Eivät kai kaikki asunnot ole kallistuneet niin paljon edes pk-seudulla? Jos tyytyy lähiökerrostaloon, niin neliöhinnat ovat edelleen kohtuulliset katso jotain jakomäkeä. Edelleen saa kämppää 2500€/m².
Kyllä siinä näkyy ihan kaikki. Tuossa laskurissa. 2.5egee kk kulut ja 900egee nostokulut... Sama lyhennysaika.
Tätä voisin hieman tarkentaa.
Tämä ei pidä ihan täysin paikkaansa. Monilla pankeilla, kuten OP:llä, tuo 70 % on se vakuusarvo. Mutta esimerkiksi Nordealla se on jo lähtökohtaisesti 75 %, ja käsittääkseni 80 %:n vakuusarvoksi kelpaavuuksiakin järjestyy ainakin kasvukeskuksissa.
Nordealla suoraan 80 % ja talon arvosta arvio oli melkein sellainen, että mietin pitääkö vähän jarrutella virkailijaa (not!). Tuosta Nordean vakuuslisästä oli aikanaan se hyöty, että ei tarvinnut lisävakuuksia ja nyt myöhemmin samoilla vakuuksilla riitti katetta myös MLP:n remppalainaan.
Yhteinen laina. Kyllä tässä akka keksi vaan päästään juttuja kuten arvelinkin.
No meillä tuli ihan pankin juristilta kommenttia, että suositellaan max 60/40 jakoa kun itse meinattiin ensin jotain 70/30 varainsiirtoveron minimoimiseksi. Ja onhan se ihan järkevää niitä ikäviä skenaarioita varten pitää osuudet suht tasan.
Millä se juristi asiaa perusteli? Ketunhäntä kainalossa pankin etua ajaen? Esim. jos asiakas haluaa myös 70/30 maksaa lainan, niin hieman nihkeää olisi muuta jakoakaan tehdä.
Niin eikö se silloin mene, että riskit on yhteiset eli 1% maksaa kaiken, jos toinen ei pysty.
Miten sitten se perikunnan rooli? Eli se jolla on 1% maksaa mutta perikunta saa 99% määräämisoikeutta? Ei tuokaan ihan oikealta kuulosta...
Mitenkä muuten noi takaukset? Jos joku on taannut toisen henkilön lainan ja joutuu sen sitten maksamaan niin eikö kyseessä ole lahja? Joutuuko maksamaan lahjaverot?
Lahjan saaja toki maksaa lahjaveroa, mutta miten tapaus missä taattu henkilö on kuollut, edunsaaja on varaton ja takaaja maksaa lainan => nyt jos edunsaaja ei voi maksaa lahja sekä perintöveroa ja joutuu täten kieltäytymään esim. asunnosta ja se joutuu valtiolle niin miten homma etenee?
Uteliaisuudesta kysyn, että mihin perustuu tuo ylihinta-arviosi. Ts. minkä hinnan päälle tuo 12 000 euroa on asettunut?
Mitä muutaman viime vuoden aikana myyty saman kokoisia kämppiä samasta kerrostalosta ja muutamasta saman kadun saman ikäluokan kerrostalosta. Laskeskelin itse käyväksi hinnaksi n. 100 000€ ja kämppä meni lopulta kaupaksi 112 000€ hintaan.
Sitä juurikin kirosin, kun itse olen omaa ensiasuntoa yksin ostamassa, niin aikalailla samoilla markkinoilla asuntosijoittajien kanssa(varsinkin vielä, kun Tampereesta ja n. 35-40m2 kämpästä). Jos olisi esimerkiksi kumppani, jonka kanssa yhteinen asunto, niin joku kolmion tai neliön hankinta olisi paljon helpompaa ja paljon pienemmällä velkamäärällä per nuppi, kun ei ole niin paljoa asuntosijoittajia hääräämässä näiden markkinoilla.
Ehkä sitten vain laskeskelit väärin markkinoiden näkemyksen tuohon kämppään juuri nyt.
Tältä vaikuttaa vähän joo, tuntuu käyvän melko kuumana markkinat. Muutamissa seuraamissani taloyhtiöissä laitettu melko poskettomia pyyntihintoja verrattuna esimerkiksi viime vuoteen.
Itse asiassa mä tuossa viime vuodenvaihteen tietämillä etsiskelin itse samoilta markkinoilta suunnilleen juuri noiden speksien mukaista sijoitusasuntoa, tosin inasen isommalla budjetilla. Keskustan seudun kaupunginosat olivat karanneet jo aikaisemmin hinnoiltaan. Vielä koronaa ennen mielestäni hyviä kohteita sisältänyt Härmälä-Rantaperkiö on noussut älyttömästi myös. Nekalastakin näyttää menevät kaikki järjelliset kohteet liki heti kaupaksi, kun katse on muissa kuin niissä puutaloissa. Eli se niistä "kävellen keskustaan" -kaupunginosista, ja katse kaukaisempiin lähiöihin. Tesoman lähijuna ja kasvava palvelutarjonta vakuutivat siinä määrin, että loin katseeni sinne suuntaan. Vanhoja kohteita katsellessa vaan totesin, että kun katsoo pyyntihintoja ja huomioi niiden päälle kertyneen korjausvelan, ollaan pienimmissä kämpissä jo lähes uusien asuntojen hinnoissa. Lopputulokseksi jäi hankkia uudiskohteesta pieni kaksio.
Itse katselin samaa tuossa 2014 kun totesin että jatkuvasti Sato nostaa vuokria ja aikoinaan luvattu "koskaan ei päälle 100mk tule nousemaan vuodessa" (ja vuokrat nousivat jatkuvasti päälle 20€/vuosi) mennen ärsyttävästi päälle 10€/m2 60m2 70-luvun kerrostalokämpässä lähestyen jopa 700€/kk vaikka asuin niin reunalla Tamperetta kuin suunnilleen mahdollista tuolla Haukiluoma/Ikuri sektorilla. Nyt kun katsoo niin vuokrahinnat ovat päälle 800€/kk joten kait noita kannattaa sitten ostaa ja pistää vuokralle.
Varmasti kokeilijoita löytyy, helposti voisi laittaa joku 100 000 € korona lisää 200 000€ asuntoon. Harmittaa kun ei tullut aiemmin ostettua sijoitusasuntoa.
Eihän tuollaiseen voi ottaa mitään näkemystä, kun ei tiedä oletko vuokraamassa 100 neliöistä lähiökämppää jossa vastike on 400 e/kk, vai esimerkiksi 25 neliöistä keskustakämppää jossa vastike on 70 e/kk. Ja vielä, sijaitseeko asunto alueella jolla hinnat kehittyvät positiiviseen suuntaan vai alueella, jolla hinnat laskevat.
Riippuu tapauksesta. Parhaassa tapauksessa ilman muuta ja kyllä.
Olen melkein kaikesta kanssasi eri mieltä, paitsi tuon kasvavan paikkakunnan merkityksestä.
Ai siellä on vielä jotain "vain" parinsadan tonnin arvoistakin. Tuon infon kera asunnon vuokraaminen alkaa jo kuulostamaan oikein fiksulta vaihtoehdolta. Ja joku hieman päälle kolmen prosentin vuokratuotto on sellainen taso, mihin sijoittajat taitavat nykyään jo aika yleisesti tyytyä Helsingin kantakaupungissa. Muissa kasvukeskuksissa tuotto-odotukset ovat hivenen suuremmat. Ja pahimmissa muuttotappiokunnissa tuoton sitten pitää ollakin tyyliin kymmenen prosenttia, kun asuntojen vuokraaminen on haastavaa ja asuntovarallisuus menettää vuosi vuodelta arvoaan.
Enpä kyllä muuttaisi toimistoon. Jos maalataan piruja seinälle, niin yhtiökokouksen määräenemmistö ei syystä tai toisesta hyväksy käyttötarkoituksen muuttamista yhtiökokouksessa. Ja huoneistonhan voi taloyhtiö haltuun, jos sitä käytetään käyttötarkoituksen vastaiseen toimintaan. Ja pelkkä yhtiöjärjestyksen muutoshan ei vielä riitä: Huoneiston käyttötarkoituksen muuttaminen | Kiinteistölehti
Tuo taloyhtiö on siitä omituinen että siellä on paljon muitakin asuntoja jotka on ennen olleet toimistoja. Tai siis nimitaulussa luki että Virtanen Järvinen jne, niin kai ne asuntoja on.
Yleensä ne räikeimmät vastikekertoimet koskee liiketiloja.Mites ne jyvitetyt maksuosuudet rempoissa menee tuossa yhtiöss? Naureskelin aikanaan yhtä Espoonlahden/Kivenlahden kämppää, jossa putkiremppa tulossa ja maksukerroin muihin nähden tais olla 2 tai 3. Mahtaiskohan edelleen olla myynnissä
e: Taitaa se maksullisuus liittyä siihen, että rakennuslupa pitäisi saada.
Paljonko on lainaa ekasta kämpästä? Mitä enemmän, sitä kannattavampaa vuokraaminen on.
Oletko selvittänyt vastikkeenmääräytymisen tuon toimistotilan osalta? Aika usein toimisto- ja liiketiloille on määriteltynä suurempi vastikekerroin kuin asunnoille. Ja siitä lisäkertoimestahan ei sitten käytännössä pääse mitenkään irti, sillä sen muuttaminen vaatisi jokaisen muun osakkaan hyväksynnän (koska nostaa heidän kulujaan), eikä kenelläkään ole intressiä sellaiseen suostua.
Välittäjän mukaan vastike määräytyy käytön mukaan, ja jos on asuntokäytössä niin vastike myös se halvempi no problemo. Sitähän en tietenkään voi mistään tarkistaa onko myös todellisuudessa no problemo vai puhuuko palturia.
Miksi ihmeessä? Jos liian pieni velka-aste harmittaa, niin korjaa sitten tilanteen tulevaisuudessa sitten ostamalla yksi tai kaksi sijoitusasuntoa lisää 100 %:n vivulla, hyödyntäen tuon "liian velattoman" asunnon vakuusarvoa. Nyt varmaan lähiaikoina kysyjä tovin keskittyy sen uuden asuntonsa lainanhoitoon, mutta tulevaisuuden suhteen tuollaisiakin mahdollisuuksia kannattajaa ajatella.
Ei ole pudonnut, eikä ole putoamaan päin. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet Helsingissä vuodessa 0,9 % (viimeisin Tilastokeskuksen tilasto ulottuu maaliskuun loppuun). Tilanne on ollut siinä mielessä poikkeuksellinen, että vuoden aikana vuokrat ovat nousseet eniten ns. huonoimmilla asuinalueilla ja vähiten paremmilla asuinalueilla. Nyt vuokramarkkinoiden hiljalleen normalisoituessa myös vuokrakehitys on menossa oikeisiin uomiin: Q1:llä Helsinki 1:n kvartaalinousi oli 0,4 %, kun se muilla Helsingin alueilla oli 0,1-0,2 %. Toki nämä kvartaalimuutokset yleensäkin ovat niin pieniä, että ei kannata pelästyä vaikka jossain vaiheessa mentäisiinkin miinukselle taas. Mutta se perustarina on kohdallaan: ihmiset haluaa kiihtyvässä määräin kasvukekuksiin ja asunnoille on kysyntää. Sitä ei tyrehdytä edes uudisrakentaminen, joka päinvastaisista väitteistä huolimatta ei luo ylitarjonnan kuplaa, vaan vastaa asuntopulaan.
Vastikkeen perusteet määräytyy yhtiöjärjestyksen mukaan. Käytännössä vastiketason määrittelee joko pinta-ala tai osakkeiden lukumäärä. Jos toimistot maksaa yhtiöjärjestyksen mukaan kovempaa vastiketta, ne lukemat tulevat tilan yhtiöjärjestyksen mukaisesta käytöstä eikä siitä, onko sinulla tila tosiasiallisesti missä käytössä milloinkin.
Tuo ylempi lause viittaa siihen, että sen edellä yhtiöjärjestyksessä on määritelty kunkin huoneiston käyttötarkoitus. Ja se yhtiöjärjestyksessä määritelty käyttötarkoitus on se asia, joka määrittelee huoneiston vastikkeen. En ainakaan keksi, miten tuo asia voisi mitenkään muuten mennä.Yhtiöjärjestyksessä lukee näin:
Montaako vuokra-asuntoa vuokraat ja montako vuotta on hommasta kokemusta?
www.hs.fi
