Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Olisiko jossain hyvää pohjaa asunnon ostotarjoukseen? Ei viitsisi itse alkaa tekemään. Menee pian väärin jutut.
 
Olisiko jossain hyvää pohjaa asunnon ostotarjoukseen? Ei viitsisi itse alkaa tekemään. Menee pian väärin jutut.
Ostatko yksityiseltä vai välittäjältä? Yleensä välittäjällä on omat pohjat.
Alkuun voi myös tehdä vaan lyhyen muutaman rivin selityksen jossa listaat kohteen, hinnan, omistuksen siirtymisen pvm, tarjouksen voimassaolon sekä ehdot ja neuvottelet sen kautta hinnan kohdalleen (jos aikeissa tinkiä). Sen jälkeen sitten pohjaan virallisemmat tekstit

Jos yksityinen myyjä niin voit käyttää esim. seuraavaa ostotarjous.pdf (oikotie.fi)
 
Ostatko yksityiseltä vai välittäjältä? Yleensä välittäjällä on omat pohjat.
Alkuun voi myös tehdä vaan lyhyen muutaman rivin selityksen jossa listaat kohteen, hinnan, omistuksen siirtymisen pvm, tarjouksen voimassaolon sekä ehdot ja neuvottelet sen kautta hinnan kohdalleen (jos aikeissa tinkiä). Sen jälkeen sitten pohjaan virallisemmat tekstit

Jos yksityinen myyjä niin voit käyttää esim. seuraavaa ostotarjous.pdf (oikotie.fi)
Yksityinen ja tuo oikotien oma ei oikein käy omakotitaloon?
 
Yksityinen ja tuo oikotien oma ei oikein käy omakotitaloon?

Etsi siinä tapauksessa pohjaa kiinteistön ostotarjoukseen, ei asunnon...

Kannattaa myös muistaa, että kiinteistökaupassa "tarjous" ei ole molempia osapuolia sitova asiakirja jonka nojalla voi saada vaikka korvausta peruuntuneista kaupoista samalla tavalla kuin osakkeiden kanssa. Maakaari tuntee ainoastaan esisopimuksen ja kauppakirjan, molempien tulee olla kaupanvahvistajan vahvistamia ollakseen sitovia. Tarjouksen kanssa voi korkeintaan hakea korvausta todellisista aiheutuneista kustannuksista mikäli myyjä peruu kaupat, esim. oman oikotie ilmoituksen kuluja tms. jos laitoit kämpän jo myyntiin. Ja sekin voi olla tappelun takana jos myyjä on mulkku...

Itse menestyksellisesti yhden kiinteistön yksityiseltä ostaneena tein itse wordillä tarjouksen jonka laitoin myyjälle niin saatiin yhteisymmärrys paperille. Tarkempi kannattaa sitten olla kauppakirjan kanssa, samaa pohjaa eri otsikolla voi myös käyttää esisopimuksena jos meinaa sitä kautta mennä. Sinne voi sitten kirjata niitä sopimussakkoja hallintaoikeuden luovuttamisen viivätyksestä ym., tähän kun tulee kaupanvahvistajan vahvistus niin siitä tulee sitova dokumentti.

Tarjoukseen riittää ihan vaan A4 vaikka Wordillä tehtynä josta löytyy kutakuinkin seuraavat asiat:
TARJOUS [pvm]
Tarjoudumme ostamaan tässä tarjouksessa mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla.

1. Kaupan kohde
[Kaupungin osassa] osoitteessa [osoite] sijaitseva kiinteistö kiinteistötunnukseltaan [kiinteistötunnis].

2. Kauppahinta
xxx 000 euroa.

3. Maksuehdot
Kauppahinta maksetaan kokonaan kaupantekohetkellä.

4. Omistusoikeus
Omistusoikeus siirtyy ostajalle kaupantekotilaisuudessa kun koko kauppahinta on maksettu.

5. Kiinteistön hallinta
Kiinteistön hallinta luovutetaan ostajalle [milloin haluat viimeistään hallinnan] mennessä.

6. Hoitokulut ja verot
Myyjä vastaa kiinteistön hoitokuluista ja siihen kohdistuvista maksuista siihen saakka, kunnes kiinteistön hallinta luovutetaan ostajalle.
Vuoden [meneillään] kiinteistöverosta vastaa myyjä, vuoden [ensi vuosi] kiinteistöverosta ostaja.

7. Kulut ja maksut
Ostaja maksaa kiinteistön lainhuudon sekä kaupan varainsiirtoveron.
Kaupanvahvistajan palkkion maksavat myyjä ja ostaja puoliksi.

8. Kaupan toteutumisen ehdot
Kaupan toteutumisen ehtona on, että [ostajan vanha asunto saadaan myytyä/rahoitus järjestettyä jne], eikä myyjän toimittamista kiinteistön asiakirjoista ilmene kauppaan vaikuttavia seikkoja joita ostajalle ei ole aiemmin selvitetty.

9. Tarjouksen voimassaolo
Tarjous on voimassa xx.xx.xxxx saakka.

10. Tarjouksen tekijän tiedot
Nimi
Osoite
Puhelin
Sähköposti
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Saako täältä vertaistukea? Kyllä lievästi sanottuna nyt vituttaa olla markkinoilla ostajana. Ainakin rivari, paritalo, okt sektorilla. Oon seuraillut Turun ja Pks pientalo markkinoita nyt 1.5 vuotta. Esimerkki viime viikolta, Turun Kaarinassa (14km Turusta), 2008v rivari 120m2, 2 vuotta sitten pyynti 309ke. Nyt 425ke ja ilmoitus poistui viikossa
emoji_u1f633.png

Sitten vaikka tämä Paloheinästä, onko tässä pyynti kohdalla vai ei? Rivitalo, Helsinki, Paloheinä, 459 000 €, 97.5 m² Remppaan menis varmaan 40ke ja yhtiön tekemiin remppoihin 5 vuoden sisällä varmaan 5-30ke.

Sit ku inflaatio nousee 5% niin voi jäädä säästöjen kaa kokonaan vuokralle perheen kaa.

Ps. Jos puhutaan sokkelista esim tässä paloheinän kämpässä niin voiko se tarkoittaa myös valesokkelia?
 
Saako täältä vertaistukea? Kyllä lievästi sanottuna nyt vituttaa olla markkinoilla ostajana. Ainakin rivari, paritalo, okt sektorilla. Oon seuraillut Turun ja Pks pientalo markkinoita nyt 1.5 vuotta. Esimerkki viime viikolta, Turun Kaarinassa (14km Turusta), 2008v rivari 120m2, 2 vuotta sitten pyynti 309ke. Nyt 425ke ja ilmoitus poistui viikossa
emoji_u1f633.png

Sitten vaikka tämä Paloheinästä, onko tässä pyynti kohdalla vai ei? Rivitalo, Helsinki, Paloheinä, 459 000 €, 97.5 m² Remppaan menis varmaan 40ke ja yhtiön tekemiin remppoihin 5 vuoden sisällä varmaan 5-30ke.

Sit ku inflaatio nousee 5% niin voi jäädä säästöjen kaa kokonaan vuokralle perheen kaa.

Ps. Jos puhutaan sokkelista esim tässä paloheinän kämpässä niin voiko se tarkoittaa myös valesokkelia?

Nyt on kyllä paska aika olla ostohousut jalassa :D
Paloheinä on pirun kallista aluetta ollakseen "kaukana" keskustasta, eikä nyt mitkään hyvät julkisyhteydetkään selitä tuota hintaa. Kivaa rauhallista rivari/paritalo/okt-aluetta toki.
 
Sama itsellä, hinnat hyvillä alueilla karkaa aivan taivaisiin eikä pyynti hinta aina riitä. Rakentaakkin/rakennuttaa voisi paitsi ettei itse paljoa osaa tehdä ja hinnat sekä saatavuus ainakin tämän foorumin mukaan huonoa.
 
Joku täällä kommentoi, että syksyllä hinnat pks:lla laskee. Milloin on pks:ssä asuntojen hinnat laskenut? Anna mä arvaan, ei ikinä (90-lamaa lukuunottamatta)?

Mutta mielenkiintoinen fakta on, että Uusimaalla on periaatteessa negatiivinen nettomuutto:
1623233142060.png
 
No on, mutta se on eri turva sitten se. Sitä tässä vähän ihmettelinkin että aika kalliiksi tulee.

Taidan jättää välistä.

Jos olet aivan varma omasta alastasi ja että töitä tulee riittämään sekä et varmasti tule menettämään elämäsi aikana työkykyä/kuolemaan lainan maksun aikana, niin silloin et lainaturvalla tee mitään. Itse kun en voi olla aivan 100% varma, niin otin lainaturvan. Ainoastaan puolisoni ei tuota ottanut, koska hänellä on ns. varma-ala, jossa töitä riittää. Tosin veemäinen tilanne itselleni olisi, jos puolisoni sattuisi kuolemaan/menettäisi työkyvyn, niin silloin joutuisi asunnon laittamaan myyntiin mitä luultavammin.

Nordea muistaakseni tarjosi lainaturvaa siten, että 10e/kk = 100e/kk lainaturvaa, jos jotakin sattuu/jää työttömäksi. Itse otin muistaakseni lainaturvan 800 eurolle. Lisäksi tuon lisäksi tulisi ytk:sta rahaa, joten ei aivan heti olisi talous kuralla, jos työttömäksi jäisi.
 
...
Nordea muistaakseni tarjosi lainaturvaa siten, että 10e/kk = 100e/kk lainaturvaa, jos jotakin sattuu/jää työttömäksi. Itse otin muistaakseni lainaturvan 800 eurolle. Lisäksi tuon lisäksi tulisi ytk:sta rahaa, joten ei aivan heti olisi talous kuralla, jos työttömäksi jäisi.
Meneekö se niin, että saat työttömyyden uhatessa 1-2 vuotta sun nettopalkan ja ansiopäivärahan erotuksen verran?
 
Saako täältä vertaistukea? Kyllä lievästi sanottuna nyt vituttaa olla markkinoilla ostajana. Ainakin rivari, paritalo, okt sektorilla. Oon seuraillut Turun ja Pks pientalo markkinoita nyt 1.5 vuotta. Esimerkki viime viikolta, Turun Kaarinassa (14km Turusta), 2008v rivari 120m2, 2 vuotta sitten pyynti 309ke. Nyt 425ke ja ilmoitus poistui viikossa
emoji_u1f633.png

Sitten vaikka tämä Paloheinästä, onko tässä pyynti kohdalla vai ei? Rivitalo, Helsinki, Paloheinä, 459 000 €, 97.5 m² Remppaan menis varmaan 40ke ja yhtiön tekemiin remppoihin 5 vuoden sisällä varmaan 5-30ke.

Sit ku inflaatio nousee 5% niin voi jäädä säästöjen kaa kokonaan vuokralle perheen kaa.

Ps. Jos puhutaan sokkelista esim tässä paloheinän kämpässä niin voiko se tarkoittaa myös valesokkelia?
Näyttää tosiaan Turun seudulla katoavan melkein kaikki. Oman alueen tilannetta olen seuraillut samalla haulla jo pitkään ja lähes kaikki pitkään listoilla roikkuneetkin okt:t ovat kadonneet. Lukumääräisesti tarjonta puolittunut ja "tuota voisi harkita jos tarvetta olisi" uutena tulevat kohteet katoavat alta viikon vaikka hinnatkin kohonneet. Esim. 2015 viimeksi myyty kohde oli silloin 150 k€, nyt katosi päivissä 200 k€. Keittiöön pistetty halvinta Ikeaa ja piha pilattu uuden emännän toimesta, isoja rintsikkaremontteja tekemättä.

Naapuriin tuli just yksi kohde, jonka myyntihinnan ja tehdyt rempat tiedän. Pyynti "vain" reilu 20 k€ enemmän kuin 2014. Jos tuo pommi katoaa nopeasti, niin sit on maailmankirjat sekaisin. 2014 ostajat maksoivat ainakin 30 % liikaa ja eivät paljoa ulkomaalausta enempää ole tehneet. Kaikki isot peruskorjausremontit tehtävä 10 vuoden sisään, katto on vähän uudempi, mutta ulkonäön perusteella uusi remppa on jo kuitenkin tulossa. Piha on kiva ja pihakoivu komea...
 
Kuinka isoja lainoja ootte miettinyt (ne joilla bruttoansiot ovat tavalliset 2500-6000e/kk)? Mä oon päätynyt 40%, tarkoittaen, että jos laina-aika on 25v. ja korot on 6% niin lainanhoitokulut on 40% meidän kotitalouden nettotuloista.

Pankkihan antaisi aika paljon enemmän varsinkin jos ottaa 35v lainan.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä tuo 40 % pahimmillaan on ihan hyvä. Nykyisessä ei ole kuin 14 % nettotuloista 6 % korollakaan, mutta tuosta jos kertois kk-maksun vielä kolmella, niin alkaishan se jo ahdistaa. Laskut sais maksettua, mutta siinä se sit olisikin.

e: Tähän tietysti vaikuttaa aika paljon mikä se nettotulo tarkalleen on. Päivittäiseen ruokaan jne. kuluva pakollinen rahamäärä kun ei kuitenkaan kasva tulojen suhteessa. Esim. jos perheellä jää 2 k€ käteen lainakulujen jälkeen, niin kulu-% ei ole suurta merkitystä vaikka olis 90 %.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
e: Tähän tietysti vaikuttaa aika paljon mikä se nettotulo tarkalleen on. Päivittäiseen ruokaan jne. kuluva pakollinen rahamäärä kun ei kuitenkaan kasva tulojen suhteessa. Esim. jos perheellä jää 2 k€ käteen lainakulujen jälkeen, niin kulu-% ei ole suurta merkitystä vaikka olis 90 %.
Juuri näin. Siihen prosenttiin vaikuttaa se absoluuttinen netto aika paljon. 10ke tuloista on vähän eri asia maksaa 40% kuin 4ke tuloista.

Tosin tuo 2000e lainakulujen jälkeen on jo todella vähän. Ei taida mikään pankkien laskurikaan sallia noin pientä summaa. Jos perhe on vaikka nelihenkinen, niin eihän tuosta jää kuin 500e per nokka ja muiden pakollisten asumiskulujen jälkeen enää joku 300e. Ei riitä kyllä mihinkään.
 
Meillä pyörii talous aika +-0 tuolla 2 k€ lainanlyhennysten jälkeen. Samoilta kahdelta tililtä menee kaikki kulut, niin helppo seurata. Toki meillä ei ole mitään auto-osamaksuja yms. rasitteena eli tuo on puhtaasti 4 hengen ruoat ja tavarat yms. päivittäistarpeet. Oma kulutustyyli tuntien joku selviäisi huomattavasti pienemmälläkin.

e: Ja pankin laskurit juu näytti jotain +1200 € kaikkeen ihmeelliseen. Lääkemaksutkin tais jossain laskurissa olla 100+ e/kk :D Ei olla apteekkia perustamassa.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Meneekö se niin, että saat työttömyyden uhatessa 1-2 vuotta sun nettopalkan ja ansiopäivärahan erotuksen verran?

En muista summia ulkoota, mutta jos tään työttömäksi niin saisinkohan ytk:n laskurin mukaan bruttona 1700e/kk työttömyyskorvausta. Sen lisäksi saisin korvausta Nordealta sen 800e/kk. Ja tämä muistaakseni 400 arkipäivän edestä.
 
Korkojen noususta puhuen - onko kellään lainassa kiinteä tasaerää? Mietin, että sitä hyödyntäen saisi ainakin jossain määrin ennustettavuutta omaan talouteensa. Olisiko jollakulla jopa tietoa, että millä korkotasolla pankit tykkäävät alkaa neuvottelemaan noissa lyhennyksen määrää uusiksi?

S-Pankin sivuilla vihjaillaan, että vasta koron ylittäessä maksuerän kokonaismäärän, nousisi maksuerän koko: "Takaisinmaksuerä on kuitenkin aina vähintään koron suuruinen, eli jos sovittu erä ei riitä kattamaan korkoja, maksuerä nousee. "
 
Juuri näin. Siihen prosenttiin vaikuttaa se absoluuttinen netto aika paljon. 10ke tuloista on vähän eri asia maksaa 40% kuin 4ke tuloista.

Tosin tuo 2000e lainakulujen jälkeen on jo todella vähän. Ei taida mikään pankkien laskurikaan sallia noin pientä summaa. Jos perhe on vaikka nelihenkinen, niin eihän tuosta jää kuin 500e per nokka ja muiden pakollisten asumiskulujen jälkeen enää joku 300e. Ei riitä kyllä mihinkään.
Kyllähän tuolla summalla pärjää. Monet elävät paljon pienemmälläkin määrällä.
 
Korkojen noususta puhuen - onko kellään lainassa kiinteä tasaerää? Mietin, että sitä hyödyntäen saisi ainakin jossain määrin ennustettavuutta omaan talouteensa. Olisiko jollakulla jopa tietoa, että millä korkotasolla pankit tykkäävät alkaa neuvottelemaan noissa lyhennyksen määrää uusiksi?

S-Pankin sivuilla vihjaillaan, että vasta koron ylittäessä maksuerän kokonaismäärän, nousisi maksuerän koko: "Takaisinmaksuerä on kuitenkin aina vähintään koron suuruinen, eli jos sovittu erä ei riitä kattamaan korkoja, maksuerä nousee. "
Meillä on kiinteä tasaerä, ja vaikka kokemusta korkojen noususta ei vielä ole niin tämä on minunkin oletus, eli korkojen noustessa lainaika kasvaa, mutta kuukausittainen maksettava summa ei muutu. Eli juuri sitä ennustettavuutta/vakautta mielestäni tasaerällä saavutetaan.
 
Meillä on kiinteä tasaerä, ja vaikka kokemusta korkojen noususta ei vielä ole niin tämä on minunkin oletus, eli korkojen noustessa lainaika kasvaa, mutta kuukausittainen maksettava summa ei muutu. Eli juuri sitä ennustettavuutta/vakautta mielestäni tasaerällä saavutetaan.

Onko kuitenkin niin, että lainan sovittu maksuaika ei pitene, eli lopussa loppuerä lankeaa maksettavaksi kokonaisuudessaan?
 
Sit ku inflaatio nousee 5% niin voi jäädä säästöjen kaa kokonaan vuokralle perheen kaa.

Tässähän se mielenkiintoinen pointti on. Onko tulossa reilusti isompi inflaatio ja asuntojen hinnoissa siihen on jo varauduttu? Ostin oman kaksioni reilu kaksi vuotta aiemmin ja ajoitus oli ihan ok, toki parempi olisi ollut vaikka 10 vuotta aiemmin.
 
Tässähän se mielenkiintoinen pointti on. Onko tulossa reilusti isompi inflaatio ja asuntojen hinnoissa siihen on jo varauduttu? Vai ovatko hinnat ylikuumentuneet? Jokainen saa päättää itse.

Ostin oman kaksioni reilu kaksi vuotta aiemmin ja ajoitus oli ihan ok, toki parempi olisi ollut vaikka 10 vuotta aiemmin.
 
Meillä on kiinteä tasaerä, ja vaikka kokemusta korkojen noususta ei vielä ole niin tämä on minunkin oletus, eli korkojen noustessa lainaika kasvaa, mutta kuukausittainen maksettava summa ei muutu. Eli juuri sitä ennustettavuutta/vakautta mielestäni tasaerällä saavutetaan.

Olen miettinyt myös Nordea 15v. kiinteää korkoa. Se on nyt Nordean asuntolainalaskurilla 1.45%, pari viikkoa sitten oli jotain 1.55% eli aika paljon elää.
 
Olen miettinyt myös Nordea 15v. kiinteää korkoa. Se on nyt Nordean asuntolainalaskurilla 1.45%, pari viikkoa sitten oli jotain 1.55% eli aika paljon elää.
Kiinteä tasaerä ja kiinteä korko ovat eri asia. Kiinteässä tasaerässä koron noustessa maksuerä ei nouse, mutta maksuerän sisällä lyhennyksen määrä laskee. Samalla sitten maksuaika pitenee tai viimeinen maksuerä nousee.

Eli oletetaan, että 1 prosentin korolla maksat 1500 euroa kuukaudessa, josta 1000 euroa on lyhennystä ja 500 euroa korkoa. Jos korko sitten nousee 2 prosenttiin, maksat yhä sen 1500 euroa kuukaudessa, mutta nyt siitä on 500 euroa lyhennystä ja 1000 euroa korkoa.

Onko kuitenkin niin, että lainan sovittu maksuaika ei pitene, eli lopussa loppuerä lankeaa maksettavaksi kokonaisuudessaan?
Kumpikin on mahdollista, riippuu siitä mitä pankin kanssa on sopinut.
 
Onko tuossa kiinteässä tasaerässä, jotain laina-aika kattoa? Voiko laina-aika nousta 100 vuoteen?

Tässä on esimerkkilaskelma kiinteästä korosta. Miksi lyhennys on pienempi syyskuussa kuin heinäkuussa? Mikä logiikka kun laina kuitenkin koko ajan lyhenee. Ja korko vice versa.
1623479932676.png
 
Joku täällä kommentoi, että syksyllä hinnat pks:lla laskee. Milloin on pks:ssä asuntojen hinnat laskenut? Anna mä arvaan, ei ikinä (90-lamaa lukuunottamatta)?

En tiedä milloin laskee, mutta jos menneisyyteen katsellaan... Tässä muistoja finanssikriisin alkumetreiltä 2008-2009:

"Ennakkotietojen mukaan vanhojen asuntojen hinnat laskivat heinä-syyskuussa. Koko maassa hinnat laskivat 1,4 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 3,0 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna." (STAT 30.10.2008)

"Ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hintojen lasku kiihtyi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Koko maassa hinnat laskivat 3,8 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 3,5 prosenttia ja muualla maassa 4,0 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna." (STAT 30.1.2009)

"Ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa koko maassa 0,7 ja pääkaupunkiseudulla 2,0 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna." (STAT 13.5.2009)

Valitettavasti kvartaalitilastoista ei välity se paniikki, mikä asuntomarkkinoilla vallitsi syksyllä 2008. Silloin oli mahdollista tehdä kasvukeskusten ydinalueilta todella hyviä löytöjä. Mutta se poikkeustila ei kauaa jatkunut. Viimeistään kesällä 2009 elettiin jo sitä aikaa, että asuntonäytöillä oli taas jonoa ja kämppiä myytiin tingittyjen hintojen sijasta pyyntihintojen päälle tarjouksia tehden.
 
Tässähän se mielenkiintoinen pointti on. Onko tulossa reilusti isompi inflaatio ja asuntojen hinnoissa siihen on jo varauduttu? Ostin oman kaksioni reilu kaksi vuotta aiemmin ja ajoitus oli ihan ok, toki parempi olisi ollut vaikka 10 vuotta aiemmin.

Se iso inflaatio on ollut olemassa jo reilut kymmenen vuotta, kun katsotaan sijoitusomaisuuserien (joihin asunnotkin voi luokitella) arvokehitystä, eikä vain sitä klassista maitolitran hintakehitystä.

Ns. perinteisemmin mittarein mitattavan inflaation vaikutus asuntojen hintoihin ei mielestäni ole ihan niin yksiselitteinen asia kuin usein nähdään. Periaatteessa inflaatio toki heijastuu myös asuntojen arvoon positiivisesti, mutta pidempiaikainen korkea inflaatio epäilemättä myös nostaa korkotasoa, jolla on asuntojen hintoihin nähden päinvastainen vaikutus. Olettaa myös voisi, että korkean inflaation maailmassa uudehkot tai hyvin hoidetut vanhemmat taloyhtiöt pärjäävät paremmin kuin suuren korjausvelan kohteet, joissa on kaikki suuret remontit edessä - inflaatiokorjatuin hinnoin!
 
Pakko hieman avautua, aloitin viime syyskuussa lainaneuvotteluprosessin erään suuren pankin kanssa ja alustava tarjous sieltä olikin oikein hyvä. Siinä vaiheessa en ollut vielä myynyt asuntoani eikä uudesta ollut tietoa, joten homma jäi holdiin, kunnes talvella vähän herättelin asiaa ja jatkoimme neuvottelua. Olin jo pari kertaa silloin yrittänyt tätä neuvottelijaa tavoitella tuloksetta, mutta onnistuin saamaan puhelimen päähän kerran. Asiamme edistyi hieman, ja hän lupasi soitella takaisin seuraavana päivänä. Ei ikinä soittanut. Tämä oli siis joskus helmikuussa. Laitoin sitten pitkin kevättä tekstiviestejä ja sähköposteja muutamaan otteeseen, ei vastausta mihinkään. Puhelimeen olen koittanut useasti soittaa, ainoa kerta kun on vastannut, oli kun sattui olemaan lomalla. Olin myös noin kuukausi sitten yhteydessä kyseisen pankin asiakaspalveluun ja kerroin tilanteen, sieltä luvattiin että ko neuvottelija palaisi asiaan. Ei ole tähän päivään mennessä palannut.

Ymmärrän, että pankit ovat todella kiireisiä näinä hetkinä, mutta pännii silti tuo asiakaspalvelun taso, varsinkin kun sieltä suunnasta ei lupauksista huolimatta ole kuulunut mitään. En olisi näin kauaa jaksanut edes yrittää, ellei alkuperäinen lainatarjous olisi ollut niin hyvä. Onneksi myös oman pankkini tarjous oli ihan kilpailukykyinen, joten pysyn nyt sitten siellä.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Olisko ollut liian hyvä tarjous. Itselle puhelimessa tarjottu marginaali oli kerran liian hyvä ja kirjallisessa hiukan isompi. No tietysti vetosin keskusteluihin ja sainkin sen paremman joskin pitkin hampain.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Olisko ollut liian hyvä tarjous. Itselle puhelimessa tarjottu marginaali oli kerran liian hyvä ja kirjallisessa hiukan isompi. No tietysti vetosin keskusteluihin ja sainkin sen paremman joskin pitkin hampain.
No sen olisi kyllä voinut sitten sanoa suoraan että samoihin ehtoihin ei nyt enää pystytä, inhottavaa että tuollaista ghostaamista tapahtuu deittipalvelujenkin ulkopuolella.
 
Tein yhdestä talosta tarjouksen ja pyysin Danskelta (oma pankki on OP) lainatarjousta viime viikolla. Tuli melkein heti vastaus ettei ehdi samalle viikolle antamaan tarjousta vaan menee seuraavan viikon alkuun. No asunto meni sivu suun, mutta ainakin lainalupaus tuli. OP:sta ei ole kuulunut mitään.
 
Nordealta kyselin kiinteän koron hintoja, kun inflaatiopaineet jännittävät. Jenkeissähän oli noussut ku kulutushyödykkeiden hinnat ennätysmäisiä lukuja.

En ole muualta kysynytkään.

Mitä mieltä olette itse kiinteistä koroista nyt kun korot ovat alhaalla? 0.4% marginaalilla mennään nyt (joka siis ainoa mitä maksetaan).

5v 0,70%
10v 1,12%
15v 1,32%
Eikö saanut lainkaan kiinteää korkoa koko laina-ajalle? Eipä ole noi 10v ja 15v korotkaan kovin houkuttelevia tällä hetkellä.
 
Nordealta kyselin kiinteän koron hintoja, kun inflaatiopaineet jännittävät. Jenkeissähän oli noussut kulutushyödykkeiden hinnat ennätysmäisiä pinnoja.

En ole muualta kysynytkään.

Mitä mieltä olette itse kiinteistä koroista nyt kun korot ovat alhaalla? 0.4% marginaalilla mennään nyt (joka siis ainoa mitä maksetaan).

5v 0,70%
10v 1,12%
15v 1,32%

Jos nuo ovat kokonaiskorkoja, niin mielestäni aika ok tasolla. 10 ja 15 ovat noista mielestäni mielenkiintoisimmat. Itse olen korkosuojannut omat kämppälainani OP:n 14 vuoden korkokatolla. Hinnoittelu taitaa olla aika samaa tasoa (tai hieman edullisempaa, mutta kosmeettinen ero selittyy suotuisammalla sopimusajankohdalla), mutta laina toki joustavampi kuin kiinteän koron lainat.
 
  • Tykkää
Reactions: Fex
Ymmärtäkseni korot nousevat käsikädessä inflaation kanssa.

Tuo kai liittyy paljolti siihen, kuinka pitkäkestoiselta inflaatio näyttää. Noin muutenkin, itse olen menettänyt jos uskoni siihen, että korko- ja rahapolitiikka noudattaisi mitään totuttuja lainalaisuuksia. Mutta osittain juuri siksi maksan mielelläni korkosuojauksen mukanaan tuomasta mielenrauhasta.
 
Tuli juuri eilen hankittua nimi alle kauppakirjaan. Aikaa näytöstä kului kolmisen viikkoa, tänä aikana sain hoidettua lainatarjouksen ja asunnon kuntotarkastuksen.

Oma pankki eli op antoi lainatarjouksen vuorokaudessa, joskin aika isolla marginaalilla. 0.8. S-pankilta olisi saanut aikoja parin viikon päähän, Aktia hylkäsi hakemuksen suoriltaan, vaikka annoin samat tiedot kuin näille kahdelle pankille.

Tuossa tilanteessa ei paljoa viitsinyt jäädä arpomaan parhaan lainatarjouksen kanssa, koska kohde oli erittäin hyvällä paikalla, sekä kohtuu hyvässä kunnossa.

Asunto oli myös ollut aiheuttanut paljon kiinnostusta ihmisillä

Neliöitä siinä oli noin 60 kahdessa kerroksessa ja laittamista löytyy. Saa alkaa maalailemaan, puhdistelemaan pihaa ja räystäitä. Rakennuksen sisällä on rempattu viimeksi 2017, jolloin koko kylppäri vedettiin uusiksi.
 
Tuli juuri eilen hankittua nimi alle kauppakirjaan. Aikaa näytöstä kului kolmisen viikkoa, tänä aikana sain hoidettua lainatarjouksen ja asunnon kuntotarkastuksen.

Oma pankki eli op antoi lainatarjouksen vuorokaudessa, joskin aika isolla marginaalilla. 0.8. S-pankilta olisi saanut aikoja parin viikon päähän, Aktia hylkäsi hakemuksen suoriltaan, vaikka annoin samat tiedot kuin näille kahdelle pankille.

Tuossa tilanteessa ei paljoa viitsinyt jäädä arpomaan parhaan lainatarjouksen kanssa, koska kohde oli erittäin hyvällä paikalla, sekä kohtuu hyvässä kunnossa.

Asunto oli myös ollut aiheuttanut paljon kiinnostusta ihmisillä

Neliöitä siinä oli noin 60 kahdessa kerroksessa ja laittamista löytyy. Saa alkaa maalailemaan, puhdistelemaan pihaa ja räystäitä. Rakennuksen sisällä on rempattu viimeksi 2017, jolloin koko kylppäri vedettiin uusiksi.

Lainanhan voit lähteä kilpailuttamaan vaikka heti, ilman tarkempia tietoja toki paha sanoa oliko hyvä vai huono marginaali lainalle.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Pohdintaa isoista asuntolainoista, pitkästä laina-ajasta ja mahdollisesti kiinteästä korosta (esim. 15v.)

Jos lähtökohtana elämässä ei ole omistusasunnolla saavuttaa tuottoa vaan ajatella asumismenot jatkuvana asumiskulua niin vuokra. Toki mielellään pitkällä tähtäimellä tulisi kannattavammaksi omistusasunto kuin vuokralla oleminen. Mitkä ne riskit silloin ovat (iso ja pitkä laina, kiinteällä korolla)? Pidän järkevänä, että omarahoitusosuus asunnosta on 20%. Jos asuntojen arvo putoaa PKS:ssä 10% niin mitä tapahtuu omalle taloudelle? Jos työpaikka säilyy niin ei mitään.

Mietinnässä vaan asunto Helsingistä 360 000e laina (pyynti 460 000e), 35v:llä (lyhentämisnopeus mahdollisesti kuitenki 30v), 15v kiinteällä korolla ja kotitalouden nettotulot 5500e/kk. Onko tässä mitään järkeä? Vai pitäisikö vaan muuttaa ahtaalle..
 
Viimeksi muokattu:
Jos lähtökohtana elämässä ei ole omistusasunnolla saavuttaa tuottoa vaan ajatella asumismenot vaan jatkuvaa asumiskulua niin vuokra. Mitkä ne riskit silloin ovat isolle asuntolainalle ja pitkälle laina-ajalle?

Sanotaan nyt että maksaisit (esimerkin vuoksi) tasan 1000€ vuokraa kuukaudessa.
Mikäli hankit asunnon(osakkeen tms) 25 vuoden (pitkällä laina-ajalla) lainalla ja maksat siitä juuri nyt vaikkapa 1000€/kk vastikkeen kera (esim. 772€ + vastike päälle tms) jolloin lainan määrä olisi 220 000€ 0.7% marginaalilla.

Nyt jos korot nousisivat vaikkapa 2% maksaisitkin yllättäen: 902€/kk.

Tai jos laskisit että 25v päästä tahtoisit lopettaa "vuokran maksamisen" ja sinulle olisi OK lyhentää lainaa noin sen 1000€/kk ja saat todella hyvän 0.4% marginaalin neuvoteltua voit ottaa hulppeat 295 000€ lainaa ja maksat siitä "vain" 997€/kk. Mutta mikäli korko nouseekin 0% 2% joudut maksamaan 1267€/kk + tietysti ne muut asumismenot päälle.

Eli suurimmat riskit ovat tietysti ne että:
- Korot tulevat jossain vaiheessa nousemaan
- Jokin yllättävä menoerä tulee (25v aikana varmasti, on se sitten hajonnut mikro, auto mikä täytyy uusia tai vaikka jokin remontti kämppään)
- Työpaikkasi vaihtuu / joudut työttömäksi
- Mikäli otat lainan parin kanssa tuleekin ero / toinen lähtee kävelemään ja joudut solmimaan uuden sopimuksen missä maksat yksin kaiken lopun ja ottamaan lisää lainaa maksaaksesi kumppanisi ulos (tai sitten myytte kiireellä kämpän pois tappiolla pahimmassa tapauksessa ulosmitattuna kiihkeän oikeustaistelun jälkeen/aikana)

Nuo ne yleisimmät. Tietysti voi tulla odottamattomia juttuja kuten asunto määrätään asumiskieltoon / purettavaksi esim. pohja pettää alta tai home/muita ongelmia. Näitäkin löytyy eikä niitä osaa etukäteen ennustaa.
 
Eli suurimmat riskit ovat tietysti ne että:
- Korot tulevat jossain vaiheessa nousemaan
- Jokin yllättävä menoerä tulee (25v aikana varmasti, on se sitten hajonnut mikro, auto mikä täytyy uusia tai vaikka jokin remontti kämppään)
- Työpaikkasi vaihtuu / joudut työttömäksi
- Mikäli otat lainan parin kanssa tuleekin ero / toinen lähtee kävelemään ja joudut solmimaan uuden sopimuksen missä maksat yksin kaiken lopun ja ottamaan lisää lainaa maksaaksesi kumppanisi ulos (tai sitten myytte kiireellä kämpän pois tappiolla pahimmassa tapauksessa ulosmitattuna kiihkeän oikeustaistelun jälkeen/aikana)

Nuo ne yleisimmät. Tietysti voi tulla odottamattomia juttuja kuten asunto määrätään asumiskieltoon / purettavaksi esim. pohja pettää alta tai home/muita ongelmia. Näitäkin löytyy eikä niitä osaa etukäteen ennustaa.

Koroilta saa suojattua max 15 vuodeksi. 1.45% tällä hetkellä. Mitä luultavimmin pankki tästä nettoa, etkä hyödy korkosuojauksesta.

Hyvin epätodennäköistä mainitsemasi jutut asumiskiellosta, pohjan pettämisestä yms. ainakin 2000 luvulla rakennetussa talossa. Toki aina mahdollista.
 
Hyvin epätodennäköistä mainitsemasi jutut asumiskiellosta, pohjan pettämisestä yms. ainakin 2000 luvulla rakennetussa talossa. Toki aina mahdollista.

Pitää paikkansa mutta niitäkin välistä löytyy, siksi mainitsin. Jätin oikeasti todella harvinaiset väliin, kuten että asunto poltetaan (tapahtunut) tulee sota ja joudutaan toisen valtion vallan alle ja ns. "muutetaan väkisin" esim. Siperiaan, tosin silloin ei tarvitse myöskään lainaa maksella enää..

Tässä juttua siitä miten maaperä pettää asunnon alta, 2020:

Home ja vastaavista haitoista löytyy taas enempikin uutisia, mutta se että koko maaperä on saastunut on harvinaisempaa, tässä esimerkki:
Tampereen kaupunki haluaa hinta-arviot saastuneen maan päällä olevista rivitaloasunnoista + hieman lisää taustaa: Tampereella voidaan joutua purkamaan rivitaloja vanhan kaatopaikan päältä

"Helsingin Myllypurossa purettiin kerrostaloja kaatopaikan päältä runsaat kymmenen vuotta sitten "
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Viimeisen parin tunnin aikana jenkkien 10v bond hypännyt melkoisesti.

Käytännössä korkomarkkinoiden indikaattori siitä mitä ...odotetaan tapahtuvan.

Korkea pinna = odotukset korkeasta inflaatiosta -> koroista.

Korkojen varsin levottomiltakin näyttävät liikkeet kuuluvat pitkien korkojen omaisuuteen. Toisaalta esim. swapit ovat myös laskeneet tässä kesällä pienin askelin tasaisesti, joten ei tässä mitään jatkuvaa pitkien korkojen nousua olla nähty.

Jenkkien korkojen käyttäytymistä ei pidä myöskään liiaksi rinnastaa euroalueen korkonäkymiin.

Koroilta saa suojattua max 15 vuodeksi. 1.45% tällä hetkellä. Mitä luultavimmin pankki tästä nettoa, etkä hyödy korkosuojauksesta.

Korkosuojaus on pankille välitystuote. Pankin voitto ei siis ole sidoksissa asiakkaan voittoon tai tappioon. Itse uskon nettoavani korkosuojauksesta. Tämä uskomus ei perustu ajatukseen korkojen noususta vaan siihen, että kun korkoriski on eliminoitu, voin vastaavasti lisätä taloudellista riskiä toisaalla, ja kokonaisuus muodostuu näin järkevimmäksi.

Pidän järkevänä, että omarahoitusosuus asunnosta on 20%. Jos asuntojen arvo putoaa PKS:ssä 10% niin mitä tapahtuu omalle taloudelle? Jos työpaikka säilyy niin ei mitään.

Minun mielestäni sen enempää omarahoitusosuuteen kuin asuntojen hintariskiinkään ei pidä suhtautua kaavamaisesti. Jos ostat juuri putki- ja julkisivurempatun kämpän Helsingin hyvältä asuinalueelta, riskisi omiesi takaisin saamisen suhteen on ainakin prosenttien kautta asiaa tarkasteltuna huomattavasti pienempi kuin jos ostat Jakomäestä suuren korjausvelan kerrostalokämpän.

Omarahoitusosuutta ennemmän miettisin sitä, paljonko sitä kokonaisvarallisuutta on suhteessa velkoihin. Itse ostan asunnot nykyään käytännössä 100 %:n lainalla, mutta asuntosalkkuni velkatason pyrin pitämään 50 %:ssa ja mieluusti sen alla. Jos minulla olisi turvallisia sijoituksia kylliksi toisaalla, niin silloin asuntosalkun velkasaldo saisi olla vaikka 100 % (tosin pankille se ei taita sopia, mutta se on toinen asia).
 
  • Tykkää
Reactions: Fex
Lainanhan voit lähteä kilpailuttamaan vaikka heti, ilman tarkempia tietoja toki paha sanoa oliko hyvä vai huono marginaali lainalle.
S-pankin kautta olisin saanut paremman diilin, muistaanseni 0.6 olisi ollut marginaali, ellei vähemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Ei välttämättä liity ihan asuntolainaan, mutta esim. autolainan hakemuksessa kysytään kokonaisvarallisuutta, mitä kaikkea tähän nyt lasketaan? Itsellä on osuus talosta josta ei ole velkaa, se varmaan lasketaan varallisuudeksi, mutta entä talo josta on lainaa jäljellä ja maksamatta suurin osa? Onko tuosta mikään osuus varallisuutta?
 
Ei välttämättä liity ihan asuntolainaan, mutta esim. autolainan hakemuksessa kysytään kokonaisvarallisuutta, mitä kaikkea tähän nyt lasketaan? Itsellä on osuus talosta josta ei ole velkaa, se varmaan lasketaan varallisuudeksi, mutta entä talo josta on lainaa jäljellä ja maksamatta suurin osa? Onko tuosta mikään osuus varallisuutta?
Siellä kysytään varmaan velatkin? Luulisi että laitetaan velalinen asunto varallisuudeksi ja velka sitten erikseen. Jos et laita varallisuudeksi niin näyttäisi siltä että on vaan kauheasti velkaa eikä mitään sitä vastaan?
 
Tldr; tee ajatus leikki että mihin hintaan saisit asunnon myytyä 4 viikossa, vähennä tästä varansiirtovero, loppulaina ja välittäjän palkkio = tämän verran se asunto tuo nettovarallisuutta

Miksi tuossa laskelmassa tulisi varainsiirtovero huomioida? Senhän maksaa ostaja, ellei sitten ole ensiasunnon ostajana vapautettu sen maksamisesta.

Itse en toki nettovarallisuutta arvioidessa huomioi myöskään mitään myynnistä (mahdollisesti) koituvia välityskuluja.
 
Mitenköhän pysyvä tilanne on tämä nopea hintojen nousu? Tosin ainahan hinnat on lähinnä nousseet jos ei oteta 90 luvun lamaa huomioon.

Korotkaan ei varmaan nouse aikoihin ja lainaakin saa helposti niin onko parin vuoden päästä 10 000€/neliö ihan normaali keskihinta pk seudun asunnoissa?
 
Laskin tässä nordean laskurilla lainankuluja ja sitten tuli oikea tarjous pankilta niin kuukausilyhennys on paljon korkeampi kuin laskurissa, vaikka ehdot ovat paremmat. Mites tämä nyt näin voi mennä?
 
Laskin tässä nordean laskurilla lainankuluja ja sitten tuli oikea tarjous pankilta niin kuukausilyhennys on paljon korkeampi kuin laskurissa, vaikka ehdot ovat paremmat. Mites tämä nyt näin voi mennä?

Takaisinmaksuaika tarjouksessa lyhyempi kuin laskurilla pyöritellessä?
 
Mitenköhän pysyvä tilanne on tämä nopea hintojen nousu? Tosin ainahan hinnat on lähinnä nousseet jos ei oteta 90 luvun lamaa huomioon.

Toisaalta kääntäen monissa ns. muuttotappiokunnissa ne hinnat ovat lähinnä laskeneet tässä viimeaikoina vaikka sitten 90-luvun laman jälkeen nousivat. Tosin osittain myös Helsingissä on hinnat laskeneet tässä jotain osviittaa:
"

## +/-% (1v.)PostinumeroAlueKaupunkiKeskineliöhinta 2020Hinta +/-% (1v.)Hinta +/-% (5v.)

147-3400930Itäkeskus-MarjaniemiHelsinki2933-7%-20%

Esim. Oulussa on mielenkiintoisia tapauksia paikasta riippuen:

1729190520Taskila-ToppilaOulu266529%43%

510-13290310MadekoskiOulu1325-21%-20%
"
Täältä voi katsoa miten omalla alueella (postinumeron perusteella) on hinnat nousseet / laskeneet lähiaikoina:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 365
Viestejä
4 493 078
Jäsenet
74 195
Uusin jäsen
J2323

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom