Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Hyvä kun lisäilet kuitenkin väitteidesi perään "kuvittelen", minä taas voin sanoa, että tiedän koska minulla on tuollainen järjestelmä. Eli minulla sattuu olemaan Froniuksen Gen24 invertteri, automaattinen Enwitecin verkonvaihtoboksi, mittapuullasi järjettömästi paneelitehoa, BYD-akusto ja vielä Froniuksen Wattpilot -autolaturi. Oikein tyytyväinen olen ja takaisinmaksuaikakin vaikuttaa ihan hyväksyttävältä, varsinkin kun mukana on omavaraisuus sähkökatkoista, testattu on! Kesällä tuli hyvin tuottoa 05-22.30 välillä ja syksyllä, keväällä ja sateisellakin säällä pärjää hyvin toisin kuin alimittaisella järjestelmällä. 3,4kW max. tehoilla kestäisi sähköauton lataus aivan liian kauan.Meillä paneelit ei ole ihan tohon suuntaan optimoitu. Noin 15:00 on huipputuotto ja puusto tulee eteen joskus 19 aikoihin niin että teho romahtaa.
4,5kwp setti työnsi kuumana kesäilmana 3,4kw/h useamman tunnin / päivä. Eli kyllä tuolla teoriassa autoa lataisi. Ongelma vaan on siinä että pienikin pilvi niin teho kyykkää ja otetaan verkosta tilalle sähköä.
Pitäisi olla joku tosi fiksu autolaturi joka seuraisi paneelien tuottoa ja sitä mukaan säätäisi latauta. En ole tälläistä nähnyt ja kuvittelen että hinta on takaisinmaksultaan järjetön.
EDIT Piti katsoa ihan dataa ja huipputuoto osuu 12-16 väliin.
Yhdellä tutulla on vähän samantyylinen systeemi. Kyseinen tuttu touhuaa työkseen varavoimajärjestelmien kanssa joten kuulemma välillä tulee vastaan vähän käytettyjä akkuja ja muita romuja ilmaiseksi niin hänellä on ihan järjetön kasa akkuja (kymmeniä sellaisia kaljalaatikon kokoisia) piharakennuksessa ja tottakai verkonvaihtosysteemit ja viimeksi kun juttelin niin oli laittamassa lisää paneelia katolle että on kohta suurimman ajan vuodesta aikalailla omavarainen sähkön kanssa. Vaihtoi juuri sähköautoonkin kun lataus on kuulemma nykyään ilmaista kun akuissa riittää puhtia vaikka olisi pidempiäkin huonon ilman kausia.Hyvä kun lisäilet kuitenkin väitteidesi perään "kuvittelen", minä taas voin sanoa, että tiedän koska minulla on tuollainen järjestelmä. Eli minulla sattuu olemaan Froniuksen Gen24 invertteri, automaattinen Enwitecin verkonvaihtoboksi, mittapuullasi järjettömästi paneelitehoa, BYD-akusto ja vielä Froniuksen Wattpilot -autolaturi. Oikein tyytyväinen olen ja takaisinmaksuaikakin vaikuttaa ihan hyväksyttävältä, varsinkin kun mukana on omavaraisuus sähkökatkoista, testattu on! Kesällä tuli hyvin tuottoa 05-22.30 välillä ja syksyllä, keväällä ja sateisellakin säällä pärjää hyvin toisin kuin alimittaisella järjestelmällä. 3,4kW max. tehoilla kestäisi sähköauton lataus aivan liian kauan.
Nämä laitteet toimii vieläpä hienosti yhteen, autolaturi ymmärtää aurinkosähkön päälle ja voi automaattisesti säätää latausta 1,4kW 1-vaihe - 11kW 3-vaihe välillä. Ymmärtää myös akun päälle, osaa käyttää tätä puskurina määritellyllä tavalla, voi pistää tilaan jossa ei käytä verkkosähköä autoon ollenkaan. Sisältääpi vielä dynaamisen kuormanhallinan kun on Fronius invertteri ja SmartMeter. Lisäksi akusto mahdollistaa hienosti jouston, eli vaikka tulee hetkiä jolloin aurinko paistaa heikommin niin otetaan akusta, taas kun paistaa yli kodin ja auton tarpeen, laitetaan akkuun. Ja tosiaan vielä omavaraisuus tuohon mukaan pitkäksikin aikaa. Ja koko järjestelmän hinta niin pieni %-osuus talon hinnasta etten ole sitä sen enempää murehtinut. Ainiin, ja integroituu hienosti vielä taloautomaatioon. Eipä mulla muuta, jatkakaa mielenkiintoista keskustelua![]()
Kuulostaa mielenkiintoiselta! Kiinnostaa enemmän takaisinmaksuaika, olen pitänyt noita systeemejä turhan kalliina hyötyyn nähden. Mutta vähän heräsi kiinnostus...Hyvä kun lisäilet kuitenkin väitteidesi perään "kuvittelen", minä taas voin sanoa, että tiedän koska minulla on tuollainen järjestelmä. Eli minulla sattuu olemaan Froniuksen Gen24 invertteri, automaattinen Enwitecin verkonvaihtoboksi, mittapuullasi järjettömästi paneelitehoa, BYD-akusto ja vielä Froniuksen Wattpilot -autolaturi. Oikein tyytyväinen olen ja takaisinmaksuaikakin vaikuttaa ihan hyväksyttävältä, varsinkin kun mukana on omavaraisuus sähkökatkoista, testattu on! Kesällä tuli hyvin tuottoa 05-22.30 välillä ja syksyllä, keväällä ja sateisellakin säällä pärjää hyvin toisin kuin alimittaisella järjestelmällä. 3,4kW max. tehoilla kestäisi sähköauton lataus aivan liian kauan.
Nämä laitteet toimii vieläpä hienosti yhteen, autolaturi ymmärtää aurinkosähkön päälle ja voi automaattisesti säätää latausta 1,4kW 1-vaihe - 11kW 3-vaihe välillä. Ymmärtää myös akun päälle, osaa käyttää tätä puskurina määritellyllä tavalla, voi pistää tilaan jossa ei käytä verkkosähköä autoon ollenkaan. Sisältääpi vielä dynaamisen kuormanhallinan kun on Fronius invertteri ja SmartMeter. Lisäksi akusto mahdollistaa hienosti jouston, eli vaikka tulee hetkiä jolloin aurinko paistaa heikommin niin otetaan akusta, taas kun paistaa yli kodin ja auton tarpeen, laitetaan akkuun. Ja tosiaan vielä omavaraisuus tuohon mukaan pitkäksikin aikaa. Ja koko järjestelmän hinta niin pieni %-osuus talon hinnasta etten ole sitä sen enempää murehtinut. Ainiin, ja integroituu hienosti vielä taloautomaatioon. Eipä mulla muuta, jatkakaa mielenkiintoista keskustelua![]()
Kuulostaa mielenkiintoiselta! Kiinnostaa enemmän takaisinmaksuaika, olen pitänyt noita systeemejä turhan kalliina hyötyyn nähden. Mutta vähän heräsi kiinnostus...
BYDin akut taitaa olla jossain 5-10keur välissä riippuen kapasiteetista? Joskus laskin että 11kwh paketti 9000eur hinnalla ja 90% kapasiteetin käytöllä pääsisi 6,6c/kwh tasoon 6000 lataus/purku syklillä. Se alkaa olemaan aika siedettävä, mutta ton akun lisäksi tarvitaan sitten joku äly ohjaamaan sitä akkua. Omat invertterit ei osaa ohjata akkua, joten invertterit pitäisi uusia. Tähän päälle sitten paneelit(lisää tehoa) niin en päässyt millään laskutavalla alle 10c/kwh. Eli tämä pitäisi tehdä ihan vain omavaraisuuden vuoksi katsomatta hintalappua?
Täällä on digitaalinen kellokytkin ohjelmoitu niin, että lämminvesivaraaja lämmittää ~3.5 tuntia. Aloittaa hieman ennen puolta päivää kun aurinko alkaa olla korkeimmillaan. Ideana on yksinkertaisella tavalla hyödyntää mahdollisimman paljon aurinkopaneeleita veden lämmityksessä.
Tuo ensimmäinen tarjous päivittyi tuon Froniuksen osalta Growattiin, eliKävin tarjouksia läpi, ja tässä taitaa olla halvimmat. Kaikki tarjoukset ovat 16 paneelilla ja hinta kotitalousvähennyksen jälkeen.
Jinko Solar 420 Wp +Fronius Symo 6 kW. 8147,6 €.
ZNShine 400 Wp + Fronius Symo 6.0-3-M. 8231,5 €.
Hyundai HiE 430 Wp + Sofar Solar 8.8 KTLX-G3. 8561,6 €.
ZNShine 400 Wp + Sofar Solar 6.6. 8652 €.
Loput tarjoukset onkin sitten yli 9 k€. Millaisia ajatuksia nämä paketit herättävät? Onko joku ylitse muiden tai joku ehdoton ei?
Jinko Tiger Neo N-type 54HL4-B 420 Wp aurinkopaneeli on tyylikäs, väriltään täysin musta (all-black) yksikiteinen Half Cut aurinkopaneeli. Laadukas moduulitekniikka tarjoaa erinomaista tehokkuutta ja pitkän aikavälin luotettavuutta. Takuu 25/30 vuotta. Valmistettu Kiinassa.
N-tyypin paneeli
- Huomattavasti parempi takuu
- materiaalitakuu 25 vuotta ja tuottotakuu 30 vuotta.
- Parempi lämpötilan kesto
- Hyötysuhde alenee vähemmän korkeissa lämpötiloissa.
- Tuotto 30 vuodenkin päästä vielä 87,4%
- aikaisemmalla perinteisellä p-tyypillä 25 vuotta sekä 84,8%
- Huomattavasti parempi sietokyky valon aiheuttamalle rappeumalle.
- vanhemmalla p-tyypin paneelilla rappeuma alkaa heti ja on uutenakin jo noin 3%.
Uusi shingled-rakenne
Hyundain käyttämä uutuus, shingled-rakenne, hyödyntää aurinkopaneelin pinta-alan tehokkaasti. Paneelissa olevat aurinkokennot on leikattu ohuiksi viipaleiksi ja limitetty hiukan toistensa päälle, jolloin kennojen väliin ei jää tuottamatonta pintaa. Lopputuloksena on myös kaunis yhtenäinen täysin musta ulkoasu.
25 vuoden tuote- ja tuotantotakuu
Vakavarainen Hyundai takaa aurinkopaneeliensa korkean laadun myöntämällä niille 25 vuoden tuotetakuun sekä tuotantotakuun. Hyundain HiE-aurinkopaneeleissa on 25 vuoden kuluttua vähintään 84,8 % tehoa jäljellä.
Tämä on varmaan yksi tunnetuimmista... En tiedä muita vastaavia.Meillä paneelit ei ole ihan tohon suuntaan optimoitu. Noin 15:00 on huipputuotto ja puusto tulee eteen joskus 19 aikoihin niin että teho romahtaa.
4,5kwp setti työnsi kuumana kesäilmana 3,4kw/h useamman tunnin / päivä. Eli kyllä tuolla teoriassa autoa lataisi. Ongelma vaan on siinä että pienikin pilvi niin teho kyykkää ja otetaan verkosta tilalle sähköä.
Pitäisi olla joku tosi fiksu autolaturi joka seuraisi paneelien tuottoa ja sitä mukaan säätäisi latauta. En ole tälläistä nähnyt ja kuvittelen että hinta on takaisinmaksultaan järjetön.
EDIT Piti katsoa ihan dataa ja huipputuoto osuu 12-16 väliin.
Ei kannata ostaa kalliita akkuja.Laskeskelin myös jokin aika sitten akkujen kannattavuutta ja jopa siltä kantilta, että pörssin yösähköllä lataisi ja päivällä möisi verkkoon. Vaikka kaikki tarvittavat vermeet löytyisi nurkista, niin en saanut millään yhdistelmällä hommaa kannattavaksi.
Ongelmaksi tuli siis juuri tuo latauskertojen määrä. Mitenkään lataus/purkusyklien määrää per vuorokausi ei saa yli yhden vuorokautta kohti. Usein ei saa tuotakaan. Ehkä 200 sykliä saisi vuodessa. Eli jos akut kestävät 6000 sykliä, niin tuo tulisi täyteen 30 vuodessa. En mitenkään usko, että kuitenkaan kestäisivät yli 10 vuotta.
Ainut millä tuon voisi tosiaan saada kannattavaksi olisi, että saisi hirveät kasat niitä romuakkuja, joilla saisi vedettyä vaikka muutaman sata sykliä.
Nuo server-rack akut ovat aika optimaalinen tapa rakentaa kotisysteemiä - niitä voi pistää rinnakkain useita + jos autotallissa / missälie huoltotilassa on tilaa räkille, noita on helppo lisätä myöhemmin lisää (kunhan lattian kantavuus riittää...).
Pakkaselle noita ei saa päästää - tai sitten niille pitää asentaa jotkut lämmittimet. Sinänsä nuo kestävät kyllä pakkasessa säilytystä, mutta niitä ei voi ladata lainkaan jos ne ovat pakkasella.Varmaan vaatii lämpimän tilan nämä eli kuivaan mutta lämmittämättömään varastoon ei varmaan voi rakentaa noista?
Onko maksimituotto oikeasti vain tuon 3.4kw/h? kyllä vehkeestä optimikelillä pitäisi irrota tuo 4.5kw/hMeillä paneelit ei ole ihan tohon suuntaan optimoitu. Noin 15:00 on huipputuotto ja puusto tulee eteen joskus 19 aikoihin niin että teho romahtaa.
4,5kwp setti työnsi kuumana kesäilmana 3,4kw/h useamman tunnin / päivä. Eli kyllä tuolla teoriassa autoa lataisi. Ongelma vaan on siinä että pienikin pilvi niin teho kyykkää ja otetaan verkosta tilalle sähköä.
Pitäisi olla joku tosi fiksu autolaturi joka seuraisi paneelien tuottoa ja sitä mukaan säätäisi latauta. En ole tälläistä nähnyt ja kuvittelen että hinta on takaisinmaksultaan järjetön.
EDIT Piti katsoa ihan dataa ja huipputuoto osuu 12-16 väliin.
Pakkaselle noita ei saa päästää - tai sitten niille pitää asentaa jotkut lämmittimet. Sinänsä nuo kestävät kyllä pakkasessa säilytystä, mutta niitä ei voi ladata lainkaan jos ne ovat pakkasella.
Kuuma kesäilma ei ole optimaalinen keli... Paneeleiden tuotto putoaa jos ne käyvät liian kuumana.Onko maksimituotto oikeasti vain tuon 3.4kw/h? kyllä vehkeestä optimikelillä pitäisi irrota tuo 4.5kw/h
En ole sitä väittänytkään. Kirjoitin tuohon optimikeli ja sinä vedät jotain kuumaa kesäilmaa hatusta? Osaatko lukea?Kuuma kesäilma ei ole optimaalinen keli... Paneeleiden tuotto putoaa jos ne käyvät liian kuumana.
Alkuperäisessä viestissä puhuttiin kesäkuumasta, jolloin on ihan normaalia että jäädään parikymmentä pinnaa maksimeista.En ole sitä väittänytkään. Kirjoitin tuohon optimikeli ja sinä vedät jotain kuumaa kesäilmaa hatusta? Osaatko lukea?
Kompassi ei näytä oikeaa suuntaa, koska eranto:Omat paneelit on suuntaan 172 ja katon kaltevuus 37 astetta, puhelimen kompassilla katsottuna.
Kuten kirjoitin: " 4,5kwp setti työnsi kuumana kesäilmana 3,4kw/h useamman tunnin / päivä. "Onko maksimituotto oikeasti vain tuon 3.4kw/h? kyllä vehkeestä optimikelillä pitäisi irrota tuo 4.5kw/h
Uskaltaako noita paneeleita sulattaa liruttamalla kädenlämpöistä vettä niiden päälle? Aika hyvin suojakeleillä sulavat, mutta nyt on jäänyt jonkin verran jäisiä kökkäreitä muutaman paneelin päälle.
Lasia ei pääsääntöisesti kannata alkaa sulattaa lämpöisellä vedellä, voi olla että kestää, mutta voi olla että ei. Todennäköisesti kestää, mutta risk/reward huonoUskaltaako noita paneeleita sulattaa liruttamalla kädenlämpöistä vettä niiden päälle? Aika hyvin suojakeleillä sulavat, mutta nyt on jäänyt jonkin verran jäisiä kökkäreitä muutaman paneelin päälle.
Mielenkiintoinen löytö. Sopis hyvin varaston/tallin räkkiin pari tuollaista. Onko tullut vastaan millä noita ohjata ja invertoida? Omat mikrot kun ei osaa akkuihin ajaa sähköä.Ei kannata ostaa kalliita akkuja.
Nuo server-rack akut ovat aika optimaalinen tapa rakentaa kotisysteemiä - niitä voi pistää rinnakkain useita + jos autotallissa / missälie huoltotilassa on tilaa räkille, noita on helppo lisätä myöhemmin lisää (kunhan lattian kantavuus riittää...).
![]()
Hochwertige Pylontech » Produkte online kaufen
Produkte von Pylontech ✔ Einfache Montage und Bedienung ✔ schnelle Lieferung ✔ Kostenloser Experten-Service ➤ Jetzt online kaufen!solarspeicher24.de
Mielenkiintoinen löytö. Sopis hyvin varaston/tallin räkkiin pari tuollaista. Onko tullut vastaan millä noita ohjata ja invertoida? Omat mikrot kun ei osaa akkuihin ajaa sähköä.
EDIT: Näköjään can-bussilla keskustelevat. Löytyykö tätä standardia jostain? Äkkiähän tuohon kyhäilis oman ohjaimen kunhan sitten keksii laturin/invertterin... Ajatus siis olisi että halpoja tunteja auringosta ei työnnettäis verkkoon ja sama sitten talvella. Eli akkua ladattaisiin halpoina tunteina pörssisähköstä ja käytettäisiin kalliimpina...
Mulla on sellainen tunne että aurinko jo tuulivoimaa löytyy sen verran että ensi kesänä aurinkoisina hetkina harvoin sähkö maksaa hirveän korkeita hintoja.Millä ihmeen laskennalla näistä(kään) saa kannattavan? Hinta tuolla sivulla on ALV0-hinta ja vaikka laskee Saksan ALV:n mukaan, niin hintaa kWh:lle tulee reipas 400e. Aika ruhtinaaliset erot pitäisi pörssisähkön hinnassa olla halvin vs. kallein, että tuosta jotain järkevää saisi. Monenakohan päivänä vuodessa päästään edes yli 50snt/kwh eroon pörssisähkössä halvimpien ja kalleimpien tuntien osalta...
Varsinkin, kun sähköä myydessä saa sen pörssisähkön alv0 hinnan ja aurinkoiset tunnit sattuvat väistämättä niihin piikkihintoihin.
Jos systeemin saisi 3000eur (sisältää kaiken!)
Tällöin kwh hinta olisi 10,89c/kwh
Miksi Saksan alvi pitäisi laskea mukaan? Otat pakun, menet saksaan ja ostat peräkontin täyteen akkuja. Saksassa aurinkovehkeet ovat 1.1.2023 alkaen alvittomia.Millä ihmeen laskennalla näistä(kään) saa kannattavan? Hinta tuolla sivulla on ALV0-hinta ja vaikka laskee Saksan ALV:n mukaan, niin hintaa kWh:lle tulee reipas 400e.
Olen jo raspilla ja pythonilla rakentanut LVV ja MLP:n ohjaukset. Eli pörssisähköstä parsitaan sopiva määrä tunteja. LVV:ssä lasketaan montako tuntia tarvitaan että saavutetaan tavoite lämpö. Kerran viikossa sitten ajetaan niin kuumaksi että legionella riski poistuu. Maalämmössä sitten lasketaan montako tuntia dT tarvitsee pumpun käyntiä, nämä sitten haetaan halvimman mukaan (ja muita ehtoja kuten että dT vaikuttaa siihen montako tuntia voi olla putkeen pumppu päällä). Ehtoja on aika paljon, mutta ei se ollut vaikea tehdä. Vaikka ennen tätä en ollut pythonilla tehny mitään, enkä ole ammatikseni ikinä koodaillut excel makroja isompaa.Tuo siirtohinta on hyvä huomioida tosiaan laskelmissa, kannattavuusraja laskee vähän alemmaksi vai mitä?
EDIT vastasitkin samantien
Nämä järjestelmäthän käsittääkseni vaatii älykkään automaation jotta saisi laskennalliset hyödyt irti, se kai vaatii sähkötaulujen yms uusinnat ja jonkun tekemään koodaukset? Mukana pitäisi olla sähkön hintaennuste seuraavan vuorokauden ajalle jotta esim. akkusähkö hyödynnettäisiin silloin kun on kalleinta ja paneelien tuotto vähäisintä. Aika monimutkainen yhtälö jossa monta muuttujaa.
Noin luokkaa 60.2 leveyspiirin tasolla.
Tänne tulossa Aurinkotehoa.fi huyndai 405W x18 setti 12ke alvilla.
Ovat tulossa ensiviikolla asentamaan. Vielä kuitenkin lunta jonkiverran katolla?
On kyllä tiilikatto.
Tiilet ovat jäätyneet ainakin täällä Kuopion seudulla toisiinsa kiinni, ei ollut mitään asiaa sinne repimään niitä irti toisistaan. Ehkä jos olisi lämmitellyt jollain toholla niin sitten olisi voinut onnistua?Mielenkiintoista. Meillä myös tiilikatto ja asennus arviolta maalis-huhtikuussa, kun lumet sulanneet. Voinee tiiletkin olla jäätyneet meinaa toisia vasten?
Sain tuoltakin tarjouksen, Hyundai 430W x 16 kpl + SofarSolar 8.8KTLX invertteri 11150 €.Tänne tulossa Aurinkotehoa.fi huyndai 405W x18 setti 12ke alvilla.
Ovat tulossa ensiviikolla asentamaan. Vielä kuitenkin lunta jonkiverran katolla?
Onhan niitä valmiita piuhojen läpivientejä olemassa. Pirun kalliita vaan esim noi katon läpi vievät sarjat.
Putkella jos viet läpi niin laita oikeasti reilusti liian iso putki. Ihan pirun hankala työntää piuha läpi jostain vähän piuhaa isommasta putkesta ja sen tiivistäminen on myös hankalampi. Eli joku 3x2,5mmj niin vähintään 10-20mm isompi putki on ihan ehdoton minimi. Oma putki oli noin 30mm isompi. Mietin kanssa että haluan purkaa joskus, mutta lopulta totesin että miksi minun elämän aikana? Joten vedin uretaania putkeen ja päätyyn uv:tä kestävän silikoonin(tai mikä olikaan massa?).
Valmisratkaisu kaapelin läpivientiin on päälle satkun, eli ei ilmaista, mutta jos on vimpan päälle siisti katto ja/tai mökki, niin valmisratkaisu on tietysti siisti ja noitahan saa eri värisinä ja eri kattomateriaaleille. Jos tekee itse, niin noistahan voi myös kopioida idean.Onhan niitä valmiita piuhojen läpivientejä olemassa. Pirun kalliita vaan esim noi katon läpi vievät sarjat.
Putkella jos viet läpi niin laita oikeasti reilusti liian iso putki. Ihan pirun hankala työntää piuha läpi jostain vähän piuhaa isommasta putkesta ja sen tiivistäminen on myös hankalampi. Eli joku 3x2,5mmj niin vähintään 10-20mm isompi putki on ihan ehdoton minimi. Oma putki oli noin 30mm isompi. Mietin kanssa että haluan purkaa joskus, mutta lopulta totesin että miksi minun elämän aikana? Joten vedin uretaania putkeen ja päätyyn uv:tä kestävän silikoonin(tai mikä olikaan massa?).
Mitä mieltä... paikallisella myyjällä ei ole tarjota kuin soliksen, froniuksen ja huawein inverteriä (Growatti olisi kiinnostanut, mutta ei saatavilla). Fornius hemmetin kallis investointi, toisaalta olisi paras, mutta hinta ei houkuta, joten jäljelle jää Huawei ja Solis. Huaweilta saatavilla hybridi-inverteri (HUAWEI SUN2000-8KTL-M1 8KW) ja solikselta perus 8kw inverteri ilman hybridiominaisuutta. Hintaeroa ei paljoa ole, mutta onko kenelläkään kokemusta Huaweista? Kumpi parempi? Huawein käyttöympäristö/appi kuuleman olisi sekavampi, kuin Soliksen ja hintaa vähän enempi.
Itellä oli mielessä et olisin Froniuksen invertterin laittanu viime syksynä. Ei olle saatavilla joten sorruin tähän kiinalaiseen Solikseen. Ostin hybridi soliksen, 8 kW, akkuja voi tulevaisuudessa lisäillä jos siltä tuntuu. Tosin sen 3-5000€ ottaa nyt heti kättelyssä jos haluaa et joku vempain et ees hetken jaksaa pörissä.Mitä mieltä... paikallisella myyjällä ei ole tarjota kuin soliksen, froniuksen ja huawein inverteriä (Growatti olisi kiinnostanut, mutta ei saatavilla). Fornius hemmetin kallis investointi, toisaalta olisi paras, mutta hinta ei houkuta, joten jäljelle jää Huawei ja Solis. Huaweilta saatavilla hybridi-inverteri (HUAWEI SUN2000-8KTL-M1 8KW) ja solikselta perus 8kw inverteri ilman hybridiominaisuutta. Hintaeroa ei paljoa ole, mutta onko kenelläkään kokemusta Huaweista? Kumpi parempi? Huawein käyttöympäristö/appi kuuleman olisi sekavampi, kuin Soliksen ja hintaa vähän enempi.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.