Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

Mikäli tuo "tähtäin" on ilmansuuntien mukaan, niin ei aivan suoraan ole etelään. Etelä-kaakko varmaan melko lähellä
Screenshot_20230426_214651.jpg
Suunta on 168 tuon kuvan perusteella. Kompassillahan ei tarkkaa suuntaa saa, jos ei tiedä erantoa. Minun kotikulmilla eteläisessä Suomessa kompassi näyttää 9° pieleen.
 
Suunta on 168 tuon kuvan perusteella. Kompassillahan ei tarkkaa suuntaa saa, jos ei tiedä erantoa. Minun kotikulmilla eteläisessä Suomessa kompassi näyttää 9° pieleen.
Joo tuo google earth sanoo samaa.
Eilen tuli näköjään uusi päiväennätys :joy:

Screenshot_20230428_191951.jpg
 
Onko kokemusta miten lähelle harjaa tai räystästä aurinkonpaneelit voi asentaa?
Katsoin tuossa, että SunPro 9kW paketissa olisi aika hyvä kW/EUR suhde.
Aurinkovoimalapaketit - SunPro Aurinkovoimalat (sunprovoimalat.fi)

Autotallin katto on kuitenkin 11m x 4,5m. Voiko paneelirivistön ottaa ihan harjalle tai jopa hieman yli siitä esim. 15-20cm.
Minun tapauksessani myös lumiesteet joutuisi ehkä ottamaan pois, onko se ongelma paneelien kanssa?
 
@valexi minulla paneelit ovat sen verran alempana katon harjalta, että saan harjapellin uusittua. Mielestäni vain parempi, mitä harjammalle saat laput alkamaan. Itse jätin tosiaan harjapellin vaihtovaran verran työtilaa.

Paneelien alta en poistanut lumiesteitä, koska siitä alta kuljetaan talvisin. Paneelien lumien poiston kannalta tämä on erittäin ikävää. Joudun talvella poistamaan eriksen paneelien alarivin ja lumiesteenväliin kertyvän lumen noin joka toisen/kolmannen sateen välein. Tosin itselleni koko paneelien lumista puhdistaminen on hyötyliikuntaa, joten lumen lapiointi lumiesteiltä pois, on hyvää kävelyä raskaampaa arkipuuhaa. Elikkä alta jos poistat lumiesteet, siitä ei ole haittaa, päin vastoin, helpommin paneleilta lähtee lumet pois.

edit: katsoin tuon sunpro lukkosaumakaton asennuskuvan heidän sivuiltaan ja kauhistuin poikittaistukien asennustavasta. Paneelien ala ja yläpäästä on älyttömän pitkä matka tuelle. Mielestäni poikittaistuentakisko on asennettu kuvassa väärin. Tämä tosin on maallikon mielipide.
Sama kohde tässä videolla, kuin kotisivun kuvassa. Saisi olla 15 cm ylempänä ja alempana noi kiskot per paneli. (Ehkä enemmänkin)
Omien paneelieni osalta löysin valmistajan asennusohjeet, joissa oli selvästi kerrottu eri lumikuormien ja tuulikuormien mukaan asennusvaihtoehtoja sekä tukirankojen sijoittelumitat. Tämän paneelin osalta ei löytynyt mitään valmistajan tietopakettia.

 
Viimeksi muokattu:
@dot1q kiitos näistä. Katsoin tosiaan tuon asennusvideon ja siinä tuo lumieste on melkein räystäällä.

Pitää miettiä, jos laskisi itsekin lumiesteen lähemmäs räystästä ja paneelit tosiaan lähelle harjaa tai reuna jopa pikkusen yli.

Tai sitten ottaa lumiesteen kokonaan pois. Siinä alla on autotallin ja varaston ovi, mutta kulku on kyllä todella vähäistä. Tietty joku laki varmaan määrää, että este pitää olla...
 
@valexi minulla paneelit ovat sen verran alempana katon harjalta, että saan harjapellin uusittua. Mielestäni vain parempi, mitä harjammalle saat laput alkamaan. Itse jätin tosiaan harjapellin vaihtovaran verran työtilaa.

Paneelien alta en poistanut lumiesteitä, koska siitä alta kuljetaan talvisin. Paneelien lumien poiston kannalta tämä on erittäin ikävää. Joudun talvella poistamaan eriksen paneelien alarivin ja lumiesteenväliin kertyvän lumen noin joka toisen/kolmannen sateen välein. Tosin itselleni koko paneelien lumista puhdistaminen on hyötyliikuntaa, joten lumen lapiointi lumiesteiltä pois, on hyvää kävelyä raskaampaa arkipuuhaa. Elikkä alta jos poistat lumiesteet, siitä ei ole haittaa, päin vastoin, helpommin paneleilta lähtee lumet pois.

edit: katsoin tuon sunpro lukkosaumakaton asennuskuvan heidän sivuiltaan ja kauhistuin poikittaistukien asennustavasta. Paneelien ala ja yläpäästä on älyttömän pitkä matka tuelle. Mielestäni poikittaistuentakisko on asennettu kuvassa väärin. Tämä tosin on maallikon mielipide.
Sama kohde tässä videolla, kuin kotisivun kuvassa. Saisi olla 15 cm ylempänä ja alempana noi kiskot per paneli. (Ehkä enemmänkin)
Omien paneelieni osalta löysin valmistajan asennusohjeet, joissa oli selvästi kerrottu eri lumikuormien ja tuulikuormien mukaan asennusvaihtoehtoja sekä tukirankojen sijoittelumitat. Tämän paneelin osalta ei löytynyt mitään valmistajan tietopakettia.



Joo on kyllä todella mielenkiintoisen keskellä. Luulisi, että tulee rasitusta paneelien päihin tulee suhteettoman paljon kun on noin keskellä.

Kait tämä nyt enempi tai vähempi on joka paneelilla about sama kun rakenne taitaa melkein kaikissa olla sama alumiinirunko. Toki jotain eroja varmaan voi olla jotain:

paneelit.JPG


Itse yritin mennä tolla 5400Pa loadilla, mutta tiilikatton ruoteet ei oikein antaneet pelivaraa. Sen kyllä huomasi, että mitä keskemmällä noi kiskot on niin aika mahdotonta päästä kopeloimaan johtoja paneelin ja katon välistä. Sen takia varmaan usein laitetaan lähelle reunaa.
 
Varastoitteko jonnekin aurinkosähköä? Lähinnä tässä mietin, et oisko tota mahdollista vähä varastoida kustannustehokkaasti, jos moisia paneeleita hankkisi.
 
Joo on kyllä todella mielenkiintoisen keskellä. Luulisi, että tulee rasitusta paneelien päihin tulee suhteettoman paljon kun on noin keskellä.
Joo, katsoin eräästä toisesta ohjeesta ja siellä oli tämmöinen yleisohje, jonka mukaan tuon 2100mm korkean paneelin kiinnityspisteet pitäisi olla 525mm päistä ja väliin keskelle jäisi 1050mm tila.
1682870006069.png
 
Varastoitteko jonnekin aurinkosähköä? Lähinnä tässä mietin, et oisko tota mahdollista vähä varastoida kustannustehokkaasti, jos moisia paneeleita hankkisi.
Tällä hetkellä taitaa olla kustannustehokkainta varastoida pankkitilille, eli siis myydä ylijäämäsähkö.
 
Onko tullut seurattua miten paneelien nimellisteho vertautuu todelliseen saantiin? Mulla MPPT on näyttänyt kahdelle 410W paneelille huipputehoa 939W. Tuo on ilmeisesti oikeaa tietoa eli kylmällä ilmalla nimellisteho voi ylittyä noinkin paljon?
 
Onko tullut seurattua miten paneelien nimellisteho vertautuu todelliseen saantiin? Mulla MPPT on näyttänyt kahdelle 410W paneelille huipputehoa 939W. Tuo on ilmeisesti oikeaa tietoa eli kylmällä ilmalla nimellisteho voi ylittyä noinkin paljon?
6,56kWp kenttä on antanut viimepäivinä 6kW invertterillä huipuksi 6,6kW, rupesi antamaan maksimilla sateiden jälkeen, kun aurinko tuli näkyviin.
 
Kahdella lappeella 11,7kWp (itä-länsi) ja 8kW Gen24 inu. Näyttänyt nyt 8,3 - 8,9kW hetkellisiä lukuja. Mitenhän tuo on edes mahdollista kun speksattu maksimi Gen24 on 8260 Wp ? :D

Täällä välillä kysellään akkujen perään ja aina sama vastaus, että ei kannata. No ei välttämättä puhtaasti takaisinmaksun kannalta, mutta ei kaikkea elämässä kannata niin ajatella - onhan ihmisillä yleensä harrastuksia ja muitakin menoja? Itse siis otan nörtteilyn, käytön optimoinnin ja harrastuneisuuden kannalta. Ja toki kyllä se "just-in-case" omavaraisuuskin yhtälöön vaikuttaa. Viime kesänä optimoin myynnin ja tänä kesänä oman käytön, kun oma kiinteä sähkösoppari on kalliimpi kuin pörssisähkö.

Akku toimii hienosti "puskurivaraajana" tasoittamassa tuotannon ja kulutuksen syklisyyttä, kesäaikaan menee koko vuorokausi ilman ostosähköä. Itse maksimoin käytön prioriteettijärjestyksessä: 1. Talon tarpeet 2. Talon akku 3. Auton akku
 
  • Tykkää
Reactions: xp9
Kahdella lappeella 11,7kWp (itä-länsi) ja 8kW Gen24 inu. Näyttänyt nyt 8,3 - 8,9kW hetkellisiä lukuja. Mitenhän tuo on edes mahdollista kun speksattu maksimi Gen24 on 8260 Wp ? :D

8kW fronius kykenee puskemaan hetkellisesti maksimissaan 12kW, lukee ihan datalehdessä.
 
Operating instructions data-osiosta ei löydy maininstaa hetkellisestä ylitehosta, mutta mainitsemastasi data-sheetistä tuollainen Wpeak kohta löytyi. Interesting, pitääpä seurailla.

Max. connected load (PPV max)
Total 12000 Wp
PV 1 10000 Wp
PV 2 7000 Wp
Max. processable
PV power Total 8260 Wp
PV 1 8260 Wp
PV 2 6000 Wp
 
Varoittaako muilla invertteri valtakunnan verkon ylitaajuudesta? Nyt kolmas kerta tänä keväänä, tapahtunut noin kuukauden välein. Häly kestänyt 10-20min. Viimeksi tänä aamuna 5.03-5.18.
 
Varoittaako muilla invertteri valtakunnan verkon ylitaajuudesta? Nyt kolmas kerta tänä keväänä, tapahtunut noin kuukauden välein. Häly kestänyt 10-20min. Viimeksi tänä aamuna 5.03-5.18.

Alkukeväästä niitä oli vähän väliä, nyt ei kai ole taas hetkeen ollut. Täysin normaalia tosin hälytykset taajuudesta, se mittari on pohjoismaiden synkronialueella kun tuulilasinpyyhin. Omalla kohdalla tuli hälytyksiä myös verkon ylijännitteestä, tästä joutui soittamaan verkkoyhtiölle ja tekivät jakomuutoksia.

edit. Oli tullut näköjään taajuushälytys aamulla minullakin.
 
5:07 ollut tämän päivän suurin poikkeama taajuudella 50,148 Hz Pystyisiköhän niissä inverttereissä asettamaan väljemmät hälytysrajat. Itseäni ei ainakaan kiinnostaisi saada hälytystä jokaisesta ±0,1Hz rajan ylityksestä. ±0,15 tai jopa ±0,2Hz raja olisi ihan toimiva.
 
Varmaan tyhmä kysymys mutta miten esim. tuollaista 10kW systeemiä hyödynnetään optimaalisesti ilman akkuja? Lämmitetään käyttövettä? Tekeehän tuo tietysti mukavasti sähköä myös myöhempään aamulla ja aikaisin illalla.
 
Hinta noussut tonnilla ja enää 1 jäljellä? Tais mennä kuumille kiville...

e: Eikös tuo ollut 7k€ kun nyt 8k€?
 
Varmaan tyhmä kysymys mutta miten esim. tuollaista 10kW systeemiä hyödynnetään optimaalisesti ilman akkuja? Lämmitetään käyttövettä? Tekeehän tuo tietysti mukavasti sähköä myös myöhempään aamulla ja aikaisin illalla.
Juurikin tuo aamun ja illan tuotto kattaa myös kulutuksen, joten sitä kautta isompi osa päivän tarpeesta tulee katettua. Samoin se päivän ylijäämä kattaa ison osan yöllä kulutettavasta sähköstä euroilla. Se ei tietenkään kata sitä 1:1, mutta ehkä 1:3 kun huomioi siirron ja veron. Jos päivällä on sähkön hinta ylhäällä ja yöllä alhaalla.
 
Juurikin tuo aamun ja illan tuotto kattaa myös kulutuksen, joten sitä kautta isompi osa päivän tarpeesta tulee katettua. Samoin se päivän ylijäämä kattaa ison osan yöllä kulutettavasta sähköstä euroilla. Se ei tietenkään kata sitä 1:1, mutta ehkä 1:3 kun huomioi siirron ja veron. Jos päivällä on sähkön hinta ylhäällä ja yöllä alhaalla.

Tosiaan sähkön myynti...
 
Riippuu tietysti siirtomaksun suuruudesta kuinka paljon sähköä tarvitsee myydä että se kattaa ostamisen.

Yksi mikä olisi kova: jos omistaa sähköauton, joka on usein aurinkoisena aikana kotona. Siinä ei tule sitä ongelmaa ettei akun hinta kuoletu aurinkosähkön varastoinnilla koskaan, koska akun tarvitsee joka tapauksessa. Sopivalla ohjauslaitteella voisi varmistaa että auto käyttää lataamiseen juuri sen verran ettei verkosta tarvitse ostaa eikä sinne myydä. Tuntinetotus vielä helpottaa tuota.
 
Varmaan tyhmä kysymys mutta miten esim. tuollaista 10kW systeemiä hyödynnetään optimaalisesti ilman akkuja? Lämmitetään käyttövettä? Tekeehän tuo tietysti mukavasti sähköä myös myöhempään aamulla ja aikaisin illalla.
Liian kanssa pärjää... meneehän ylijäämä myyntiin.
 
Varmaan tyhmä kysymys mutta miten esim. tuollaista 10kW systeemiä hyödynnetään optimaalisesti ilman akkuja? Lämmitetään käyttövettä? Tekeehän tuo tietysti mukavasti sähköä myös myöhempään aamulla ja aikaisin illalla.
Isommalla järjestelmällä pääsee myös aikaisemmin keväällä tuottamaan, kun tarvitsee vielä reilusti lämmittää ja sama myöhempään syksyllä pysyy tuoton puolella
 
Hei,

Mulla Growatt 6 kW ja katolla n.6.6 kW paneelit.
Nyt keväällä tullut ilmi, että invertteri leikkaa huiput n. 6,2 kW:iin. Onko tämä turvaraja säädettävissä vai onko parempi etten koske rajaan ollenkaan. Lokakuussa 2022 asennettu järjestelmä.

Kiitoksia vastauksista.
 
Helenillä ilmeisesti lyödään luvut järjestelmään kåsipelillä, kun ei vieläkään näy eilisen tiedot. Vai onko vika siirtoyhtiössä (caruna)?
Eilen taas näkyi tiistain luvut jo aamulla.
 
Veikkaan siirtoyhtiötä. Ainakin itsellä on perinteisesti ollut parin päivän viive myös siirtoyhtiön omilla siuilla. En tiedä onko Carunalla moista mahdollisuutta.

Nyt viime päivinä näkynyt nopeammin sekä siirtoyhtiöllä että myyjällä. Datahubista voi myös tarkistaa mitä siellä näkyy.
 
Hei,

Mulla Growatt 6 kW ja katolla n.6.6 kW paneelit.
Nyt keväällä tullut ilmi, että invertteri leikkaa huiput n. 6,2 kW:iin. Onko tämä turvaraja säädettävissä vai onko parempi etten koske rajaan ollenkaan. Lokakuussa 2022 asennettu järjestelmä.

Kiitoksia vastauksista.
Eli saat jo nyt 0.2kw yli koneen mitoituksen? Toistatko kysymyksen mitä haluat?
 
Riippuu tietysti siirtomaksun suuruudesta kuinka paljon sähköä tarvitsee myydä että se kattaa ostamisen.

Yksi mikä olisi kova: jos omistaa sähköauton, joka on usein aurinkoisena aikana kotona. Siinä ei tule sitä ongelmaa ettei akun hinta kuoletu aurinkosähkön varastoinnilla koskaan, koska akun tarvitsee joka tapauksessa. Sopivalla ohjauslaitteella voisi varmistaa että auto käyttää lataamiseen juuri sen verran ettei verkosta tarvitse ostaa eikä sinne myydä. Tuntinetotus vielä helpottaa tuota.
Kyllä. Viikonloppuisin aina täyteen ja viikollakin tarpeen mukaan aamu tai iltapäivällä riippuen työvuorosta.
 
Yksi mikä olisi kova: jos omistaa sähköauton, joka on usein aurinkoisena aikana kotona. Siinä ei tule sitä ongelmaa ettei akun hinta kuoletu aurinkosähkön varastoinnilla koskaan, koska akun tarvitsee joka tapauksessa.
Seuraan auton sähkönkulutusta myös ja kun vertaa paljonko menisi polttoaineeseen rahaa samalla ajomäärällä niin ”kuolettaa” paneeli-investointia paljon nopeammin. Tässä kohtaa moni ajattelee, että pitäähän se autokin kuolettaa, mutta mulla ei ole 40-50k€ maksavaa autoa.
 
Hei,

Mulla Growatt 6 kW ja katolla n.6.6 kW paneelit.
Nyt keväällä tullut ilmi, että invertteri leikkaa huiput n. 6,2 kW:iin. Onko tämä turvaraja säädettävissä vai onko parempi etten koske rajaan ollenkaan. Lokakuussa 2022 asennettu järjestelmä.

Kiitoksia vastauksista.
Huawei 6kW rupes sateen jälkeen antamaan maksimia 6,6kW, paneelit 6,56kWp.
 
Nyt kun paneelit tuottamassa niin tietysti ensimmäinen tarve vaihtaa lvv: n kytkin älyreleeseen.
Mikä esim. noista Shellyn releistä käy? Jäspin normi 300l varaaja, kolmivaihevirta. Nykyisin sähkötaulussa se perinteinen yösähkö/pois/päiväkäyttönappi.
Vai oletteko toteuttaneet jollain muulla systeemillä kuin Shellyllä?
Naapurissa ent.sähkömies joka varmaan voisi hoitaa käytännön asennuksen, ei kai noissa mitään asennuksen kannalta ihmeellistä liene?
Niinkuin kysymyksistä käy ilmi niin en näistä juuri mitään tiedä.
 
Nyt kun paneelit tuottamassa niin tietysti ensimmäinen tarve vaihtaa lvv: n kytkin älyreleeseen.
Mikä esim. noista Shellyn releistä käy? Jäspin normi 300l varaaja, kolmivaihevirta. Nykyisin sähkötaulussa se perinteinen yösähkö/pois/päiväkäyttönappi.
Vai oletteko toteuttaneet jollain muulla systeemillä kuin Shellyllä?
Naapurissa ent.sähkömies joka varmaan voisi hoitaa käytännön asennuksen, ei kai noissa mitään asennuksen kannalta ihmeellistä liene?
Niinkuin kysymyksistä käy ilmi niin en näistä juuri mitään tiedä.

Useampi releistä käy, sähkäri tietää. Kontaktori vaan väliin ja ohjaa älyreleellä kontaktoria.

edit. Sulla saattaa jo kontaktori ollakin valmiina.
 
Nyt kun paneelit tuottamassa niin tietysti ensimmäinen tarve vaihtaa lvv: n kytkin älyreleeseen.
Mikä esim. noista Shellyn releistä käy? Jäspin normi 300l varaaja, kolmivaihevirta. Nykyisin sähkötaulussa se perinteinen yösähkö/pois/päiväkäyttönappi.
Vai oletteko toteuttaneet jollain muulla systeemillä kuin Shellyllä?
Naapurissa ent.sähkömies joka varmaan voisi hoitaa käytännön asennuksen, ei kai noissa mitään asennuksen kannalta ihmeellistä liene?
Niinkuin kysymyksistä käy ilmi niin en näistä juuri mitään tiedä.

Shelly pro 1:n laittaisin itse ja samalla fiksuinta uusia myös se vanha LVV:n kontaktori hurinattomaan esim. Hager ETC325S.
Toki tuo vaatii sen sähkärin kurkkaamaan että onko keskuksessa tilaa noille tai edes din-kiskoja mihin komponentit kiinnittää.

e. Ja tietysti Shelly vaatii toimiakseen skriptit jos sen toimintaa haluaa jollain automatisoida eli jonkinlainen ymmärrys noista pitäisi olla jotta onnistuu.
 
Ok, kiitos näistä. Täytyypä kysellä naapurilta myös.
Onko kukaan muu laittanut jotain muita releitä. Shellyjä näyttää olevan aika paljon asennettu?
 
Ok, kiitos näistä. Täytyypä kysellä naapurilta myös.
Onko kukaan muu laittanut jotain muita releitä. Shellyjä näyttää olevan aika paljon asennettu?
Eikös tohon käyttöön voisi laittaa kellokytkimen kuten ”yösähkökello”? Sähköä tulee samaan aikaan jos aurinko paistaa. Esim 10-16. Tietysti jos haluaa jotenkin ohjata paneelien tehon mukaan niin sit pitää olla älykkäämpää tekniikkaa.
 
Eikös tohon käyttöön voisi laittaa kellokytkimen kuten ”yösähkökello”? Sähköä tulee samaan aikaan jos aurinko paistaa. Esim 10-16. Tietysti jos haluaa jotenkin ohjata paneelien tehon mukaan niin sit pitää olla älykkäämpää tekniikkaa.
Itsellä on kellokytkin joka menee päälle 13.00. Hyvin toiminut.
 
Eikös tohon käyttöön voisi laittaa kellokytkimen kuten ”yösähkökello”? Sähköä tulee samaan aikaan jos aurinko paistaa. Esim 10-16. Tietysti jos haluaa jotenkin ohjata paneelien tehon mukaan niin sit pitää olla älykkäämpää tekniikkaa.
Shelly lähes samanhintainen, mutta paljon monipuolisempi. Saa myös pörssisähköohjauksen ym. käyttöön samalla rahalla kun aurinko ei talvella enää paista ja lunta paneelien päällä.
 
Nyt on jokusen päivän jauhanut 4,1 kWp voimala katolla. Yllätti itseni, miten hyvin tuo tuottaa pilviselläkin säällä (yli kilowatin teholla tulee, jos ei nyt ihan sadekeli ole) ja miten aikasin tuotto alkaa (kilowatti ylittyy jo ysin aikoihin ja ennen klo 11 ollaan jo 50 % maksimista), vaikka paneelit ovat juuri toisella puolella harjakattoa, kuin mistä aurinko nousee. Suuntaus on jonnekin lännen ja lounaan välille, kun ei etelälapetta juuri ole.

Jälkiviisaana tuntuu, että olisi kuitenkin pitänyt laittaa vähän reilummin paneeleita, kun kerran homaan alkoi. Toisaalta pohjakulutus ei talossa ole kilowattiakaan, joten tuo 10 kappaletta 410 watin paneeleita tuntui jo itsessään melko reilulta. Kuitenkin pilvisellä säällä ja aamulla/illalla saisi ruuanlaittoon, saunomiseen ja auton lataukseen reilummin tehoa, jos olisi enemmän kennoja valoa vastaanottamassa. Näyttäisi myyntihintakin toistaiseksi olevan sellainen, että ei ihan ilmaiseksi tarvi sähköä luovuttaa valtakunnan verkkoon.

Auton lataus on vähän ikävää, kun autosta eikä laturista saa säädettyä lataustehoa alle 6kW. Jos siis haluaisi välttää sähkön ostamisen, niin lataus pitäisi katkaista aina 20-30 minuutiksi joka tunti. Eipä taida innostusta riittää... Toki voisi suko-laturilla latailla pikkutehoilla, mutta tyhmältähän se tuntuu viritellä latausaseman viereen toista laturia.
 
Toki voisi suko-laturilla latailla pikkutehoilla, mutta tyhmältähän se tuntuu viritellä latausaseman viereen toista laturia.
Ei se ole tyhmää jos siitä on selkeää hyötyä. Itse lataan schukolla yleensä 2,5-3kW teholla niin silloin riittää peruskulutukseen ja esim lvv yhtäaikaa.
 
Ok, kiitos näistä. Täytyypä kysellä naapurilta myös.
Onko kukaan muu laittanut jotain muita releitä.
Eikös se ole edelleen fiksumpaa lämmittää vesi yöllä halvalla sähköllä ja myydä sitten päivällä ylimääräinen kalliimmalla verkkoon?
 
Auton lataus on vähän ikävää, kun autosta eikä laturista saa säädettyä lataustehoa alle 6kW. Jos siis haluaisi välttää sähkön ostamisen, niin lataus pitäisi katkaista aina 20-30 minuutiksi joka tunti. Eipä taida innostusta riittää... Toki voisi suko-laturilla latailla pikkutehoilla, mutta tyhmältähän se tuntuu viritellä latausaseman viereen toista laturia.
Jos laturin saa konffattua 1-vaiheiseksi tai sitten syötöstä 2/3 johdonsuojaa alas niin pitäisi onnistua 2,2kw? Kannattaa toki tarkistaa laturin manuaalista onnistuuko ja saattaa toimia vain tietyllä vaiheella 1-vaiheisena. Tietty oma vaiva tuossakin jos välillä haluaa ladata täysillä
 
[
Eikös se ole edelleen fiksumpaa lämmittää vesi yöllä halvalla sähköllä ja myydä sitten päivällä ylimääräinen kalliimmalla verkkoon?
Sähköseuranta äppiin olen laittanut asetuksiin siirron, veron ja marginaalin eli siitä näen paljonko sähkö ostettaessa maksaa ja Fingridin Sähkönhinta äppiin olen jättänyt vaan verottoman hinnan eli siitä näen paljonko saan myydessä sähköä. Aika harvoin on enää päivällä niin kallista, että kannattaa tarkoituksella myydä, jos itse pystyy käyttämään.
Niinkuin edellä mainittiin niin sen verottoman hinnan minkä saa myydessä pitää kattaa yösähkön energian hinta, siirto, vero ja marginaali.
Eli viime yönäkin sähkö maksoi yli 16snt/kWh kaikkine maksuineen ja nyt aamulla veroton pörssihinta minkä saa myydessä on 6 snt/kWh.
Siirto ja muut maksut tekee 12snt/kWh.
Paneeleilla tuotetusta sähköstä saa nyt aamulla varsin hyvää hyötyä kun käyttää itse sen mahdollisimman tehokkaasti.
Viime vuosi aiheutti paljon hälyä myynnin kannattavuudesta, kun hinnat oli pilvissä, mutta kyllähän se suurin hyöty tulee normaalitilanteessa juuri tuosta ettei tarvitse siirtoa ja veroa maksaa, kun sähkön ottaa omaan käyttöön suoraan.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 582
Viestejä
4 558 741
Jäsenet
75 004
Uusin jäsen
otso.lan

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom