Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

Tusasin sitten graafin '22 sähköistä

aurinkosahko_2022.png
 
Meillä paneelit ei ole ihan tohon suuntaan optimoitu. Noin 15:00 on huipputuotto ja puusto tulee eteen joskus 19 aikoihin niin että teho romahtaa.
4,5kwp setti työnsi kuumana kesäilmana 3,4kw/h useamman tunnin / päivä. Eli kyllä tuolla teoriassa autoa lataisi. Ongelma vaan on siinä että pienikin pilvi niin teho kyykkää ja otetaan verkosta tilalle sähköä.
Pitäisi olla joku tosi fiksu autolaturi joka seuraisi paneelien tuottoa ja sitä mukaan säätäisi latauta. En ole tälläistä nähnyt ja kuvittelen että hinta on takaisinmaksultaan järjetön.

EDIT Piti katsoa ihan dataa ja huipputuoto osuu 12-16 väliin.
Hyvä kun lisäilet kuitenkin väitteidesi perään "kuvittelen", minä taas voin sanoa, että tiedän koska minulla on tuollainen järjestelmä. Eli minulla sattuu olemaan Froniuksen Gen24 invertteri, automaattinen Enwitecin verkonvaihtoboksi, mittapuullasi järjettömästi paneelitehoa, BYD-akusto ja vielä Froniuksen Wattpilot -autolaturi. Oikein tyytyväinen olen ja takaisinmaksuaikakin vaikuttaa ihan hyväksyttävältä, varsinkin kun mukana on omavaraisuus sähkökatkoista, testattu on! Kesällä tuli hyvin tuottoa 05-22.30 välillä ja syksyllä, keväällä ja sateisellakin säällä pärjää hyvin toisin kuin alimittaisella järjestelmällä. 3,4kW max. tehoilla kestäisi sähköauton lataus aivan liian kauan.

Nämä laitteet toimii vieläpä hienosti yhteen, autolaturi ymmärtää aurinkosähkön päälle ja voi automaattisesti säätää latausta 1,4kW 1-vaihe - 11kW 3-vaihe välillä. Ymmärtää myös akun päälle, osaa käyttää tätä puskurina määritellyllä tavalla, voi pistää tilaan jossa ei käytä verkkosähköä autoon ollenkaan. Sisältääpi vielä dynaamisen kuormanhallinan kun on Fronius invertteri ja SmartMeter. Lisäksi akusto mahdollistaa hienosti jouston, eli vaikka tulee hetkiä jolloin aurinko paistaa heikommin niin otetaan akusta, taas kun paistaa yli kodin ja auton tarpeen, laitetaan akkuun. Ja tosiaan vielä omavaraisuus tuohon mukaan pitkäksikin aikaa. Ja koko järjestelmän hinta niin pieni %-osuus talon hinnasta etten ole sitä sen enempää murehtinut. Ainiin, ja integroituu hienosti vielä taloautomaatioon. Eipä mulla muuta, jatkakaa mielenkiintoista keskustelua ;)
 
Hyvä kun lisäilet kuitenkin väitteidesi perään "kuvittelen", minä taas voin sanoa, että tiedän koska minulla on tuollainen järjestelmä. Eli minulla sattuu olemaan Froniuksen Gen24 invertteri, automaattinen Enwitecin verkonvaihtoboksi, mittapuullasi järjettömästi paneelitehoa, BYD-akusto ja vielä Froniuksen Wattpilot -autolaturi. Oikein tyytyväinen olen ja takaisinmaksuaikakin vaikuttaa ihan hyväksyttävältä, varsinkin kun mukana on omavaraisuus sähkökatkoista, testattu on! Kesällä tuli hyvin tuottoa 05-22.30 välillä ja syksyllä, keväällä ja sateisellakin säällä pärjää hyvin toisin kuin alimittaisella järjestelmällä. 3,4kW max. tehoilla kestäisi sähköauton lataus aivan liian kauan.

Nämä laitteet toimii vieläpä hienosti yhteen, autolaturi ymmärtää aurinkosähkön päälle ja voi automaattisesti säätää latausta 1,4kW 1-vaihe - 11kW 3-vaihe välillä. Ymmärtää myös akun päälle, osaa käyttää tätä puskurina määritellyllä tavalla, voi pistää tilaan jossa ei käytä verkkosähköä autoon ollenkaan. Sisältääpi vielä dynaamisen kuormanhallinan kun on Fronius invertteri ja SmartMeter. Lisäksi akusto mahdollistaa hienosti jouston, eli vaikka tulee hetkiä jolloin aurinko paistaa heikommin niin otetaan akusta, taas kun paistaa yli kodin ja auton tarpeen, laitetaan akkuun. Ja tosiaan vielä omavaraisuus tuohon mukaan pitkäksikin aikaa. Ja koko järjestelmän hinta niin pieni %-osuus talon hinnasta etten ole sitä sen enempää murehtinut. Ainiin, ja integroituu hienosti vielä taloautomaatioon. Eipä mulla muuta, jatkakaa mielenkiintoista keskustelua ;)
Yhdellä tutulla on vähän samantyylinen systeemi. Kyseinen tuttu touhuaa työkseen varavoimajärjestelmien kanssa joten kuulemma välillä tulee vastaan vähän käytettyjä akkuja ja muita romuja ilmaiseksi niin hänellä on ihan järjetön kasa akkuja (kymmeniä sellaisia kaljalaatikon kokoisia) piharakennuksessa ja tottakai verkonvaihtosysteemit ja viimeksi kun juttelin niin oli laittamassa lisää paneelia katolle että on kohta suurimman ajan vuodesta aikalailla omavarainen sähkön kanssa. Vaihtoi juuri sähköautoonkin kun lataus on kuulemma nykyään ilmaista kun akuissa riittää puhtia vaikka olisi pidempiäkin huonon ilman kausia.
 
Hyvä kun lisäilet kuitenkin väitteidesi perään "kuvittelen", minä taas voin sanoa, että tiedän koska minulla on tuollainen järjestelmä. Eli minulla sattuu olemaan Froniuksen Gen24 invertteri, automaattinen Enwitecin verkonvaihtoboksi, mittapuullasi järjettömästi paneelitehoa, BYD-akusto ja vielä Froniuksen Wattpilot -autolaturi. Oikein tyytyväinen olen ja takaisinmaksuaikakin vaikuttaa ihan hyväksyttävältä, varsinkin kun mukana on omavaraisuus sähkökatkoista, testattu on! Kesällä tuli hyvin tuottoa 05-22.30 välillä ja syksyllä, keväällä ja sateisellakin säällä pärjää hyvin toisin kuin alimittaisella järjestelmällä. 3,4kW max. tehoilla kestäisi sähköauton lataus aivan liian kauan.

Nämä laitteet toimii vieläpä hienosti yhteen, autolaturi ymmärtää aurinkosähkön päälle ja voi automaattisesti säätää latausta 1,4kW 1-vaihe - 11kW 3-vaihe välillä. Ymmärtää myös akun päälle, osaa käyttää tätä puskurina määritellyllä tavalla, voi pistää tilaan jossa ei käytä verkkosähköä autoon ollenkaan. Sisältääpi vielä dynaamisen kuormanhallinan kun on Fronius invertteri ja SmartMeter. Lisäksi akusto mahdollistaa hienosti jouston, eli vaikka tulee hetkiä jolloin aurinko paistaa heikommin niin otetaan akusta, taas kun paistaa yli kodin ja auton tarpeen, laitetaan akkuun. Ja tosiaan vielä omavaraisuus tuohon mukaan pitkäksikin aikaa. Ja koko järjestelmän hinta niin pieni %-osuus talon hinnasta etten ole sitä sen enempää murehtinut. Ainiin, ja integroituu hienosti vielä taloautomaatioon. Eipä mulla muuta, jatkakaa mielenkiintoista keskustelua ;)
Kuulostaa mielenkiintoiselta! Kiinnostaa enemmän takaisinmaksuaika, olen pitänyt noita systeemejä turhan kalliina hyötyyn nähden. Mutta vähän heräsi kiinnostus...

BYDin akut taitaa olla jossain 5-10keur välissä riippuen kapasiteetista? Joskus laskin että 11kwh paketti 9000eur hinnalla ja 90% kapasiteetin käytöllä pääsisi 6,6c/kwh tasoon 6000 lataus/purku syklillä. Se alkaa olemaan aika siedettävä, mutta ton akun lisäksi tarvitaan sitten joku äly ohjaamaan sitä akkua. Omat invertterit ei osaa ohjata akkua, joten invertterit pitäisi uusia. Tähän päälle sitten paneelit(lisää tehoa) niin en päässyt millään laskutavalla alle 10c/kwh. Eli tämä pitäisi tehdä ihan vain omavaraisuuden vuoksi katsomatta hintalappua?
 
Kuulostaa mielenkiintoiselta! Kiinnostaa enemmän takaisinmaksuaika, olen pitänyt noita systeemejä turhan kalliina hyötyyn nähden. Mutta vähän heräsi kiinnostus...

BYDin akut taitaa olla jossain 5-10keur välissä riippuen kapasiteetista? Joskus laskin että 11kwh paketti 9000eur hinnalla ja 90% kapasiteetin käytöllä pääsisi 6,6c/kwh tasoon 6000 lataus/purku syklillä. Se alkaa olemaan aika siedettävä, mutta ton akun lisäksi tarvitaan sitten joku äly ohjaamaan sitä akkua. Omat invertterit ei osaa ohjata akkua, joten invertterit pitäisi uusia. Tähän päälle sitten paneelit(lisää tehoa) niin en päässyt millään laskutavalla alle 10c/kwh. Eli tämä pitäisi tehdä ihan vain omavaraisuuden vuoksi katsomatta hintalappua?

Laskeskelin myös jokin aika sitten akkujen kannattavuutta ja jopa siltä kantilta, että pörssin yösähköllä lataisi ja päivällä möisi verkkoon. Vaikka kaikki tarvittavat vermeet löytyisi nurkista, niin en saanut millään yhdistelmällä hommaa kannattavaksi.

Ongelmaksi tuli siis juuri tuo latauskertojen määrä. Mitenkään lataus/purkusyklien määrää per vuorokausi ei saa yli yhden vuorokautta kohti. Usein ei saa tuotakaan. Ehkä 200 sykliä saisi vuodessa. Eli jos akut kestävät 6000 sykliä, niin tuo tulisi täyteen 30 vuodessa. En mitenkään usko, että kuitenkaan kestäisivät yli 10 vuotta.

Ainut millä tuon voisi tosiaan saada kannattavaksi olisi, että saisi hirveät kasat niitä romuakkuja, joilla saisi vedettyä vaikka muutaman sata sykliä.
 
Täällä on digitaalinen kellokytkin ohjelmoitu niin, että lämminvesivaraaja lämmittää ~3.5 tuntia. Aloittaa hieman ennen puolta päivää kun aurinko alkaa olla korkeimmillaan. Ideana on yksinkertaisella tavalla hyödyntää mahdollisimman paljon aurinkopaneeleita veden lämmityksessä.

Jos on kiinteä ja varsinkin halpa soppari niin tämä kannattaa, mutta muuten kannattaa kyllä myydä päivän kalliit aurinkoiset tunnit verkkoon ja ostaa yöllä takaisin.


IMG20230129192003.jpg


20€ shelly ohjaamaan varaajan kontaktoria ja koodi rimpsu siihen täältä: Pörssisähköohjaus Shellyyn

Lisäksi shellyn tarttee olla wifin kantaman alla eikä asentamisen lisäksi muita kustannuksia.
 
Kävin tarjouksia läpi, ja tässä taitaa olla halvimmat. Kaikki tarjoukset ovat 16 paneelilla ja hinta kotitalousvähennyksen jälkeen.

Jinko Solar 420 Wp +Fronius Symo 6 kW. 8147,6 €.
ZNShine 400 Wp + Fronius Symo 6.0-3-M. 8231,5 €.
Hyundai HiE 430 Wp + Sofar Solar 8.8 KTLX-G3. 8561,6 €.
ZNShine 400 Wp + Sofar Solar 6.6. 8652 €.

Loput tarjoukset onkin sitten yli 9 k€. Millaisia ajatuksia nämä paketit herättävät? Onko joku ylitse muiden tai joku ehdoton ei?
Tuo ensimmäinen tarjous päivittyi tuon Froniuksen osalta Growattiin, eli
Aurinkopaneelit 16 kpl Jinko Tiger Neo 420 Wp + Invertteri Growatt 8kW hybridi, takuu 10 vuotta. Hinta kotitalousvähennyksen jälkeen 7847,6 €.

Tähän asti olen pohtinut Jinkon ja Hyundain välillä. Jinkosta sanotaan seuraavaa:

Jinko Tiger Neo N-type 54HL4-B 420 Wp aurinkopaneeli on tyylikäs, väriltään täysin musta (all-black) yksikiteinen Half Cut aurinkopaneeli. Laadukas moduulitekniikka tarjoaa erinomaista tehokkuutta ja pitkän aikavälin luotettavuutta. Takuu 25/30 vuotta. Valmistettu Kiinassa.

N-tyypin paneeli

  • Huomattavasti parempi takuu
    • materiaalitakuu 25 vuotta ja tuottotakuu 30 vuotta.
  • Parempi lämpötilan kesto
    • Hyötysuhde alenee vähemmän korkeissa lämpötiloissa.
  • Tuotto 30 vuodenkin päästä vielä 87,4%
    • aikaisemmalla perinteisellä p-tyypillä 25 vuotta sekä 84,8%
  • Huomattavasti parempi sietokyky valon aiheuttamalle rappeumalle.
    • vanhemmalla p-tyypin paneelilla rappeuma alkaa heti ja on uutenakin jo noin 3%.

Hyundai:
Uusi shingled-rakenne

Hyundain käyttämä uutuus, shingled-rakenne, hyödyntää aurinkopaneelin pinta-alan tehokkaasti. Paneelissa olevat aurinkokennot on leikattu ohuiksi viipaleiksi ja limitetty hiukan toistensa päälle, jolloin kennojen väliin ei jää tuottamatonta pintaa. Lopputuloksena on myös kaunis yhtenäinen täysin musta ulkoasu.

25 vuoden tuote- ja tuotantotakuu

Vakavarainen Hyundai takaa aurinkopaneeliensa korkean laadun myöntämällä niille 25 vuoden tuotetakuun sekä tuotantotakuun. Hyundain HiE-aurinkopaneeleissa on 25 vuoden kuluttua vähintään 84,8 % tehoa jäljellä.


Jotenkin tuntuu, että kallistun tuon Jinkon kannalle. Onko myyjästä, eli Aurinkomaailmasta kokemuksia?
 
Meillä paneelit ei ole ihan tohon suuntaan optimoitu. Noin 15:00 on huipputuotto ja puusto tulee eteen joskus 19 aikoihin niin että teho romahtaa.
4,5kwp setti työnsi kuumana kesäilmana 3,4kw/h useamman tunnin / päivä. Eli kyllä tuolla teoriassa autoa lataisi. Ongelma vaan on siinä että pienikin pilvi niin teho kyykkää ja otetaan verkosta tilalle sähköä.
Pitäisi olla joku tosi fiksu autolaturi joka seuraisi paneelien tuottoa ja sitä mukaan säätäisi latauta. En ole tälläistä nähnyt ja kuvittelen että hinta on takaisinmaksultaan järjetön.

EDIT Piti katsoa ihan dataa ja huipputuoto osuu 12-16 väliin.
Tämä on varmaan yksi tunnetuimmista... En tiedä muita vastaavia.
 
Laskeskelin myös jokin aika sitten akkujen kannattavuutta ja jopa siltä kantilta, että pörssin yösähköllä lataisi ja päivällä möisi verkkoon. Vaikka kaikki tarvittavat vermeet löytyisi nurkista, niin en saanut millään yhdistelmällä hommaa kannattavaksi.

Ongelmaksi tuli siis juuri tuo latauskertojen määrä. Mitenkään lataus/purkusyklien määrää per vuorokausi ei saa yli yhden vuorokautta kohti. Usein ei saa tuotakaan. Ehkä 200 sykliä saisi vuodessa. Eli jos akut kestävät 6000 sykliä, niin tuo tulisi täyteen 30 vuodessa. En mitenkään usko, että kuitenkaan kestäisivät yli 10 vuotta.

Ainut millä tuon voisi tosiaan saada kannattavaksi olisi, että saisi hirveät kasat niitä romuakkuja, joilla saisi vedettyä vaikka muutaman sata sykliä.
Ei kannata ostaa kalliita akkuja.

Nuo server-rack akut ovat aika optimaalinen tapa rakentaa kotisysteemiä - niitä voi pistää rinnakkain useita + jos autotallissa / missälie huoltotilassa on tilaa räkille, noita on helppo lisätä myöhemmin lisää (kunhan lattian kantavuus riittää...).

 
Nuo server-rack akut ovat aika optimaalinen tapa rakentaa kotisysteemiä - niitä voi pistää rinnakkain useita + jos autotallissa / missälie huoltotilassa on tilaa räkille, noita on helppo lisätä myöhemmin lisää (kunhan lattian kantavuus riittää...).

Varmaan vaatii lämpimän tilan nämä eli kuivaan mutta lämmittämättömään varastoon ei varmaan voi rakentaa noista?
 
Varmaan vaatii lämpimän tilan nämä eli kuivaan mutta lämmittämättömään varastoon ei varmaan voi rakentaa noista?
Pakkaselle noita ei saa päästää - tai sitten niille pitää asentaa jotkut lämmittimet. Sinänsä nuo kestävät kyllä pakkasessa säilytystä, mutta niitä ei voi ladata lainkaan jos ne ovat pakkasella.
 
Meillä paneelit ei ole ihan tohon suuntaan optimoitu. Noin 15:00 on huipputuotto ja puusto tulee eteen joskus 19 aikoihin niin että teho romahtaa.
4,5kwp setti työnsi kuumana kesäilmana 3,4kw/h useamman tunnin / päivä. Eli kyllä tuolla teoriassa autoa lataisi. Ongelma vaan on siinä että pienikin pilvi niin teho kyykkää ja otetaan verkosta tilalle sähköä.
Pitäisi olla joku tosi fiksu autolaturi joka seuraisi paneelien tuottoa ja sitä mukaan säätäisi latauta. En ole tälläistä nähnyt ja kuvittelen että hinta on takaisinmaksultaan järjetön.

EDIT Piti katsoa ihan dataa ja huipputuoto osuu 12-16 väliin.
Onko maksimituotto oikeasti vain tuon 3.4kw/h? kyllä vehkeestä optimikelillä pitäisi irrota tuo 4.5kw/h
 
Pakkaselle noita ei saa päästää - tai sitten niille pitää asentaa jotkut lämmittimet. Sinänsä nuo kestävät kyllä pakkasessa säilytystä, mutta niitä ei voi ladata lainkaan jos ne ovat pakkasella.

Yksi ratkaisu voisi olla joku eristetty pelti tms. kaappi jonka voisi lämmittää pienellä vastuksella sen sijaan että koko varastoa lämmittää talven
 
Tammikuu oli tuotannollisesti yllättävän hyvä kuukausi päivän pituuteen nähden. 16kWh aurinkosähköä josta myyntiin meni 3kWh. Eihän tuo ole kuin 1% kuukauden kulutuksesta, mutta parempi kuin ei mitään. Helmikuussa sitten päästään toivottavasti jo 50-100kWh tuotantoon joka on jo melkein 10% kulutuksesta pakkasista riippuen.
 
En ole sitä väittänytkään. Kirjoitin tuohon optimikeli ja sinä vedät jotain kuumaa kesäilmaa hatusta? Osaatko lukea?
Alkuperäisessä viestissä puhuttiin kesäkuumasta, jolloin on ihan normaalia että jäädään parikymmentä pinnaa maksimeista.
 
Onko maksimituotto oikeasti vain tuon 3.4kw/h? kyllä vehkeestä optimikelillä pitäisi irrota tuo 4.5kw/h
Kuten kirjoitin: " 4,5kwp setti työnsi kuumana kesäilmana 3,4kw/h useamman tunnin / päivä. "
Kuumana kesäilmana tuotto jää 20-30% huipputehosta. Kyllä sieltä 4,8kw tehoakin tulee 15min jos taivas on pilvessä tulee sadekuuro ja taivas aukeaa nopeasti. Mutta hetkellisellä teholla ei oikeassa elämässä ole mitään merkitystä. Itse tästä oppineena alkanut omissa laskennoissa käyttämään -20% ilmoitetusta tehosta että se on se mitä on käytössä.
 
Uskaltaako noita paneeleita sulattaa liruttamalla kädenlämpöistä vettä niiden päälle? Aika hyvin suojakeleillä sulavat, mutta nyt on jäänyt jonkin verran jäisiä kökkäreitä muutaman paneelin päälle.
 
Lämpimällä vedellä huuhtelulla on kyllä todella huono takaisinmaksu, tuskin siis rahallisesti kannatta.
Jos itse lähtisin jostain ihmeen syystä huuhtelemaan niin ehkä ihan vaan hanasta kylmällä vedellä. Tällöin lämpöero on mahdollisimman pieni sekä vesi mahdollisimmaan halpaa.
 
Uskaltaako noita paneeleita sulattaa liruttamalla kädenlämpöistä vettä niiden päälle? Aika hyvin suojakeleillä sulavat, mutta nyt on jäänyt jonkin verran jäisiä kökkäreitä muutaman paneelin päälle.

Yhtäkkinen kymmenien asteiden lämpötilaero pienelle alueelle on tuskin suositeltavaa.
 
Uskaltaako noita paneeleita sulattaa liruttamalla kädenlämpöistä vettä niiden päälle? Aika hyvin suojakeleillä sulavat, mutta nyt on jäänyt jonkin verran jäisiä kökkäreitä muutaman paneelin päälle.
Lasia ei pääsääntöisesti kannata alkaa sulattaa lämpöisellä vedellä, voi olla että kestää, mutta voi olla että ei. Todennäköisesti kestää, mutta risk/reward huono ;)
 
Houkutus varmaan on kova kun aurinko alkaa taas paistamaan, mutta ne tuotot on vielä niin pieniä ja sähkö halpaa, että ei vaan kannata lähteä säätämään (eikä muutenkaan lämpöisellä vedellä). Siinä vaiheessa kun aurinko alkaa paistamaan siinä määrin, että alkaa tulemaan kunnolla tuottoa, sulattaa aurinko paneelit puhtaiksi joka tapauksessa.

Huom. Tämä etelästä, jossa ei ole lunta nimeksikään. Päiväkohtainen tuotto on nyt säästä riippuen 0,3kWh - 1,5kWh 4kW järjestelmällä. Putsailin kyllä lumia talvella kun sitä hetkellisesti oli, mutta eipä siitä mitään hyötynyt. Ehkä jos on paksu kerros lunta vielä maaliskuussa niin kannattaisi putsailla kunhan turvallisesti sen voi tehdä.
 
Ei kannata ostaa kalliita akkuja.

Nuo server-rack akut ovat aika optimaalinen tapa rakentaa kotisysteemiä - niitä voi pistää rinnakkain useita + jos autotallissa / missälie huoltotilassa on tilaa räkille, noita on helppo lisätä myöhemmin lisää (kunhan lattian kantavuus riittää...).

Mielenkiintoinen löytö. Sopis hyvin varaston/tallin räkkiin pari tuollaista. Onko tullut vastaan millä noita ohjata ja invertoida? Omat mikrot kun ei osaa akkuihin ajaa sähköä.

EDIT: Näköjään can-bussilla keskustelevat. Löytyykö tätä standardia jostain? Äkkiähän tuohon kyhäilis oman ohjaimen kunhan sitten keksii laturin/invertterin... Ajatus siis olisi että halpoja tunteja auringosta ei työnnettäis verkkoon ja sama sitten talvella. Eli akkua ladattaisiin halpoina tunteina pörssisähköstä ja käytettäisiin kalliimpina...
 
Mielenkiintoinen löytö. Sopis hyvin varaston/tallin räkkiin pari tuollaista. Onko tullut vastaan millä noita ohjata ja invertoida? Omat mikrot kun ei osaa akkuihin ajaa sähköä.

EDIT: Näköjään can-bussilla keskustelevat. Löytyykö tätä standardia jostain? Äkkiähän tuohon kyhäilis oman ohjaimen kunhan sitten keksii laturin/invertterin... Ajatus siis olisi että halpoja tunteja auringosta ei työnnettäis verkkoon ja sama sitten talvella. Eli akkua ladattaisiin halpoina tunteina pörssisähköstä ja käytettäisiin kalliimpina...

Millä ihmeen laskennalla näistä(kään) saa kannattavan? Hinta tuolla sivulla on ALV0-hinta ja vaikka laskee Saksan ALV:n mukaan, niin hintaa kWh:lle tulee reipas 400e. Aika ruhtinaaliset erot pitäisi pörssisähkön hinnassa olla halvin vs. kallein, että tuosta jotain järkevää saisi. Monenakohan päivänä vuodessa päästään edes yli 50snt/kwh eroon pörssisähkössä halvimpien ja kalleimpien tuntien osalta...

Varsinkin, kun sähköä myydessä saa sen pörssisähkön alv0 hinnan ja aurinkoiset tunnit sattuvat väistämättä niihin piikkihintoihin.

Edit: Ja akulla kuin akulla ehkä puolet kapasiteetista on järkevää pitää käytössä. Eikä siitä käytettävästä kapasiteetistakaan saa kaikkea irti, kun hyötysuhde tuskin ainakaan 90% ylittää.
 
Viimeksi muokattu:
Millä ihmeen laskennalla näistä(kään) saa kannattavan? Hinta tuolla sivulla on ALV0-hinta ja vaikka laskee Saksan ALV:n mukaan, niin hintaa kWh:lle tulee reipas 400e. Aika ruhtinaaliset erot pitäisi pörssisähkön hinnassa olla halvin vs. kallein, että tuosta jotain järkevää saisi. Monenakohan päivänä vuodessa päästään edes yli 50snt/kwh eroon pörssisähkössä halvimpien ja kalleimpien tuntien osalta...

Varsinkin, kun sähköä myydessä saa sen pörssisähkön alv0 hinnan ja aurinkoiset tunnit sattuvat väistämättä niihin piikkihintoihin.
Mulla on sellainen tunne että aurinko jo tuulivoimaa löytyy sen verran että ensi kesänä aurinkoisina hetkina harvoin sähkö maksaa hirveän korkeita hintoja.

Mutta siis joo, olen samaa mieltä että kannattavuus on erittäin haastavaa. Viime aikoina kun yöllä sähkö maksanut 0-5c/kwh ja päivisin esim 15c/kwh niin ei päästä kannattavaksi, tai erotus on minimaalinen.
Nopealla matikalla:
Akun elinikä (sykliä): 6000
Kapasiteetti: 5,1kwh
Käytettävissä 90% = 4,59kwh
Elinikä kwh: 27540kwh

Jos systeemin saisi 3000eur (sisältää kaiken!)
Tällöin kwh hinta olisi 10,89c/kwh

Jos systeemi maksaakin 5000eur (tämä ehkä teoriassa alkaa olla mahdollista?)
18,16c/kwh

Eli halvan sähkön vs kalliin ero pitäisi olla vähintään 18,16c/kwh jotta pääsisi edes omilleen. Jos erotus olisi 2c/kwh enemmän (20,16c/kwh) niin tässä säästäisi 550,8e.
6000 sykliä ja 550e säästöä. 300 sykliä/vuosi on aika paljon ja tuskin onnistuu jos tavote tienata 2c/kwh. Mutta tälläkin kestäisi 20 vuotta! Jotain muuta hajoaa varmasti tässä vaiheessa.
Aika huono ROI jos 5000e investoinnilla saat 20v aikana 5500e takaisin. Varsinkin kun en näe tilannetta että vuodessa olisi 300 vuorokautta kun halvimman tunnin ja useamman käyttötunnin erotus olisi 20c/kwh.
Verkkovirralla lataus voisi onnistua tunnissa, mutta jos talo vie 500w-2000w /h niin pitäisi olla monta tuntia päivässä erotuksen toi 20c/kwh jotta tämä villi laskelma voisi toteutua.
 
Sähkön hinta voi olla vaikka 0 centtiä, niin joudut silti maksamaan siirron ja sähköveron.
Omalla kohdalla siirto maksaa päivällä 6,13 c ja yöllä ja kesäaikaan 2,84 c/kWh. Eli 0 centin sähkönhinnalla saa taloon sähköä maksamalla n 9 c/kWh kalleimmillaan ja 5,8 c/kWh halvimmillaan. Perusliittymällä lienee luokkaa 7,5 c/kWh, kun sähkön hinta on 0 c/kWh. Siirron ja veron pystyy välttämään akkua + paneleita käyttämällä.
 
Sen takia en siirtoa laskelmiin ottanutkaan mukaan. Jos lataat halpoina tunteina ja käytät kalliina niin silloin eri siirtohinnat vaikuttaa, mutta ne tulee vain osaa laskea mukaan sähkön hinnan erotuksiin.
Paras säästö on tietenkin jos omat paneelit tuottaa käyttöön ja akkuun sähköä. Tällöin tosiaan välttää siirroilta ja veroilta. Mutta tästä et millään saa järkevää takasinmaksua laskettua, koska lataus/purku syklejä voisi saada ehkä 100-150kpl / vuosi. Eli menisi 40 vuotta että akkupaketti olisi elinkaaren päässä ja maksanut itsensä takaisin.
 
Jos systeemin saisi 3000eur (sisältää kaiken!)
Tällöin kwh hinta olisi 10,89c/kwh

Tuo siirtohinta on hyvä huomioida tosiaan laskelmissa, kannattavuusraja laskee vähän alemmaksi vai mitä?

EDIT vastasitkin samantien

Nämä järjestelmäthän käsittääkseni vaatii älykkään automaation jotta saisi laskennalliset hyödyt irti, se kai vaatii sähkötaulujen yms uusinnat ja jonkun tekemään koodaukset? Mukana pitäisi olla sähkön hintaennuste seuraavan vuorokauden ajalle jotta esim. akkusähkö hyödynnettäisiin silloin kun on kalleinta ja paneelien tuotto vähäisintä. Aika monimutkainen yhtälö jossa monta muuttujaa.
 
Millä ihmeen laskennalla näistä(kään) saa kannattavan? Hinta tuolla sivulla on ALV0-hinta ja vaikka laskee Saksan ALV:n mukaan, niin hintaa kWh:lle tulee reipas 400e.
Miksi Saksan alvi pitäisi laskea mukaan? Otat pakun, menet saksaan ja ostat peräkontin täyteen akkuja. Saksassa aurinkovehkeet ovat 1.1.2023 alkaen alvittomia.

Yleisemmin otsikon kannattavuusihmettely pätee myös paneeleihin. Jos nyt ei katsota tätä viimeistä 1-2v erikoista ajanjaksoa kun venäjän ja ukrainan sota on heilutellut sähkön hinta, ei paneeleissa oikein taloudellisesti ole ollut järkeä missään vaiheessa. Asennuksen hinta on vaan liian korkea siihen nähden, että sähkö on oletettavasti paneeleiden parhaan tuoton aikana jatkossa liki ilmaista.

Mutta pitäähän sitä ihmisellä harrastuksia olla.
 
Viimeksi muokattu:
Aika harvalla on pinkka siinä kunnossa että omistais pakun millä saksaan uskaltaisi ajaa saati sitten pystyisi ostamaan pakun täyteen lithiumia. Ei taida 100keur riittää akkuihin jos ostaa auton täyteen?
Yhden-kahden akun takia tuskin kannattaa rullata saksaan asti? Alvi säästö muutaman satasen niin 3vrk reissu kuluineen ei oikein kata tätä?
 
Tuo siirtohinta on hyvä huomioida tosiaan laskelmissa, kannattavuusraja laskee vähän alemmaksi vai mitä?

EDIT vastasitkin samantien

Nämä järjestelmäthän käsittääkseni vaatii älykkään automaation jotta saisi laskennalliset hyödyt irti, se kai vaatii sähkötaulujen yms uusinnat ja jonkun tekemään koodaukset? Mukana pitäisi olla sähkön hintaennuste seuraavan vuorokauden ajalle jotta esim. akkusähkö hyödynnettäisiin silloin kun on kalleinta ja paneelien tuotto vähäisintä. Aika monimutkainen yhtälö jossa monta muuttujaa.
Olen jo raspilla ja pythonilla rakentanut LVV ja MLP:n ohjaukset. Eli pörssisähköstä parsitaan sopiva määrä tunteja. LVV:ssä lasketaan montako tuntia tarvitaan että saavutetaan tavoite lämpö. Kerran viikossa sitten ajetaan niin kuumaksi että legionella riski poistuu. Maalämmössä sitten lasketaan montako tuntia dT tarvitsee pumpun käyntiä, nämä sitten haetaan halvimman mukaan (ja muita ehtoja kuten että dT vaikuttaa siihen montako tuntia voi olla putkeen pumppu päällä). Ehtoja on aika paljon, mutta ei se ollut vaikea tehdä. Vaikka ennen tätä en ollut pythonilla tehny mitään, enkä ole ammatikseni ikinä koodaillut excel makroja isompaa.
Tästä olisi todella helppo laajentaa koska ladata akkua ja koska purkaa akkua.

EDIT: Lisätään sen verran että tosiaan haen myös sääennusteen ja lasken siitä seuraavan vuorokauden lämmitystarpeen.
 
Jahas, helmikuu ja oma järjestelmä pääsi jo piikkaamaan liki 50% teholla. Tänään syntyi yli 7 kWh omaa tuotantoa. Tammikuussa oli koko kuukauden aikana 30kWh ja joulukuussa 15kWh. Helmikuun alusta alkaen jo 09.30 - 09-50 välissä alkaa ensimmäiset hattiwatit irrota.
Noin 5,2kWh paneelikenttä ja aikalailla parhaimpaan auringon paistosuuntaan päin 28 asteen kulmassa katolla. Noin luokkaa 60.2 leveyspiirin tasolla.

Edit: 14.2. kello 09.40 mennessä kuukausitason tuotanto 54kWh. Tänään alkoi watit nousta jo 8.25 aikaan, eli tunnin aiemmin kuin 2.2.

Edit helmikuun lopussa: 27.2. tullut 119 kWh edestä sähköä kuukauden aikana. Ero tammikuuhun ja joulukuuhun on älytön. Päivän tehot näin kuun lopussa ovat +3kWh nurkissa. Eli aurinko on vielä sen verran matalalla, jotta 30 asteen kattokulma ja auringon matala "lentokorkeus" vielä jarruttavat täysteholle pääsyä. Tuo 3kWh on jo hyvä lisä IVLP lämmityksellä toimivan talon noin 5kWh keskimääräiseen kulutuspiikkiin päivällä. Vähän pakkasesta riipuen 7-9 kWh kulutus enimmillään. Vähimmillään 2 kWh.
Paneelit on jaettu kahteen piiriin ja nyt laitteen käppyröistä näkee, että tämä oli oikea ratkaisu. Vaikka ovat samalla lappeella samaan suuntaan. Naapuruston muutama puu pudottaa +1kWh pois yhden kentän tuotosta osuessaan kenttään. Tämän näkee PV piirikohtaisesta datasta. Tuolla jaolla saa aikaan muutaman kilowatin enemmän, juuri tähän aikaan vuodesta kun kysyntää olisi eniten ja tarjontaa (aurinkoa) vähiten.
 
Viimeksi muokattu:
Tänne tulossa Aurinkotehoa.fi huyndai 405W x18 setti 12ke alvilla.
Ovat tulossa ensiviikolla asentamaan. Vielä kuitenkin lunta jonkiverran katolla?
 
Tänne tulossa Aurinkotehoa.fi huyndai 405W x18 setti 12ke alvilla.
Ovat tulossa ensiviikolla asentamaan. Vielä kuitenkin lunta jonkiverran katolla?

Sulla varmaan peltikatto eikä tiilikatto, niin ei merkitystä silloin niin? Kunhan lumet saa harjattua pois.
 
Mielenkiintoista. Meillä myös tiilikatto ja asennus arviolta maalis-huhtikuussa, kun lumet sulanneet. Voinee tiiletkin olla jäätyneet meinaa toisia vasten?
Tiilet ovat jäätyneet ainakin täällä Kuopion seudulla toisiinsa kiinni, ei ollut mitään asiaa sinne repimään niitä irti toisistaan. Ehkä jos olisi lämmitellyt jollain toholla niin sitten olisi voinut onnistua?
 
Tohon käyttöä veikkaisin itsekin.
Täällä noin juomalasin korkeudelta lunta vielä katolla. Ensiviikolla pitäisi sitten föhn tuulen puhaltaa.
No, itse nuo varmaan tietävät mitä tekevät ja vastuu heillä.

Edit. Autolla ei ainakaan mitään asiaa takapihalle.
Aurausvalli ja muutenkin lunta takapihalla.
 
Viimeksi muokattu:
Olisi tarkoitus laittaa pari paneelia mökin katolle ja simppeli akku/invertteri sisätiloihin. Mietin miten johdot vetäisi sisään. Reikä tarvii tietty tehdä mutta miten sen eristäisi? Jokin putki joka sulkee seinärakenteet ja josta johdot juuri mahtuvat läpi? Sitten tiivistää johtojen ja putken välisen tilan jollain joka on vielä mahdollista purkaakin (vähemmän tiukalla tavaralla kuin esim. sikaflex). Ja putki vinoon jotta vesi ei valu sisälle.
 
Onhan niitä valmiita piuhojen läpivientejä olemassa. Pirun kalliita vaan esim noi katon läpi vievät sarjat.

Putkella jos viet läpi niin laita oikeasti reilusti liian iso putki. Ihan pirun hankala työntää piuha läpi jostain vähän piuhaa isommasta putkesta ja sen tiivistäminen on myös hankalampi. Eli joku 3x2,5mmj niin vähintään 10-20mm isompi putki on ihan ehdoton minimi. Oma putki oli noin 30mm isompi. Mietin kanssa että haluan purkaa joskus, mutta lopulta totesin että miksi minun elämän aikana? Joten vedin uretaania putkeen ja päätyyn uv:tä kestävän silikoonin(tai mikä olikaan massa?).
 
Onhan niitä valmiita piuhojen läpivientejä olemassa. Pirun kalliita vaan esim noi katon läpi vievät sarjat.

Putkella jos viet läpi niin laita oikeasti reilusti liian iso putki. Ihan pirun hankala työntää piuha läpi jostain vähän piuhaa isommasta putkesta ja sen tiivistäminen on myös hankalampi. Eli joku 3x2,5mmj niin vähintään 10-20mm isompi putki on ihan ehdoton minimi. Oma putki oli noin 30mm isompi. Mietin kanssa että haluan purkaa joskus, mutta lopulta totesin että miksi minun elämän aikana? Joten vedin uretaania putkeen ja päätyyn uv:tä kestävän silikoonin(tai mikä olikaan massa?).

Hyvä ajatus toi putken ylimitoittaminen. Olisin varmaan just mitoittanut millimetreillä ja eihän sinne tosiaan mene silloin mitään eristettä.
 
Mitä mieltä... paikallisella myyjällä ei ole tarjota kuin soliksen, froniuksen ja huawein inverteriä (Growatti olisi kiinnostanut, mutta ei saatavilla). Fornius hemmetin kallis investointi, toisaalta olisi paras, mutta hinta ei houkuta, joten jäljelle jää Huawei ja Solis. Huaweilta saatavilla hybridi-inverteri (HUAWEI SUN2000-8KTL-M1 8KW) ja solikselta perus 8kw inverteri ilman hybridiominaisuutta. Hintaeroa ei paljoa ole, mutta onko kenelläkään kokemusta Huaweista? Kumpi parempi? Huawein käyttöympäristö/appi kuuleman olisi sekavampi, kuin Soliksen ja hintaa vähän enempi.
 
Onhan niitä valmiita piuhojen läpivientejä olemassa. Pirun kalliita vaan esim noi katon läpi vievät sarjat.

Putkella jos viet läpi niin laita oikeasti reilusti liian iso putki. Ihan pirun hankala työntää piuha läpi jostain vähän piuhaa isommasta putkesta ja sen tiivistäminen on myös hankalampi. Eli joku 3x2,5mmj niin vähintään 10-20mm isompi putki on ihan ehdoton minimi. Oma putki oli noin 30mm isompi. Mietin kanssa että haluan purkaa joskus, mutta lopulta totesin että miksi minun elämän aikana? Joten vedin uretaania putkeen ja päätyyn uv:tä kestävän silikoonin(tai mikä olikaan massa?).
Valmisratkaisu kaapelin läpivientiin on päälle satkun, eli ei ilmaista, mutta jos on vimpan päälle siisti katto ja/tai mökki, niin valmisratkaisu on tietysti siisti ja noitahan saa eri värisinä ja eri kattomateriaaleille. Jos tekee itse, niin noistahan voi myös kopioida idean.

Eli läpivientisarja (esim. pelti-/huopakatolle) ja läpivientikumi kaapelille:
 
Mitä mieltä... paikallisella myyjällä ei ole tarjota kuin soliksen, froniuksen ja huawein inverteriä (Growatti olisi kiinnostanut, mutta ei saatavilla). Fornius hemmetin kallis investointi, toisaalta olisi paras, mutta hinta ei houkuta, joten jäljelle jää Huawei ja Solis. Huaweilta saatavilla hybridi-inverteri (HUAWEI SUN2000-8KTL-M1 8KW) ja solikselta perus 8kw inverteri ilman hybridiominaisuutta. Hintaeroa ei paljoa ole, mutta onko kenelläkään kokemusta Huaweista? Kumpi parempi? Huawein käyttöympäristö/appi kuuleman olisi sekavampi, kuin Soliksen ja hintaa vähän enempi.

Vaikkakin akkujen takaisinmaksuajat ovat mitä ovat, ostaisin hybridikyvykkään invertterin jos hintaero on vaatimaton. katsoinkin tuon mainitsemasi mallin manuaalia ja siellä oli tosiaan erilliset BAT+ ja BAT- terminaalit pohjassa. Hintaero syntynee tästä ominaisuudesta.
Soliksen äppi, siitä on kokemusta. Ei kovin sekava, mielestäni. sen kansa voisi useampaakin paneelistoa seurata. Tuo hierarkiaan "turhaan" ylätason, muttei se käyttöä haittaa.
Webpalvelussa voi sitten tietokoneen kautta katsoa PV piirikohtaista tuottoa, kunhan itse määrittelee piirin paneelit ja paneelien tekniset ominaisuudet (se ei ihan 5 minuutin homma ollut, koska termit ja lyhenteet olivat paneelivalmistajalla ja pilvipalvelulla hieman erilaiset. Piti tutustua määreisiin ensin yleisellä tasolla ja sitten tehdä johtopäätökset mikä on mikäkin).
Tuo on kätevä itselleni, kun haluan nähdä minkä verran varjot vaikuttavat. Ja jo nyt olen nähnyt mittadatasta, että eroa syntyy. Tänään paneeleilla oli 2-3 cm huntu lunta päällä, huomasi hyvin kuinka toinen PV-piiri suli auki nopeammin.
 
Mitä mieltä... paikallisella myyjällä ei ole tarjota kuin soliksen, froniuksen ja huawein inverteriä (Growatti olisi kiinnostanut, mutta ei saatavilla). Fornius hemmetin kallis investointi, toisaalta olisi paras, mutta hinta ei houkuta, joten jäljelle jää Huawei ja Solis. Huaweilta saatavilla hybridi-inverteri (HUAWEI SUN2000-8KTL-M1 8KW) ja solikselta perus 8kw inverteri ilman hybridiominaisuutta. Hintaeroa ei paljoa ole, mutta onko kenelläkään kokemusta Huaweista? Kumpi parempi? Huawein käyttöympäristö/appi kuuleman olisi sekavampi, kuin Soliksen ja hintaa vähän enempi.
Itellä oli mielessä et olisin Froniuksen invertterin laittanu viime syksynä. Ei olle saatavilla joten sorruin tähän kiinalaiseen Solikseen. Ostin hybridi soliksen, 8 kW, akkuja voi tulevaisuudessa lisäillä jos siltä tuntuu. Tosin sen 3-5000€ ottaa nyt heti kättelyssä jos haluaa et joku vempain et ees hetken jaksaa pörissä.

Jos joku haluaa 8kW hybridi solis invertterin, on torissa myynnissä tällä hetkellä 3200€ hintaan.

Aattelin nyt jos saisin ton kaupan niin siirtyisin nyt sit kuitenkin siihen Froniuksen invertteriin ilman akku optiota.

Saatavuus edelleenkin aika heikko mutta Onniselle tulee ehkä n. kuukauden kuluttua erä. Voi olla et menee aika kuumille kiville. Sähkönhinta edelleen aika korkee jos vertaa siihen mistä hinnoista se lähti raketoimaan. Kevät tulee hiljakseen tuolta kulman takaa, aurinko alkaa paistelee niin tietää monelle paneelipojalle hommia ja niille joilla paneelit jo on katolla, ihan hyvän korvauksen saa kuukautta kohi
 

Statistiikka

Viestiketjuista
300 094
Viestejä
5 115 058
Jäsenet
81 760
Uusin jäsen
Peltmi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom