa syksyä käännän LVV:n isommalle teholle, jolloin edullisempia pörssisähkötunteja on helpompi hyödyntää. Pörssisähköohjaukseen saanen ilmeisesti hyödynnettyä nykyistä Shellyä. En ole vielä tutustunut, kuinka tämä teknisesti toimii.

LVV:n termostaatin olen laittanut niin kuumalle, kuin vain mahdollista. Näin yksittäiset pilviset päivät, jolloin aurinkoenergiaa ei saada, eivät vielä ehdi jäähdyttää vettä liian kylmäksi.

Sovelluksen puolella ohjaus näyttää tältä:
Screenshot_2023-05-07-11-48-32-43_96dcf93f1630c89d7ccc4216cd42cd4b.jpg
Ylimpänä meillä on aurinkosähkömittaus- ja LVV-ohjaus-Shelly. (Kuvasta nyt nähtävissä: AP-tuotto 1,8 kW teholla ja LVV-ohjaus päällä. LVV-sähkönsyötön voi manuaalisesti kytkeä myös päälle ja pois on/off-painikkeesta.)
Keskellä on ILP:n kulutusmittaus.
Alimpana kiinteistön kokonaissähkönmittaus. (Negatiivinen arvo: sähköä myydään verkkoon. Tämän tiedon yritän optimoida niiden kodinkoneiden käyttöä, joiden käyttäminen ei ole tarkkaan sidottu tiettyyn aikaan niiltä osin, kun se on järkevää ja mielekästä.)

Sovelluksen alalaidassa näkyvästä filminauhan pätkästä pääsee itse ohjaustoimintoihin. Sinne on luotu kaksi sääntöä, joiden avulla LVV-ohjausta hallinnoidaan.
Screenshot_2023-05-07-11-49-28-28_96dcf93f1630c89d7ccc4216cd42cd4b.jpg

LVV-ohjaus on -sääntö kytkee varaajan lämmittämään heti, kun aurinkosähköteho on 1,2 kW (1 kW LVV-kuormaa + 200 W peruskuormaa). Tarvittaessa, jos näyttää siltä, että on tulossa kovin pilvinen kausi, eikä tehoa tipu edes reilua kilowattia, voin myöhemmin laittaa Shellyyn myös aikataulun, jolloin se lämmittää vaikkapa yöaikaan.
Screenshot_2023-05-07-11-49-56-31_96dcf93f1630c89d7ccc4216cd42cd4b.jpg

LVV-ohjaus off -sääntö kytkee varaajan lämmityksen pois. Jotta ohjaus ei olisi jatkuvaa räpsymistä 1,2 kW aurinkosähkötuoton rajamailla, niin poiskytkentäsäännössä kytkentäraja on 200 W matalampi, eli 1,0 kW ja lisäksi mukana on 15 minuutin aikaehto. Näin esimerkiksi yksittäiset varjostukset (vaikkapa pilvet) eivät heti katkaise lämmitystä, vaikka invertteriteho tippuisi alle 1,0 kW.
Screenshot_2023-05-07-11-50-15-32_96dcf93f1630c89d7ccc4216cd42cd4b.jpg

Lämmin käyttövesi on tuotettu tällaisella teknisellä ratkaisulla nyt huhtikuun alusta saakka. Kertaakaan ei ole lämmin vesi loppunut tämän toteutuksen vuoksi kesken. Usein iltapäivisin Shellyistä on tulkittavissa tilanne, että ohjaus antaa sähköä lämminvesivaraajalle, mutta LVV:n termostaatti on katkaissut lämmityksen.
 
Viimeksi muokattu:
Mites se käyttäytyy pilvisellä/sateella? Lämmittääkö sitten yöllä? Mikä tuo määritetty raja-arvo on? 1kW?
Pilvisellä tai sateisella säällä ei tokikaan lämminvesivaraaja lämpene. Vettä ei tällä hetkellä lämmitetä öisin lainkaan, eli meillä ei ole mitään automaattista varamekanismia sadepäivien varalle. Meillä kahden hengen taloudessa 300 l LVV pysyy riittävän kuumana vähintään yhden lämmittämättömän päivän ajan.

Aurinkosähkötehon hyödyntämisen alaraja on mainitsemasi 1 kW. En tiedä, katsoitko spolerissa olevan pidemmän tekstin, mutta kerroin, että tähän 1 kW alarajaan on lisäksi määritelty 15 minuutin aikaehto hetkellisiä pilvivarjostumia varten. Näin ollen lämmitys ei jatkuvasti kytkeydey päälle ja pois 1,2 kW päällekytkentärajan tuntumassa.
 
@hyperstaattinen
Hieno systeemi jossa varmasti tulee hyödynnettyä paneelien tuotto:thumbsup:
Paljonko asennus kustansi?
Kiitos! Kyllä tämä on ainakin tässä yhteydessä riittävää kotiautomaatiota meidän tarpeisiin.

Asennus maksoi kaikkineen ~365 €. Tämä piti sisällään kolmen eri Shelly-laitteen kytkennän keskukseen, kolmen uuden sulakkeen asentamisen keskukseen (halusin, että Shelly 3EM -laitteet ovat omien vaihesulakkeiden takana), uuden vaihtokytkimen laittamisen keskukseen (LVV-lämmitysohjaus Carunan aikasignaalin kautta vai Shellyn ohjaamana) sekä erinäisen määrän pientä asennustarviketta.

Itse hankin Shellyt ja vielä LVV:n tehonvalintakytkimen. Näihin kaikkiin taisi mennä ehkä ~280 euroa. Kyllähän kokonaisuuteen ihan rahaa meni, mutta jo pelkästään Shelly-datan seuraaminen hivelee insinöörimieltä. ;) Maksaa se jollain aikajänteellä itsensä myös takaisin.
 
Mihin tuo 800W menee nyt? Varaajaan? Eikös tuo mene ihan pohjakulutukseen melkein muutenkin niin ei myyntiin hirveästi ehtisi?

Kahden-kolmen aikaan iltapäivällä on yleensä ~2600Wh akku täysi ja kaikki (pieni) kulutus akusta. Jonkin verran siis olisi lisävaraa. Senttejä kuitenkin, eli lähinnä kokemuksen vuoksi olisi voinut koittaa.
 
Varmaan tyhmä kysymys mutta miten esim. tuollaista 10kW systeemiä hyödynnetään optimaalisesti ilman akkuja? Lämmitetään käyttövettä? Tekeehän tuo tietysti mukavasti sähköä myös myöhempään aamulla ja aikaisin illalla.
Itse hankin 9,3kWp.

Mietin kanssa myöhemmin että mitenhän tuon saa hyödynnettyä, mutta kuumalla tuo maksimi ei toki toteudu mitenkään. Näkyisi jotain 6,6-7 olevan ja huiput viileämmällä nyt keväällä siellä 8,4 about.

Huhtikuussa näytti sähkön kulutus (osto) olevan noin 1000kWh. Keskiarvo viimeiseltä 3-4v on ollut jotain 1800kWh ja viime vuonna 2000.
Tuon säästön lisäksi myyntiin taisi mennä noin 350kWh

Eli ainakin tuosta se hyöty että kevät ja syksy kuukausina saa isompaa kulutusta hävitettyä hyvin tuohon tuotantoon.

Meillä kesäkuukausinakin yleensä siellä noin 800-1000kwh kulutus /kk
 
Viimeksi muokattu:
Meidän 4,4kwp paketti tuotti Huhtikuussa 566,94kwh. Uusi ennätys.
Tästä myyntiin valui jopa 170,16kwh.

Oma setup tosiaan, kuten tänne kirjoitellut, on optimoitu niin että jos pörssissä sähkö maksaa yli 10c/kwh niin se myydään. Jos tämän alle niin ajetaan LVV:hen niin paljon kuin sinne mahtuu, termostaatti jotain 80c.
LVV:tä lämmitettiin Huhtikuussa ostosähköllä muistaakseni 4tuntia. Tämäkin sen takia että tällöin sähkö maksoi alle 1c/kwh niin optimoija ottaa tämän talteen.
Kun ehtisin (jaksaisin) niin pitäisi vielä koodata kesäaika tuonne. Eli Huhtikuu-Syyskuu välillä ei verkosta oteta LVV:hen lämpöä vaikka sähkö olisi ilmaista.

Päivätuotot oli noin 20-24kwh. Tästä peruskulutukseen meni noin 10kwh/vrk keskimäärin ja LVV:hen ajettiin sitten 10-13kwh. Ihan jokapäivä tätä määrää ei LVV:hen edes mahtunut.
Eli yleensä verkkoon meni 1-3kwh/vrk. Ei siis yhtään huonompi saavutus! Muutama päivä kun LVV:hen ei energiaa mahtunut niin verkkoon meni enemmän ja sitten noi muutama päivä kun sähkö oli niin kallista että "äly" päätti sitä myydä.

Väitän edelleen että 4,4kwp paketti on meidän kulutuksella melko optimi. Tätä pienempi olisi tietty helpompi kun varmasti kaiken saisi itse käytettyä, mutta sitten se ei riittäisi kattamaan kaikkea.
Optimihan olisi noin 1,5kwp kolmeen eri suuntaan. Aamu, päivä ja iltapäivä...

Tässä vielä huhtikuun päivätuotot, loistava kuukausi kelien puolesta!

1683610965390.png


Osuu puiden väliin joten siksi tuotto ei pääse yli 25kwh/vrk. Eli aamulla ja illalla käyrässä on kova kulmakerroin;
1683611186802.png


EDIT: Kuvaajasta myös näkee hyvin miten lämpötila syö huipputehoa. Eli sellanen 10-20% jää huipusta pois kun koko päivän paistaa aurinko. Sadepilven takaa kun aurinko jysähtää esiin niin 5kw piikkejä jopa näkynyt. Eli invertterin mitoittajille tässä taa tukea siihen että hyvä idea pistää 10-20% paneelia enemmän kuin invertterin myyntimitoitus.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäs on muuten hyvä kerroin jos muuntaa piikkitehoa päivätuotoksi? 7 jos Etelä-Suomessa, ei puita edessä ja optimi kiinteä suuntaus? Eli 1kW paneelit tuottaa max 7khW päivässä?
 
Mikäs on muuten hyvä kerroin jos muuntaa piikkitehoa päivätuotoksi? 7 jos Etelä-Suomessa, ei puita edessä ja optimi kiinteä suuntaus? Eli 1kW paneelit tuottaa max 7khW päivässä?
Riippuu tosi monesta asiasta. Itsellä on kerroin 5.2 tuolla sinun tavallassi laskea. 10 viime päivän tuotto 737kw ja inasen vajaa 14kw edestä paneelia kahteen eri ilman suuntaan eli saan aamuaikaisesta pitkälle iltaan vielä järkevää tuottoa. Jos vetäsen täysin hatusta niin tuommoinen kerroin yhteen ilmansuuntaan sojottavilla paneeleilla olisi tämmöisellä aurinkoisella säällä jotain 4??

edit, optimikelillä ja tuotolla tuo sun kerroin 7 on ihan hyvä arvio.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäs on muuten hyvä kerroin jos muuntaa piikkitehoa päivätuotoksi? 7 jos Etelä-Suomessa, ei puita edessä ja optimi kiinteä suuntaus? Eli 1kW paneelit tuottaa max 7khW päivässä?

eli jos mun 5180Wh paneelit on tehneet parhaana päivänä 35.8 kWh tässä kuussa, osoittavat yhteen ja samaan suuntaan, saadaan laskettua 6.911 ja risat kertoimeks. Aika liki tuota sinun laskemaa. Vähän puut varjostaa. 370w panelit per kpl. (edittiä, tosiaan tämä tunnetaan inverttereissä nimellä "täydet tuotantotunnit", full load hours. Eli koittaa kuvastaa täyttä nimellistehoa tuottaneiden tuntien määrää vuorokaudessa).
 
Viimeksi muokattu:
6,56kWp etelään, paras päivä tähän mennessä kertoimella 6,03. Aamuvarjoa on.
Invertterin selainnäkymässä näyttää olevan ”mittari” tuolle päiväkohtaisesti.
 
Mulla on huipputehot pudonneet 820W paneeleilla alle 700W. En tiedä johtuuko yläpilvestä, kuumuudesta vai likaisista paneeleista, ehkä kaikki yhdessä. 4kWh saa päivässä koska puita edessä, mikä näkyy käppyrästä.

solar.jpg
 
Mulla on huipputehot pudonneet 820W paneeleilla alle 700W. En tiedä johtuuko yläpilvestä, kuumuudesta vai likaisista paneeleista, ehkä kaikki yhdessä. 4kWh saa päivässä koska puita edessä, mikä näkyy käppyrästä.

solar.jpg
Kuumuudesta. Itselläni koko lailla samalla kertoimella huiput tippuneet viime päivinä 11.7kw/14kw
 
koivun siitepöly saattaa tehdä aikamoisen kerroksen, tuo ehkä kannattaa jo käydä puhdistamassa kun siitepölyaika pahimmillaan?
 
koivun siitepöly saattaa tehdä aikamoisen kerroksen, tuo ehkä kannattaa jo käydä puhdistamassa kun siitepölyaika pahimmillaan?
lumia ja siitepölyjä ei tarvitse poistaa, hyöty on aivan järkyttävän huono verraten riskiin että kiipeilet pitkin kattoja. Jo pelkän pitkävartisen lumiharjan hinnan kuoletus harjaamalla lumia paneeleista on käytännössä enemmän kuin elinikäsi.
 
lumia ja siitepölyjä ei tarvitse poistaa, hyöty on aivan järkyttävän huono verraten riskiin että kiipeilet pitkin kattoja. Jo pelkän pitkävartisen lumiharjan hinnan kuoletus harjaamalla lumia paneeleista on käytännössä enemmän kuin elinikäsi.
Jos harja on jo kuoletettu muissa töissä ja maasta käsin pystyy puhdistamaan niin pelkkää hyötyä puhdistus. ;)
 
Lämpö ja pöly syö tehoa. Meillä 4,4kwp setti ja ei sieltä viime aikoina ole yli 3,5kw tullu.

Juzzin ei kannata yleistää. Jollain ne paneelit voi olla vaikka maatelineessä. Ei ole kauhean vaarallista ruiskia vesiletkulla vettä paneeleihin crocsit jalassa nurmella seisten... Meillä on pihamökin katolla ja räystäästä yletyn lähes ottamaan kiinni. Joten maasta käsin voi letkulla huuhtasta paneelit. Silti yleensä noussut pari askelmaa ylemmäksi niin on paljon helpompaa.
Ei siinä, kerran jaksoin huuhtasta. Saisi 3-4 päivän välein huuhtoa jos oikeasti haluaisi hyödyn. Oma kaivo joten vesi ei maksa "mitään" ja hommaa menee 5min ja tehoa saa sen 10% lisää. Eli kyllä tuolla tuntipalkoille pääsee. Silti olen laiska :)
 
Paljonkohan paneelien pintalämpötila on pilvettömänä kesäpäivänä kun paahtaa oikein kunnolla? Mietin sitä että jos siihen menee kylmää kaivovettä heittämään pinnalle niin jäähtyykö liian nopeasti ja jotain halkeaa tms?
 
Halkeamisesta en tiedä, mutta lämpötila ero on valtava.
Sen kerran kun huuhtasin niin tein aamusella ennen kuin lämpesivät. Tehoa tuolla tosiaan tuli about 10% lisää, eli noin tehtynä ei huono idea.
 
Paljonkohan paneelien pintalämpötila on pilvettömänä kesäpäivänä kun paahtaa oikein kunnolla? Mietin sitä että jos siihen menee kylmää kaivovettä heittämään pinnalle niin jäähtyykö liian nopeasti ja jotain halkeaa tms?
Ei varmaan kannata pestä paneeleita paahteella. Jos on pakko pestä, niin sitten aamulla tai illalla myöhään.
 
Paljonkohan paneelien pintalämpötila on pilvettömänä kesäpäivänä kun paahtaa oikein kunnolla? Mietin sitä että jos siihen menee kylmää kaivovettä heittämään pinnalle niin jäähtyykö liian nopeasti ja jotain halkeaa tms?

Itsellä on ainakin jo näillä keleillä pintalämpötila (tai "pintalämpötila", en tarkalleen tiedä missä tuo sensori sijaitsee) 40C+ appin mukaan. Invertteri hyrrää siinä 40C asteessa hieman auringon kulmasta riippuen. Eli kyllä ne kuumana käy ja jos miettii et päälle loiskaistaan jotain 4-asteista vettä, niin tuskin ne siitä ihan hirveästi tykkää.
 
Lämpö ja pöly syö tehoa. Meillä 4,4kwp setti ja ei sieltä viime aikoina ole yli 3,5kw tullu.

Juzzin ei kannata yleistää. Jollain ne paneelit voi olla vaikka maatelineessä. Ei ole kauhean vaarallista ruiskia vesiletkulla vettä paneeleihin crocsit jalassa nurmella seisten... Meillä on pihamökin katolla ja räystäästä yletyn lähes ottamaan kiinni. Joten maasta käsin voi letkulla huuhtasta paneelit. Silti yleensä noussut pari askelmaa ylemmäksi niin on paljon helpompaa.
Ei siinä, kerran jaksoin huuhtasta. Saisi 3-4 päivän välein huuhtoa jos oikeasti haluaisi hyödyn. Oma kaivo joten vesi ei maksa "mitään" ja hommaa menee 5min ja tehoa saa sen 10% lisää. Eli kyllä tuolla tuntipalkoille pääsee. Silti olen laiska :)
Joo, olihan siellä eilen pölyä, mutta yöllä satoi vettä.. joten :)
 
Onko tietoa kuinka tuota huawein invertteriä sais ohjattua pörssisähkön mukaan? Jotai HA palikkaa on luotu mutta nopeella silmäyksellä nuo lähinnä keskittyy lukemiseen kuin ohjaamiseen, mahtaako tuossa huawein invetterissä olla mahdollista esim tuon modbus väylän kautta ohjata? vai onko vain pääsy lukemaan dataa.
 
Onko tietoa kuinka tuota huawein invertteriä sais ohjattua pörssisähkön mukaan? Jotai HA palikkaa on luotu mutta nopeella silmäyksellä nuo lähinnä keskittyy lukemiseen kuin ohjaamiseen, mahtaako tuossa huawein invetterissä olla mahdollista esim tuon modbus väylän kautta ohjata? vai onko vain pääsy lukemaan dataa.
Hetkinen miten sä inverteriä ajattelit ohjata pörssisähkön mukaan? Kytkeä pois päältä ko kallista?
 
Hetkinen miten sä inverteriä ajattelit ohjata pörssisähkön mukaan? Kytkeä pois päältä ko kallista?
Esim myymään kaikki verkkoon kun on kalliimpaa jne, järjestelmässä on myös akut joten niiden lataus ja käyttöä mahdollisesti ohjata hinnan mukaan.
 
Esim myymään kaikki verkkoon kun on kalliimpaa jne, järjestelmässä on myös akut joten niiden lataus ja käyttöä mahdollisesti ohjata hinnan mukaan.
Kaikki ne ohjaukset tehdään muualla kun inverterissä... Ei inverteri tiedä mihin sähkö menee.. paitsi lataako akkuja vaiko laittaako menemään taloon, josta ylijäämä mittarin kautta verkkoon
 
Kaikki ne ohjaukset tehdään muualla kun inverterissä... Ei inverteri tiedä mihin sähkö menee.. paitsi lataako akkuja vaiko laittaako menemään taloon, josta ylijäämä mittarin kautta verkkoon
Tottakai järjestelmään on asennettu mittari joka mittaa paljoko talo käyttää/vuotaa sähköä ulos, ihan on huawei oma mittari jolloin invertteri pystyy ohjaamaan sähköä minne se haluaa esim syöttää akusta taloon virtaa niin pakkohan invertterin on tietää talon kulutus ettei liikaa naapurille syötä sähköä.
 
Tottakai järjestelmään on asennettu mittari joka mittaa paljoko talo käyttää/vuotaa sähköä ulos, ihan on huawei oma mittari jolloin invertteri pystyy ohjaamaan sähköä minne se haluaa esim syöttää akusta taloon virtaa niin pakkohan invertterin on tietää talon kulutus ettei liikaa naapurille syötä sähköä.
Ei se siltikään pysty ohjaamaan sun sähkölaitteita.. paitsi yhtä kahta jos sieltä ulostulo kontaktoteille/ releelle.. jos talossa kulutusta et saa inverteriä ohjaamaan kaikkea ulos jos hinta korkea.. sen takia tarvii olla muita laitteita jotka automaatiolla kytkeytyy pois päältä/päälle halutun mukaan...
Edit ei semittauskaan sitä tiedä mikä talossa kuluttaa näkee vaan kuorman per vaihe ja suunnan.. ei se pysty klman sähkötöitä ja automatiota/älyä sammuttamaan esim vesivarajaa
 
Viimeksi muokattu:
Huomasin taannoin Helenin sovelluksesta, että viime aikoina samalle tunnille on ilmestynyt sekä sähkön ostoa että myyntiä. Koska Helen saa kulutustiedot verkkoyhtiöltä, meidän tapauksessa Carunalta, ja verkkoyhtiö hoitaa netotuksen, niin olin yhteydessä Carunan asiakaspalveluun.

Caruna on siirtynyt/siirtymässä verkkoalueellaan tuntinetotuksesta varttinetotukseen. Meidän tapauksessa muutos on tapahtunut 9.5. Tämä on valitettavan huono muutos sähkönkulutuksen ja tuotannon tasaamisen osalta.

Asiakaspalvelija pahoitteli: "Varttinetotus on valtakunnallinen juttu, ja se tulee käyttöön kaikille asiakkaille. Ikävää jos se ei ole kohdallasi parempi vaihtoehto." Kysyinkin, että pystyykö hän antamaan esimerkin, jolloin aikaisempaa lyhyempi netotusaika on pientuottajalle parempi vaihtoehto. Ei osannut antaa esimerkkiä.

Ymmärrän ja olen ollut tietoinen, että sähkön hintajärjestelmää ollaan viemässä kohti tiivistahtisempaa mittausta ja hinnoittelua, mutta on tämä silti harmillinen muutos.
 
Tyylejä on erilaisia; Itse taas en tykkää netotuksesta koska tekee optimoinnista hankalampaa. Esim kun aurinko meneekin yhtäkkiä pilveen niin loppu tunnille et välttämättä saa tuottoa. Mutta jos paistaakin koko tunnin niin tulee ylituottoa ja sähköä valuu myyntiin (tällä hetkellä ilmaiseksi).
Mielestäni optimoidussa setupissa netotus on turha asia, siksi 15min välikin on parempi kuin 60min.

EDIT: Yllätti silti että jossain on jo 15min netotus käytössä. Meillä vasta viime kuussa siirryttiin tuntinetotukseen...
 
Tyylejä on erilaisia; Itse taas en tykkää netotuksesta koska tekee optimoinnista hankalampaa. Esim kun aurinko meneekin yhtäkkiä pilveen niin loppu tunnille et välttämättä saa tuottoa. Mutta jos paistaakin koko tunnin niin tulee ylituottoa ja sähköä valuu myyntiin (tällä hetkellä ilmaiseksi).
Mielestäni optimoidussa setupissa netotus on turha asia, siksi 15min välikin on parempi kuin 60min.

EDIT: Yllätti silti että jossain on jo 15min netotus käytössä. Meillä vasta viime kuussa siirryttiin tuntinetotukseen...
Mielenkiinnosta asiaa kohtaan, miten optimoit kulutuksen ja tuotannon kohtaamista?

Itse mietin netotusasiaa (ehkä kapeakatseisestikin) esimerkiksi pyykinpesun tai astianpesun kautta. Pesukoneen kulutuspiikit tulevat melko lyhytaikaisesti, mutta suuresti veden lämmityksestä. Tällöin varttinetotuksella joudun ostamaan sähköä, mutta tuntinetotuksella en joutuisi.
 
Itselleni tuntinetotus on huomattavasti helpompi kuin varttinetotus. Ensin ladataan virtuaalipankkiin energiaa ja kun asetettu raja ylittyy, käynnistyy esim. Lvv. Kun taas lvv on imenyt sähköä verkosta/paneeleilta niin paljon että virtuaalipankki lähestyy myyntiä, niin lvv sammutetaan. Tällä systeemilla olen päässyt yli 70% omavaraisuuteen optimitilanteessa. Toki lvv:n ei mahdu koko päivän tuottoja mitenkään, joten loppu menee väkisin myyntiin. Tuntinetotuksessa lvvn rele ei naksu niin montaa kertaa, kuin varttinetotuksessa tulee tapahtumaan. Voi ruveta jo naksuminen vituttamaan ja elinikäkin releellä voi tulla nopeasti vastaan.
 
Mielenkiinnosta asiaa kohtaan, miten optimoit kulutuksen ja tuotannon kohtaamista?

Itse mietin netotusasiaa (ehkä kapeakatseisestikin) esimerkiksi pyykinpesun tai astianpesun kautta. Pesukoneen kulutuspiikit tulevat melko lyhytaikaisesti, mutta suuresti veden lämmityksestä. Tällöin varttinetotuksella joudun ostamaan sähköä, mutta tuntinetotuksella en joutuisi.
Oma raspin päälle kasattu python sekoilu katselee haluttuja tietoja. Esim pörssisähkön hinnan, LVV ylä ja alalämpöjä. On sinne nykyään ajettu jo sääennustettakin. Ennusteilla lasken talon tarvitseman lämmitystarpeen ja kaivan seuraavan vuorokauden halvimmat tunnit tämän toteutumiseen.

Auringon kanssa raspi ajaa releillä lupia/kieltoja wattroutteriin joka ohjaa SS-releillä LVV:tä. Nyt kun sähkö on pörssissä ilmaista ja kaikki aurinko ei mahdu LVV:hen mietin jo laittavani massavaraajan 9kw vastukseen SS-releet ja ajavani nollatunteina sähkön sinne.
Normisti massavaraaja lämpeää maalämmöllä, mutta jos aurinkosähköstä saa myydessä 0c kannattaa se polttaa massavaraajaan mieluummin... Siirto on noin 4,5c/kwh, joten jos maalämmön cop on 4 niin alle 1,1c sähkön hinnalla kannattaisi lämmittää vastuksella varaajaa eikä myydä verkkoon...

On siis optimoija. Yllättävän rajoittunut on, tai sitten en osaa käyttää. Siksi ajelen reletietoja raspilla tuohon.

EDIT: Nostin jokin aika sitten myytävän sähkön minimihintaa. Eli nykyään LVV ei lämpeä jos myynnistä saa yli 12c/kwh.
 
Oma raspin päälle kasattu python sekoilu katselee haluttuja tietoja. Esim pörssisähkön hinnan, LVV ylä ja alalämpöjä. On sinne nykyään ajettu jo sääennustettakin. Ennusteilla lasken talon tarvitseman lämmitystarpeen ja kaivan seuraavan vuorokauden halvimmat tunnit tämän toteutumiseen.

Auringon kanssa raspi ajaa releillä lupia/kieltoja wattroutteriin joka ohjaa SS-releillä LVV:tä. Nyt kun sähkö on pörssissä ilmaista ja kaikki aurinko ei mahdu LVV:hen mietin jo laittavani massavaraajan 9kw vastukseen SS-releet ja ajavani nollatunteina sähkön sinne.
Normisti massavaraaja lämpeää maalämmöllä, mutta jos aurinkosähköstä saa myydessä 0c kannattaa se polttaa massavaraajaan mieluummin... Siirto on noin 4,5c/kwh, joten jos maalämmön cop on 4 niin alle 1,1c sähkön hinnalla kannattaisi lämmittää vastuksella varaajaa eikä myydä verkkoon...

On siis optimoija. Yllättävän rajoittunut on, tai sitten en osaa käyttää. Siksi ajelen reletietoja raspilla tuohon.

EDIT: Nostin jokin aika sitten myytävän sähkön minimihintaa. Eli nykyään LVV ei lämpeä jos myynnistä saa yli 12c/kwh.

Miten olet toteuttanut lvv lämpötilan mittauksen?

e: Tarkennettuna siellä varaajan päässä. Missä anturi?
 
Miten olet toteuttanut lvv lämpötilan mittauksen?

e: Tarkennettuna siellä varaajan päässä. Missä anturi?
Ns. onewire anturit on ylä ja alapäässä. Alapäässä on anturitaskussa ja yläpässä vain survottu eristeen ja metallipöntön väliin. Harmittavasti tossa pöntössä ei ole yläpäässä anturitaskua niin lämpötilat ei ole ihan oikein.

Onewiret kalibroin labrauunissa. 15 anturia pistin samanaa aikaan yhteen nippuun. 10min annoin aina tasaantua lämpötilassa ja kirjasin virheen. Ajoin 5c stepein +8c:stä ylös ja alas ja näistä laskin korjauskertoimet, yllättävän tarkkoja ovat halvoiksi antureiksi. Taisi 2 anturia kaivata pientä korjausta, muut annoin olla.

EDIT: Eli seuraan raspilla noita antureita ja sen mukaan päätän tunnin välein lämmitetäänkö vai ei. Itse LVV:n termostaatti on säädetty johonkin 80c tasoon, jotta se estää pöntön kiehumisen jos jotain menee vikaan mutta muuten sallii lämmityksen kun raspi käskee.
 
Energia | Pörssisähkön hinta on keskiviikkona historiallisen alhainen

Eli nyt saa taas ylituotosta maksaa. Viimeksi tuli maksettua muutama sentti sunnuntaina. Onnea vaan kaikille 20kW järjestelmän asentaneille, kun tämä lähtee yleistymään :sdrunk:
Tuota varten voi naksauttaa invertteristä rajoittimen päälle, toki se vaatii manuaalitoimia, mutta kuitenkin.
Toisaalta ei se siirtomaksu ketään konkurssiin aja, itsellä tällä hetkellä 0,09 c/kWh. Lumme Energialle myytävä sähkö on nolla euroa jos pörssihinta on negatiivinen.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 582
Viestejä
4 558 741
Jäsenet
75 004
Uusin jäsen
otso.lan

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom