Näin raksapuolen korkeastikoulutettuna ammattilaisena kyllä kiinnostaa, että mitähän tuossa on päässyt tapahtumaan. Oletko itse siis perillä, että mitä noilla rakenteilla tarkoitetaan ja onko tietoa siitä, että rakenne olisi merkittävästi erilainen, kuin saatavilla olevissa piirustuksissa? Tuolla kuntotarkastuksen tekijällä on varmaan oma selusta lakiteknisesti suojattu, mutta mikäli todellinen rakenne poikkeaa oleellisesti siitä, mitä sinulle annetuissa piirustuksissa ja dokumenteissa on annettu tiedoksi voi kyseessä olla salainen virhe. Laitan viestin päätteeksi linkin jonkun asianajotoimiston sivulle, mutta kyseessä voi olla salainen/piilevä virhe. Lyhyt lainaus sivuston asiatekstin ensimmäisen virkkeen osalta:
"Kiinteistökauppaa säätelevän maakaaren mukaan kaupan kohteessa voi olla salainen virhe, jos kiinteistö poikkeaa merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää." Eli tuollaisista lähtökohdista voi lähteä keissiä miettimään, mikäli rakennuspiirustusten perusteella kuntotarkastajan arvion perusteella rakennuksen sokkelin/perustuksen osalta kyse ei ole riskirakenteesta, mutta tarkemmassa arviossa paljastuu, että kyse kuitenkin on riskirakenteesta. Riita on siis myyjän ja ostajan välinen.
Nyt sitten kommentoin asiaa oman ammatillisen tietotaitoni pohjalta: Reunavahvistettu laatta ja valesokkelihan eivät välttämättä poikkea toisistaan rakenteellisina ratkaisuina mitenkään älyttömästi. Kummankin tapauksessa on kyse maanvaraisesta perustuksesta ja kummankin tapauksessa lattian tai seinän puinen runkorakenne voi alkaa maanpinnan tasolta tai jopa alempaa, joskin valesokkelille tuo alle maanpinnan tason ulottuminen on huomattavasti yleisempää.
Reunavahvistetussa laatassa lämmöneristys eroaa valesokkelista käytännössä niiltä osin, että reunavahvistetussa laatassa on yleensä kovaa eristettä eli styroxia tai vastaavaa pystysuuntainen kaista laatan uloimman reunan ja loppulaatan välissä siten, että betoni yhdistyy kuitenkin reunavahvistuksen alareunassa. Seinärakenne olisi oikeaoppisesti toteutettuna sellainen, että puurunko on kontaktissa eristeen sisäpuoleiseen betonipintaan ulottuen eristekerroksen alueelle kylmäsillan välttämiseksi ja julkisivun runko, esim tiiliverhous lähtee sitten reunavahvistetun laatan ulkoreunasta. Alapohjan lämmöneriste on yleensä laatan alapuolella. Myös reunavahvisteisen laatan tapauksessa on mahdollista, että laatan ulkoreunalla on "sokkelia" jonka yläreunan taso on laatan pintaa ylempänä, mutta ei ehkä se tyypillisin ratkaisu. Valesokkelissa oleellinen ero on siis siinä, että sokkelin keskellä ei ole lämmöneristettä, vaan lämmöneriste tulee lattialaatan alta sokkelin päälle, josta alkaa eristetty seinärakenne ja tämän päällä on vielä betonilaatta ja muut lattiarakenteet, eli lattian pinta nousee suhteessa "perustamistasoon" jonkin verran ja tuo perustamistaso voi sitten sijaita ties kuinka alhaalla.
Molemmissa rakennetyypeissä on potentiaalia noille seinien alaosan kosteusongelmille, koska molemmissa tapauksissa lattiapinnan taso on alhaalla, mutta reunavahvistetun laatan tapauksessa, oikein toteutettuna tuo on tietysti hieman epätodennäköisempää, kun puurunko lähtökohtaisesti nousee pystysuuntaisen eristekerroksen "kuivalta" puolelta, mutta on ihan mahdotonta arvioida mahdollisen ongelman vakavuutta ilman, että tarkemmin asiasta tietää. Kummassakin tapauksessa on ongelmallisia ja ongelmattomia keissejä ja valesokkelin saa kyllä rempattua ongelmattomaksi, vaatii vain rahaa.
Ensisijaisesti ehdotan, että otatte yhteyttä myyjään ja alatte selvittämään tilannetta tarvittaessa lakimiesten välityksellä.
Salainen virhe eli piilevä virhe ja toisinpäin Kiinteistökauppaa säätelevän maakaaren mukaan kaupan kohteessa voi olla…
heikkilaco.fi