Ostatko yksityiseltä vai välittäjältä? Yleensä välittäjällä on omat pohjat.Olisiko jossain hyvää pohjaa asunnon ostotarjoukseen? Ei viitsisi itse alkaa tekemään. Menee pian väärin jutut.
Yksityinen ja tuo oikotien oma ei oikein käy omakotitaloon?Ostatko yksityiseltä vai välittäjältä? Yleensä välittäjällä on omat pohjat.
Alkuun voi myös tehdä vaan lyhyen muutaman rivin selityksen jossa listaat kohteen, hinnan, omistuksen siirtymisen pvm, tarjouksen voimassaolon sekä ehdot ja neuvottelet sen kautta hinnan kohdalleen (jos aikeissa tinkiä). Sen jälkeen sitten pohjaan virallisemmat tekstit
Jos yksityinen myyjä niin voit käyttää esim. seuraavaa ostotarjous.pdf (oikotie.fi)
Etsi siinä tapauksessa pohjaa kiinteistön ostotarjoukseen, ei asunnon...Yksityinen ja tuo oikotien oma ei oikein käy omakotitaloon?
Nyt on kyllä paska aika olla ostohousut jalassaSaako täältä vertaistukea? Kyllä lievästi sanottuna nyt vituttaa olla markkinoilla ostajana. Ainakin rivari, paritalo, okt sektorilla. Oon seuraillut Turun ja Pks pientalo markkinoita nyt 1.5 vuotta. Esimerkki viime viikolta, Turun Kaarinassa (14km Turusta), 2008v rivari 120m2, 2 vuotta sitten pyynti 309ke. Nyt 425ke ja ilmoitus poistui viikossa
Sitten vaikka tämä Paloheinästä, onko tässä pyynti kohdalla vai ei? Rivitalo, Helsinki, Paloheinä, 459 000 €, 97.5 m² Remppaan menis varmaan 40ke ja yhtiön tekemiin remppoihin 5 vuoden sisällä varmaan 5-30ke.
Sit ku inflaatio nousee 5% niin voi jäädä säästöjen kaa kokonaan vuokralle perheen kaa.
Ps. Jos puhutaan sokkelista esim tässä paloheinän kämpässä niin voiko se tarkoittaa myös valesokkelia?
Jos olet aivan varma omasta alastasi ja että töitä tulee riittämään sekä et varmasti tule menettämään elämäsi aikana työkykyä/kuolemaan lainan maksun aikana, niin silloin et lainaturvalla tee mitään. Itse kun en voi olla aivan 100% varma, niin otin lainaturvan. Ainoastaan puolisoni ei tuota ottanut, koska hänellä on ns. varma-ala, jossa töitä riittää. Tosin veemäinen tilanne itselleni olisi, jos puolisoni sattuisi kuolemaan/menettäisi työkyvyn, niin silloin joutuisi asunnon laittamaan myyntiin mitä luultavammin.No on, mutta se on eri turva sitten se. Sitä tässä vähän ihmettelinkin että aika kalliiksi tulee.
Taidan jättää välistä.
Meneekö se niin, että saat työttömyyden uhatessa 1-2 vuotta sun nettopalkan ja ansiopäivärahan erotuksen verran?...
Nordea muistaakseni tarjosi lainaturvaa siten, että 10e/kk = 100e/kk lainaturvaa, jos jotakin sattuu/jää työttömäksi. Itse otin muistaakseni lainaturvan 800 eurolle. Lisäksi tuon lisäksi tulisi ytk:sta rahaa, joten ei aivan heti olisi talous kuralla, jos työttömäksi jäisi.
Näyttää tosiaan Turun seudulla katoavan melkein kaikki. Oman alueen tilannetta olen seuraillut samalla haulla jo pitkään ja lähes kaikki pitkään listoilla roikkuneetkin okt:t ovat kadonneet. Lukumääräisesti tarjonta puolittunut ja "tuota voisi harkita jos tarvetta olisi" uutena tulevat kohteet katoavat alta viikon vaikka hinnatkin kohonneet. Esim. 2015 viimeksi myyty kohde oli silloin 150 k€, nyt katosi päivissä 200 k€. Keittiöön pistetty halvinta Ikeaa ja piha pilattu uuden emännän toimesta, isoja rintsikkaremontteja tekemättä.Saako täältä vertaistukea? Kyllä lievästi sanottuna nyt vituttaa olla markkinoilla ostajana. Ainakin rivari, paritalo, okt sektorilla. Oon seuraillut Turun ja Pks pientalo markkinoita nyt 1.5 vuotta. Esimerkki viime viikolta, Turun Kaarinassa (14km Turusta), 2008v rivari 120m2, 2 vuotta sitten pyynti 309ke. Nyt 425ke ja ilmoitus poistui viikossa
Sitten vaikka tämä Paloheinästä, onko tässä pyynti kohdalla vai ei? Rivitalo, Helsinki, Paloheinä, 459 000 €, 97.5 m² Remppaan menis varmaan 40ke ja yhtiön tekemiin remppoihin 5 vuoden sisällä varmaan 5-30ke.
Sit ku inflaatio nousee 5% niin voi jäädä säästöjen kaa kokonaan vuokralle perheen kaa.
Ps. Jos puhutaan sokkelista esim tässä paloheinän kämpässä niin voiko se tarkoittaa myös valesokkelia?
Juuri näin. Siihen prosenttiin vaikuttaa se absoluuttinen netto aika paljon. 10ke tuloista on vähän eri asia maksaa 40% kuin 4ke tuloista.e: Tähän tietysti vaikuttaa aika paljon mikä se nettotulo tarkalleen on. Päivittäiseen ruokaan jne. kuluva pakollinen rahamäärä kun ei kuitenkaan kasva tulojen suhteessa. Esim. jos perheellä jää 2 k€ käteen lainakulujen jälkeen, niin kulu-% ei ole suurta merkitystä vaikka olis 90 %.
En muista summia ulkoota, mutta jos tään työttömäksi niin saisinkohan ytk:n laskurin mukaan bruttona 1700e/kk työttömyyskorvausta. Sen lisäksi saisin korvausta Nordealta sen 800e/kk. Ja tämä muistaakseni 400 arkipäivän edestä.Meneekö se niin, että saat työttömyyden uhatessa 1-2 vuotta sun nettopalkan ja ansiopäivärahan erotuksen verran?
Kyllähän tuolla summalla pärjää. Monet elävät paljon pienemmälläkin määrällä.Juuri näin. Siihen prosenttiin vaikuttaa se absoluuttinen netto aika paljon. 10ke tuloista on vähän eri asia maksaa 40% kuin 4ke tuloista.
Tosin tuo 2000e lainakulujen jälkeen on jo todella vähän. Ei taida mikään pankkien laskurikaan sallia noin pientä summaa. Jos perhe on vaikka nelihenkinen, niin eihän tuosta jää kuin 500e per nokka ja muiden pakollisten asumiskulujen jälkeen enää joku 300e. Ei riitä kyllä mihinkään.
Meillä on kiinteä tasaerä, ja vaikka kokemusta korkojen noususta ei vielä ole niin tämä on minunkin oletus, eli korkojen noustessa lainaika kasvaa, mutta kuukausittainen maksettava summa ei muutu. Eli juuri sitä ennustettavuutta/vakautta mielestäni tasaerällä saavutetaan.Korkojen noususta puhuen - onko kellään lainassa kiinteä tasaerää? Mietin, että sitä hyödyntäen saisi ainakin jossain määrin ennustettavuutta omaan talouteensa. Olisiko jollakulla jopa tietoa, että millä korkotasolla pankit tykkäävät alkaa neuvottelemaan noissa lyhennyksen määrää uusiksi?
S-Pankin sivuilla vihjaillaan, että vasta koron ylittäessä maksuerän kokonaismäärän, nousisi maksuerän koko: "Takaisinmaksuerä on kuitenkin aina vähintään koron suuruinen, eli jos sovittu erä ei riitä kattamaan korkoja, maksuerä nousee. "
Onko kuitenkin niin, että lainan sovittu maksuaika ei pitene, eli lopussa loppuerä lankeaa maksettavaksi kokonaisuudessaan?Meillä on kiinteä tasaerä, ja vaikka kokemusta korkojen noususta ei vielä ole niin tämä on minunkin oletus, eli korkojen noustessa lainaika kasvaa, mutta kuukausittainen maksettava summa ei muutu. Eli juuri sitä ennustettavuutta/vakautta mielestäni tasaerällä saavutetaan.
Tässähän se mielenkiintoinen pointti on. Onko tulossa reilusti isompi inflaatio ja asuntojen hinnoissa siihen on jo varauduttu? Ostin oman kaksioni reilu kaksi vuotta aiemmin ja ajoitus oli ihan ok, toki parempi olisi ollut vaikka 10 vuotta aiemmin.Sit ku inflaatio nousee 5% niin voi jäädä säästöjen kaa kokonaan vuokralle perheen kaa.
Tässähän se mielenkiintoinen pointti on. Onko tulossa reilusti isompi inflaatio ja asuntojen hinnoissa siihen on jo varauduttu? Vai ovatko hinnat ylikuumentuneet? Jokainen saa päättää itse.
Ostin oman kaksioni reilu kaksi vuotta aiemmin ja ajoitus oli ihan ok, toki parempi olisi ollut vaikka 10 vuotta aiemmin.
Olen miettinyt myös Nordea 15v. kiinteää korkoa. Se on nyt Nordean asuntolainalaskurilla 1.45%, pari viikkoa sitten oli jotain 1.55% eli aika paljon elää.Meillä on kiinteä tasaerä, ja vaikka kokemusta korkojen noususta ei vielä ole niin tämä on minunkin oletus, eli korkojen noustessa lainaika kasvaa, mutta kuukausittainen maksettava summa ei muutu. Eli juuri sitä ennustettavuutta/vakautta mielestäni tasaerällä saavutetaan.
Kiinteä tasaerä ja kiinteä korko ovat eri asia. Kiinteässä tasaerässä koron noustessa maksuerä ei nouse, mutta maksuerän sisällä lyhennyksen määrä laskee. Samalla sitten maksuaika pitenee tai viimeinen maksuerä nousee.Olen miettinyt myös Nordea 15v. kiinteää korkoa. Se on nyt Nordean asuntolainalaskurilla 1.45%, pari viikkoa sitten oli jotain 1.55% eli aika paljon elää.
Kumpikin on mahdollista, riippuu siitä mitä pankin kanssa on sopinut.Onko kuitenkin niin, että lainan sovittu maksuaika ei pitene, eli lopussa loppuerä lankeaa maksettavaksi kokonaisuudessaan?
Heinäkuussa maksat kesäkuun koron, syyskuussa heinäkuun koron -> kesäkuussa(30) on vähempi korkopäiviä kuin heinäkuussa(31).Miksi lyhennys on pienempi syyskuussa kuin heinäkuussa?
En tiedä milloin laskee, mutta jos menneisyyteen katsellaan... Tässä muistoja finanssikriisin alkumetreiltä 2008-2009:Joku täällä kommentoi, että syksyllä hinnat pks:lla laskee. Milloin on pks:ssä asuntojen hinnat laskenut? Anna mä arvaan, ei ikinä (90-lamaa lukuunottamatta)?
Se iso inflaatio on ollut olemassa jo reilut kymmenen vuotta, kun katsotaan sijoitusomaisuuserien (joihin asunnotkin voi luokitella) arvokehitystä, eikä vain sitä klassista maitolitran hintakehitystä.Tässähän se mielenkiintoinen pointti on. Onko tulossa reilusti isompi inflaatio ja asuntojen hinnoissa siihen on jo varauduttu? Ostin oman kaksioni reilu kaksi vuotta aiemmin ja ajoitus oli ihan ok, toki parempi olisi ollut vaikka 10 vuotta aiemmin.
No sen olisi kyllä voinut sitten sanoa suoraan että samoihin ehtoihin ei nyt enää pystytä, inhottavaa että tuollaista ghostaamista tapahtuu deittipalvelujenkin ulkopuolella.Olisko ollut liian hyvä tarjous. Itselle puhelimessa tarjottu marginaali oli kerran liian hyvä ja kirjallisessa hiukan isompi. No tietysti vetosin keskusteluihin ja sainkin sen paremman joskin pitkin hampain.
Eikö saanut lainkaan kiinteää korkoa koko laina-ajalle? Eipä ole noi 10v ja 15v korotkaan kovin houkuttelevia tällä hetkellä.Nordealta kyselin kiinteän koron hintoja, kun inflaatiopaineet jännittävät. Jenkeissähän oli noussut ku kulutushyödykkeiden hinnat ennätysmäisiä lukuja.
En ole muualta kysynytkään.
Mitä mieltä olette itse kiinteistä koroista nyt kun korot ovat alhaalla? 0.4% marginaalilla mennään nyt (joka siis ainoa mitä maksetaan).
5v 0,70%
10v 1,12%
15v 1,32%
Jos nuo ovat kokonaiskorkoja, niin mielestäni aika ok tasolla. 10 ja 15 ovat noista mielestäni mielenkiintoisimmat. Itse olen korkosuojannut omat kämppälainani OP:n 14 vuoden korkokatolla. Hinnoittelu taitaa olla aika samaa tasoa (tai hieman edullisempaa, mutta kosmeettinen ero selittyy suotuisammalla sopimusajankohdalla), mutta laina toki joustavampi kuin kiinteän koron lainat.Nordealta kyselin kiinteän koron hintoja, kun inflaatiopaineet jännittävät. Jenkeissähän oli noussut kulutushyödykkeiden hinnat ennätysmäisiä pinnoja.
En ole muualta kysynytkään.
Mitä mieltä olette itse kiinteistä koroista nyt kun korot ovat alhaalla? 0.4% marginaalilla mennään nyt (joka siis ainoa mitä maksetaan).
5v 0,70%
10v 1,12%
15v 1,32%
Tuo kai liittyy paljolti siihen, kuinka pitkäkestoiselta inflaatio näyttää. Noin muutenkin, itse olen menettänyt jos uskoni siihen, että korko- ja rahapolitiikka noudattaisi mitään totuttuja lainalaisuuksia. Mutta osittain juuri siksi maksan mielelläni korkosuojauksen mukanaan tuomasta mielenrauhasta.Ymmärtäkseni korot nousevat käsikädessä inflaation kanssa.
Lainanhan voit lähteä kilpailuttamaan vaikka heti, ilman tarkempia tietoja toki paha sanoa oliko hyvä vai huono marginaali lainalle.Tuli juuri eilen hankittua nimi alle kauppakirjaan. Aikaa näytöstä kului kolmisen viikkoa, tänä aikana sain hoidettua lainatarjouksen ja asunnon kuntotarkastuksen.
Oma pankki eli op antoi lainatarjouksen vuorokaudessa, joskin aika isolla marginaalilla. 0.8. S-pankilta olisi saanut aikoja parin viikon päähän, Aktia hylkäsi hakemuksen suoriltaan, vaikka annoin samat tiedot kuin näille kahdelle pankille.
Tuossa tilanteessa ei paljoa viitsinyt jäädä arpomaan parhaan lainatarjouksen kanssa, koska kohde oli erittäin hyvällä paikalla, sekä kohtuu hyvässä kunnossa.
Asunto oli myös ollut aiheuttanut paljon kiinnostusta ihmisillä
Neliöitä siinä oli noin 60 kahdessa kerroksessa ja laittamista löytyy. Saa alkaa maalailemaan, puhdistelemaan pihaa ja räystäitä. Rakennuksen sisällä on rempattu viimeksi 2017, jolloin koko kylppäri vedettiin uusiksi.
Sanotaan nyt että maksaisit (esimerkin vuoksi) tasan 1000€ vuokraa kuukaudessa.Jos lähtökohtana elämässä ei ole omistusasunnolla saavuttaa tuottoa vaan ajatella asumismenot vaan jatkuvaa asumiskulua niin vuokra. Mitkä ne riskit silloin ovat isolle asuntolainalle ja pitkälle laina-ajalle?
Koroilta saa suojattua max 15 vuodeksi. 1.45% tällä hetkellä. Mitä luultavimmin pankki tästä nettoa, etkä hyödy korkosuojauksesta.Eli suurimmat riskit ovat tietysti ne että:
- Korot tulevat jossain vaiheessa nousemaan
- Jokin yllättävä menoerä tulee (25v aikana varmasti, on se sitten hajonnut mikro, auto mikä täytyy uusia tai vaikka jokin remontti kämppään)
- Työpaikkasi vaihtuu / joudut työttömäksi
- Mikäli otat lainan parin kanssa tuleekin ero / toinen lähtee kävelemään ja joudut solmimaan uuden sopimuksen missä maksat yksin kaiken lopun ja ottamaan lisää lainaa maksaaksesi kumppanisi ulos (tai sitten myytte kiireellä kämpän pois tappiolla pahimmassa tapauksessa ulosmitattuna kiihkeän oikeustaistelun jälkeen/aikana)
Nuo ne yleisimmät. Tietysti voi tulla odottamattomia juttuja kuten asunto määrätään asumiskieltoon / purettavaksi esim. pohja pettää alta tai home/muita ongelmia. Näitäkin löytyy eikä niitä osaa etukäteen ennustaa.
Pitää paikkansa mutta niitäkin välistä löytyy, siksi mainitsin. Jätin oikeasti todella harvinaiset väliin, kuten että asunto poltetaan (tapahtunut) tulee sota ja joudutaan toisen valtion vallan alle ja ns. "muutetaan väkisin" esim. Siperiaan, tosin silloin ei tarvitse myöskään lainaa maksella enää..Hyvin epätodennäköistä mainitsemasi jutut asumiskiellosta, pohjan pettämisestä yms. ainakin 2000 luvulla rakennetussa talossa. Toki aina mahdollista.
Korkojen varsin levottomiltakin näyttävät liikkeet kuuluvat pitkien korkojen omaisuuteen. Toisaalta esim. swapit ovat myös laskeneet tässä kesällä pienin askelin tasaisesti, joten ei tässä mitään jatkuvaa pitkien korkojen nousua olla nähty.Viimeisen parin tunnin aikana jenkkien 10v bond hypännyt melkoisesti.
Käytännössä korkomarkkinoiden indikaattori siitä mitä ...odotetaan tapahtuvan.
Korkea pinna = odotukset korkeasta inflaatiosta -> koroista.
Korkosuojaus on pankille välitystuote. Pankin voitto ei siis ole sidoksissa asiakkaan voittoon tai tappioon. Itse uskon nettoavani korkosuojauksesta. Tämä uskomus ei perustu ajatukseen korkojen noususta vaan siihen, että kun korkoriski on eliminoitu, voin vastaavasti lisätä taloudellista riskiä toisaalla, ja kokonaisuus muodostuu näin järkevimmäksi.Koroilta saa suojattua max 15 vuodeksi. 1.45% tällä hetkellä. Mitä luultavimmin pankki tästä nettoa, etkä hyödy korkosuojauksesta.
Minun mielestäni sen enempää omarahoitusosuuteen kuin asuntojen hintariskiinkään ei pidä suhtautua kaavamaisesti. Jos ostat juuri putki- ja julkisivurempatun kämpän Helsingin hyvältä asuinalueelta, riskisi omiesi takaisin saamisen suhteen on ainakin prosenttien kautta asiaa tarkasteltuna huomattavasti pienempi kuin jos ostat Jakomäestä suuren korjausvelan kerrostalokämpän.Pidän järkevänä, että omarahoitusosuus asunnosta on 20%. Jos asuntojen arvo putoaa PKS:ssä 10% niin mitä tapahtuu omalle taloudelle? Jos työpaikka säilyy niin ei mitään.
S-pankin kautta olisin saanut paremman diilin, muistaanseni 0.6 olisi ollut marginaali, ellei vähemmän.Lainanhan voit lähteä kilpailuttamaan vaikka heti, ilman tarkempia tietoja toki paha sanoa oliko hyvä vai huono marginaali lainalle.
Siellä kysytään varmaan velatkin? Luulisi että laitetaan velalinen asunto varallisuudeksi ja velka sitten erikseen. Jos et laita varallisuudeksi niin näyttäisi siltä että on vaan kauheasti velkaa eikä mitään sitä vastaan?Ei välttämättä liity ihan asuntolainaan, mutta esim. autolainan hakemuksessa kysytään kokonaisvarallisuutta, mitä kaikkea tähän nyt lasketaan? Itsellä on osuus talosta josta ei ole velkaa, se varmaan lasketaan varallisuudeksi, mutta entä talo josta on lainaa jäljellä ja maksamatta suurin osa? Onko tuosta mikään osuus varallisuutta?
Miksi tuossa laskelmassa tulisi varainsiirtovero huomioida? Senhän maksaa ostaja, ellei sitten ole ensiasunnon ostajana vapautettu sen maksamisesta.Tldr; tee ajatus leikki että mihin hintaan saisit asunnon myytyä 4 viikossa, vähennä tästä varansiirtovero, loppulaina ja välittäjän palkkio = tämän verran se asunto tuo nettovarallisuutta
Takaisinmaksuaika tarjouksessa lyhyempi kuin laskurilla pyöritellessä?Laskin tässä nordean laskurilla lainankuluja ja sitten tuli oikea tarjous pankilta niin kuukausilyhennys on paljon korkeampi kuin laskurissa, vaikka ehdot ovat paremmat. Mites tämä nyt näin voi mennä?
Toisaalta kääntäen monissa ns. muuttotappiokunnissa ne hinnat ovat lähinnä laskeneet tässä viimeaikoina vaikka sitten 90-luvun laman jälkeen nousivat. Tosin osittain myös Helsingissä on hinnat laskeneet tässä jotain osviittaa:Mitenköhän pysyvä tilanne on tämä nopea hintojen nousu? Tosin ainahan hinnat on lähinnä nousseet jos ei oteta 90 luvun lamaa huomioon.
# | # +/-% (1v.) | Postinumero | Alue | Kaupunki | Keskineliöhinta 2020 | Hinta +/-% (1v.) | Hinta +/-% (5v.) |
---|
147 | -34 | 00930 | Itäkeskus-Marjaniemi | Helsinki | 2933 | -7% | -20% |
172 | 91 | 90520 | Taskila-Toppila | Oulu | 2665 | 29% | 43% |
510 | -132 | 90310 | Madekoski | Oulu | 1325 | -21% | -20% |