Asunnon ostaminen ja asuntolaina

@senefisti Ihan turhaa lätinää.

Kaupan ehtona kuntotarkastus: Mikäli kuntotarkastuksesta ei ilmene vähäistä suurempia virheitä tai vaurioita ja kauppa toteutuu, myyjä vastaa kuntotarkastuksen kustannuksista. Mikäli ostaja vetäytyy kaupanteosta, jaetaan kuntotarkastuksen kulut puoliksi.

Muutenkin nuo koko kaupan ehdot ovat yleensä aivan maallikkojen käsialaa, koska kukaan lakioppinut niitä ei koskaan laadi (kun ei ole kysymys sitovasta esisopimuksesta).
 
Varmaan kysytty jo monta kertaa mutta allekirjoittaneella olisi ensiasunnon osto edessä Helsingistä. Mikä olisi järkevin tapa saada takaus noin 330k€ asunnolle? Tällä hetkellä mulla on kylmää käteistä noin 40k€ ja nordnetissä ETF/Superia noin 10k€ edestä sekä noin 20k€ velaton auto. Nettotulot on reilu 3800€/kk, vakituinen työ. Ulkopuolista takausta en saa enkä halua, joten onko mulla näillä lähtötiedoilla mahdollista saada järkevää lainaa asunnon ostoon Helsingistä? Pitääkö kasvattaa vielä lisää varallisuutta? Juu, meen pankkiin juttelemaan mutta avasin keskustelua tässä lisää.
 
@nivelkulli 40ke 330ke:stä on noin 12%. Ensiasunnon ostamiseen se riittää, mutta vakuuksia tarvitset vielä noin 43ke edestä, ellei pankki arvosta PK-seudun asuntoa yli tuon 75% myyntihinnasta.

Lisäksi Nordnetissä oleva AO-tili ei yleensä kelpaa pankille vakuudeksi, vaan se täytyisi siirtää pankkiin, josta haet lainaa. Tämä siksi, koska pankki ei voi seurata, että teetkö myyntejä AO tililtä pankin tietämättä ja lisäksi AO-tili on vakuutena jo Nordnetissä, koska voit ottaa sijoituksiasi vastaan lainaa Nordnetistä.

Auto myöskään ei käy vakuudeksi, koska siihen voi tulla jokin vika jonka korjaaminen voi olla yhtä kallista kuin auto. Paras tapa on myydä auto, vielä kun saat siitä jotain ja ostaa tonnipommi tilalle.

Vaihtoehtoja:
- Jos sinulla on ASP tili ja olet säästänyt 10% asunnon hinnasta (olet), voit saada valtiontakauksen.
- Voit ottaa pankista maksullisen vakuuden tuolle puuttuvalle 43ke summalle (maksaa joitain tuhansia).
- Joku voi taata puuttuvan summan, mutta hänellä täytyy olla jotain omaisuutta (tai rahaa) laittaa vakuudeksi lainallesi.
 
Kiitos paljon valexi!

Jos sinulla on ASP tili ja olet säästänyt 10% asunnon hinnasta (olet), voit saada valtiontakauksen.

Jos käsitin oikein niin Helsingissä takauksen ASP-lainalle saa vain 180k€ saakka. Näin esimerkiksi OP:n sivuilla:

Korkotuetun ASP-lainan enimmäismäärä Helsingissä on 180 000 euroa, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla 145 000 euroa, ja muualla Suomessa 115 000 euroa.

Pitänee säästää vielä jonkin aikaa ja kenties myydä auto.
 
Kiitos paljon valexi!



Jos käsitin oikein niin Helsingissä takauksen ASP-lainalle saa vain 180k€ saakka. Näin esimerkiksi OP:n sivuilla:



Pitänee säästää vielä jonkin aikaa ja kenties myydä auto.
Kannattaa myös katella kehyskuntia kun kelvollinen auto on jo, noista menee joka vaihdossa aika paljon arvoa kuitenkin ja helsingin ulkopuolella pääsee merkittävästi vähemmällä vastaavaan asuntoon kiinni.
 
Kiitos paljon valexi!



Jos käsitin oikein niin Helsingissä takauksen ASP-lainalle saa vain 180k€ saakka. Näin esimerkiksi OP:n sivuilla:



Pitänee säästää vielä jonkin aikaa ja kenties myydä auto.
Tai sitten kävelet pankkiin ja otat lainan, vaikka sillä maksullisella takauksella. ASP-tilin avaaminen vasta nyt sysää hankinnan kahden vuoden päähän. 40k€ on ihan riittävä käsiraha, eikä sitäkään ole pakko kokonaan käyttää. Eikä sitä 20k€ autoa kannata mihinkään kusiseen tonnin pommiin vaihtaa, ellet todella tiedä mihin olet ryhtymässä.
 
Jos haluaa asua Helsingissä, niin ei varmaan kannata katsoa asuntoa kehyskunnista? Kannattaa tutustua myös valtiontakaukseen, jonka saa myös normaaliin asuntolainaan, jos on 15% omaa rahaa: Asuntolainan valtiontakaus - Valtiokonttori

Otin nykyiseen asuntolainaamme tuon, kun oli halvin "ostettava" vakuus.
 
Jos käsitin oikein niin Helsingissä takauksen ASP-lainalle saa vain 180k€ saakka. Näin esimerkiksi OP:n sivuilla:

Valtiontakauksen saa kyllä isomalle lainalle, mutta ASP-korkotukilainalle se on ilmainen

ASP-säästäminen ja ASP-laina - Valtiokonttori

ASP-korkotukilainalle voi tarvittaessa saada myös valtiontakauksen, joka on maksuton. Takauksesta on sovittava kirjallisesti ennen asunnon kaupantekoa käytävien lainaneuvottelujen yhteydessä. Valtion takaamaa lainaa voi olla enintään 90 prosenttia asunnon hankintahinnasta.

Valtiontakauksen voi saada ASP-korkotukilainan lisäksi myös niin sanotulle ASP-lisälainalle. Kummassakin lainassa takaus voi olla enintään 25 prosenttia lainasta. ASP-korkotukilainalle takaus on maksuton, mutta lisälainan osalta takaus on maksullinen. Asuntokohtainen takauksen enimmäismäärä on 50 000 euroa.
 
Maksullisella valtiontakauksella saa 85% vakuuden eli 15% pitäisi olla säästöjä, eli melkein se on jo kasassa.
 
Itse kun juuri kilpailuttanut, niin tuo valtiontakaus oli kallein kaikista ostettavista. Ostettaviin sai danskessa ja op:ssa 100% takausta eli omaa rahaa piti olla sen verta, että tuon takauksen sai ostettua.
 
Kannattaa myös katella kehyskuntia kun kelvollinen auto on jo, noista menee joka vaihdossa aika paljon arvoa kuitenkin ja helsingin ulkopuolella pääsee merkittävästi vähemmällä vastaavaan asuntoon kiinni.
Miten asunto voi olla vastaava jos se sijaitsee aivan eri paikassa? Tuolla perusteella voi muuttaa romanian maaseudulle, sieltä saa 50 000€:llä marmoripalatsin.
 
Miten asunto voi olla vastaava jos se sijaitsee aivan eri paikassa? Tuolla perusteella voi muuttaa romanian maaseudulle, sieltä saa 50 000€:llä marmoripalatsin.
Vastaavat neliöt ja talotekniikka, ikä ja kunto sekä paikalliset palvelut
 
Nordea tiputti marginaalin 0,38, mutta nostokulut säilyivät. Täytynee vielä odotella OP:n vastaus.

Kilpailutuksen voitti OP, joka tarjosi lopulta 0,35 %:n marginaalia. Sellainen vaikutelma jäi, että Danske Bank olisi saattanut väännön jälkeen vielä tuosta muutaman sadasosaprosentin tiputtaa mutta ei merkittävästi. Huomioiden OP-bonukset, tämä oli hyvä tulos.
 
Onkos näissä nykyisissä asuntokaupoissa kaikissa tuo pykälä mitä kuulin kaverille kerrotun pankista, että negatiivinen euribor ei vähennä lainan kokonaiskorkoa. Eli siis esim jos viitekorko on vaikka nyt 0.9% ja euribor pakkasella 0.3% niin kokonaiskorko on edelleen 0.9%, eikä 0.6% Vanhoissa ennen 2012 tai jotain otetuissa tuo miinusmerkkinen euribor ainakin vähensi osuutensa verran.
 
Onkos näissä nykyisissä asuntokaupoissa kaikissa tuo pykälä mitä kuulin kaverille kerrotun pankista, että negatiivinen euribor ei vähennä lainan kokonaiskorkoa. Eli siis esim jos viitekorko on vaikka nyt 0.9% ja euribor pakkasella 0.3% niin kokonaiskorko on edelleen 0.9%, eikä 0.6% Vanhoissa ennen 2012 tai jotain otetuissa tuo miinusmerkkinen euribor ainakin vähensi osuutensa verran.

on.
 
Onpas taas halpoja marginaaleja ja oma kilpailutus jäi viime kerralla kesken. Tulikin juuri ihan mielenkiintoinen asunto tarjolle, joten pitää kysyä saisko sille lainaa vaikka jättäisi nykyisen vuokralle. Luulin olevani ihan ok asiakas pankille, mutta ei meille ihan noin alhaisia marginaaleja muutama kk sitten tarjottu.
 
Luulin kans olleeni nordealle hyvä asiakas, mutta asuntolainahakemukseen ei kukaan edes vaivautunut vastaamaan pl. automaattinen vastaus missä luvattiin otettavan yhteyttä muutaman päivän kuluessa. Olisivat nyt voineet edes vastata ettei onnistu. Aitosp:stä lopulta paras tarjous joten palkatkin menee nykyään sinne.

Harmittaa vaan lopettaa asiakkuus nordeaan, kun se on ainut pankki suomessa mikä tukee apple payta. :P
 
Luulin kans olleeni nordealle hyvä asiakas, mutta asuntolainahakemukseen ei kukaan edes vaivautunut vastaamaan pl. automaattinen vastaus missä luvattiin otettavan yhteyttä muutaman päivän kuluessa. Olisivat nyt voineet edes vastata ettei onnistu. Aitosp:stä lopulta paras tarjous joten palkatkin menee nykyään sinne.

Harmittaa vaan lopettaa asiakkuus nordeaan, kun se on ainut pankki suomessa mikä tukee apple payta. :p

Edit: ei ihme että tulos siinä puljussa tulee alas nopeemmin ku Palanderi.
 
Luulin kans olleeni nordealle hyvä asiakas, mutta asuntolainahakemukseen ei kukaan edes vaivautunut vastaamaan pl. automaattinen vastaus missä luvattiin otettavan yhteyttä muutaman päivän kuluessa. Olisivat nyt voineet edes vastata ettei onnistu. Aitosp:stä lopulta paras tarjous joten palkatkin menee nykyään sinne.

Harmittaa vaan lopettaa asiakkuus nordeaan, kun se on ainut pankki suomessa mikä tukee apple payta. :p

Edit: ei ihme että tulos siinä puljussa tulee alas nopeemmin ku Palanderi.
Itse olen ollut havaitsevinani, että Nordeassa on työvoima ylityöllistettyä. Palvelu on hyvää silloin kun sitä saa, mutta välillä pitää odotella turhan pitkään. Itse en ole sentään tullut jätetyksi huomiotta.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Luulin kans olleeni nordealle hyvä asiakas, mutta asuntolainahakemukseen ei kukaan edes vaivautunut vastaamaan pl. automaattinen vastaus missä luvattiin otettavan yhteyttä muutaman päivän kuluessa. Olisivat nyt voineet edes vastata ettei onnistu. Aitosp:stä lopulta paras tarjous joten palkatkin menee nykyään sinne.

Harmittaa vaan lopettaa asiakkuus nordeaan, kun se on ainut pankki suomessa mikä tukee apple payta. :p

Dansken asiakkaat saavat loppuvuodesta mahdollisuuden Apple Payn käyttöön: Älymaksaminen
 
Perjantaina olisi lopulliset lainaneuvottelut edessä, Nordeaan päädyttiin tuon LyhennysJouston ja sen helppouden takia. Ja toki myös siksi, että Nordea oli ainut johon ei tarvittu lisävakuuksia, muissa pankeissa olisi pitänyt laittaa laina kahteen osaan (Valtion takaus) ja toisissa pankeissa olisi pitänyt vielä tämänkin päälle olla vakuuksia.

Mutta itse asiaan. Olettekos sitä mieltä edelleen, että tuo korkoputki yhtä tyhjän kanssa vaikka Nordeassa sitä mainostettiin mulle edullisempana kuin koskaan? Taisi olla 0,25/1,65. Eli esim. 0,8 marginaalin sijaan makselet sen 1,05 ja kattona on sen 1,65? Eli käytännössä ~6 e/kk ja 10v korkoputkella ~750e? Laskinko nyt sinne päinkään oikein?

Toki Euribor on ollut miinuksella sen ~5 vuotta, että ehkäpä tässä ei ihan äkkiä ole nousuja tulossa. Olisiko tässä nyt kuitenki järkevämpi laittaa vaikkapa 10e/kk korkopuskuriksi jollekin tilille? Laina-ajaksi oli ajatuksena laittaa 30v, että saadaan kuukausierä pieneksi ja sitten tuota LyhennysJoustoa hyväksi käyttäen aluksi maksellaan hieman enemmän lainaa pois, mutta pahanpäivän varalle siellä on alhainen kk/erä.
 
Perjantaina olisi lopulliset lainaneuvottelut edessä, Nordeaan päädyttiin tuon LyhennysJouston ja sen helppouden takia. Ja toki myös siksi, että Nordea oli ainut johon ei tarvittu lisävakuuksia, muissa pankeissa olisi pitänyt laittaa laina kahteen osaan (Valtion takaus) ja toisissa pankeissa olisi pitänyt vielä tämänkin päälle olla vakuuksia.

Mutta itse asiaan. Olettekos sitä mieltä edelleen, että tuo korkoputki yhtä tyhjän kanssa vaikka Nordeassa sitä mainostettiin mulle edullisempana kuin koskaan? Taisi olla 0,25/1,65. Eli esim. 0,8 marginaalin sijaan makselet sen 1,05 ja kattona on sen 1,65? Eli käytännössä ~6 e/kk ja 10v korkoputkella ~750e? Laskinko nyt sinne päinkään oikein?

Toki Euribor on ollut miinuksella sen ~5 vuotta, että ehkäpä tässä ei ihan äkkiä ole nousuja tulossa. Olisiko tässä nyt kuitenki järkevämpi laittaa vaikkapa 10e/kk korkopuskuriksi jollekin tilille? Laina-ajaksi oli ajatuksena laittaa 30v, että saadaan kuukausierä pieneksi ja sitten tuota LyhennysJoustoa hyväksi käyttäen aluksi maksellaan hieman enemmän lainaa pois, mutta pahanpäivän varalle siellä on alhainen kk/erä.
Kuten aikaisemminkin: ota vuosi lyhennysvapaata ja jätä korkoputki pois. Vuoden lyhennykset erilliselle tilille josta sitten käytät JOS korot jostain syystä alkaa nousemaan.
 
Kuten aikaisemminkin: ota vuosi lyhennysvapaata ja jätä korkoputki pois. Vuoden lyhennykset erilliselle tilille josta sitten käytät JOS korot jostain syystä alkaa nousemaan.
Ei huono idea. Toki tuo Nordean LyhennysJousto tarkoittaa sitä, että esim 200k lainasta on 10% käytettävissä lyhennystä varten. Eli jos lyhennys olisi 1000 e/kk (ilman korkoja), niin tuolla saa silloin pitää lyhennysvapaata 1v 8kk. Ja sitten kun makselet ylimääräistä, niin Joustoa kertyy takaisin päin. Mutta tuota lyhennysvapaata voisi kyllä pitää ja laittaa ylimääräiset korkoa varten turvaan.
 
Ei huono idea. Toki tuo Nordean LyhennysJousto tarkoittaa sitä, että esim 200k lainasta on 10% käytettävissä lyhennystä varten. Eli jos lyhennys olisi 1000 e/kk (ilman korkoja), niin tuolla saa silloin pitää lyhennysvapaata 1v 8kk. Ja sitten kun makselet ylimääräistä, niin Joustoa kertyy takaisin päin. Mutta tuota lyhennysvapaata voisi kyllä pitää ja laittaa ylimääräiset korkoa varten turvaan.
En puhu lyhennysjoustosta, vaan lyhennysvapaasta. Pankit antaa mielellään lyhennysvapaata lainan alkuun. Ja tämän jälkeen on VIELÄ lyhennysjousto käytettävissä.
 
Mutta itse asiaan. Olettekos sitä mieltä edelleen, että tuo korkoputki yhtä tyhjän kanssa vaikka Nordeassa sitä mainostettiin mulle edullisempana kuin koskaan? Taisi olla 0,25/1,65. Eli esim. 0,8 marginaalin sijaan makselet sen 1,05 ja kattona on sen 1,65? Eli käytännössä ~6 e/kk ja 10v korkoputkella ~750e? Laskinko nyt sinne päinkään oikein?

Toki Euribor on ollut miinuksella sen ~5 vuotta, että ehkäpä tässä ei ihan äkkiä ole nousuja tulossa. Olisiko tässä nyt kuitenki järkevämpi laittaa vaikkapa 10e/kk korkopuskuriksi jollekin tilille? Laina-ajaksi oli ajatuksena laittaa 30v, että saadaan kuukausierä pieneksi ja sitten tuota LyhennysJoustoa hyväksi käyttäen aluksi maksellaan hieman enemmän lainaa pois, mutta pahanpäivän varalle siellä on alhainen kk/erä.
Korkoputki on halpa, koska pankki ei usko korkojen nousuun. Jos katsoo euriborien kehitystä viime ajoilta, niin 12kk euriborkin on painunut viime aikoina entistä syvemmälle miinukselle, kun talouden näkymät ovat synkentyneet.
euriborkorot päivittäin
Jos talous kyykkää, niin vaikea silloin olisi nostaa korkoja.

Menikö tuo korkokatto muuten oikein? Jos viitekoron katto on 1,65% ja marginaali on 0,8%, niin siitähän tulee 2,45% kokonaiskorko.
 
Minulla 200k asuntolainaa jäljellä pk-seudulla sijaitsevassa rivitalossa. Olisin ostamassa sijoitustarkoitukseen 60k hintaista yksiötä, omarahoitus olisi 15k joten 45k jäisi lainan osuudeksi. 5000e/kk nettotulot. Oma pankkini Danskebank tarjoaa 1.5% marginaalia ja op 0.6%. Ongelmaksi muodostuu ottamani korkokatto mikä päättyy ensi huhtikuussa. Osaako joku sanoa mikä on "sakko" tuosta korkokaton purkamisesta pankin vaihdon yhteydessä
 
Minulla 200k asuntolainaa jäljellä pk-seudulla sijaitsevassa rivitalossa. Olisin ostamassa sijoitustarkoitukseen 60k hintaista yksiötä, omarahoitus olisi 15k joten 45k jäisi lainan osuudeksi. 5000e/kk nettotulot. Oma pankkini Danskebank tarjoaa 1.5% marginaalia ja op 0.6%. Ongelmaksi muodostuu ottamani korkokatto mikä päättyy ensi huhtikuussa. Osaako joku sanoa mikä on "sakko" tuosta korkokaton purkamisesta pankin vaihdon yhteydessä
Ainoa paikka mistä tuon voi varmaksi katsoa on se lainasopimus
 
Osaako joku sanoa mikä on "sakko" tuosta korkokaton purkamisesta pankin vaihdon yhteydessä
Korkokatto on eri asia kuin kiinteäkorkoinen laina, joten ei sellaisen lainan pois maksamisesta käsittääkseni mitään ylimääräistä voi periä.
 
En puhu lyhennysjoustosta, vaan lyhennysvapaasta. Pankit antaa mielellään lyhennysvapaata lainan alkuun. Ja tämän jälkeen on VIELÄ lyhennysjousto käytettävissä.
Tuota en tiennytkään, että voi pitää tuon lisäksi vielä lyhennysvapaata. Oletin vain jotenkin että tämä on Nordean tarjoama versio tuosta ja sillä selvä, ei muita vaihtoehtoja. Onko näillä kahdella jotain käytännöneroa? Ensiasuntoa tässä siis ollaan ostamassa ja kaikki on niin uutta ja ihmeellistä :)

Menikö tuo korkokatto muuten oikein? Jos viitekoron katto on 1,65% ja marginaali on 0,8%, niin siitähän tulee 2,45% kokonaiskorko.
Ai noinkos se menikin? Sain sellaisen käsityksen virkailijan puheista, että lattia 0,25 tulee marginaalin päälle ja katto on se mitä maksimissaan joudutaan maksamaan, jos korot nousee yli sen. Ymmärsin sitten varmaan väärin ja loogisemmalta tuo 2,45% kuulostaakin.

Mutta ilmeisesti edelleen sama mantra, ettei rahoiteta niitä liituraitapukujen Porscheja vai miten se menikään? :rolleyes:
 
Tuota en tiennytkään, että voi pitää tuon lisäksi vielä lyhennysvapaata. Oletin vain jotenkin että tämä on Nordean tarjoama versio tuosta ja sillä selvä, ei muita vaihtoehtoja. Onko näillä kahdella jotain käytännöneroa? Ensiasuntoa tässä siis ollaan ostamassa ja kaikki on niin uutta ja ihmeellistä :)


Ai noinkos se menikin? Sain sellaisen käsityksen virkailijan puheista, että lattia 0,25 tulee marginaalin päälle ja katto on se mitä maksimissaan joudutaan maksamaan, jos korot nousee yli sen. Ymmärsin sitten varmaan väärin ja loogisemmalta tuo 2,45% kuulostaakin.

Mutta ilmeisesti edelleen sama mantra, ettei rahoiteta niitä liituraitapukujen Porscheja vai miten se menikään? :rolleyes:
Lyhennysvapaa on eri asia kuin lyhennysjousto. Lyhennysvapaa on aina sopimuksen muutos ja se maksaa. Siksi se kannattaa ottaa heti lainan alkuun jolloin sen saa yleensä ilmaiseksi (koska kirjataan lainasopimukseen). Lyhennysjousto taas on asiakkaan itsensä määrittelemä ja saa "joustaa" kuukausisummassa tietyn verran.

Lyhennysvapaassa pankki tekee pelkkää voittoa koska korkotuloja tulee mutta pääoma ei pienene. Asiakkaan kannaltahana tää on "miinusta" koska pääoma ei lyhene mutta toisaalta lainan alkuvaiheessa sillä ei ole mitään merkitystä pääoman kannalta. Voit sitten laskeskella paljonko makasat "turhaa" korkoa tuon vuoden ajalta joka on teoriassa sun itse "maksama" summa korkokatosta. Sitten voit laskeskella kauanko sillä vuoden aikana säästyneellä summalla maksat nousevia korkoja. Voisin veikata että tulee helvetisti halvemmaksi kuin ostaa noita korkoputkia/kattoja..
Lyhennysvapaaseen pankki varmasti suostuu.
 
Pikaisella päässälaskulla esim. 20 vuoden tasalyhenteisellä lainalla vuoden lyhennysvapaan nimellishinta on ~yhden vuoden korko sille lainapääomalle joka on jäljellä lyhennysvapaan alussa, ja korkoprosentti on koko laina-ajan - tässä 20v - korkojen keskiarvo.

Ja samalla 20 vuoden tasalyhenteisellä lainalla ja pankin stressitesti-5% korkotasolla laskettuna yhden vuoden lyhennysvapaalla makselisi aina vähän reilun vuoden nousseita korkoja (huom. verotuksessa on vielä pieni korkovähennys). Tosin luonnollisesti: pienempi korkotaso -> puskuri riittää pidemmälle, jo lyhentynyt lainaoma -> puskuri riittää pidemmälle, korkovähennys poistunut -> puskuri riittää lyhyemmälle.

Meniköhän nyt aamuisessa unenpöpperössä oikein? Intuitioni on että koska lyhennysvapaa pidentää laina-aikaa eikä kasvata kuukausierää, kustannuksia kertyy koko laina-ajan ajalta. Siis jos laina lyhenisi tasaiset 5% vuodessa, tuosta ekana vuotena lyhentämättömästä 5%:sta maksetaan korkoja 20 vuoden ajalta ennen kuin sitä aletaan maksamaan pois.

Annuiteetti- tai tasaerälainoja ei lyhennetä tasaista tahtia, joten puskurin koko olisi hieman pienempi kuin tasalyhenteisessä. Mutta tuollaisia "pyöreitä tasanumeroita" on kivempi pyöritellä päässä suihkussa tai hampaita harjatessa :)
 
Viimeksi muokattu:
Lyhennysvapaa on eri asia kuin lyhennysjousto. Lyhennysvapaa on aina sopimuksen muutos ja se maksaa. Siksi se kannattaa ottaa heti lainan alkuun jolloin sen saa yleensä ilmaiseksi (koska kirjataan lainasopimukseen). Lyhennysjousto taas on asiakkaan itsensä määrittelemä ja saa "joustaa" kuukausisummassa tietyn verran.

Lyhennysvapaassa pankki tekee pelkkää voittoa koska korkotuloja tulee mutta pääoma ei pienene. Asiakkaan kannaltahana tää on "miinusta" koska pääoma ei lyhene mutta toisaalta lainan alkuvaiheessa sillä ei ole mitään merkitystä pääoman kannalta. Voit sitten laskeskella paljonko makasat "turhaa" korkoa tuon vuoden ajalta joka on teoriassa sun itse "maksama" summa korkokatosta. Sitten voit laskeskella kauanko sillä vuoden aikana säästyneellä summalla maksat nousevia korkoja. Voisin veikata että tulee helvetisti halvemmaksi kuin ostaa noita korkoputkia/kattoja..
Lyhennysvapaaseen pankki varmasti suostuu.
Sulla on kummallinen käsitys ”voitosta”. Kirjanpidon perusteet eivät selkeästikään ole alkuunkaan hanskassa.

Lainan lyhentäminen ei ole voittoa tai tappiota, vaan taseen kannalta neutraali asia. Se vähentää toki velkaa kotitalouden kirjanpidossa, mutta likvidit kassavat vähenevät tasan samalla summalla. Omaisuuden määrä ei kasva senttiäkään, eikä täten muodostu voittoakaan.

Nyt kun korot aina vaan painuvat enemmän ja enemmän miinukselle, niin takaisin maksun järkevyys vähentyy jatkuvasti.

Lainan lyhentämisen sijaan (jos se lyhentämättä jättäminen on vaihtoehto), kannattaa miettiä jotain paremmin tuottavia investointeja. Sähkölämmitteiseen taloon ilmalämpöpumppu, maalämpö tai LTO ovat todennäköisesti paljon enemmän tuottavia investointeja kuin lainapääoman takaisinmaksu samalla summalla.

Jos vähennät vuositasolla vaikka 6000€/lainaa, niin se säästää 30€/v vuositasolla loppulainan ajan jos korkotaso on 0.5%

Melkein mikä vaan kuviteltavissa oleva investointi on kannattavampaa käyttöä sille kuudelle tonnille. Jopa auton vaihto vähemmän bensaa kuluttavaan malliin säästää melkein varmasti enemmän vuositasolla...
 
Viimeksi muokattu:
Sulla on kummallinen käsitys ”voitosta”. Kirjanpidon perusteet eivät selkeästikään ole alkuunkaan hanskassa.

Lainan lyhentäminen ei ole voittoa tai tappiota, vaan taseen kannalta neutraali asia. Se vähentää toki velkaa kotitalouden kirjanpidossa, mutta likvidit kassavat vähenevät tasan samalla summalla. Omaisuuden määrä ei kasva senttiäkään, eikä täten muodostu voittoakaan.

Nyt kun korot aina vaan painuvat enemmän ja enemmän miinukselle, niin takaisin maksun järkevyys vähentyy jatkuvasti.

Lainan lyhentämisen sijaan (jos se lyhentämättä jättäminen on vaihtoehto), kannattaa miettiä jotain paremmin tuottavia investointeja. Sähkölämmitteiseen taloon ilmalämpöpumppu, maalämpö tai LTO ovat todennäköisesti paljon enemmän tuottavia investointeja kuin lainapääoman takaisinmaksu samalla summalla.

Jos vähennät vuositasolla vaikka 6000€/lainaa, niin se säästää 30€/v vuositasolla loppulainan ajan jos korkotaso on 0.5%

Melkein mikä vaan kuviteltavissa oleva investointi on kannattavampaa käyttöä sille kuudelle tonnille. Jopa auton vaihto vähemmän bensaa kuluttavaan malliin säästää melkein varmasti enemmän vuositasolla...
Mutta kysymys olikin siitä että kerää itselleen puskuria JOS korot nousee eikä joudu heti kuseen siitä että kuukausilyhennys nousee.
Minä piut paut siitä tuottaako toi puskuriin varattu summa mitään, pääasia on että on pätäkkää jos korot nousevat.
 
Mitenkäs sitten viitekorko? Alustavat lainalupaukset on tehty 12kk euriborilla, mutta onko sillä tarkasteluvälillä tässä taloustilanteessa mitään väliä, kun miinuksella ollaan joka tapauksessa? Että antaako mennä tuolla 12kk ja murehtii sitä joskus? Vai kannattaisko 3kk tai 6kk? Ja nouseeko marginaali aina jos viitekorko on 3kk 12kk:n sijaan? Vai onko noissa neuvotteluvaraa?
 
Mitenkäs sitten viitekorko? Alustavat lainalupaukset on tehty 12kk euriborilla, mutta onko sillä tarkasteluvälillä tässä taloustilanteessa mitään väliä, kun miinuksella ollaan joka tapauksessa? Että antaako mennä tuolla 12kk ja murehtii sitä joskus? Vai kannattaisko 3kk tai 6kk? Ja nouseeko marginaali aina jos viitekorko on 3kk 12kk:n sijaan? Vai onko noissa neuvotteluvaraa?
Varmaan tapauskohtaista mutta kovin moni pankki ei taida juuri muita antaa kuin 12kk euriboria.
 
Mitenkäs sitten viitekorko? Alustavat lainalupaukset on tehty 12kk euriborilla, mutta onko sillä tarkasteluvälillä tässä taloustilanteessa mitään väliä, kun miinuksella ollaan joka tapauksessa? Että antaako mennä tuolla 12kk ja murehtii sitä joskus? Vai kannattaisko 3kk tai 6kk? Ja nouseeko marginaali aina jos viitekorko on 3kk 12kk:n sijaan? Vai onko noissa neuvotteluvaraa?

Ei tosiaan taida saada mitään muuta kuin 12kk euriboria nykyään. Mutta jos valita saa, niin lyhyemmät taitaa historian keskiarvoa katsoen olla (merkityksettömän vähän?) edullisempia.
 
Olen katsellut asuntoja PK-seudulta, ja löytyy ennestään yli 30% omarahoitusosuus. Vaikka asuntoja valmistuu ennätysvauhtia, ei tahdo löytyä sopivaa luukkua markkinoilta. Saatan olla toki vaativa ostaja asunnolle asettamien kriteerien puolesta.
- Asunnon ja taloyhtiön on oltava kunnossa, ei mitään remonttipommeja.
- Ei vuokratonttia tai muita tonttiin kohdistuvia rasitteita.
- Mahdollisimman vähän vuokra-asuntoja ja suuria asuntosijoittajia taloyhtiössä.
- Asuntoa ei myydä valmiiksi vuokrattuna.
- Uudisasuntojen skandinaavisen selkeä suomi-design ei nappaa yhtään.

Muutama kiinnostava kohde on tullut katsastettua. Ensimmäinen kohde vaikutti kaikin puolin huonokuntoiselta julkisivua lukuunottamtta (rempattu viimeksi -91) ja isompi kylppäriremontti tulossa, näitä puutteita ei mainittu esitteessä ja asuntoa markkinoitiin hyväkuntoisena. Toinen asunto oli ihan miellyttävä sisältä, mutta naapurustossa asustaa useampi naapurikyylä ja 12 asunnon rivitalosta oli useampi asunto myynnissä samaan aikaan, vieläpä ALE-hintaan.

Oletko ihan aloittanut niin, että kartoitat katuja / alueita, mitkä ovat kriteereihin sopivia. Ja odottelet että niistä tulee myyntiin. Tai sitten ihan käy laittamassa alakerran ilmoitustaululle / postilootiin viestiä kiinnostuksesta ostaa yhtiöstä asunto.

Aika pitkälti samanlaiset kriteerit oli itselläni ja löysin omani alueen omasta Facebook ryhmästä. Ilmoitin sinne kadut ja kriteerit millä etsin ja sain aika montakin potentiaalista tarjousta. Sieltä se oma sitten löytyi.
 
Ei ole velvoitettu. Myyjä voi silti myydä kenelle tahansa millä tahansa hinnalla.
Terveisin Tarjouskaupan hävinny vaikka oli 15 000e korkeampi tarjous kuin voittaneella.

Tämä sama koettu tarjouskaupassa... Tosi miellyttävää tehdä kauppaa sokkona, siis tämä Kiinteistömaailman tarjouskauppa missä näkee muiden tarjoamat summat - mutta myyjä ei voi tehdä vastatarjouksia. Meillä oli mielestäni hyvät ehdot kaiken suhteen, kun oltiin valmiita joustamaan. Ei silti auttanut edes korkein tarjous. Hieman kyllä syö tuo prosessi, ja siitä oppineena jätän kyllä väliin nuo KM-tarjouskaupat suoraan.
 
Mitä helvetin ideaa on sellaisessa tarjouskaupassa, jos lähtöhinnalla ei ole mitään merkitystä? Nuo tarjouskaupan hintatiedot näyttävät olevan vähän mitä sattuu - välillä on tarjontaa reilusti alle markkinahinnan ja samaan aikaan vastaavasta kämpästä samassa korttelissa pyydetään posketonta ylihintaa.

Myyjä yrittää pumpata viimeiseen senttiin ja parhailla mahdollisilla ehdoilla kaiken irti. Siitähän tuossa on kyse. Riippuu ihan haluamansa alueen muusta tarjonnasta että pitääkö alistua tuollaiseen vai ei.
 
Tämä sama koettu tarjouskaupassa... Tosi miellyttävää tehdä kauppaa sokkona, siis tämä Kiinteistömaailman tarjouskauppa missä näkee muiden tarjoamat summat - mutta myyjä ei voi tehdä vastatarjouksia. Meillä oli mielestäni hyvät ehdot kaiken suhteen, kun oltiin valmiita joustamaan. Ei silti auttanut edes korkein tarjous. Hieman kyllä syö tuo prosessi, ja siitä oppineena jätän kyllä väliin nuo KM-tarjouskaupat suoraan.
Joo mä kanssa skippasin jatkossa noi kokonaan. Meni tosiaan maku koko pelleilyyn.
 
Laitetaanpa muille vertailukohdaksi oma tuore laina. 0,4% marginaali pikkasen yli 200 tuhatta lainaa. Akavalaisena ei kuluja ja pankkina Danske. Tarjoukset oli myös Aktiasta ja Op:sta, mutta oli vähän huonompia. Laiskuus iski ja jäi muut pankit kysymättä. Niin ja pääkaupunkiseudulla rivari.
 
Omassa vanhassa lainassa marginaali 0,8%, mutta negatiivinen eurobori pudottaa sen johonkin 0,56% paikkeille eli ihan ok. Taitaa olla niin että uusissa lainoissa negatiivinen euribor ei enää lainanottajaa auta, vaan korot on aina vähintään sen marginaalin verran. Täytynee kuitenkin kysellä josko tuota saisi (taas) alemmas, sillä jossain vaiheessahan ne euriboritkin nousee...
 
Itseä rupee kans pks okt hinnat
Kyrsii niissä ei ole mitään järkee
Vanhukset haluu saman hinnan kuin uudesta.
Vaikka talon kunto ihan pommi
Hintalaskurit antaa 60000e pienempää hintaa mitä omistaja ja välitäjä haluaa
Sit ruvetaan kiukutelemaan kun tarjotaan alta pyynnin kun talo ihan pommi

Itseä kiinnostaa noi vanhat vaan sen takii kun niissä autoille hyvin tilaa mut en nyt sen takia mitä älytöntä hintaa rupee maksaa

Niin itsellä oplta 380000e lainalupaus ja marginaali 0.6
Muistat paljon huonommat tarjoukset
 
Mitenkäs sitten viitekorko? Alustavat lainalupaukset on tehty 12kk euriborilla, mutta onko sillä tarkasteluvälillä tässä taloustilanteessa mitään väliä, kun miinuksella ollaan joka tapauksessa? Että antaako mennä tuolla 12kk ja murehtii sitä joskus? Vai kannattaisko 3kk tai 6kk? Ja nouseeko marginaali aina jos viitekorko on 3kk 12kk:n sijaan? Vai onko noissa neuvotteluvaraa?
Kuinka paljon sait nordeasta lainaa ja millä tuloilla? Jos saa kysyy
 
...
Niin itsellä oplta 380000e lainalupaus ja marginaali 0.6
Muistat paljon huonommat tarjoukset

Millä tuloilla ja takauksilla? Ilman tuota ei oikeen anna ketjuun mitään lisää, kuitenkin noista se riippuu pitkälti miten sitä lainaa myönnetään ja millä ehdoilla.
 
Millä tuloilla ja takauksilla? Ilman tuota ei oikeen anna ketjuun mitään lisää, kuitenkin noista se riippuu pitkälti miten sitä lainaa myönnetään ja millä ehdoilla.

Noin 4400e netto tulot
5% omaa rahaa lopput pankin ja valtion takaus

Lisäksi niin se varmasti vaikutti että saatiin noin paljon.
Se että mulla sekä vaimolla tulot kyllä melko varmasti nousee pikku hiljaa

Tarkoitus ei ole niin paljon käytää lainaa
Tarkoitus olisi että olisi noin 300000e asunto
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
283 315
Viestejä
4 864 902
Jäsenet
78 641
Uusin jäsen
Fintukani

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom