Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Juomatilaaja]

Kaiken muun ohella pitää myös muistaa, että ostettava kohde käy lähtökohtaisesti yleensä max 70 %:sti vakuudeksi otettavalle luotolle, joten vaikka maksukykyä olisi, voi asunnon ostaminen edellyttää muita vakuuksia, kuten riittäviä säästöjä, vanhempien vakuuksia tai muita reaalivakuuksia.

Tämä ei pidä ihan täysin paikkaansa. Monilla pankeilla, kuten OP:llä, tuo 70 % on se vakuusarvo. Mutta esimerkiksi Nordealla se on jo lähtökohtaisesti 75 %, ja käsittääkseni 80 %:n vakuusarvoksi kelpaavuuksiakin järjestyy ainakin kasvukeskuksissa.

 

[Kvarkki]

OP:lla aikanaan helvetin nihkeä "pika-arvio" bonuksilla, josta ei saanut mitään edes paperilla. Reilusti alakanttiin ja 70 %, valitteli vielä kun että ihan ylärajoilla ollaan talon hinnan kanssa Nordealla suoraan 80 % ja talon arvosta arvio oli melkein sellainen, että mietin pitääkö vähän jarrutella virkailijaa (not!). Tuosta Nordean vakuuslisästä oli aikanaan se hyöty, että ei tarvinnut lisävakuuksia ja nyt myöhemmin samoilla vakuuksilla riitti katetta myös MLP:n remppalainaan.

e: OP:lla mulla oli siis se naama norsunvitulla ämmä, jonka takia lähdin pankkia ensisijaisesti vaihtamaankin. En yhtään ihmettelisi, että tuo talon arvo olisi sidoksissa häneen. 70% arvo tuli suoraan pankista.

 

[Tulivuori]

Eikös tuon talon omistusjaon voi päättää ihan me itse, eikä pankilla ole siihen mitään sanomista? Oli taas niin kummaa settiä neuvottelussa, että lähinnä tuli sellainen fiilis, että akka keksi mitä itse haluaisi sen olevan.

 

[Kvarkki]

e: Luin väärin. Teillä on omistus vapaus päättää, toki jos toinen tienaa miljoonana ja toinen tonnin vuodessa, niin omistussuhteet voi vähän merkitä pankillekin.
e2: Onko teillä yhteisvastuullinen laina? Jos on omat lainat, niin sitten tilanne on ihan eri, kun yksittäisen henkilön tulot vaikuttavat eri tavalla arvioon.

 

[Tulivuori]

e: Luin väärin. Teillä on omistus vapaus päättää, toki jos toinen tienaa miljoonana ja toinen tonnin vuodessa, niin omistussuhteet voi vähän merkitä pankillekin.
e2: Onko teillä yhteisvastuullinen laina? Jos on omat lainat, niin sitten tilanne on ihan eri, kun yksittäisen henkilön tulot vaikuttavat eri tavalla arvioon.

Yhteinen laina. Kyllä tässä akka keksi vaan päästään juttuja kuten arvelinkin.

 

[Zigh]

Yhteinen laina. Kyllä tässä akka keksi vaan päästään juttuja kuten arvelinkin.

No meillä tuli ihan pankin juristilta kommenttia, että suositellaan max 60/40 jakoa kun itse meinattiin ensin jotain 70/30 varainsiirtoveron minimoimiseksi. Ja onhan se ihan järkevää niitä ikäviä skenaarioita varten pitää osuudet suht tasan.

 

[Kvarkki]

No meillä tuli ihan pankin juristilta kommenttia, että suositellaan max 60/40 jakoa kun itse meinattiin ensin jotain 70/30 varainsiirtoveron minimoimiseksi. Ja onhan se ihan järkevää niitä ikäviä skenaarioita varten pitää osuudet suht tasan.

Millä se juristi asiaa perusteli? Ketunhäntä kainalossa pankin etua ajaen? Esim. jos asiakas haluaa myös 70/30 maksaa lainan, niin hieman nihkeää olisi muuta jakoakaan tehdä.

 

[Taneli-]

Miten se sitten noin käytännössä menisi jos on yhteisvastuullinen laina ja esim. 99/1 jaettuna.

Se jolla on se 1% toteaa että maksaa heti ja käteisellä, sitten tulee ongelmia jos toinen jolla on 99% lainasta syystä X ei saa maksettua.

Toki se jolla on 1% jo hoidettu tietysti vastustaa esim. asunnon myyntiä tms. pyytäen todellisen ostohinnan mukaisesti sen 1% hintaa esim. vaikka pankki yrittäisi saada kämppää pakkomyyntiin kun 99% omistanut jättänyt jo 6kk maksamatta, vielä uupuu 90% lainasta ja tehnyt itsemurhan eikä 8 sukulaista jotka muodostavat perikunnan (joista pari asuu ulkomailla) pääse yhteisymmärrykseen maksuista tai muista ja tämä 1% maksanut haluaa jatkaa asumista sekä maksaa ajoissa kuitenkin vastikkeen esittäen myös kohteliaasti perikunnalle 50% laskua vastikkeesta per kuluva kuukausi koska ei saa sitä summaa vainajalta...

Tietysti asianajajat kiittävät mutta ehkä on syynsä ettei ihan miten tahansa saa tuota lainaa ja asunnon omistusta yhteisessä lainassa jakaa?

 

[Tulivuori]

Miten se sitten noin käytännössä menisi jos on yhteisvastuullinen laina ja esim. 99/1 jaettuna.

Se jolla on se 1% toteaa että maksaa heti ja käteisellä, sitten tulee ongelmia jos toinen jolla on 99% lainasta syystä X ei saa maksettua.

Toki se jolla on 1% jo hoidettu tietysti vastustaa esim. asunnon myyntiä tms. pyytäen todellisen ostohinnan mukaisesti sen 1% hintaa esim. vaikka pankki yrittäisi saada kämppää pakkomyyntiin kun 99% omistanut jättänyt jo 6kk maksamatta, vielä uupuu 90% lainasta ja tehnyt itsemurhan eikä 8 sukulaista jotka muodostavat perikunnan (joista pari asuu ulkomailla) pääse yhteisymmärrykseen maksuista tai muista ja tämä 1% maksanut haluaa jatkaa asumista sekä maksaa ajoissa kuitenkin vastikkeen esittäen myös kohteliaasti perikunnalle 50% laskua vastikkeesta per kuluva kuukausi koska ei saa sitä summaa vainajalta...

Tietysti asianajajat kiittävät mutta ehkä on syynsä ettei ihan miten tahansa saa tuota lainaa ja asunnon omistusta yhteisessä lainassa jakaa?

Niin eikö se silloin mene, että riskit on yhteiset eli 1% maksaa kaiken, jos toinen ei pysty.

 

[Taneli-]

Niin eikö se silloin mene, että riskit on yhteiset eli 1% maksaa kaiken, jos toinen ei pysty.

Miten sitten se perikunnan rooli? Eli se jolla on 1% maksaa mutta perikunta saa 99% määräämisoikeutta? Ei tuokaan ihan oikealta kuulosta...

Tai kääntäen jos lainasta olisi enää jäljellä 1% niin tämän alunperin 1% osuutta ottanut maksaa sen lopun (yhteensä siis 2%) ja perikunto ei saa mitään perintöä asunnosta koska "yhteinen laina, minä maksoin"???

 

[Kvarkki]

Kyllä sopimusta tehdessä ihmisellä on kaikki oikeus olla idiootti.

e: 0 % omistusosuus ja 90-luvun alun takaukset lienee havainnollistavampi esimerkki, turha sotkea mitään prosenttia mukaan. Jos toinen ei maksa, niin sinä maksat, kun olet luvannut (vaikka ilman omistusta).
e2: Ja omistusoikeudet määräytyy sopimuksen mukaan, ei sen mukaan miten ne lopulta maksettiin. Ellei sopimusta muuteta. Toki verokarhukin voi jossain kohtaa ärähtää, jos 1% omistaja maksaa ison osuuden lainasta. Lahjaveroa pukkailee.

 

[Nomber]

Kyllä sopimusta tehdessä ihmisellä on kaikki oikeus olla idiootti.

e: 0 % omistusosuus ja 90-luvun alun takaukset lienee havainnollistavampi esimerkki, turha sotkea mitään prosenttia mukaan. Jos toinen ei maksa, niin sinä maksat, kun olet luvannut (vaikka ilman omistusta).
e2: Ja omistusoikeudet määräytyy sopimuksen mukaan, ei sen mukaan miten ne lopulta maksettiin. Ellei sopimusta muuteta. Toki verokarhukin voi jossain kohtaa ärähtää, jos 1% omistaja maksaa ison osuuden lainasta. Lahjaveroa pukkailee.

Mitenkä muuten noi takaukset? Jos joku on taannut toisen henkilön lainan ja joutuu sen sitten maksamaan niin eikö kyseessä ole lahja? Joutuuko maksamaan lahjaverot?

 

[Taneli-]

Mitenkä muuten noi takaukset? Jos joku on taannut toisen henkilön lainan ja joutuu sen sitten maksamaan niin eikö kyseessä ole lahja? Joutuuko maksamaan lahjaverot?

Lahjan saaja toki maksaa lahjaveroa, mutta miten tapaus missä taattu henkilö on kuollut, edunsaaja on varaton ja takaaja maksaa lainan => nyt jos edunsaaja ei voi maksaa lahja sekä perintöveroa ja joutuu täten kieltäytymään esim. asunnosta ja se joutuu valtiolle niin miten homma etenee?

Valtio maksaa lahjaverot sekä perintöverot(koskevatko samat säännöt myös valtiota kuin yksityisiä ?) koska otaksuttavasti takaaja ei kuitenkaan voi valita ettei maksa lainaa vaan kiinteistö laittaisiin pakkohuutokauppaan.. eli Valtio saisi sitten kiinteistön itselleen?

 

[Kvarkki]

Kuolinpesän varat tietysti realisoidaan ja maksetaan velkoja sillä pois. Jos yksinkertaisuuden vuoksi olettaa, että pesässä on vain tämä yksi velka, niin takajaa maksaa lainanantajalle sitten erotuksen, jos jää myynnin jälkeen miinukselle. Sama juttu tietysti osaomisteisissa joissa on yhteisvastuu. Myydään, maksetaan velat pois ja jos jäi jotain, niin omistusosuuksien suhteessa jako.

Tämä sun lähestymiskulma on ehkä hieman sekava ja sotkee monta asiaa yhteen.

 

[mt247]

Menipäs taas vaihteeksi yksi ihan lupaava asunto ohitse. Oli tarjouskaupalla myynnissä ja joku asuntosijoittaja kaksikko osti sen sitten melkoiseen ylihintaan(semmoinen n. 12 000€). Vähän turhauttavaa olla yksin ostamassa kämppää, kun katse on yksiöissä/pienissä kaksioissa. Näiden pienempien kämppien hinnat tuntuvat tällä hetkellä olevan aivan helvetin pöhöttyneitä paikoin, jotain kolmioita tai neliöitä saisi paljon kohtuullisemmilla neliöhinnoilla. Monet kohteista myydään tällä hetkellä tarjouskaupalla ja näissä olen aina poikkeuksetta päässyt kisailemaan asuntosijoittajien kanssa, jotka vetäneet lähes suorilta kämpän hinnan aivan absurdille tasolle.

 

[Juomatilaaja]

Menipäs taas vaihteeksi yksi ihan lupaava asunto ohitse. Oli tarjouskaupalla myynnissä ja joku asuntosijoittaja kaksikko osti sen sitten melkoiseen ylihintaan(semmoinen n. 12 000€). Vähän turhauttavaa olla yksin ostamassa kämppää, kun katse on yksiöissä/pienissä kaksioissa. Näiden pienempien kämppien hinnat tuntuvat tällä hetkellä olevan aivan helvetin pöhöttyneitä paikoin, jotain kolmioita tai neliöitä saisi paljon kohtuullisemmilla neliöhinnoilla. Monet kohteista myydään tällä hetkellä tarjouskaupalla ja näissä olen aina poikkeuksetta päässyt kisailemaan asuntosijoittajien kanssa, jotka vetäneet lähes suorilta kämpän hinnan aivan absurdille tasolle.

Uteliaisuudesta kysyn, että mihin perustuu tuo ylihinta-arviosi. Ts. minkä hinnan päälle tuo 12 000 euroa on asettunut?

Mitä neliöhintoihin tulee, niin eihän niitä pidä verrata eri asuntokoossa. Etenkin asuntosijoittajan näkökulmasta liikojen neliöiden pitää laskea asunnon kokonaishintaa, eikä nostaa sitä: Hyvät ja pahat neliöt - Kuinka iso sijoitusasunto kannattaa ostaa?

 

[mt247]

Uteliaisuudesta kysyn, että mihin perustuu tuo ylihinta-arviosi. Ts. minkä hinnan päälle tuo 12 000 euroa on asettunut?

Mitä muutaman viime vuoden aikana myyty saman kokoisia kämppiä samasta kerrostalosta ja muutamasta saman kadun saman ikäluokan kerrostalosta. Laskeskelin itse käyväksi hinnaksi n. 100 000€ ja kämppä meni lopulta kaupaksi 112 000€ hintaan.

Mitä neliöhintoihin tulee, niin eihän niitä pidä verrata eri asuntokoossa. Etenkin asuntosijoittajan näkökulmasta liikojen neliöiden pitää laskea asunnon kokonaishintaa, eikä nostaa sitä: Hyvät ja pahat neliöt - Kuinka iso sijoitusasunto kannattaa ostaa?

Sitä juurikin kirosin, kun itse olen omaa ensiasuntoa yksin ostamassa, niin aikalailla samoilla markkinoilla asuntosijoittajien kanssa(varsinkin vielä, kun Tampereesta ja n. 35-40m2 kämpästä). Jos olisi esimerkiksi kumppani, jonka kanssa yhteinen asunto, niin joku kolmion tai neliön hankinta olisi paljon helpompaa ja paljon pienemmällä velkamäärällä per nuppi, kun ei ole niin paljoa asuntosijoittajia hääräämässä näiden markkinoilla.

 

[Paolo Pastarino]

Mitä muutaman viime vuoden aikana myyty saman kokoisia kämppiä samasta kerrostalosta ja muutamasta saman kadun saman ikäluokan kerrostalosta. Laskeskelin itse käyväksi hinnaksi n. 100 000€ ja kämppä meni lopulta kaupaksi 112 000€ hintaan.

Ehkä sitten vain laskeskelit väärin markkinoiden näkemyksen tuohon kämppään juuri nyt.

 

[Nomber]

Tuntuu tosiaan kaikki menevän yli pyynnin nyt, varmaan aika paljon nousupaineita kun näin on, nyt olisi hyvä aika omistaa paljon asuntoja niin voisi laittaa joitain myyntiin todella kovilla hinnoilla niin varmaan joku tarttuisi silti.

 

[mt247]

Tuntuu tosiaan kaikki menevän yli pyynnin nyt, varmaan aika paljon nousupaineita kun näin on, nyt olisi hyvä aika omistaa paljon asuntoja niin voisi laittaa joitain myyntiin todella kovilla hinnoilla niin varmaan joku tarttuisi silti.

Tältä vaikuttaa vähän joo, tuntuu käyvän melko kuumana markkinat. Muutamissa seuraamissani taloyhtiöissä laitettu melko poskettomia pyyntihintoja verrattuna esimerkiksi viime vuoteen.

 

[Juomatilaaja]

Sitä juurikin kirosin, kun itse olen omaa ensiasuntoa yksin ostamassa, niin aikalailla samoilla markkinoilla asuntosijoittajien kanssa(varsinkin vielä, kun Tampereesta ja n. 35-40m2 kämpästä). Jos olisi esimerkiksi kumppani, jonka kanssa yhteinen asunto, niin joku kolmion tai neliön hankinta olisi paljon helpompaa ja paljon pienemmällä velkamäärällä per nuppi, kun ei ole niin paljoa asuntosijoittajia hääräämässä näiden markkinoilla.

Itse asiassa mä tuossa viime vuodenvaihteen tietämillä etsiskelin itse samoilta markkinoilta suunnilleen juuri noiden speksien mukaista sijoitusasuntoa, tosin inasen isommalla budjetilla. Keskustan seudun kaupunginosat olivat karanneet jo aikaisemmin hinnoiltaan. Vielä koronaa ennen mielestäni hyviä kohteita sisältänyt Härmälä-Rantaperkiö on noussut älyttömästi myös. Nekalastakin näyttää menevät kaikki järjelliset kohteet liki heti kaupaksi, kun katse on muissa kuin niissä puutaloissa. Eli se niistä "kävellen keskustaan" -kaupunginosista, ja katse kaukaisempiin lähiöihin. Tesoman lähijuna ja kasvava palvelutarjonta vakuutivat siinä määrin, että loin katseeni sinne suuntaan. Vanhoja kohteita katsellessa vaan totesin, että kun katsoo pyyntihintoja ja huomioi niiden päälle kertyneen korjausvelan, ollaan pienimmissä kämpissä jo lähes uusien asuntojen hinnoissa. Lopputulokseksi jäi hankkia uudiskohteesta pieni kaksio.

 

[Taneli-]

Sitä juurikin kirosin, kun itse olen omaa ensiasuntoa yksin ostamassa, niin aikalailla samoilla markkinoilla asuntosijoittajien kanssa(varsinkin vielä, kun Tampereesta ja n. 35-40m2 kämpästä). Jos olisi esimerkiksi kumppani, jonka kanssa yhteinen asunto, niin joku kolmion tai neliön hankinta olisi paljon helpompaa ja paljon pienemmällä velkamäärällä per nuppi, kun ei ole niin paljoa asuntosijoittajia hääräämässä näiden markkinoilla.

Itse katselin samaa tuossa 2014 kun totesin että jatkuvasti Sato nostaa vuokria ja aikoinaan luvattu "koskaan ei päälle 100mk tule nousemaan vuodessa" (ja vuokrat nousivat jatkuvasti päälle 20€/vuosi) mennen ärsyttävästi päälle 10€/m2 60m2 70-luvun kerrostalokämpässä lähestyen jopa 700€/kk vaikka asuin niin reunalla Tamperetta kuin suunnilleen mahdollista tuolla Haukiluoma/Ikuri sektorilla. Nyt kun katsoo niin vuokrahinnat ovat päälle 800€/kk joten kait noita kannattaa sitten ostaa ja pistää vuokralle.

Järkevät kämpät olivat helposti jotain 250k+ jo silloin ja jopa noinkin kaukaa joten aloin katsomaan nopeammalla yhteydellä (bussit / auto / pyörä) lähipaikoista ja noin 100 000€ sai heti hinnasta pois ja noin 120-150K hintaan sai jo 80-100m2 kämppää ihan ns. keskustasta (toki vuosiluokkaa 1980-1990).

 

[Nomber]

Tältä vaikuttaa vähän joo, tuntuu käyvän melko kuumana markkinat. Muutamissa seuraamissani taloyhtiöissä laitettu melko poskettomia pyyntihintoja verrattuna esimerkiksi viime vuoteen.

Varmasti kokeilijoita löytyy, helposti voisi laittaa joku 100 000 € korona lisää 200 000€ asuntoon. Harmittaa kun ei tullut aiemmin ostettua sijoitusasuntoa.

 

[Sally_Spectra]

Jos on ~200k€ asunto josta mahdollista saada ~800€ (miinus verot) vuokraa niin kannattaisiko laittaa vuokralle, jos tarkoitus ostaa ~300k€ asunto (ja ottaa ~250k€ velkaa)? Eihän tähän mitään oikeaa vastausta ole mutta millaisia näkemyksiä?

 

[Juomatilaaja]

Jos on ~200k€ asunto josta mahdollista saada ~800€ (miinus verot) vuokraa niin kannattaisiko laittaa vuokralle, jos tarkoitus ostaa ~300k€ asunto (ja ottaa ~250k€ velkaa)? Eihän tähän mitään oikeaa vastausta ole mutta millaisia näkemyksiä?

Eihän tuollaiseen voi ottaa mitään näkemystä, kun ei tiedä oletko vuokraamassa 100 neliöistä lähiökämppää jossa vastike on 400 e/kk, vai esimerkiksi 25 neliöistä keskustakämppää jossa vastike on 70 e/kk. Ja vielä, sijaitseeko asunto alueella jolla hinnat kehittyvät positiiviseen suuntaan vai alueella, jolla hinnat laskevat.

 

[Taneli-]

Jos on ~200k€ asunto josta mahdollista saada ~800€ (miinus verot) vuokraa niin kannattaisiko laittaa vuokralle, jos tarkoitus ostaa ~300k€ asunto (ja ottaa ~250k€ velkaa)? Eihän tähän mitään oikeaa vastausta ole mutta millaisia näkemyksiä?

Riippuu tapauksesta. Parhaassa tapauksessa ilman muuta ja kyllä.
Eli kyseiset ihmiset jotka siihen muuttavat ovat lapsuudesta asti kavereitasi, eivät varmasti pistä paikkoja paskaksi ja maksavat rahat ajallaan. Lupaavat että ovat ainakin seuraavat 10 jos eivät 20 vuotta siinä ja sinulle tulee kulujen jälkeen voittoa joku 500€/kk. Lisäksi asunto sijaitsee kasvavalla paikalla missä hinnat eivät ole ainakaan laskeneet vaan pysyneet paikoillaan tai mieluusti jopa hieman nousseet tässä 5-10 vuoden aikana tasaisesti. Lupaavat myös ylläpitää ja kunnostaa kämppää omaan laskuunsa, kun nyt kavereita ollaan.

Silloin voit laskea että sen 10 vuoden aikana saat varmaa tuottoa 60 000€ mistä osa menee ehkä korjauksiin tms. mutta siltikin pitäisi ainakin 50k jäädä säästöön ja sen jälkeen jos kaverisi alkavat miettiä muuttoa voit vihjata että voisit myydä tuon kämpän halvalla, noin 250k hintaan jolloin sijoituksesi on poikinut ~100k 10 vuodessa.

Taas se pahin tapaus (ei kannata) missä autojen öljyjä vaihdetaan siten että vanhat kaadetaan maahan, biletystä ja huumeitä 24/7. vuokraa ei makseta ja joudut odottelemaan 6kk että saa häädettyä. Huomaat miten kaikki on vedetty hajalle, vesi, sähköt ja muut on tietysti poikki ja lämmityksenä on ollut jotain kuumennettuja kiviä lattialla tms. Vakuutuksesta tai mistään et saa korvauksia (paitsi teoriassa perinnän kautta jos ikinä muuttavat elintapansa tai saavat perintöä) koska vahingot on tehty tahallaan ja pitkäaikaisesti. Joudut uusimaan kaikki pinnat ja jos kerros/rivitaloa niin naapureillakin on pyyntönsä vesi ja muista vahingoista.

Sitten on kaikkea tämän väliltä...

 

[Juomatilaaja]

Riippuu tapauksesta. Parhaassa tapauksessa ilman muuta ja kyllä.
Eli kyseiset ihmiset jotka siihen muuttavat ovat lapsuudesta asti kavereitasi, eivät varmasti pistä paikkoja paskaksi ja maksavat rahat ajallaan. Lupaavat että ovat ainakin seuraavat 10 jos eivät 20 vuotta siinä ja sinulle tulee kulujen jälkeen voittoa joku 500€/kk. Lisäksi asunto sijaitsee kasvavalla paikalla missä hinnat eivät ole ainakaan laskeneet vaan pysyneet paikoillaan tai mieluusti jopa hieman nousseet tässä 5-10 vuoden aikana tasaisesti. Lupaavat myös ylläpitää ja kunnostaa kämppää omaan laskuunsa, kun nyt kavereita ollaan.

Silloin voit laskea että sen 10 vuoden aikana saat varmaa tuottoa 60 000€ mistä osa menee ehkä korjauksiin tms. mutta siltikin pitäisi ainakin 50k jäädä säästöön ja sen jälkeen jos kaverisi alkavat miettiä muuttoa voit vihjata että voisit myydä tuon kämpän halvalla, noin 250k hintaan jolloin sijoituksesi on poikinut ~100k 10 vuodessa.

Taas se pahin tapaus (ei kannata) missä autojen öljyjä vaihdetaan siten että vanhat kaadetaan maahan, biletystä ja huumeitä 24/7. vuokraa ei makseta ja joudut odottelemaan 6kk että saa häädettyä. Huomaat miten kaikki on vedetty hajalle, vesi, sähköt ja muut on tietysti poikki ja lämmityksenä on ollut jotain kuumennettuja kiviä lattialla tms. Vakuutuksesta tai mistään et saa korvauksia (paitsi teoriassa perinnän kautta jos ikinä muuttavat elintapansa tai saavat perintöä) koska vahingot on tehty tahallaan ja pitkäaikaisesti. Joudut uusimaan kaikki pinnat ja jos kerros/rivitaloa niin naapureillakin on pyyntönsä vesi ja muista vahingoista.

Sitten on kaikkea tämän väliltä...

Olen melkein kaikesta kanssasi eri mieltä, paitsi tuon kasvavan paikkakunnan merkityksestä.

- Koskaan ei kannata antaa kaveruudelle tai tuttavuudelle liikaa merkitystä taloudellisissa sitoumuksissa. Ts. riskiarviot tulee tehdä joka tapauksessa ja esim. luottotietojen tarkistamisen ja vakuuden vaatimisen kautta turvata hieman selustaansa.

- Kukaan ei pysty uskottavasti sitoutumaan asunnossa asumiseen esim. kymmenen vuoden ajaksi. Elämäntilanteet muuttuvat.

- Jos vastikkeen ja muiden minimaalisempien kulujen jälkeen voittoa jää 500 e/kk, niin vuokratuotto on 200t asunnossa 3 %. Mielestäni se on aika vähän, ellei sijainti sitten ole ihan huipputasoa. Tuon hintaluokan asunnossa tuskin on.

- Tuottolaskelmasi ei pidä paikkaansa. Vaikka vuokratuotto olisi kymmenessä vuodesa sen 60 000 euroa (ja todennäköisesti enemmänkin, sillä oletusarvoisesti vuokra nousee sinä aikana enemmän kuin vastike + muut kulut), niin siitä pitää maksaa vähintään 30 % pääomaveroa, joka kutistaa summan 42 000 euroon. Lukemat toki suurpiirteisiä, sillä todellisuudessa tuloja ja veroja vähentää vielä lainan korot.

- Väite, että vakuutuksesta ei saa tahallisista vahingoista korvauksia, ei pidä paikkaansa. Vuokranantajan vakuutus nyt kannattaa joka tapauksessa ottaa, ja niiden välillä on sopimusehdoissa eroa. Ainakn Ifin vakuutus korvaa tietyin edellytyksin myös tahallisia vahinkoja.

- Häätöprosessit eivät onneksi nykyään enää ainakaan pääsääntöisesti kestä puolta vuotta. Halutessaan siltä vuokranmaksuriskiltäkin voi suojautua, mutta se tietenkin haukkaa taas osan siitä tuotosta. Mutta jos välittäjää käyttää vuokratessa, niin vähintään kannattaa valita sellainen välittäjä, jonka hintaan sisältyy esim. 12 kk:n vuokratakaus.

 

[Kvarkki]

Onhan tuo aikamoinen vipu, jos ajattelee suhteessa omaan olemassa olevaan pääomaan. Vuosituottoa jos ajattelee, niin tuollainen hukkuu helposti pikkuremppaan tai vuokralaisettomaan aikaan. Molemmat toteutuvat melkoisen varmasti pidemmällä vuokra-ajalla. Tuotot siis vähäiset. Mahdolliset menot sen sijaan voivat räjähtää käsiin, jos asuntojen hinnoille käy hullusti ja korotkin nousee. Eli aika nihkeästi lähtisin tuohon itse. Helsingin keskustan koirankoppi tms. olisi ainoa ehkä harkittava. Ne saa nopeasti rahaksi ja vuokralaisia riittää.

 

[Sally_Spectra]

Asunto on Helsingin keskustassa, joten arvon laskua ei ole näkyvissä. Vastike on erittäin pieni. Myydyksi menee äkkiä.

 

[Juomatilaaja]

Asunto on Helsingin keskustassa, joten arvon laskua ei ole näkyvissä. Vastike on erittäin pieni. Myydyksi menee äkkiä.

Ai siellä on vielä jotain "vain" parinsadan tonnin arvoistakin. Tuon infon kera asunnon vuokraaminen alkaa jo kuulostamaan oikein fiksulta vaihtoehdolta. Ja joku hieman päälle kolmen prosentin vuokratuotto on sellainen taso, mihin sijoittajat taitavat nykyään jo aika yleisesti tyytyä Helsingin kantakaupungissa. Muissa kasvukeskuksissa tuotto-odotukset ovat hivenen suuremmat. Ja pahimmissa muuttotappiokunnissa tuoton sitten pitää ollakin tyyliin kymmenen prosenttia, kun asuntojen vuokraaminen on haastavaa ja asuntovarallisuus menettää vuosi vuodelta arvoaan.

 

[Sally_Spectra]

Kiitos paljon mielipiteistä.

 

[Unihiekkamyrsky]

Itselle sattui seuraava eteen: Olen pitkään etsinyt sopivaa asuntoa. Nyt löytyi sopiva, mutta tässä on kaksi muttaa. Ensinnäkin asunto on rekisteröity toimistoksi. Kyseessä siis vanhasta toimistosta asunnoksi rakennettu huoneisto. Luulin että olisi ihan asunto kun pitkään ollut asuntokäytössä, mutta ei, toimistona on papereissa. Välittäjä selittää jotain että "Yhtiöjärjestyksessä joka on aina määräävä asiakirja on klausuuli, että juuri sen hetkinen käyttö määrittää käyttötarkoituksen eikä varsinaisesti tarvitse erillistä käyttötarkoituksen muutosta tehdä. ".
Täähän tarkoittaisi sitä että mikä tahansa Esimerkkikatu 1 A 1 voi olla sekä toimisto että asunto, kunhan vain yhtiöjärjestyksessä on sovittu näin. Kertokaas ammattilaiset meneekö tää nyt näin?
Isännöitsijäkin oli kuulemma esittänyt myyjälle että tehtäisiin käyttötarkoituksen muutos, mutta jostain syystä myyjä ei ole tätä ennen tehnyt. Kuulemma maksaa jotain. Kuinkahan paljon?

Ja sit se toinen asia: vaikka asunto onkin hyväkuntoinen, taloyhtiön yhteiset tilat kuten rappukäytävä oli suht epämiellyttävässä kunnossa. Ei varsinaisesti roskainen tai mitään sellaista, kaikki vaan helvetin kulunutta ja nuhjuista, sellaista että lattia kulunut ja kaikki seinäpinnat tarvisi maalia päälle. Myös korjauslista oli musta oudon ohut noin vanhalle talolle. Putkiremppa ei ole vielä tulossa vastaan, ei siis niin vanha talo, mutta kuitenkin vanha. Ihmetyttää kun joissakin 2000-luvun kerrostaloissakin korjauslista voi olla nälkävuoden mittainen, niin miten melkein tuplat vanhemmassa olisi noin ohut.

Mitä mieltä olette, onko tossa niin paljon negaa että kannattaa kiertää kaukaa?

 

[Juomatilaaja]

Itselle sattui seuraava eteen: Olen pitkään etsinyt sopivaa asuntoa. Nyt löytyi sopiva, mutta tässä on kaksi muttaa. Ensinnäkin asunto on rekisteröity toimistoksi. Kyseessä siis vanhasta toimistosta asunnoksi rakennettu huoneisto. Luulin että olisi ihan asunto kun pitkään ollut asuntokäytössä, mutta ei, toimistona on papereissa. Välittäjä selittää jotain että "Yhtiöjärjestyksessä joka on aina määräävä asiakirja on klausuuli, että juuri sen hetkinen käyttö määrittää käyttötarkoituksen eikä varsinaisesti tarvitse erillistä käyttötarkoituksen muutosta tehdä. ".
Täähän tarkoittaisi sitä että mikä tahansa Esimerkkikatu 1 A 1 voi olla sekä toimisto että asunto, kunhan vain yhtiöjärjestyksessä on sovittu näin. Kertokaas ammattilaiset meneekö tää nyt näin?
Isännöitsijäkin oli kuulemma esittänyt myyjälle että tehtäisiin käyttötarkoituksen muutos, mutta jostain syystä myyjä ei ole tätä ennen tehnyt. Kuulemma maksaa jotain. Kuinkahan paljon?

Ja sit se toinen asia: vaikka asunto onkin hyväkuntoinen, taloyhtiön yhteiset tilat kuten rappukäytävä oli suht epämiellyttävässä kunnossa. Ei varsinaisesti roskainen tai mitään sellaista, kaikki vaan helvetin kulunutta ja nuhjuista, sellaista että lattia kulunut ja kaikki seinäpinnat tarvisi maalia päälle. Myös korjauslista oli musta oudon ohut noin vanhalle talolle. Putkiremppa ei ole vielä tulossa vastaan, ei siis niin vanha talo, mutta kuitenkin vanha. Ihmetyttää kun joissakin 2000-luvun kerrostaloissakin korjauslista voi olla nälkävuoden mittainen, niin miten melkein tuplat vanhemmassa olisi noin ohut.

Mitä mieltä olette, onko tossa niin paljon negaa että kannattaa kiertää kaukaa?

Enpä kyllä muuttaisi toimistoon. Jos maalataan piruja seinälle, niin yhtiökokouksen määräenemmistö ei syystä tai toisesta hyväksy käyttötarkoituksen muuttamista yhtiökokouksessa. Ja huoneistonhan voi taloyhtiö haltuun, jos sitä käytetään käyttötarkoituksen vastaiseen toimintaan. Ja pelkkä yhtiöjärjestyksen muutoshan ei vielä riitä: Huoneiston käyttötarkoituksen muuttaminen | Kiinteistölehti

Toiseen asiaan: tänä päivänä hämmästyttävän suuri osa ostaa asuntonta tulevien korjaussuunnitelmien mukaan. Ts. jos mitään ei suunnitella, niin taloyhtiö näyttäytyy monen silmissä paremmalta. Mielestäni se on omituista ja pelottavaa. Kyllähän noiden suurien remonttien oikea-aikaista ajankohtaa voi suurin piirtein ennustaa. Jos lvis-, julkisivu- ja hissiremontit ovat nurkan takana, eikä niistä ole edes mitään suunnitelmia olemassa, niin juokse kauaksi talosta.

 

[Unihiekkamyrsky]

Enpä kyllä muuttaisi toimistoon. Jos maalataan piruja seinälle, niin yhtiökokouksen määräenemmistö ei syystä tai toisesta hyväksy käyttötarkoituksen muuttamista yhtiökokouksessa. Ja huoneistonhan voi taloyhtiö haltuun, jos sitä käytetään käyttötarkoituksen vastaiseen toimintaan. Ja pelkkä yhtiöjärjestyksen muutoshan ei vielä riitä: Huoneiston käyttötarkoituksen muuttaminen | Kiinteistölehti

Tuo taloyhtiö on siitä omituinen että siellä on paljon muitakin asuntoja jotka on ennen olleet toimistoja. Tai siis nimitaulussa luki että Virtanen Järvinen jne, niin kai ne asuntoja on.

Tässä asukasluettelosta laskemani käyttö:
yritys 4 kpl
asunto 11 kpl
airbnb 1 kpl

 

[Kvarkki]

Mites ne jyvitetyt maksuosuudet rempoissa menee tuossa yhtiöss? Naureskelin aikanaan yhtä Espoonlahden/Kivenlahden kämppää, jossa putkiremppa tulossa ja maksukerroin muihin nähden tais olla 2 tai 3. Mahtaiskohan edelleen olla myynnissä

e: Taitaa se maksullisuus liittyä siihen, että rakennuslupa pitäisi saada.

 

[Juomatilaaja]

Mites ne jyvitetyt maksuosuudet rempoissa menee tuossa yhtiöss? Naureskelin aikanaan yhtä Espoonlahden/Kivenlahden kämppää, jossa putkiremppa tulossa ja maksukerroin muihin nähden tais olla 2 tai 3. Mahtaiskohan edelleen olla myynnissä

e: Taitaa se maksullisuus liittyä siihen, että rakennuslupa pitäisi saada.

Yleensä ne räikeimmät vastikekertoimet koskee liiketiloja.

Maksuja kertyy prosessin monestakin vaiheesta. Pelkästään PRH:n maksu yhtiöjärjestyken muutoksesta on 275 euroa. Ja kaikki muut kulut siihen päälle.

 

[zepi]

Jos on ~200k€ asunto josta mahdollista saada ~800€ (miinus verot) vuokraa niin kannattaisiko laittaa vuokralle, jos tarkoitus ostaa ~300k€ asunto (ja ottaa ~250k€ velkaa)? Eihän tähän mitään oikeaa vastausta ole mutta millaisia näkemyksiä?

Paljonko on lainaa ekasta kämpästä? Mitä enemmän, sitä kannattavampaa vuokraaminen on.

Mitä vähemmän, sitä enemmän harkitsisin myyntiä ja rahojen sijoittamista johonkin asunto/tonttirahastoon.

Toinen asiaan vaikuttava tekijä on se, että kuinka paljon päivittäisessä elämässä on jatkamista uusien vuokralaisten etsintään.

Btw, PK-seudulla vuokrataso on pudonnut/putoamaan päin. Tarkasta varuiksi oikotieltä, että saako 800€/kk vuokraa. Voi olla, että pyyntiä pitää pudottaa parilla kympillä. Jos pistät samaan hintaan kuin muut, ei välttämättä mene välittömästi.

 

[edup]

Itselle sattui seuraava eteen: Olen pitkään etsinyt sopivaa asuntoa. Nyt löytyi sopiva, mutta tässä on kaksi muttaa. Ensinnäkin asunto on rekisteröity toimistoksi. Kyseessä siis vanhasta toimistosta asunnoksi rakennettu huoneisto. Luulin että olisi ihan asunto kun pitkään ollut asuntokäytössä, mutta ei, toimistona on papereissa. Välittäjä selittää jotain että "Yhtiöjärjestyksessä joka on aina määräävä asiakirja on klausuuli, että juuri sen hetkinen käyttö määrittää käyttötarkoituksen eikä varsinaisesti tarvitse erillistä käyttötarkoituksen muutosta tehdä. ".
Täähän tarkoittaisi sitä että mikä tahansa Esimerkkikatu 1 A 1 voi olla sekä toimisto että asunto, kunhan vain yhtiöjärjestyksessä on sovittu näin. Kertokaas ammattilaiset meneekö tää nyt näin?
Isännöitsijäkin oli kuulemma esittänyt myyjälle että tehtäisiin käyttötarkoituksen muutos, mutta jostain syystä myyjä ei ole tätä ennen tehnyt. Kuulemma maksaa jotain. Kuinkahan paljon?

Ja sit se toinen asia: vaikka asunto onkin hyväkuntoinen, taloyhtiön yhteiset tilat kuten rappukäytävä oli suht epämiellyttävässä kunnossa. Ei varsinaisesti roskainen tai mitään sellaista, kaikki vaan helvetin kulunutta ja nuhjuista, sellaista että lattia kulunut ja kaikki seinäpinnat tarvisi maalia päälle. Myös korjauslista oli musta oudon ohut noin vanhalle talolle. Putkiremppa ei ole vielä tulossa vastaan, ei siis niin vanha talo, mutta kuitenkin vanha. Ihmetyttää kun joissakin 2000-luvun kerrostaloissakin korjauslista voi olla nälkävuoden mittainen, niin miten melkein tuplat vanhemmassa olisi noin ohut.

Mitä mieltä olette, onko tossa niin paljon negaa että kannattaa kiertää kaukaa?

Oletko selvittänyt vastikkeenmääräytymisen tuon toimistotilan osalta? Aika usein toimisto- ja liiketiloille on määriteltynä suurempi vastikekerroin kuin asunnoille. Ja siitä lisäkertoimestahan ei sitten käytännössä pääse mitenkään irti, sillä sen muuttaminen vaatisi jokaisen muun osakkaan hyväksynnän (koska nostaa heidän kulujaan), eikä kenelläkään ole intressiä sellaiseen suostua.

 

[Unihiekkamyrsky]

Oletko selvittänyt vastikkeenmääräytymisen tuon toimistotilan osalta? Aika usein toimisto- ja liiketiloille on määriteltynä suurempi vastikekerroin kuin asunnoille. Ja siitä lisäkertoimestahan ei sitten käytännössä pääse mitenkään irti, sillä sen muuttaminen vaatisi jokaisen muun osakkaan hyväksynnän (koska nostaa heidän kulujaan), eikä kenelläkään ole intressiä sellaiseen suostua.

Välittäjän mukaan vastike määräytyy käytön mukaan, ja jos on asuntokäytössä niin vastike myös se halvempi no problemo. Sitähän en tietenkään voi mistään tarkistaa onko myös todellisuudessa no problemo vai puhuuko palturia.

1.2 oli korotus mikä tulee jos toimistokäytössä.

 

[Juomatilaaja]

Paljonko on lainaa ekasta kämpästä? Mitä enemmän, sitä kannattavampaa vuokraaminen on.

Mitä vähemmän, sitä enemmän harkitsisin myyntiä ja rahojen sijoittamista johonkin asunto/tonttirahastoon.

Miksi ihmeessä? Jos liian pieni velka-aste harmittaa, niin korjaa sitten tilanteen tulevaisuudessa sitten ostamalla yksi tai kaksi sijoitusasuntoa lisää 100 %:n vivulla, hyödyntäen tuon "liian velattoman" asunnon vakuusarvoa. Nyt varmaan lähiaikoina kysyjä tovin keskittyy sen uuden asuntonsa lainanhoitoon, mutta tulevaisuuden suhteen tuollaisiakin mahdollisuuksia kannattajaa ajatella.

Btw, PK-seudulla vuokrataso on pudonnut/putoamaan päin. Tarkasta varuiksi oikotieltä, että saako 800€/kk vuokraa. Voi olla, että pyyntiä pitää pudottaa parilla kympillä. Jos pistät samaan hintaan kuin muut, ei välttämättä mene välittömästi.

Ei ole pudonnut, eikä ole putoamaan päin. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet Helsingissä vuodessa 0,9 % (viimeisin Tilastokeskuksen tilasto ulottuu maaliskuun loppuun). Tilanne on ollut siinä mielessä poikkeuksellinen, että vuoden aikana vuokrat ovat nousseet eniten ns. huonoimmilla asuinalueilla ja vähiten paremmilla asuinalueilla. Nyt vuokramarkkinoiden hiljalleen normalisoituessa myös vuokrakehitys on menossa oikeisiin uomiin: Q1:llä Helsinki 1:n kvartaalinousi oli 0,4 %, kun se muilla Helsingin alueilla oli 0,1-0,2 %. Toki nämä kvartaalimuutokset yleensäkin ovat niin pieniä, että ei kannata pelästyä vaikka jossain vaiheessa mentäisiinkin miinukselle taas. Mutta se perustarina on kohdallaan: ihmiset haluaa kiihtyvässä määräin kasvukekuksiin ja asunnoille on kysyntää. Sitä ei tyrehdytä edes uudisrakentaminen, joka päinvastaisista väitteistä huolimatta ei luo ylitarjonnan kuplaa, vaan vastaa asuntopulaan.

Medialla on taipumus tehdä dramaattisia juttuja siitä, jos asuntomarkkinoilla (joko omistus- tai vuokramarkkinoilla) tapahtuu jotain hetkellisiä muutoksia. Tai yleistää liikaa sen pohjalta, jos markkinavuokria kalliimpi asunto ei enää seuraavalla kierroksella menekään markkinavuokria kovemmalla hinnalla kaupaksi.

 

[Juomatilaaja]

Välittäjän mukaan vastike määräytyy käytön mukaan, ja jos on asuntokäytössä niin vastike myös se halvempi no problemo. Sitähän en tietenkään voi mistään tarkistaa onko myös todellisuudessa no problemo vai puhuuko palturia.

1.2 oli korotus mikä tulee jos toimistokäytössä.

Vastikkeen perusteet määräytyy yhtiöjärjestyksen mukaan. Käytännössä vastiketason määrittelee joko pinta-ala tai osakkeiden lukumäärä. Jos toimistot maksaa yhtiöjärjestyksen mukaan kovempaa vastiketta, ne lukemat tulevat tilan yhtiöjärjestyksen mukaisesta käytöstä eikä siitä, onko sinulla tila tosiasiallisesti missä käytössä milloinkin.

Toki tiedän itsekin monia taloyhtiöitä, joissa maksut eivät vastaa yhtiöjärjestystä. Ehkä tyypillisin tapa on kehitellä erilaisia erillismaksuja ohi yhtiöjärjestyksen. Monissa taloissa on esim. kuitu- ja kaapelimaksu. Se on ihan ok, kun se on yhtiöjärjestyksessä mainittu, mutta muuten kyse on ihan huuhaa-maksusta, jonka maksaminen on täysin vapaaehtoista ja mitä taloyhtiö ei voi mitenkään osakkaalta periä.

 

[Unihiekkamyrsky]

Vastikkeen perusteet määräytyy yhtiöjärjestyksen mukaan.

Yhtiöjärjestyksessä lukee näin:

 

[Juomatilaaja]

Yhtiöjärjestyksessä lukee näin:

Tuo ylempi lause viittaa siihen, että sen edellä yhtiöjärjestyksessä on määritelty kunkin huoneiston käyttötarkoitus. Ja se yhtiöjärjestyksessä määritelty käyttötarkoitus on se asia, joka määrittelee huoneiston vastikkeen. En ainakaan keksi, miten tuo asia voisi mitenkään muuten mennä.

Tuo on toki hyvä homma, että toimistohuoneistojen käyttö asunhuoneistoina on jo yhtiöjärjestyksessä sallittu. Mutta 20 % korkeampi vastike ei ainakaan itseäni houkuttelisi. Mites ne rahoitusvastikkeet menee? Monestihan nuo taloyhtiöt ovat etenkin liiketilojen kannalta pommeja sen vuoksi, että putkiremontista tuleva lasku voi olla moninkertainen asuinhuoneistoihin nähden. Toimistotiloissa suhteessa asuintiloihin noin räikeitä eroa tosin on harvemmin.

 

[zepi]

Miksi ihmeessä? Jos liian pieni velka-aste harmittaa, niin korjaa sitten tilanteen tulevaisuudessa sitten ostamalla yksi tai kaksi sijoitusasuntoa lisää 100 %:n vivulla, hyödyntäen tuon "liian velattoman" asunnon vakuusarvoa. Nyt varmaan lähiaikoina kysyjä tovin keskittyy sen uuden asuntonsa lainanhoitoon, mutta tulevaisuuden suhteen tuollaisiakin mahdollisuuksia kannattajaa ajatella.



Ei ole pudonnut, eikä ole putoamaan päin. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet Helsingissä vuodessa 0,9 % (viimeisin Tilastokeskuksen tilasto ulottuu maaliskuun loppuun). Tilanne on ollut siinä mielessä poikkeuksellinen, että vuoden aikana vuokrat ovat nousseet eniten ns. huonoimmilla asuinalueilla ja vähiten paremmilla asuinalueilla. Nyt vuokramarkkinoiden hiljalleen normalisoituessa myös vuokrakehitys on menossa oikeisiin uomiin: Q1:llä Helsinki 1:n kvartaalinousi oli 0,4 %, kun se muilla Helsingin alueilla oli 0,1-0,2 %. Toki nämä kvartaalimuutokset yleensäkin ovat niin pieniä, että ei kannata pelästyä vaikka jossain vaiheessa mentäisiinkin miinukselle taas. Mutta se perustarina on kohdallaan: ihmiset haluaa kiihtyvässä määräin kasvukekuksiin ja asunnoille on kysyntää. Sitä ei tyrehdytä edes uudisrakentaminen, joka päinvastaisista väitteistä huolimatta ei luo ylitarjonnan kuplaa, vaan vastaa asuntopulaan.

Medialla on taipumus tehdä dramaattisia juttuja siitä, jos asuntomarkkinoilla (joko omistus- tai vuokramarkkinoilla) tapahtuu jotain hetkellisiä muutoksia. Tai yleistää liikaa sen pohjalta, jos markkinavuokria kalliimpi asunto ei enää seuraavalla kierroksella menekään markkinavuokria kovemmalla hinnalla kaupaksi.

Montaako vuokra-asuntoa vuokraat ja montako vuotta on hommasta kokemusta?

Minulla on toistakymmentä vuotta kokemusta ja ekaa kertaa ”uralla” oli pakko laskea vuokrapyyntöä, että sai kämpän täyteen.

Ja nyt kun katselen 00180 alueelta noita yksiöitä, niin alle 800€ vuokraisia on tarjolla useita. Ennen koronaa ei ollut yhtään (tai ehkä yksi 795€/kk huonokuntoinen saattoi olla).

 

[edup]

Vähän erikoinen meininki nyt vetää 00180 alue kun alkuun puhuttiin PK-seudusta. (Puhumattakaan sitten tuosta henkilöön menevästä tiedustelusta.)

Ja siihen päälle sitten jotain anekdootteja Tilastokeskuksen tilastoja vastaan.

Mutta jokainen tavallaan.

 

[mt247]

Asuntokauppa | Asuntolainan saamisen ehtoja kiristetään: Lainakatto 85 prosenttiin asunnon hinnasta – ”Hätiköity päätös”, sanoo Finanssiala

Asuntomarkkinat ovat toipuneet hyvin koronaviruskriisin aiheuttamasta äkillisestä sokista. Tämän takia Fiva haluaa palauttaa asuntolainakaton takaisin 85 prosenttiin.

www.hs.fi

Mahtaako tämä vaikuttaa mitenkä asuntomarkkinoihin?

 

[Juomatilaaja]

Montaako vuokra-asuntoa vuokraat ja montako vuotta on hommasta kokemusta?

Minulla on toistakymmentä vuotta kokemusta ja ekaa kertaa ”uralla” oli pakko laskea vuokrapyyntöä, että sai kämpän täyteen.

Ja nyt kun katselen 00180 alueelta noita yksiöitä, niin alle 800€ vuokraisia on tarjolla useita. Ennen koronaa ei ollut yhtään (tai ehkä yksi 795€/kk huonokuntoinen saattoi olla).

Kokemuksen osalta uskon olevani tasavertoinen keskustelija. Sijoitustoimintani on keskittynyt toiseen kasvukeskukseen, joten jos toimit Helsingin keskustan tuntumassa, omaat varmasti parempaa kokemusperäistä näkemystä aiheeseen.

Vuokraovesta näyttäisi löytyvän viisi vapaata kämppää 00180-alueelta (joista kaksi on ilmoitettu viimeisen 48h sisällä) alle 800 euron hintaan. Yksi sijaitsee talossa, josta on tehty jo purkupäätös ja talo saatetaan vetää matalaksi jo ensi vuoden alussa. Yksi on Saton 35 m2 yksiö Ruoholahdessa, jonka ilmoituksesta ei selviä mitään esim. huoneiston kunnon suhteen. Varmaan kuitenkin ihan ok. Loput kolme ovat kooltaan 14 m2, 17 m2 ja 20 m2 koppeja.

 

[Unihiekkamyrsky]

Tuosta asunnosta paljastuu aina vain lisää uusia puolia

Nyt selvisi että 2020 yhtiökokousta ei ole vielä pidetty, kuulemma koronan vuoksi.

Jännästi mun edellisessa taloyhtiössä jossa tuolloin vielä asuin pidettiin kyllä ihan ajallaan toukokuussa 2020 Teamsissa etäkokous

 

[Narghar]

Kohtalaisen yleistä että sitä ei ole pidetty, et ei sikäli vielä mikään paniikin aihe

 

[Juomatilaaja]

Kohtalaisen yleistä että sitä ei ole pidetty, et ei sikäli vielä mikään paniikin aihe

Ei ole yleistä eikä hyväksyttävää. Viime vuoden yhtiökokousta sai siirtää vain viime vuoden jälkipuoliskolle.

"Eduskunnalta vihreää valoa: yhtiökokouksen voi siirtää 30.9.2020 asti ja pörssiyhtiöt voivat pitää kokoukset ilman paikalla olevia osakkaita - Merilampi" Eduskunnalta vihreää valoa: yhtiökokouksen voi siirtää 30.9.2020 asti ja pörssiyhtiöt voivat pitää kokoukset ilman paikalla olevia osakkaita - Merilampi