Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Kvarkki]

No eikös tässä nyt juuri kysytty tilannetta, jossa yhtiö ei mistään vastaa? Selväähän se on, että yhtiön vastuulla oleva asia kuuluu yhtiölle omistajasta riippumatta. Ja eihän se yhtiö mitään vahingonkorvausta edelliseltä omistajalta suurimmassa osassa tapauksista vaadi, kun kyse on normaalista kunto-ongelmasta eikä mistään tarkoituksella päin persettä rempatusta. Ihan saa uusi omistaja alkaa riitelemään, jos haluaa: ISHo 5.4.2019 Rivitalon valesokkeli- ja alapohjavauriot ja salainen taloudellinen virhe | asuntokaupanvirheet.fi

Tuossa jutussa lienee muuten sopivia viitteitä lakipykäliinkin, josta asiaa voi jatkoselvittää eri variaatioissa. Saattaa tuosta palvelustakin löytyä suoraan sopiva.

 

[Juomatilaaja]

No eikös tässä nyt juuri kysytty tilannetta, jossa yhtiö ei mistään vastaa? Selväähän se on, että yhtiön vastuulla oleva asia kuuluu yhtiölle omistajasta riippumatta. Ja eihän se yhtiö mitään vahingonkorvausta edelliseltä omistajalta suurimmassa osassa tapauksista vaadi, kun kyse on normaalista kunto-ongelmasta eikä mistään tarkoituksella päin persettä rempatusta. Ihan saa uusi omistaja alkaa riitelemään, jos haluaa: ISHo 5.4.2019 Rivitalon valesokkeli- ja alapohjavauriot ja salainen taloudellinen virhe | asuntokaupanvirheet.fi

Tuossa jutussa lienee muuten sopivia viitteitä lakipykäliinkin, josta asiaa voi jatkoselvittää eri variaatioissa. Saattaa tuosta palvelustakin löytyä suoraan sopiva.

Edellä kysyttiin "Jos vastuu menee yhtiölle niin voiko se sitten siirtää vastuun taas edelleen entiselle omistajalle?". Ja vastasin konkreettisen esimerkin voimin tilanteen, milloin noin voi käydä.

Tilanne "yhtiö ei vastaa mistään" kuulostaa aika mielikuvitukselliselta. Peruslähtökohta on se, että taloyhtiö vastaa rakenteista ja osakas huoneiston sisäosista.

 

[Ja558]

Onks tää hitas-asuntojen ostaminen tosiaan sellaista että pitäisi maksaa ”pimeästi” irtaimistosta tms extraa kauppahinnan päälle?

 

[Kvarkki]

Edellä kysyttiin "Jos vastuu menee yhtiölle niin voiko se sitten siirtää vastuun taas edelleen entiselle omistajalle?". Ja vastasin konkreettisen esimerkin voimin tilanteen, milloin noin voi käydä.

Tilanne "yhtiö ei vastaa mistään" kuulostaa aika mielikuvitukselliselta. Peruslähtökohta on se, että taloyhtiö vastaa rakenteista ja osakas huoneiston sisäosista.

Miten sä kuvittelet porukan seuraavan sun ajatuksenjuoksua, jos otat jatkokysymyksen puolikkaan ja vastaa siihen vielä tilanteessa, jossa ilmiselvästi ei edes päästä siihen sun kysymyksen puolikkaaseen? Ihan sama mikä peruslähtökohta sun mielestä on, mutta kysyjähän jo kertoi aluksi, että vastuunjako on sovittu toisin. Muutenkin sun vastaus on huono, koska esimerkkisi tilanteessa taloyhtiö olisi laiminlyönyt remontinaikaisen valvontavastuunsa ja vielä varmasti hyväksynytkin lopputuloksen. Aika tuuheaa touhua olisi edelliseltä asukkaalta yhtiön lähteä mitään silloin perimään.

 

[Juomatilaaja]

Miten sä kuvittelet porukan seuraavan sun ajatuksenjuoksua, jos otat jatkokysymyksen puolikkaan ja vastaa siihen vielä tilanteessa, jossa ilmiselvästi ei edes päästä siihen sun kysymyksen puolikkaaseen? Ihan sama mikä peruslähtökohta sun mielestä on, mutta kysyjähän jo kertoi aluksi, että vastuunjako on sovittu toisin. Muutenkin sun vastaus on huono, koska esimerkkisi tilanteessa taloyhtiö olisi laiminlyönyt remontinaikaisen valvontavastuunsa ja vielä varmasti hyväksynytkin lopputuloksen. Aika tuuheaa touhua olisi edelliseltä asukkaalta yhtiön lähteä mitään silloin perimään.

Vastasin selkeästi selkeään kysymykseen. Ohita viesti, jos tuntui liian vaikealta sisäistää. Se jos olet vastauksen oikeellisuudesta ei mieltä, on toki ihan ok. Kaikkea muuta kuin yksiselitteisiä asioita nämä riitatilanteissa ovatkin.

Ja vielä siitä vastuunjaosta:

"Remonttia suorittanutta osakasta odottaa vielä kymmenen vuoden vahingonkorvausvastuu, jos muutostöitä ei ole toteutettu hyvän rakennustavan ja rakennusmääräysten mukaisesti. Edes taloyhtiön valvonta ei poista vastuuta mahdollisista remontista aiheutuneista vahingoista. (Isännöintiverkko 2017.)

Kun muutostyöt on toteutettu asianmukaisesti, voi vanha osakas olla huoletta. Kunnossapito- ja korjausvastuu edellisen osakkaan muutostöistä, jotka poikkeavat taloyhtiön perustasosta, siirtyy uuden osakkaan vastuulle (Isännöintiverkko 2017). Siksi onkin erittäin tärkeää asunnon ostoa harkitessa tarkistaa isännöitsijätodistuksesta, ovatko entiset omistajat tehneet asuntoon muutostöitä, joista vastuu on siirtynyt taloyhtiöltä osakkaan itsensä vastuulle."

(Lähde: Sophia Nieminen: Osakkaan vastuut ja velvollisuudet kylpyhuoneremontissa).

Huomautan vielä pari asiaa:

1) Kuten sanottu, tuo "yhtiö ei vastaa mistään" -linjaus kuulostaa varsin mielikuvitukselliselta. Ja aivan erityisesti kannattaa muistaa, että laki ja yhtiöjärjestys ovat asiassa keskeisessä roolissa. Joskus vanhoissa taloissa on vain vakiintunut joku tapa yhteisesti puhutun pohjalta, mutta ei sellaisilla asioilla ole merkitystä, jos uusi osakas alkaa todenteolla vastuullista etsimään.

2) Valitettavasti meillä tehdään vieläkin paljon remontteja, joista ei edes asiallisesti ilmoiteta taloyhtiölle. Silti ongelmatilanteissa taloyhtiöllä on vastuu rakenteista, ja se voi sitten tietyissä puitteissa hakea vahingonkorvauksia ongelmat aiheuttaneelta entiseltä tai nykyiseltä osakkaalta. Näitä tapauksia on yllättävän paljon. Just tuli vastaan keissi, jossa taloyhtiö ja osakas kävivät oikeudessa tappelemassa luvattoman saunan aiheuttamien rakennevaurioiden korjauslaskusta. Osakas tietenkin hävisi.

 

[Zigh]

1) Kuten sanottu, tuo "yhtiö ei vastaa mistään" -linjaus kuulostaa varsin mielikuvitukselliselta.

Ihan normaalia esim. melkein kaikissa erillistaloyhtiöissä.

 

[Harb]

Onks tää hitas-asuntojen ostaminen tosiaan sellaista että pitäisi maksaa ”pimeästi” irtaimistosta tms extraa kauppahinnan päälle?

Kyllä sitä ilmeisesti aika paljon tapahtuu. Asiasta voi valittaa kaupungille ja varmaankin hyvin tarttuvat asiaan mutta en tiedä että kannattaako se ostajan näkökulmasta. Kaupungillahan on lunastusoikeus Hitas asuntoihin.

 

[Taneli-]

Ihan normaalia esim. melkein kaikissa erillistaloyhtiöissä.

Tuota, normaalistihan erillistaloyhtiö tarkoittaa sitä, että kaikki talojen omistajat vastaavat hallinnollisista vastuista yhdessä ja myös tontin hoidosta päätetään yhdessä.

En usko että oikeasti "yhtiö ei vastaa mistään" menisi niin että ostat paikan, vedät sen sananmukaisesti sileäksi ja itse rakennat uusiksi esim. hirsimökin (sama määrä neliöitä), vedät itse (kaivatat) maasähkön ja laitat oman tuulivoiman sekä aurinkopaneelit, pistät oman paskahuusin ja kaivat oman porakaivon ja vieläkin olisi kanta "yhtiö ei vastaa mistään, voit vapaasti tehdä mitä haluat ja se on OK".

Tällöin kyseessä olisi aidosti: "Eli kyseessä asunto-osakeyhtiö, jossa jokainen osakas vastaa täysin oman asuntonsa kunnossapidosta, korjaksista, muutoksista jne. " => Naapuri mitäs teet? Teen tässä juuri uutta parkkipaikkaa sähköautolleni latauspisteen kera, hyvää päivää sinullekin.

Jos siis haluaisi tehdä sen hirsimökin rantasaunalla ja rannankin niin kaikki sileäksi ja oma ranta kaivaen & täyttäen osakeyhtiön maille, jokainen vastaa itse täysin muutoksistaan, sähkö, vesi, jätesopimuksista ja muista... Tämä ei nyt vaan ole mahdollista Suomessa uskallan väittää missään asunto-osakeyhtiössä. Mikäli toisin on tahtoisin nähdä dokumenttia...

 

[Zigh]

Tuota, normaalistihan erillistaloyhtiö tarkoittaa sitä, että kaikki talojen omistajat vastaavat hallinnollisista vastuista yhdessä ja myös tontin hoidosta päätetään yhdessä.

En usko että oikeasti "yhtiö ei vastaa mistään" menisi niin että ostat paikan, vedät sen sananmukaisesti sileäksi ja itse rakennat uusiksi esim. hirsimökin (sama määrä neliöitä), vedät itse (kaivatat) maasähkön ja laitat oman tuulivoiman sekä aurinkopaneelit, pistät oman paskahuusin ja kaivat oman porakaivon ja vieläkin olisi kanta "yhtiö ei vastaa mistään, voit vapaasti tehdä mitä haluat ja se on OK".

Tällöin kyseessä olisi aidosti: "Eli kyseessä asunto-osakeyhtiö, jossa jokainen osakas vastaa täysin oman asuntonsa kunnossapidosta, korjaksista, muutoksista jne. " => Naapuri mitäs teet? Teen tässä juuri uutta parkkipaikkaa sähköautolleni latauspisteen kera, hyvää päivää sinullekin.

Jos siis haluaisi tehdä sen hirsimökin rantasaunalla ja rannankin niin kaikki sileäksi ja oma ranta kaivaen & täyttäen osakeyhtiön maille, jokainen vastaa itse täysin muutoksistaan, sähkö, vesi, jätesopimuksista ja muista... Tämä ei nyt vaan ole mahdollista Suomessa uskallan väittää missään asunto-osakeyhtiössä. Mikäli toisin on tahtoisin nähdä dokumenttia...

Jutut lähtee nyt kiertoradalle.

Alkuperäinen viesti meni näin: Eli kyseessä asunto-osakeyhtiö, jossa jokainen osakas vastaa täysin oman asuntonsa kunnossapidosta, korjaksista, muutoksista jne.

Tämä on ihan normaali käytäntö. Piste.

 

[Taneli-]

Tuollahan jo @Juomatilaaja vastasi hyvin ja tyhjentävästi siihen yleisimpään tilanteeseen eli:
"
Tilanne "yhtiö ei vastaa mistään" kuulostaa aika mielikuvitukselliselta. Peruslähtökohta on se, että taloyhtiö vastaa rakenteista ja osakas huoneiston sisäosista.
"

Tuollaista näkee jatkuvasti mutta koska kyseltiin ja pohdittiin että ehkä jos kuitenkin ja ettei tilanne missä Yhtiö ei sananmukaisesti vastaisi sitten yhtään mistään voisikin olla mahdollista toin vain esille sen että tuollaista tilannetta ei käsittääkseni ole Suomessa olemassa tai mahdollista luoda.

 

[FinMaky]

Moni ajattelee asunto-osakeyhtiötä kerrostalona tai rivarina, mutta voi olla myös vaikkapa muutama omakotitalo, jolloin yhtiöllä käytännössä vain tontti ja silloin helposti jokainen vastaa omastaan kokonaan.

 

[Zigh]

Tuollaista näkee jatkuvasti mutta koska kyseltiin ja pohdittiin että ehkä jos kuitenkin ja ettei tilanne missä Yhtiö ei sananmukaisesti vastaisi sitten yhtään mistään voisikin olla mahdollista toin vain esille sen että tuollaista tilannetta ei käsittääkseni ole Suomessa olemassa tai mahdollista luoda.

Yhtiöjärjestykseen voi liittää vastuunjakotaulukon. Esim. Vastuunjakotaulukko - Isännöinti Ilkka Saarinen Oy

Tuohon kun laittaa kaikkiin ruksin sarakkeeseen "osakas", niin homma selvä.

 

[Harb]

Osaako kukaan sanoa miten myyjän / yhtiön vastuu menee piilevistä vioista seuraavassa tapauksessa. Eli kyseessä asunto-osakeyhtiö, jossa jokainen osakas vastaa täysin oman asuntonsa kunnossapidosta, korjaksista, muutoksista jne. Kiinteistön kohdalla tilanne on selvä, koska myyjä vastaa 5 vuotta piilevistä vioista, mutta meneekö tässä tapauksessa vastuu yhtiölle vai myyjälle? Jos vastuu menee yhtiölle niin voiko se sitten siirtää vastuun taas edelleen entiselle omistajalle? Onko asunto-osakekaupassa edes myyjällä samanlaista vastuuta piilevistä vioista kuin kiinteistöjen kohdalla?

Kuten keskustelusta huomaa niin tilanne jossa yhtiö ei vastaa mistään on käytännössä mahdoton. Tämän takia olisi syytä ymmärtää että mitä yhtiöjärjestykseen on kirjoitettu osakkaan ja yhtiön vastuun jakautumisesta.

Selkeintä on jos vastuunjako sovitaan yksiselitteisesti yhtöjärjestyksessä mutta ikävä kyllä aika usein kyse on ainoastaan sanallisesta sopimuksesta osakkaiden välillä ja yhtiöjärjestyksessä lukee jotain muuta. Sitten kun ongelmia tulee vetäydytään näistä sanallisista sopimuksista ja aletaan katsoa mitä sinne yhtiöjärjestykseen on aikoinaan kirjoitettu ja miten se vertautuu nykyiseen lainsäädäntöön.

 

[Zigh]

Moni ajattelee asunto-osakeyhtiötä kerrostalona tai rivarina, mutta voi olla myös vaikkapa muutama omakotitalo, jolloin yhtiöllä käytännössä vain tontti ja silloin helposti jokainen vastaa omastaan kokonaan.

Tiedän myös rivitalon, jossa vastuu oli jaettu niin, että yhtiö ei vastannut kuin katosta ja huoneistojen välisistä seinistä (sekä tietysti tonttijohdoista ja yhteisistä rakennuksista kuten autokatoksesta yms.)

 

[Harb]

Tiedän myös rivitalon, jossa vastuu oli jaettu niin, että yhtiö ei vastannut kuin katosta ja huoneistojen välisistä seinistä (sekä tietysti tonttijohdoista ja yhteisistä rakennuksista kuten autokatoksesta yms.)

Mä tiedän rivitalon jossa huoneistojen väliset seinät oli määritetty osakkaalle ja siitä väännettiin kättä että missä kulkee vastuuraja osakkaiden välillä.

Tosiaan nuo rakennusten ulkopuoliset rakenteet ovat tosi tärkeitä erillistaloyhtiön vastuunjaossa kun, ajattelee vaikka tilannetta että talon A viemäri rikkoontuu talon B tontilla. Kuka vastaa korjauksesta ja sivuvahingosta?

Linkkaamasi vastuuntajakotaulukko on hyvä lähtökohta mutta se ei ole riittävän yksityiskohtainen erillistaloyhtiön vastuiden jakamiseen.

 

[pokkus]

Kuten keskustelusta huomaa niin tilanne jossa yhtiö ei vastaa mistään on käytännössä mahdoton. Tämän takia olisi syytä ymmärtää että mitä yhtiöjärjestykseen on kirjoitettu osakkaan ja yhtiön vastuun jakautumisesta.

Selkeintä on jos vastuunjako sovitaan yksiselitteisesti yhtöjärjestyksessä mutta ikävä kyllä aika usein kyse on ainoastaan sanallisesta sopimuksesta osakkaiden välillä ja yhtiöjärjestyksessä lukee jotain muuta. Sitten kun ongelmia tulee vetäydytään näistä sanallisista sopimuksista ja aletaan katsoa mitä sinne yhtiöjärjestykseen on aikoinaan kirjoitettu ja miten se vertautuu nykyiseen lainsäädäntöön.

Johan mä yritin sen vastuunjaon tuonne ensimmäiseen viestiin kirjoittaa mahdolllisimman selkeästi. Näin lukee sanatarkasti yhtiöjärjestyksessä:

"Kukin osakkeenomistaja vastaa itse hallitsemansa huoneiston kaikista lämmitys-, sähkö-, vesi-, korjaus-, kunnossapito- ja yms. kustannuksista, jotka voidaan kohdistaa hänen hallitsemaan osaan kiinteistöstä. Sama koskee kaikkea uudisrakentamista ja laajentamista."

Eli kuka vastaa, yhtiö vai myyjä, jos esimerkiksi vuoden päästä kaupoista selviää että kattorakenteissa on piilovirhe, joka aiheuttaa kosteusvaurion tai pesutiloissa löytyy kosteutta puutteellisten eristysten takia?

 

[Zigh]

"Kukin osakkeenomistaja vastaa itse hallitsemansa huoneiston kaikista lämmitys-, sähkö-, vesi-, korjaus-, kunnossapito- ja yms. kustannuksista, jotka voidaan kohdistaa hänen hallitsemaan osaan kiinteistöstä. Sama koskee kaikkea uudisrakentamista ja laajentamista."

Eli kuka vastaa, yhtiö vai myyjä, jos esimerkiksi vuoden päästä kaupoista selviää että kattorakenteissa on piilovirhe, joka aiheuttaa kosteusvaurion tai pesutiloissa löytyy kosteutta puutteellisten eristysten takia?

Tuo on kyllä liian epätarkasti määritelty. Se vastuunjakotaulukko siellä yhtiöjärjestyksessä pitäisi olla.

Miten tuossa on määritelty mikä on osakkaan hallitsema osa kiinteistöstä? Kattaako se ulkopinnat kattoineen vai vain asunnon sisäosat?

Tappelunhan tuosta saa aikaiseksi kun kukaan ei voi sanoa varmuudella mikä on vastuunjako.

 

[Harb]

ja mikäli kyseessä on uusi kohde niin rakennusurakoitsijahan on 10 vuotta vastuussa tuottamuksellisista virheistään. Tässä tapauksessa vastuu olisi yhtiön suuntaan.

 

[pokkus]

ja mikäli kyseessä on uusi kohde niin rakennusurakoitsijahan on 10 vuotta vastuussa tuottamuksellisista virheistään. Tässä tapauksessa vastuu olisi yhtiön suuntaan.

13 vuotta vanha kohde.

 

[Juomatilaaja]

Ihan normaalia esim. melkein kaikissa erillistaloyhtiöissä.

No jos otetaan esimerkiksi Helsinki, niin Etuovessa on myynnissä 2552 asuntoa. Niistä erillistaloja on 37.

Tsekkasin erillistalojen ilmoituksista kymmenen uusinta. Yhtiövastikkeen ja korjaushistorian perusteella niistä 70 %:ssa talojen korjauksia tehdään taloyhtiön lukuun. Niihin kolmen poikkeuksen muodostavaan tapaukseen mahtuu kaksi Marjaniemeen rakenteilla olevaa ökytaloa, hinta á kolme miltsiä. Noiden osaltakaan ei myynti-ilmoiten pohjalta ole selvää, etteikö yhtiö vastaisi mistään, vaan esim. maassa kulkevien putkien ja johtojen kunnossapitovastuu voi olla hyvinkin jäänyt yhtiölle.

Ns. keskiluokan uudiskohteissa on ainakin kasvukeskuksissa enemmän sääntö kuin poikkeus, että erillistaloista muodostuvan taloyhtiön yhtiöjärjestys vastaa pääpiirteissään tavanomaista taloyhtiön yhtiöjärjestystä vastuineen. Tähän näkemykseen minulla tosin ei ole tilastoja tueksi, vaan näkemys perustuu kasvukeskusten asuntomarkkinoiden seurantaan.

Eli kyse ei todellakaan ole ihan normaalista asiasta "melkein kaikissa erillistalo-yhtiöissä".

Mutta on ihan totta, että edellisissä kommenteissani en huomioinut noita poikkeuksia. Ja edellinen kysyjä puhuu asunnosta/huoneistosta, joten mielikuvssani siirryin heti johonkin rivariyhtiöön.

 

[Juomatilaaja]

Johan mä yritin sen vastuunjaon tuonne ensimmäiseen viestiin kirjoittaa mahdolllisimman selkeästi. Näin lukee sanatarkasti yhtiöjärjestyksessä:

"Kukin osakkeenomistaja vastaa itse hallitsemansa huoneiston kaikista lämmitys-, sähkö-, vesi-, korjaus-, kunnossapito- ja yms. kustannuksista, jotka voidaan kohdistaa hänen hallitsemaan osaan kiinteistöstä. Sama koskee kaikkea uudisrakentamista ja laajentamista."

Eli kuka vastaa, yhtiö vai myyjä, jos esimerkiksi vuoden päästä kaupoista selviää että kattorakenteissa on piilovirhe, joka aiheuttaa kosteusvaurion tai pesutiloissa löytyy kosteutta puutteellisten eristysten takia?

Käytetyn osakehuoneiston myyjä on vastuussa asunnon virheistä kahden vuoden ajan. Piilevissä virheissä korjauskustannusten tulee olla ns. merkittävät, jotta oikeus hyvitykseen syntyy.

Ongelma tuossa vaan on se, että tuon yhtiöjärjestys-lausekkeen pohjalta en todellakaan olisi luottavainen sen suhteen, etteikö vastuu olisi nimenomaan taloyhtiöllä. Ja jos (kun) niin on, niin sitä myyjän vastuuta ostajalle voi arvioida korkeintaan sen pohjalta, paljonko tuo korjauskustannus aiheutti kuluja sinun hallitsemallesi huoneistolle. Ongelmat alkaa sitten siitä, jos taloyhtiön kanssa täytyy alkaa kinastelemaan vastuunjaosta. Siinäpä hieno alku naapurielämälle.

 

[Kvarkki]

Käytetyn osakehuoneiston myyjä on vastuussa asunnon virheistä kahden vuoden ajan. Piilevissä virheissä korjauskustannusten tulee olla ns. merkittävät, jotta oikeus hyvitykseen syntyy.

Ongelma tuossa vaan on se, että tuon yhtiöjärjestys-lausekkeen pohjalta en todellakaan olisi luottavainen sen suhteen, etteikö vastuu olisi nimenomaan taloyhtiöllä. Ja jos (kun) niin on, niin sitä myyjän vastuuta ostajalle voi arvioida korkeintaan sen pohjalta, paljonko tuo korjauskustannus aiheutti kuluja sinun hallitsemallesi huoneistolle. Ongelmat alkaa sitten siitä, jos taloyhtiön kanssa täytyy alkaa kinastelemaan vastuunjaosta. Siinäpä hieno alku naapurielämälle.

Eihän ostajalla ole mitään intressiä tapella vastuunjaosta, koska myyjältähän ne rempparahat kiskotaan. Meni sitten vastuut mitenpäin tahansa. Esim. tuossa ekassa aiheeseen liittyvässä viestissäni linkitetty HO:n päätös vain toteaa, että taloyhtiö on päättänyt korjauksista näin. Ei siinä kohtaa enää pohdita oliko taloyhtiön hallituksen päättämä kustannusjako oikein.

 

[arthur3.0]

Eihän ostajalla ole mitään intressiä tapella vastuunjaosta, koska myyjältähän ne rempparahat kiskotaan.

Yksittäisessä tapauksessa ehkä ei, mutta jos samalla luodaan ennakkotapaus, miten taloyhtiössä toimitaan, niin intressiä voi olla. Lisäksi esim. myyjän yhteistyöhalu ja maksukyky voi kallistaa vaakaa johonkin suuntaan.

 

[kalinka]

Voiko asuntolainoja verrata suoraan yksinkertaisesti todellisen vuosikoron mukaan? Senhän pitäisi kattaa nämä kaikki piilokulut mitä halutaan ujuttaa mukaan vaihtelevilla nimillä. Tämän lisäksi huomioisi peruspankkipalvelut, jotka monella tuntuvat kyllä olevan ilmaiset. Ainakin OP, Nordea ja S-Pankki näin mainostavat. Danskella ilmeisesti ei, mutta kysynpä varuiksi vielä sieltä. Hienosti on keksitty Eurooppalainen standardoitu tietosivu (ESIS) ja silti pankit ilmoittavat niihin vähän mitä sattuu. Varsinkin taulukoihin, joissa on alustava maksusuunnitelma ja yhteenvedot kokonaiskustannuksista. Ei tää voi olla näin vaikeeta toteais joku Jortikka.

Ihan hyvää palvelua kaikilta on saanut, mitä nyt neuvotteluaikojen sopimiseen sai jonkun viikon-pari varata lähtötilanteessa. S-pankilla ei paljon kestänyt, kun seuraavana arkipäivänä saatiin neuvottelu käytyä. Ilmeisesti kaikilla pankeilla ei ihan yhtä hyvä tilanne ole. Nordealla kesti pisimpään.

 

[kjns]

Voiko asuntolainoja verrata suoraan yksinkertaisesti todellisen vuosikoron mukaan?

Asuntolainassahan nyt lähinnä merkkaa
-marginaali
-nostokulut
-hoitokulu (€/kk) tai millä nimellä kutsuvatkaan.

Hankalammaksi menee jos haluat laskea vielä pankkiasioinnin hinnan mukaan vertailuun, OP:lla maksaa mutta voi kuitata bonuksilla, Nordealla ilmaiset kun säästöt/sijoitukset/lainat ylittää tietyn euromäärän ja on x palvelua käytössä, Danskella maksaa mutta hinta riippuu valitsemastasi paketista, asiakkuuden laajuudesta, ammattiliiton jäsenyydestä, luottokortin luottorajasta sun muusta, s-pankilla on aina ilmaiset (ainakin tällä hetkellä)... Eikä mikään toki estä pankkeja muuttamasta hinnastojaan jossain vaiheessa jolloin vuonna x ollut järjestys saattaa muuttua.

Jonkinlaista excel-harjoitusta vaatii jos meinaa tarkasti laskea, mutta itse lähinnä katsoin lainan speksejä koska siitä suurin osa kuluista tulee. Ne parit eurot kuussa mikä oli peruspalveluissa eroja ei olleet millään muotoa ratkaisevia omassa tilanteessa. Eroja voi tulla sitten jos on erilaisia tarpeita, esim. Nordealla asuntolaina-asiakas saa yleensä palvelut ja luottokortit ilmaiseksi, kun taas danskella esim maksat vuosimaksua 1,9% (maks 150€/v) kortin luottorajasta. Isommilla luottoroijalla tuosta alkaa tulemaan jo eroa.

 

[kalinka]

Asuntolainassahan nyt lähinnä merkkaa
-marginaali
-nostokulut
-hoitokulu (€/kk) tai millä nimellä kutsuvatkaan.

Eikö todellinen vuosikorko niputa nämä yksiselitteisesti yhdeksi numeroksi? Vai ymmärränkö väärin mitä sillä tarkoitetaan? Toki jos lainan kilpailuttaa parin vuoden päästä, on kiinteän nostokulun merkitys todellisuudessa suurempi kuin vertailuhetkellä. Eipä pankeilla kovin isoja eroja näytä syntyvän tavallisessa lainassa osakehuoneistoon kasvukeskuksessa ensiasunnon ostajalle.

 

[lelfonso]

Kannattaa myös miettiä minkälaista arvoa antaa nettipankille ja mobiilisovelluksille. Ainakin nordealla ja op:lla tuntuu olevan ihan toimivat palvelut.

 

[maustevoi]

Saako tavallisen pankkilainan vaan muuttaa verotuksessa sijoitusasuntolainaksi?
Entä mitä tapahtuu, jos vuokraa vaikkei ilmoita ja vähentää korot? Kuka suuttuu?

 

[kjns]

Eikö todellinen vuosikorko niputa nämä yksiselitteisesti yhdeksi numeroksi?

Sinänsä kyllä, mutta kannattaa huomata että korkoprosentit ja kk-maksut ovat jatkuvia maksuja ja nostokulu kertamaksu. Todelliseen vuosikorkoon nostokulu jyvitetään laina-ajalle vaikka maksat sen kertamaksuna ja kustannus on mennyt kokonaisuudessan vaikka siirtäisit lainan vuoden päästä toiseen pankkiin.

Tavoite toki on aina saada laina ilman nostokuluja.

 

[valvoline]

Saako tavallisen pankkilainan vaan muuttaa verotuksessa sijoitusasuntolainaksi?
Entä mitä tapahtuu, jos vuokraa vaikkei ilmoita ja vähentää korot? Kuka suuttuu?

Eikös vähennysoikeus ole suurempi sijoitusasuntolainassa kuin omistusasuntolainassa, joten kysymyksesi skenaariossa sinä suutut?

 

[Takaisku]

Kannattaa myös miettiä minkälaista arvoa antaa nettipankille ja mobiilisovelluksille. Ainakin nordealla ja op:lla tuntuu olevan ihan toimivat palvelut.

Näillehän ei tarvitse antaa mitään arvoa. Vaikka pankki kuinka vaatii päivittäisasioinnin siirtämistä heille niin sitä ei tarvitse tehdä. Itsellä on asuntolaina Aktiasta mutta kaikki muu asiointi OP:ssa. Aktialle minulla ei ole edes nettipankkitunnuksia, ainoastaan tilinumero jolle siirrän kuukausittain summan asuntolainan maksamista varten. Pitänee kahdenkymmenen vuoden kuluttua soittaa heille ja kysyä paljonko on lainan saldo Mitään kommenttia Aktialta ei ole asiaan tullut, eikä missään paperissa ole sitouduttu siirtämään asiointia heille.

 

[Kvarkki]

Nordealla toimivat pankkipalvelut
Joo toimihaan ne palvelukatkojen ulkopuolella, jotka venyvät järjestäin.
Tää on nordean arkea.

Nordea epäonnistui pahasti – sunnuntaiksi suunniteltu palvelukatko jatkuu yhä, palvelut poissa käytöstä toista vuorokautta

Nordean palveluihin laajasti vaikuttava katko jatkuu yhä maanantai-aamuna. Sunnuntaina 7. maaliskuuta kello 1.00 yöllä alkaneiden palvelukatkojen piti lop

mobiili.fi

Katkoja on harvoin ja tätä maaliskuun tapausta lukuun ottamatta ovat olleet lyhyitä. En muista, että vuosikausien aikaan olisi kertaakaan häirinnyt pankin palvelun katkos. Toki ymmärrän kyllä, että joku katko viikonloppuyönä saattaa harmittaa, jos saldot lähestyy nollaa ja toiminta yhden kortin varassa. Toisaalta verkkopankki ilmoittelee noista katkoista joka kirjautumisella hyvissä ajoin...

 

[Manual]

Katkoja on harvoin ja tätä maaliskuun tapausta lukuun ottamatta ovat olleet lyhyitä. En muista, että vuosikausien aikaan olisi kertaakaan häirinnyt pankin palvelun katkos. Toki ymmärrän kyllä, että joku katko viikonloppuyönä saattaa harmittaa, jos saldot lähestyy nollaa ja toiminta yhden kortin varassa. Toisaalta verkkopankki ilmoittelee noista katkoista joka kirjautumisella hyvissä ajoin...

Niinno, miten sen nyt ottaa. Olin Nordean asiakkaana useamman vuoden, ja ihan tasaisin väliajoin tuli joku katkos joka a) oli paskaan aikaan b) alkoi hyvään aikaan, mutta viivästyi, jolloin oli taas paskaan aikaan.

Edelliset 2,5v ollut Danskessa, koska asuntolainan kanssa palo hermot Nordean yleisesti paskan asenteen kanssa. Tuloksena: oikein hyvin toimiva verkkopankki, en muista ainuttakaan katkosta, asiallinen asiakaspalvelu.

 

[TommiZeliard]

Niinno, miten sen nyt ottaa. Olin Nordean asiakkaana useamman vuoden, ja ihan tasaisin väliajoin tuli joku katkos joka a) oli paskaan aikaan b) alkoi hyvään aikaan, mutta viivästyi, jolloin oli taas paskaan aikaan.

Edelliset 2,5v ollut Danskessa, koska asuntolainan kanssa palo hermot Nordean yleisesti paskan asenteen kanssa. Tuloksena: oikein hyvin toimiva verkkopankki, en muista ainuttakaan katkosta, asiallinen asiakaspalvelu.

Minulla on sama kokemus kuin @Kvarkki :lla. Nordean katkoksista tiedotetaan verkko-/mobiilipankkiin kirjautumisen yhteydessä hyvissä ajoin, ja katkojen ajankohdat ovat su-ma välisenä yönä pikkutunneilla. En ole ikinä hoitanut pankkiasioita tuohon aikaan. Ymmärrän kyllä haitan, jos juuri katkon aikaan on esim. loma, jolloin ei ole töitä maanantaina ja voi valvoa/juhlia. Siksi kannattaa ottaa varoiksi vaikkapa S-Pankista toinen maksuton kortti, jolla voi hoitaa su-ma yön pankkitarpeet.

Olen ollut Nordean asiakas 70-luvun lopulta asti (KOP -> Merita Pankki -> MeritaNordbanken -> Nordea). En muista, että palvelukatko olisi joskus ennen tuota tämän vuoden maaliskuun katkoa venynyt suunniteltua pidemmäksi. Eipä Googlekaan anna muita osumia:

nordea palvelukatko pitkittyi - Google-haku

Isä soitteli maanantaiaamuna 8.3.2021 noin klo 8 ja kertoi tuosta palvelukatkon pitkittymisestä. Kerroin juuri maksaneeni Prisman ruokatilauksen Nordean tunnuslukusovelluksella. Nettiä kurkatessa joka paikassa oli otsikoita katkon pitkittymisestä. Ilmeisesti katko oli päättynyt juuri kasin aikaan aamulla, eikä siitä ollut vielä uutta uutista tai sitten katko ei koskenut tunnuslukuja. Tapaus jäi noin elävästi mieleen, koska oli niin poikkeuksellinen ja melkein kosketti itseä.

Tuskin sinulla siis oli noita b-vaihtoehtoja yhtä enempää. A-kohdat ymmärrän, jos on paljon elämää ja maksutapahtumia su-ma yönä, ja toimii yhden kortin varassa.

 

[mt247]

Olipas mielenkiintoinen lainaneuvottelu Ålandsbankenin kanssa, joka on myös oma pankkini tällä hetkellä. Käyttävät väkisin 1200€/kk kuluina elämiseen yhdellä aikuisella, jonka pohjalta tekevät lainatarjouksen. Vaikka osoitin, että omat kulut ovat n. 400€/kk pienemmät kuin tuo noiden johonkin indeksiin perustuva oma luku, niin silti lainan laskemiseen käytetään tuota vähintään 1200€/kk menoja

 

[Zalskin]

Mitäs 90-luvun rivari asuntoa ostamassa kannattaisi ottaa huomioon?

 

[Narghar]

Mitäs 90-luvun rivari asuntoa ostamassa kannattaisi ottaa huomioon?

Hinta, sijainti ja kunto

 

[Taneli-]

Mitäs 90-luvun rivari asuntoa ostamassa kannattaisi ottaa huomioon?

Ensimmäinen ongelma mikä pitäisi varmaan selvittää on että pysähtyikö rakentaminen kokonaan (tuliko esim. konkurssia tms) jolloin työmaa on jäänyt keskeneräisenä seisomaan sateeseen jopa vuosiksi ja mitä ongelmia siitä ehkä seurannut.

Toinen mikä kannattaa selvittää on missä kunnossa märkätilat ovat: "
Ennen vuotta 1998 rakennetut märkätiloissa saattoi parhaassa tapauksessa olla sivelyeriste, joskus ei sitäkään, koska silloiset ohjeet eivät kertoneet selvästi miten märkätilat pitää eristää. Lattiassa on tyypillisesti ollut muovimatto ja seinissä muovitapetti.

Uusi omistaja on voinut tehdä laatoituksen suoraan muovin päälle. Seuraava omistaja on sitten omassa kaakeliremontissaan huomannut, että runkorakenteessa on lahovaurioita, kun kosteus on päässyt hanakulmista ja nurkista läpi, koska eihän laatta ole mikään vedeneristys.”

Putkisto: "
-1990-luvulla ja sen jälkeen asennettu putkisto
Selvitä kupariputken alkuperä, seinämävahvuus ja veden koostumus. Itä-Euroopasta ja Aasiasta tuotu epäpuhtauksia sisältävä ja ohut kupariputki on riskialtis lähtökohta kiinteistön putkistoksi. Jos kiinteistö käyttää lisäksi silikaattipitoista pohjavettä, niin on erittäin suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntijaan kokonaisriskin arvioimiseksi.
"

Sitten tuosta käyttöiästä jos kyseessä on laadukas kupariputkiversio: "Ennen 1990-lukua asennettu laadukas kotimainen putkisto on voinut hyvin kestää käytössä kupariputken teknisen käyttöiän, eli ainakin 30-50 vuotta. "


Tietysti myös nuo yleiset eli millaiset naapurit, onko remontteja tehty / tulossa jne

 

[Ja558]

Olipas mielenkiintoinen lainaneuvottelu Ålandsbankenin kanssa, joka on myös oma pankkini tällä hetkellä. Käyttävät väkisin 1200€/kk kuluina elämiseen yhdellä aikuisella, jonka pohjalta tekevät lainatarjouksen. Vaikka osoitin, että omat kulut ovat n. 400€/kk pienemmät kuin tuo noiden johonkin indeksiin perustuva oma luku, niin silti lainan laskemiseen käytetään tuota vähintään 1200€/kk menoja

Eipä se lainaneuvoja valitettavasti juurikaan pysty tekemään muutoksia siihen koneen antamaan summaan.

 

[edup]

Eipä se lainaneuvoja valitettavasti juurikaan pysty tekemään muutoksia siihen koneen antamaan summaan.

Kyllä se aika monella muulla pankilla tuntuu onnistuvan. Ihan hyvä tietää jos joiltakin ei.

 

[taski]

Kuinka yleisiä kopolaatat ovat tuoreehkoissa asunnoissa? Purkamatta ei tietenkään varmasti tiedä todellista syystä mutta onko dealbreaker jos kylppäristä löytyy muutama kopolaatta? Maalaisjärki sanoisi että no problem...

 

[pahnev]

Joo siltähän se tuntuu. Tuntuu ettei fiksua isompaa kämppää tahdo löytyä PK-seudulta alle 400k€n.

Itse siis skippasin ulkomailla asumisen takia yksiöt ja kaksiot ja olen ostamassa suoraan vähän isompaa asuntoa.

Fiksu, iso ja halpa. Valitse 2. Tai koita Hitasta.
Itse vastikään löysin Hitas-uudiskohteet sivun, kun yksi kohteista ilmestyi oikotiehen. Hämmentävintä on että lisää kohteita löytyy tuolta kartalta ja sitä kautta rakennuttaja, jonka sivuilta kohteita saattaa päästä varaamaan. Tai saattaa olla että arvonnat oli ja meni eikä niistä sen suuremmin ilmoiteltu sellaisissa paikoissa joissa normaalit ihmiset todennäköisesti etsivät asuntojaan.

 

[Ja558]

Fiksu, iso ja halpa. Valitse 2. Tai koita Hitasta.
Itse vastikään löysin Hitas-uudiskohteet sivun, kun yksi kohteista ilmestyi oikotiehen. Hämmentävintä on että lisää kohteita löytyy tuolta kartalta ja sitä kautta rakennuttaja, jonka sivuilta kohteita saattaa päästä varaamaan. Tai saattaa olla että arvonnat oli ja meni eikä niistä sen suuremmin ilmoiteltu sellaisissa paikoissa joissa normaalit ihmiset todennäköisesti etsivät asuntojaan.

Joo Hitas on jees

 

[mattix]

Voiko asuntolainoja verrata suoraan yksinkertaisesti todellisen vuosikoron mukaan?
...

Asuntolainassahan nyt lähinnä merkkaa
-marginaali
-nostokulut
-hoitokulu (€/kk) tai millä nimellä kutsuvatkaan.

Hankalammaksi menee jos haluat laskea vielä pankkiasioinnin hinnan mukaan vertailuun
...

Kiinteistökaupoissa lainhuutojen, vuokraoikeuksien, kiinnityksien siirtojen sekä panttikirjojen osalta tulee olla tarkkana.
Pankit hyvin helposti "ohimennen" voivat hoitaa näitä asioita asiakkaan puolesta ja lasku on pienestä työstä satasia ellei yli tonnin.
Esim. lainhuudon tekeminen kannattaa ottaa esille jo lainaneuvottelussa ja todeta, että itse sen tekee. Esim. OP ottaa tällaisesta 420€ palkkiota + MML:n kustannus ja kyseessä on siis muutaman minuutin työ sähköisessä asioinnissa. Suurin osa kokee tällaisissa kustannuksissa inflaatiota, kun kaupanteossa samaan aikaan pyörii satojatuhansia. Pankit vetoavat herkästi tässä siihen, että heidän tulee toimia asiamiehenä oman lainaan liittyvän edunvalvonnan takia. Tällöin voi todeta, että käynnistän lainhuudon teidän tiloissa ja teidän nähden, niin ei jää epäselvää.

Pirkanmaalla 45% omarahoitusosuudella otettiin okt-lainaa 35x perheen kk-nettotulot 0.4% marginaalilla ilman muita kuluja. Säästöjä/sijoituksia jäi jemmaan vielä 35% lainasummasta ja pankki huomioi tämän marginaalissa. Paras marginaalitarjous oli 0.35%, mutta valittu pankki oli kokonaistaloudellisesti edullisin.

 

[Kvarkki]

Suostuiko pankki tosiaan tuohon "heidän nähden" tehtyyn lainhuudon aloitukseen? Ja vaativatko tosiaan sen tehtävän just siinä kohtaa. En nyt äkkiseltään muista mitä papereita siihen vaadittiin, mutta osa varmaan täytyisi skannata sähköiseen muotoon hakemukseen (?)

Itse aikanaan tein ekan lainhuudon siten, että vakuutena oli vanhuksien tönö. Tällöin pankilla ei ollut mitään mussuttamista asioihin. Yritti OP:n täti kyllä myöhemmin periä "unohtomaansa" palvelumaksua vakuudenvaihdosta periä, mutta onneksi oli sopimusneuvotteluista mustaa valkoisella. Myöhemmin, kun pankki oli jo vaihtunut paremmin palvelevaan, niin omistajuusmuutoksen yhteydessä sain myöskin Nordeassa tehdä lainhuudon itse, koska asunto oli jo vakuutena heillä ennestään.

 

[mattix]

Suostuiko pankki tosiaan tuohon "heidän nähden" tehtyyn lainhuudon aloitukseen? Ja vaativatko tosiaan sen tehtävän just siinä kohtaa. En nyt äkkiseltään muista mitä papereita siihen vaadittiin, mutta osa varmaan täytyisi skannata sähköiseen muotoon hakemukseen (?)

Itse aikanaan tein ekan lainhuudon siten, että vakuutena oli vanhuksien tönö. Tällöin pankilla ei ollut mitään mussuttamista asioihin. Yritti OP:n täti kyllä myöhemmin periä "unohtomaansa" palvelumaksua vakuudenvaihdosta periä, mutta onneksi oli sopimusneuvotteluista mustaa valkoisella. Myöhemmin, kun pankki oli jo vaihtunut paremmin palvelevaan, niin omistajuusmuutoksen yhteydessä sain myöskin Nordeassa tehdä lainhuudon itse, koska asunto oli jo vakuutena heillä ennestään.

Itse asiassa tässä tapauksessa tehtiin samalla tonttikauppoja kunnan kanssa ja heidän sähköisen palvelun kautta kauppakirjaa tehtäessä oli pakko laittaa vireille lainhuuto. Jäi pankilta saamatta palkkio 15 min toimenpiteestä.
Nämä ovat aika yksinkertaisia asioita ja lainaneuvotteluvaiheessa voi sopia käytännöt, jolla mml-asiat viedään fiksusti läpi - lainanottajan kannalta.

Kuinkahan kauan menee, ennen kuin euribor 12kk on yli 2%? Pankin korkokattotarjous oli 0.5% lisää lainan korkoon katon ollessa 1.9%. En ottanut.

 

[Kvarkki]

Lainhuutojutut ovat juu yksinkertaisia asioita, mutta kaikkea muuta kuin vähäpätöisiä. Kyllä pankilla on vahva argumentti sen puolesta, että heidän on saatava varmuus lainhuudon tekemisestä mahdollisimman pikaisesti kauppojen jälkeen. Toki aina kannattaa yrittää sopia järjestelyistä itselle edullisimmalla tavalla, mutta ilman lainhuudosta riippumattomia lisävakuuksia voi olla hankalaa.

e: Ja vaikka itse hakeminen kestää sen 15 min, niin se ei ole se lopullinen totuus. Itselle sattui jollain kerralla vähän ns. hitaampi virkamies. Omaan asiaan omalla ajalla tehtynä lisäselvityksiin kulunut aika ei aiheuttanut kuin harmistuksen, mutta jos pankin täti olisi saman joutunut tekemään, niin se muutaman satkun korvaus hommasta olisi ollut loppujen lopuksi pieni.

 

[Paolo Pastarino]

Kuinkahan kauan menee, ennen kuin euribor 12kk on yli 2%? Pankin korkokattotarjous oli 0.5% lisää lainan korkoon katon ollessa 1.9%. En ottanut.

Pankit eivät ole kaikkivoipia tulevaisuuden ennustajia, edes heidän analyytikkonsa eivät ole. Korot voivat pompsahtaa reippaasti joskus ja pankkien usko siihen, ettei niin käy pitkään aikaan, ei ole mikään tae siitä, että niin ei tapahdu.

 

[TommyKoo]

Kuinka yleisiä kopolaatat ovat tuoreehkoissa asunnoissa? Purkamatta ei tietenkään varmasti tiedä todellista syystä mutta onko dealbreaker jos kylppäristä löytyy muutama kopolaatta? Maalaisjärki sanoisi että no problem...

Missä kopolaatat sijaitsevat, eli ovatko seinässä vai esim. lattiakaivon ympäristössä? Ei välttämättä mikään dealbreaker, mutta kyllähän ne kannattaa laittaa kunnolla kiinni esim. injektoimalla. Jos et laita, niin ne ovat ainakin lattiassa herkempiä särkymään.

 

[taski]

Ilmeisesti seinässä, kutntotarkastuksessa mainittu "kylpyhuoneen seinissä havaittu vähäistä kopoa" ja koko tarkastuksen lopputulemana oli että ei akuuttia korjaustarvetta lähitulevaisuudessa. Taidan stressata turhista.