Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Kurjimus]

Tai sitten voi käydä kuin 90-93 että pk-seudulla tonttien arvosta sulaa 80%.

 

[Marius]

Perustuuko tämä johonkin faktaan? Ainakin omassa sopimuksessa on jatkovuokrausehto, ja lunastusehto. Yksityinen omistaja. Mitään velvollisuuksia millekään palautukselle ei ole.

Muistelen lukeneeni, että tontin palauttaminen alkuperäiseen kuntoon tulee eteen käytännössä vain, jos hylkäät vuokra-ajan loppuessa vuokranantajan esityksen jatkaa vuokrasopimusta samansisältöisenä - eikä purkaminen ja palauttaminen alkuperäiseen tilaan tällöinkään automaatio varmaan ole, vaan sovittavissa oleva asia. Maanvuokrauslaki ottaa näihin kantaa ja siinä on kaiketi hyvin edustettuna sekä vuokralaisen että vuokranantajan oikeudet. Voin muistaa väärinkin, Finlex auttaa.

 

[Honzo]

Entä sitten kun se ensimmäinen 20 vuotta on mennyt ja tontti maksettu niin se omalla tontilla ostanut voi seuraavat 20 vuotta laittaa sen 500 euroa enemmän joka kuukausi sijoituksiin samalla kun se vuokratontilla oleva maksaa edelleen saman 500 euroa sille vuokraajalle.

Siinä se ero toki kasvaa. Meille tämä ei ole kyllä mikään loppusijoituspaikka ihmettelen, jos 20v tulee täyteen. Tuskin tässä vaimon kanssa kahdestaan jaksaa kauaa asua. Siis nyt oletan, että lapset ei ihan kolmikymppisiksi kotona asu...

 

[tunke]

Olen kilpailuttamassa nykyistä asuntolainaa. Pankki haluaisi välittäjän (LKV) arvion kiinteistön nykyarvosta. Näyttää vain todella suolaisille nuo hinnastot kirjallisille arvioille. Alkaen n. 500-600e . Arvokirja.fi antaa hinnaksi 150e, mutta kun lähin toimipiste on parin sadan kilometrin päässä.
Oisko kellään mitään hyvää vinkkiä miten saisi noita hintoja "vähän" kohtuullisemmaksi?

 

[pokkus]

Olen kilpailuttamassa nykyistä asuntolainaa. Pankki haluaisi välittäjän (LKV) arvion kiinteistön nykyarvosta. Näyttää vain todella suolaisille nuo hinnastot kirjallisille arvioille. Alkaen n. 500-600e . Arvokirja.fi antaa hinnaksi 150e, mutta kun lähin toimipiste on parin sadan kilometrin päässä.
Oisko kellään mitään hyvää vinkkiä miten saisi noita hintoja "vähän" kohtuullisemmaksi?

Eikö nuo käy antamassa välitystarjouksen ihan ilmaiseksi? Näin ainakin meillä.

 

[tunke]

Eikö nuo käy antamassa välitystarjouksen ihan ilmaiseksi? Näin ainakin meillä.

Suullisesti kyllä, mutta kun pankki haluaisi sen kirjallisena.
E: Eikä kyseessä ole välitystarjous vaan hinta-arvio.

 

[Zigh]

Eikö nuo käy antamassa välitystarjouksen ihan ilmaiseksi? Näin ainakin meillä.

Suullinen hinta-arvio ei maksa mitään, mutta kirjallisesta kyllä aina veloitetaan.

@tunke Kysy joltain pieneltä paikalliselta välittäjältä eikä miltään isolta ketjulta. Luulisi, että tuon johonkin 300e pintaan saisi. Ilmeisesti ei olla missään kaupunkialueella kun pankki tällaista vaatii?

 

[pokkus]

Suullisesti kyllä, mutta kun pankki haluaisi sen kirjallisena.
E: Eikä kyseessä ole välitystarjous vaan hinta-arvio.

Kyllä me saatiin kirjallisesti nuo tarjoukset josta myös hinta (aiottu pyyntihinta) tuli ilmi.

 

[Zigh]

Kyllä me saatiin kirjallisesti nuo tarjoukset josta myös hinta (aiottu pyyntihinta) tuli ilmi.

Mutta se ei ole virallinen hinta-arvio, vaan sopimus siitä millä hinnalla myynti aloitetaan. Hinta-arvio on se, millä kohde arvioidaan tulevan kaupatuksi.

 

[tunke]

Suullinen hinta-arvio ei maksa mitään, mutta kirjallisesta kyllä aina veloitetaan.

@tunke Kysy joltain pieneltä paikalliselta välittäjältä eikä miltään isolta ketjulta. Luulisi, että tuon johonkin 300e pintaan saisi. Ilmeisesti ei olla missään kaupunkialueella kun pankki tällaista vaatii?

On kaupunki alueella, mutta on melko paljon tehty remonttia oston jälkeen.

 

[laine]

Isomman asunnon osto ajankohtaista itselläni. Tällä hetkellä nykyinen asunto kokonaan omissa nimissäni ja ASP-lainaa n. 70k jäljellä. Seuraavaan asuntoon tulisi puoliso mukaan puolikkaalla osuudella ja hänellä on myös mahdollisuus ASP:n ottamiseen. ASP-maksimi on yhteen asuntoon 115k.

Kannattaisiko tuo oma laina siirtää uuteen asuntoon ja puoliso ottaisi sitten 45k ASP:lla ja loput normilainalla? Omassa lainassa esim. 3kk euribori mitä nykyään ei saa. Toinen vaihtoehto olisi ottaa kokonaan uusi laina ja puoliso ottaisi sitten täydet 115k ASP:a.

 

[Cube]

Kannattaisiko tuo oma laina siirtää uuteen asuntoon ja puoliso ottaisi sitten 45k ASP:lla ja loput normilainalla?

Voiko noin tehdä? Kun ASP-laina on tarkoitettu ensiasunnon ostoon, niin olisin äkkiseltään kuvitellut että seuraavaan pitäisi ottaa uusi laina. Valaise toki minuakin jos olet jo selvitellyt asian.

 

[glhf]

Voiko noin tehdä? Kun ASP-laina on tarkoitettu ensiasunnon ostoon, niin olisin äkkiseltään kuvitellut että seuraavaan pitäisi ottaa uusi laina. Valaise toki minuakin jos olet jo selvitellyt asian.

Tässä yhteydessä se ASP-laina pitäisi muuntaan tavalliseksi. Nykyisillä korkotasoilla tuosta ei mitään haittakaan ole.

 

[Taneli-]

Ketkä kaikki täällä nyt olivatkaan varmoja että korot nousee, ollaan tyhmiä jos asuntolainaa nyt otetaan ja hinnat tulevat alaspäin oikein urakalla. Näyttää siltä että oma ennustukseni että korot eivät nouse (plussan puolelle) ainakaan ennen tämän vuosikymmenen loppua (2021 voi siis ehkä jo nousuakin tulla) pitääkin paikkansa:

Aktia: Nollakoron aika jatkuu vielä pari vuotta - "Olemme siirtyneet odotetusta tiukkuudesta uudelleen elvytytykseen"

Spoileri

Aktia: Nollakoron aika jatkuu vielä pari vuotta - ”Olemme siirtyneet odotetusta tiukkuudesta uudelleen elvytykseen”
Tänään klo 14:51
Suomen Pankki toisti viime viikolla varoituksensa kotitalouksien liiallisesta velkaantumisesta. Ainakaan kotitalouksien korkotaakka ei lähivuosina uhkaa paisua, jos Aktia-pankin maanantaina julkistettuun ennusteeseen on uskominen.

Nollakorot ovat tuoneet velallisille selvää säästöä viime vuosina. SILJA VIITALA
Aktian mukaan matalien korkojen aika jatkuu vielä pari vuotta. Aktian ennusteen mukaan EKP:n ohjauskorot eivät nouse tänä eivätkä ensi vuonna.

– Samoin myös suomalaisten asuntovelallisten lainakorkoihin vaikuttavien euribor-korkojen odotetaan pysyttelevän nollan tuntumassa, Aktian tiedotteessa todetaan.

Aktian pääekonomistin Heidi Schaumanin mukaan kevään 2019 aikana odotukset korkokehityksestä ovat muuttuneet.

– Maailmantalouden hitaampi talouskasvu ja vaimea inflaationäkymä ovat johtaneet rahapolitiikan uudelleenarviointiin kaikilla päätalousalueilla maailmassa. Viime vuoden lopulla EKP ilmoitti lopettavansa rahapoliittisen tukiohjelmansa ja vihjasi tulevista koronnostoista. Nyt on kuitenkin käynnistetty uusi tukiohjelma ja korkojen nostoa lykätty kauas tulevaisuuteen.

– Olemme siis siirtyneet odotetusta tiukkuudesta uudelleen elvytykseen, Schauman sanoo Aktian tiedotteessa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Aktian pääekonomisti Heidi Schauman. KIMMO HAAPALA
Suomalaisten asuntolainat on sidottu useimmiten 12 kuukauden euriboriin, joka on ollut negatiivinen vuoden 2016 alusta lähtien.

– Finanssikriisin jälkeen olemme eläneet ympäristössä, jossa lainan rahoituskustannukset ovat olleet poikkeuksellisen matalia. Tähän ei ole odotettavissa nopeaa muutosta, sillä 12 kuukauden euribor on edelleen noin -0,1 prosenttia ja kolmen kuukauden euribor alle -0,3 prosenttia”, Schauman sanoo.

Asuntomarkkinoiden kehitys pysyy maltillisena
Aktian ennusteen mukaan tilanne asuntomarkkinoilla pysyy muuttumattomana.

Alueelliset erot ovat edelleen suuria. Asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa nousevat, kun taas muualla maassa hinnat ovat laskussa.

– Odotamme asuntojen hintojen nousevan keskimäärin 1-1,5 prosentin vuosivauhtia, kun taas kehitys on huomattavasti nopeampaa pääkaupunkiseudulla, jossa odotamme noin 2-3 prosentin hinnankorotusta, Schauman sanoo.

Schaumanin mukaan rakentamisessa saavutettiin vuoden 2018 aikana huippu.

– Emme näe, että rakentaminen olisi aktivoitumassa enää yhtä voimakkaasti, mutta emme myöskään odota huomattavaa laskua. Maan sisäinen muuttoliike pitää uudisrakentamisen kysynnän edelleen korkeana kasvukeskuksissa.

 

[pelitys]

Maailmassa on niin paljon uutta velkaa että on turha uneksia korkojen nostosta piiiitkäään aikaan. Nyt vain keksitään uusia elvytys-porsaanreikiä kun korkojen laskeminen entisestään ei toimi. Ehkä sitten joskus kymmenen vuoden kuluttua on saatu kurottua vajetta sen verran että kasvu maksaa varovaiset koron nostot, tai koko korttitalo romahtaa uudelleen ennen sitä.
Jossain vaiheessa olisi paikka maailmansodan tapaiselle rajulle korjausliikkeelle josta voi alkaa rakentamaan kasvua uudelleen sillä loputon kasvu ei ole muutenkaan kestävää. Katsotaan vaikka mallia Kiinasta missä rakennetaan tolkuttomasti asumatonta kerrostalolääniä koska kymmenen prosentin kasvussa on pysyttävä vaikka väkisin.

 

[zepi]

Euroopan korot eivät voi nousta, ellei koko mantereen laajuisesti ajeta läpi jotain suuria markkinavetoisia rakenneuudistuksia, jotka saavat talouskasvun oikeasti vauhtiin. Niin kauan kuin talouskasvu on nollissa, eivät markkinakorot tietenkään voi nousta mihinkään.

 

[ReliQ]

Mistä pankista?

Aktiasta tuli tuo tarjous.

 

[pelitys]

Muutamassa päivässä menivät nuo muutamat 230-250 tuhannen pk-seudun rivitalon pätkät jotka olivat potentiaalisen näköisiä, näytössä tupa täynnä. Onko ostajilla oikeasti budjetti niin tiukilla että kannattaa ostaa tuollainen 10-20 vuotta vanha asunto eikä uudiskohdetta joka on 30-40 tuhatta kalliimpi? Uudiskohteet roikkuvat myynnissä viikkotolkulla. Mitä oikein missaan?

No eipä siinä että valittaisin tilannetta, eipähän ole kilpailua että pitäisi siltä seisomalta tehdä tarjousta vaan ehtii miettiä muutaman yön yli. Vikatikki olisi jo ostettu mikäli olisi tehnyt tarjousta jo samana päivänä

 

[vemkki]

Muutamassa päivässä menivät nuo muutamat 230-250 tuhannen pk-seudun rivitalon pätkät jotka olivat potentiaalisen näköisiä, näytössä tupa täynnä. Onko ostajilla oikeasti budjetti niin tiukilla että kannattaa ostaa tuollainen 10-20 vuotta vanha asunto eikä uudiskohdetta joka on 30-40 tuhatta kalliimpi? Uudiskohteet roikkuvat myynnissä viikkotolkulla. Mitä oikein missaan?

Pikavilkaisulla niissä uudiskohteissa myydään tontti erikseen, ja tontin hinta on sitten 70 tonnia. Jos ei tonttia osta, maksaa törkyvastiketta vuokratontin takia. Kyse on siis ihan eri hintaluokasta.

 

[pelitys]

Pikavilkaisulla niissä uudiskohteissa myydään tontti erikseen, ja tontin hinta on sitten 70 tonnia. Jos ei tonttia osta, maksaa törkyvastiketta vuokratontin takia. Kyse on siis ihan eri hintaluokasta.

Ei ainakaan näissä joita olen selaillut. Yleensä tuo tontin hinta on ilmoitettu erikseen näissä joihin kerätään varauksia ennen kuin aletaan rakentamaan. Valmiissa uudiskohteissa velaton hinta sisältää tontin osuuden.

 

[edup]

En nyt pikaisella haulla löytänyt kovin hyvin vertailukelpoisia rivarikohteita noilla spekseillä. Joko on kämpät täysin eri kaupunginosassa (tai kaupungissa), uudiskohde on luokkaa puolta pienempi, tai jotain muuta vastaavaa. Laita suoria esimerkkejä niin pohditaan missä vika?

 

[muronsyöjä]

Muutamassa päivässä menivät nuo muutamat 230-250 tuhannen pk-seudun rivitalon pätkät jotka olivat potentiaalisen näköisiä, näytössä tupa täynnä. Onko ostajilla oikeasti budjetti niin tiukilla että kannattaa ostaa tuollainen 10-20 vuotta vanha asunto eikä uudiskohdetta joka on 30-40 tuhatta kalliimpi? Uudiskohteet roikkuvat myynnissä viikkotolkulla. Mitä oikein missaan?

No eipä siinä että valittaisin tilannetta, eipähän ole kilpailua että pitäisi siltä seisomalta tehdä tarjousta vaan ehtii miettiä muutaman yön yli. Vikatikki olisi jo ostettu mikäli olisi tehnyt tarjousta jo samana päivänä

Hintahaitarin alalaita vetää kullakin markkinasegmentillä parhaiten. Uudiskohteet liian kalliita, niiden pelätään slummiutuvan vuokrakasarmiksi tai joutuvan talousvaikeuksiin persaukisten sijoittajien ostettua liikaa samasta talosta liian kalliilla.

 

[muronsyöjä]

Ei ainakaan näissä joita olen selaillut. Yleensä tuo tontin hinta on ilmoitettu erikseen näissä joihin kerätään varauksia ennen kuin aletaan rakentamaan. Valmiissa uudiskohteissa velaton hinta sisältää tontin osuuden.

Ei kai mikään laki velvoita laittamaan tontin osuutta asunnon velattomaan hintaan? Se onko vuokratontilla on eri asia ja velaton hinta on siis hinta ilman yhtiölainaa.

 

[kjns]

Ei kai mikään laki velvoita laittamaan tontin osuutta asunnon velattomaan hintaan? Se onko vuokratontilla on eri asia ja velaton hinta on siis hinta ilman yhtiölainaa.

Mutta siis sitähän velaton hinta juurikin on, eli asunnon kokonaishinta sisältäen esim. tontista, remontista tai muusta yhtiölainasta johtuvat velkaosuudet

Ja laki nimenomaan velvoittaa ilmoittamaan velattomana hintana sen kokonaishinnan. Myyntihinta on se summa millä osake vaihtaa omistajaa sisältämättä velkaosuuksia, ja sen myyntihinnan päälle sitten maksellaan vaikka niitä rahoitusvastikkeita...

 

[edup]

Mutta siis sitähän velaton hinta juurikin on, eli asunnon kokonaishinta sisältäen esim. tontista, remontista tai muusta yhtiölainasta johtuvat velkaosuudet

Ja laki nimenomaan velvoittaa ilmoittamaan velattomana hintana sen kokonaishinnan. Myyntihinta on se summa millä osake vaihtaa omistajaa sisältämättä velkaosuuksia, ja sen myyntihinnan päälle sitten maksellaan vaikka niitä rahoitusvastikkeita...

Niin, mutta ei siihen tonttiin välttämättä kohdistu mitään velkaosuutta siinä osakkeessa, vaan se voi olla vuokratontti jonka saa lunastettua halutessaan (tai jopa niin että on pakko lunastaa vuokra-ajan päättyessä). Ei sellaiset kuulu velattomaan hintaan.

 

[Tilipitappitippitappi]

Muutamassa päivässä menivät nuo muutamat 230-250 tuhannen pk-seudun rivitalon pätkät jotka olivat potentiaalisen näköisiä, näytössä tupa täynnä. Onko ostajilla oikeasti budjetti niin tiukilla että kannattaa ostaa tuollainen 10-20 vuotta vanha asunto eikä uudiskohdetta joka on 30-40 tuhatta kalliimpi? Uudiskohteet roikkuvat myynnissä viikkotolkulla. Mitä oikein missaan?

No eipä siinä että valittaisin tilannetta, eipähän ole kilpailua että pitäisi siltä seisomalta tehdä tarjousta vaan ehtii miettiä muutaman yön yli. Vikatikki olisi jo ostettu mikäli olisi tehnyt tarjousta jo samana päivänä

Pikavilkaisulla niissä uudiskohteissa myydään tontti erikseen, ja tontin hinta on sitten 70 tonnia. Jos ei tonttia osta, maksaa törkyvastiketta vuokratontin takia. Kyse on siis ihan eri hintaluokasta.

Hetkinen. Rivitaloyhtiö, eli osake. Sit tontti ostetaan erikseen / maksetaan törkyvastiketta? Taloyhtiökö sen tontin omistaa?

 

[edup]

Hetkinen. Rivitaloyhtiö, eli osake. Sit tontti ostetaan erikseen / maksetaan törkyvastiketta? Taloyhtiökö sen tontin omistaa?

Ei vaan joku muu taho. Yleisimmin kaupunki, joku säätiö/rahasto tai jopa rakennusliike. Jos taloyhtiö omistaisi sen tontin, niin silloinhan siitä tontista ei mitään extraa maksettaisi vuokrina tai tontinlunastushintoina.

EDIT: Tuosta vaikka esimerkkiä kerrostalokämpän kohdalla vastaavasta tilanteesta: 44,5 m² Radiokuja 6 A, 00240 Helsinki Kerrostalo Kaksio m...

 

[Tilipitappitippitappi]

Ei vaan joku muu taho. Yleisimmin kaupunki, joku säätiö/rahasto tai jopa rakennusliike. Jos taloyhtiö omistaisi sen tontin, niin silloinhan siitä tontista ei mitään extraa maksettaisi vuokrina tai tontinlunastushintoina.

EDIT: Tuosta vaikka esimerkkiä kerrostalokämpän kohdalla vastaavasta tilanteesta: 44,5 m² Radiokuja 6 A, 00240 Helsinki Kerrostalo Kaksio m...

Hmm, kaikkia ne grynderit keksii.

 

[muronsyöjä]

Hmm, kaikkia ne grynderit keksii.

Uusin keksintö taitaa olla antennivastike eli 15€/kk vuokraa jokaiselta taloyhtiön katolla lojuvasta harava-antennista (arvo asennettuna n. tonnin, eli 66 asunnon taloyhtiössä maksaa itsensä takaisin joka kuukausi).

 

[FireFly Renaissance]

Ei vaan joku muu taho. Yleisimmin kaupunki, joku säätiö/rahasto tai jopa rakennusliike. Jos taloyhtiö omistaisi sen tontin, niin silloinhan siitä tontista ei mitään extraa maksettaisi vuokrina tai tontinlunastushintoina.

EDIT: Tuosta vaikka esimerkkiä kerrostalokämpän kohdalla vastaavasta tilanteesta: 44,5 m² Radiokuja 6 A, 00240 Helsinki Kerrostalo Kaksio m...

Pieni 1. kerroksen asunto perustason materiaaleista ilman omaa tonttia vajaa 230te.

Kyllä joku tekee rahaa.

 

[Tilipitappitippitappi]

Uusin keksintö taitaa olla antennivastike eli 15€/kk vuokraa jokaiselta taloyhtiön katolla lojuvasta harava-antennista (arvo asennettuna n. tonnin, eli 66 asunnon taloyhtiössä maksaa itsensä takaisin joka kuukausi).

Ei helkkari. Kohtahan tuossa käy niin, että ostat itsellesi "omistusasunnon", mutta käytännössä maksat vastikkeessa ja nnn- asioiden vuokrissa saman verran kuin asuisit oikeasti vuokralla

 

[Kurjimus]

Ei helkkari. Kohtahan tuossa käy niin, että ostat itsellesi "omistusasunnon", mutta käytännössä maksat vastikkeessa ja nnn- asioiden vuokrissa saman verran kuin asuisit oikeasti vuokralla

Mites se vanha sananparsi menikään niistä pyytäjistä ja maksajista?

 

[muronsyöjä]

Ei helkkari. Kohtahan tuossa käy niin, että ostat itsellesi "omistusasunnon", mutta käytännössä maksat vastikkeessa ja nnn- asioiden vuokrissa saman verran kuin asuisit oikeasti vuokralla

Näin on jo pitkälti käynyt uusissa asunnoissa. Kun iso tonttivuokra, jostain syystä vastaavaa vanhaa asuntoa selvästi kalliimpi hoitovastike, parkkipaikkavastike, varastovastike, antennivastike, nettivastike jne. pyörivät kuten grynderin kaikkein villeimmissä unelmissa niin kusessahan siinä on tavallinen palkansaaja. Varsinkin kun se massiivinen rahoitusvastike alkaa pyöriä täysimääräisine lyhennyksineen, niin moni "omistusasuja" unelmoi vuokra-asunnosta. Ihmettelen suuresti, että vain harva haistattaa piiiitkät paskat systeemille. Itse, jos olisin nuori ilman omaa asuntoa, ostaisin 50k€:n "kuivan maan" kesämökin kasvukeskuksen tuntumasta ja muuttaisin siihen. Siinä voisi elellä herroiksi, olisi oma tupa, lupa ja piha ja vanhalla toyotalla töihin.

 

[Taneli-]

Ihmettelen suuresti, että vain harva haistattaa piiiitkät paskat systeemille.

On niitä muutamia mutta se on yksi valinta elämässä minkä joutuu tekemään:
Iida 22, asuu pakettiautossa turkulaisella parkkipaikalla: "Kylmyys kirpaisi aluksi"

Spoileri

Iida, 22, asuu pakettiautossa turkulaisella parkkipaikalla: ”Kylmyys kirpaisi aluksi”
Heinimaija Hirvonen
klo 20:01 | 16.3.2019

Iidan asuntohaave toteutui: nyt hänellä on punainen paku ja parkkiruutu. Kuva: Jussi Vierimaa
– Muutto pakuun on tehnyt ihmeitä mielenterterveydelleni ja fyysiselle kunnolle, Iida Iloniitty hehkuttaa.


Tervetuloa! Iida Iloniitty, 22, toivottaa ja heilauttaa auki punaisen pakettiautonsa takaoven.

– Sisällä saattaa olla vähän kylmä, mutta napsautan kohta lämmittimen päälle, hän lupaa.

Insinööriksi opiskelevan Iidan koti on ollut elokuusta asti pakettiautossa turkulaisella parkkipaikalla. Tavaratilaan mahtuu 60-senttinen sänky, lipasto ja pieni pöytä, jonka ääressä voi syödä. Tunnelma on kodikas, kun polttoainekäyttöinen lämmitin hyrähtää päälle.


Kylmäänkin kuulemma tottuu. Joulukuussa Iida heräsi välillä öisin siihen, että sisällä autossa oli pakkasta.


– Kyllähän se aluksi kirpaisi, mutta muistutin itseäni, että halusin tätä, ja kylmyys on nyt osa arkeani. Sitten puin lisää vaatekerroksia ja laitoin lämmittimen hetkeksi päälle.

Ennen pyörien päälle muuttamista Iida asui yksin 34-neliöisessä yksiössä. Hän piti asunnostaan, mutta minimalistina ahdistui hukkatilasta ja tavaramäärästä.

– Makasin sängyssä ja katselin katonrajassa olevaa tyhjää kohtaa. Mietin, että tuokin tila lämmitetään, eikä sillä tee yhtään mitään.

Muuttopäätökseen vaikuttivat myös ekologiset arvot. Nettitestien mukaan 70 prosenttia Iidan hiilijalanjäljestä muodostui asumisesta. Iidaa ärsytti, ettei hän vuokralaisena voinut mitenkään vaikuttaa vanhan kerrostalon sähkön ja lämmön kulutukseen.

– Halusin haastaa itseni, miten pienessä tilassa ja vähällä ihminen voi elää.

Rohkeasti peremmälle! Iida on pyrkinyt tekemään pakustaan mahdollisimman kodikkaan ja viihtyisän. Kuva: Jussi Vierimaa
Oma koti kolmella tonnilla
Auto alkoi tuntua Iidasta kodilta jo sisustusvaiheessa. Hän eristi seinät finnfoamilla ja verhosi ne sitten lempikankaillaan. Kodikkuutta hän loihti sisustukseen pitsiliinoilla, julisteilla ja valaisimilla.

Asumiseen soveltuvan kevytkuorma-auton Iida osti 3 000 eurolla. Ennen asuntokauppoja Iidan täyty myös ajaa kevytkuorma-autokortti. Selvitäkseen kaikista kustannuksista Iida nosti 5 000 euroa opintolainaa, sillä autossa asuessa ei saa asumistukea.

Polttoaineen lisäksi asumiskuluja tulee vain vakuutuksesta, joka maksaa 1 600 euroa vuodessa. Aina, kun mahdollista, Iida laittaa auton seisontavakuutukseen. Se laskee vakuutusmaksuja.

– Asuminen tulee sitä halvemmaksi, mitä kauemmin asun tässä. Lopulliset kustannukset riippuvat siitä, millä hinnalla saan myytyä auton pois, Iida summaa.

Pakettiautossa Iidan asuintila kutistui neljään neliöön, mutta elinympäristö on laajentunut selvästi.

– Tavallaan minulla on neliöitä rajattomasti, koska vietän aikaani kahviloissa, kirjastoissa ja kavereiden luona. Pakettiauto on vain nukkumista varten, hän muistuttaa.

Pakussa on ollut välillä öisin jopa pakkasta. Silloin Iida on napsauttanut hetkeksi lämmittimen päälle.
Neliöt vähenivät, elämänlaatu parani
Ensimmäinen viikko uudessa kodissa oli vaikein. Iida heräsi öisin jokaiseen risahdukseen ja pelkäsi, että joku tulee koputtelemaan oviin. Unet paranivat, kun hän huomasi saavansa olla rauhassa.

Ennen muuttoa Iida yritti selvittää, onko autossa asuminen laillista. Poliisista ohjeistettiin, että asumisen ei pitäisi olla ongelma, kunhan ei roskaa eikä aiheuta häiriötä. Pidempiaikaiseen parkkeeraukseen on hyvä kysyä maanomistajalta lupa.

Iidan paku seisoo tällä hetkellä hänen koulunsa parkkipaikalla.

Opinahjo on tarjonnut hänelle sähkötolpallisen parkkiruudun, sillä pakettiautossa asuminen on energia- ja ympäristötekniikkaa opiskelevalle naiselle myös kouluprojekti. Iidan kulkulupa kouluun laajennettiin koskemaan myös iltoja: näin hän voi käyttää iltaisin koulun vessaa.

Iida yllättyi, miten nopeasti pakettiautoelämään tottui. Juomavettä Iida kuljettaa autoon isossa kanisterissa, ja iltapuuro valmistuu trangialla. Päivisin hän syö pääasiassa opiskelijaravintoloissa.

Vapaa-aikaansa Iida viettää usein kavereidensa luona tai kirjastossa, sillä siellä saa ladattua puhelimensa. Kuntosaleilla pääsee suihkuun ja samalla tulee käytyä jumpassa.

– Jos rehellisiä ollaan, pakuun muuttaminen teki ihmeitä mielenterveydelleni ja fyysiselle kunnolleni, sillä täällä ollessa olen koko ajan liikkeessä, näen kavereitani useammin, liikun enemmän ja syön säännöllisemmin, Iida iloitsee.

Aamu- ja iltapuuron Iida keittää trangialla. Kuva: Jussi Vierimaa
Minimalismi helpottaa elämää
Iida uskoo, että autossa vietetyn vuoden opit kulkevat mukana sittenkin, kun hän palaa joskus takaisin kerrostaloelämään. Hän ei halua kotiinsa mitään turhaa, sillä minimalismi tekee elämästä helpompaa.

– Uskon, että jos on kauhean sekainen asunto ja paljon tavaraa, se heijastelee sitä, mitä on päänkin sisällä. Pää voi olla täynnä asioita, joita ei ehkä osaa käsitellä tai päästää menemään.

Iida ei haaveile omistusasumisesta tällä hetkellä. Hän ei vielä tiedä, mihin aikoo hakea töihin valmistumisensa jälkeen. Hän ei halua, että asunto rajoittaa suunnitelmia.

Iida haaveilee rakennuttavansa tulevaisuudessa ekologisen hirsitalon, mutta vasta sitten, kun pystyy maksamaan talosta mahdollisemman suuren osan ilman lainarahaa.

– Vaikka varmasti tykkäisin talosta, en halua kuitenkaan olla siinä kiinni. Haluan myös joskus lapsia ja tahdon olla heidän elämässään läsnä. En halua tehdä hulluna töitä vain siksi, että on paljon velkaa.

Syksyllä Iidalla on edessään muutto, sillä hän lähtee opiskelijavaihtoon ulkomaille. Ennen sitä hän haluaisi kokeilla vielä henkilöautossa asumista.

– Monelle tällainen elämäntyyli voi kuulostaa extremeltä, mutta minulle se sopii. Jostakin syystä vain tykkään pienistä tiloista. Vähän kuin olisi oma pesä!

 

[pokkus]

Näin on jo pitkälti käynyt uusissa asunnoissa. Kun iso tonttivuokra, jostain syystä vastaavaa vanhaa asuntoa selvästi kalliimpi hoitovastike, parkkipaikkavastike, varastovastike, antennivastike, nettivastike jne. pyörivät kuten grynderin kaikkein villeimmissä unelmissa niin kusessahan siinä on tavallinen palkansaaja. Varsinkin kun se massiivinen rahoitusvastike alkaa pyöriä täysimääräisine lyhennyksineen, niin moni "omistusasuja" unelmoi vuokra-asunnosta. Ihmettelen suuresti, että vain harva haistattaa piiiitkät paskat systeemille. Itse, jos olisin nuori ilman omaa asuntoa, ostaisin 50k€:n "kuivan maan" kesämökin kasvukeskuksen tuntumasta ja muuttaisin siihen. Siinä voisi elellä herroiksi, olisi oma tupa, lupa ja piha ja vanhalla toyotalla töihin.

Jos yhtiö on omalla tontilla eikä sillä ole isoja rahoituksia maksettavana niin omasta mielestä on aika sama millä eri nimikkeillä niitä vastikkeita oikein kutsutaan ja maksetaan. Yhtiön kulut kuitenkin pääasiassa yleensä tulee lämmityksestä, vedestä, sähköstä, huollosta, isännöinnistä ja yllättävistä korjauksista (varmaan joku unohtui). Sitten nuo kulut jaetaan osakkaiden kesken joko osakenumeroiden tai neliöiden mukaan. Sama loppusumma sitä itselle jää kuitenkin maksettavaksi maksoiko kaiken esim. pelkän yhden suuremman hoitovastikkeen alla vaiko sama summa jaettuna useamman pienemmän erinimisen vastikkeen muodossa.

 

[muronsyöjä]

On niitä muutamia mutta se on yksi valinta elämässä minkä joutuu tekemään:
Iida 22, asuu pakettiautossa turkulaisella parkkipaikalla: "Kylmyys kirpaisi aluksi"

Spoileri

Iida, 22, asuu pakettiautossa turkulaisella parkkipaikalla: ”Kylmyys kirpaisi aluksi”
Heinimaija Hirvonen
klo 20:01 | 16.3.2019

Iidan asuntohaave toteutui: nyt hänellä on punainen paku ja parkkiruutu. Kuva: Jussi Vierimaa
– Muutto pakuun on tehnyt ihmeitä mielenterterveydelleni ja fyysiselle kunnolle, Iida Iloniitty hehkuttaa.


Tervetuloa! Iida Iloniitty, 22, toivottaa ja heilauttaa auki punaisen pakettiautonsa takaoven.

– Sisällä saattaa olla vähän kylmä, mutta napsautan kohta lämmittimen päälle, hän lupaa.

Insinööriksi opiskelevan Iidan koti on ollut elokuusta asti pakettiautossa turkulaisella parkkipaikalla. Tavaratilaan mahtuu 60-senttinen sänky, lipasto ja pieni pöytä, jonka ääressä voi syödä. Tunnelma on kodikas, kun polttoainekäyttöinen lämmitin hyrähtää päälle.


Kylmäänkin kuulemma tottuu. Joulukuussa Iida heräsi välillä öisin siihen, että sisällä autossa oli pakkasta.


– Kyllähän se aluksi kirpaisi, mutta muistutin itseäni, että halusin tätä, ja kylmyys on nyt osa arkeani. Sitten puin lisää vaatekerroksia ja laitoin lämmittimen hetkeksi päälle.

Ennen pyörien päälle muuttamista Iida asui yksin 34-neliöisessä yksiössä. Hän piti asunnostaan, mutta minimalistina ahdistui hukkatilasta ja tavaramäärästä.

– Makasin sängyssä ja katselin katonrajassa olevaa tyhjää kohtaa. Mietin, että tuokin tila lämmitetään, eikä sillä tee yhtään mitään.

Muuttopäätökseen vaikuttivat myös ekologiset arvot. Nettitestien mukaan 70 prosenttia Iidan hiilijalanjäljestä muodostui asumisesta. Iidaa ärsytti, ettei hän vuokralaisena voinut mitenkään vaikuttaa vanhan kerrostalon sähkön ja lämmön kulutukseen.

– Halusin haastaa itseni, miten pienessä tilassa ja vähällä ihminen voi elää.

Rohkeasti peremmälle! Iida on pyrkinyt tekemään pakustaan mahdollisimman kodikkaan ja viihtyisän. Kuva: Jussi Vierimaa
Oma koti kolmella tonnilla
Auto alkoi tuntua Iidasta kodilta jo sisustusvaiheessa. Hän eristi seinät finnfoamilla ja verhosi ne sitten lempikankaillaan. Kodikkuutta hän loihti sisustukseen pitsiliinoilla, julisteilla ja valaisimilla.

Asumiseen soveltuvan kevytkuorma-auton Iida osti 3 000 eurolla. Ennen asuntokauppoja Iidan täyty myös ajaa kevytkuorma-autokortti. Selvitäkseen kaikista kustannuksista Iida nosti 5 000 euroa opintolainaa, sillä autossa asuessa ei saa asumistukea.

Polttoaineen lisäksi asumiskuluja tulee vain vakuutuksesta, joka maksaa 1 600 euroa vuodessa. Aina, kun mahdollista, Iida laittaa auton seisontavakuutukseen. Se laskee vakuutusmaksuja.

– Asuminen tulee sitä halvemmaksi, mitä kauemmin asun tässä. Lopulliset kustannukset riippuvat siitä, millä hinnalla saan myytyä auton pois, Iida summaa.

Pakettiautossa Iidan asuintila kutistui neljään neliöön, mutta elinympäristö on laajentunut selvästi.

– Tavallaan minulla on neliöitä rajattomasti, koska vietän aikaani kahviloissa, kirjastoissa ja kavereiden luona. Pakettiauto on vain nukkumista varten, hän muistuttaa.

Pakussa on ollut välillä öisin jopa pakkasta. Silloin Iida on napsauttanut hetkeksi lämmittimen päälle.
Neliöt vähenivät, elämänlaatu parani
Ensimmäinen viikko uudessa kodissa oli vaikein. Iida heräsi öisin jokaiseen risahdukseen ja pelkäsi, että joku tulee koputtelemaan oviin. Unet paranivat, kun hän huomasi saavansa olla rauhassa.

Ennen muuttoa Iida yritti selvittää, onko autossa asuminen laillista. Poliisista ohjeistettiin, että asumisen ei pitäisi olla ongelma, kunhan ei roskaa eikä aiheuta häiriötä. Pidempiaikaiseen parkkeeraukseen on hyvä kysyä maanomistajalta lupa.

Iidan paku seisoo tällä hetkellä hänen koulunsa parkkipaikalla.

Opinahjo on tarjonnut hänelle sähkötolpallisen parkkiruudun, sillä pakettiautossa asuminen on energia- ja ympäristötekniikkaa opiskelevalle naiselle myös kouluprojekti. Iidan kulkulupa kouluun laajennettiin koskemaan myös iltoja: näin hän voi käyttää iltaisin koulun vessaa.

Iida yllättyi, miten nopeasti pakettiautoelämään tottui. Juomavettä Iida kuljettaa autoon isossa kanisterissa, ja iltapuuro valmistuu trangialla. Päivisin hän syö pääasiassa opiskelijaravintoloissa.

Vapaa-aikaansa Iida viettää usein kavereidensa luona tai kirjastossa, sillä siellä saa ladattua puhelimensa. Kuntosaleilla pääsee suihkuun ja samalla tulee käytyä jumpassa.

– Jos rehellisiä ollaan, pakuun muuttaminen teki ihmeitä mielenterveydelleni ja fyysiselle kunnolleni, sillä täällä ollessa olen koko ajan liikkeessä, näen kavereitani useammin, liikun enemmän ja syön säännöllisemmin, Iida iloitsee.

Aamu- ja iltapuuron Iida keittää trangialla. Kuva: Jussi Vierimaa
Minimalismi helpottaa elämää
Iida uskoo, että autossa vietetyn vuoden opit kulkevat mukana sittenkin, kun hän palaa joskus takaisin kerrostaloelämään. Hän ei halua kotiinsa mitään turhaa, sillä minimalismi tekee elämästä helpompaa.

– Uskon, että jos on kauhean sekainen asunto ja paljon tavaraa, se heijastelee sitä, mitä on päänkin sisällä. Pää voi olla täynnä asioita, joita ei ehkä osaa käsitellä tai päästää menemään.

Iida ei haaveile omistusasumisesta tällä hetkellä. Hän ei vielä tiedä, mihin aikoo hakea töihin valmistumisensa jälkeen. Hän ei halua, että asunto rajoittaa suunnitelmia.

Iida haaveilee rakennuttavansa tulevaisuudessa ekologisen hirsitalon, mutta vasta sitten, kun pystyy maksamaan talosta mahdollisemman suuren osan ilman lainarahaa.

– Vaikka varmasti tykkäisin talosta, en halua kuitenkaan olla siinä kiinni. Haluan myös joskus lapsia ja tahdon olla heidän elämässään läsnä. En halua tehdä hulluna töitä vain siksi, että on paljon velkaa.

Syksyllä Iidalla on edessään muutto, sillä hän lähtee opiskelijavaihtoon ulkomaille. Ennen sitä hän haluaisi kokeilla vielä henkilöautossa asumista.

– Monelle tällainen elämäntyyli voi kuulostaa extremeltä, mutta minulle se sopii. Jostakin syystä vain tykkään pienistä tiloista. Vähän kuin olisi oma pesä!

Paku asuminen on Suomessa aika karua. Pienehkö mökki jossa ILP, takka ja juokseva kaivovesi on paljon mukavampi. Sellaisen saa noin 50k€:lla.

 

[zepi]

Pieni 1. kerroksen asunto perustason materiaaleista ilman omaa tonttia vajaa 230te.

Kyllä joku tekee rahaa.

No ainakin helsingin kaupunki ottaa ihan hyvät vuokratuotot mailtaan, mikä tuntuu ihan suoraan Helsinkiläisen kunnallispalveluiden käyttäjän elämässä.

Raksafirman duunarit ja alihankkijat tienaavat myös ihan keskiluokkaista liksaa.

Elementtivalmistajat ja muut vastaavat komponenttitoimittajat tekevät myös rahaa.

Rakennusliike tekee surkeaa voittoa. Isojen raksafirmojen voittoprosentit ovat aika vaatimattomia.

 

[Mikkos]

Paku asuminen on Suomessa aika karua. Pienehkö mökki jossa ILP, takka ja juokseva kaivovesi on paljon mukavampi. Sellaisen saa noin 50k€:lla.

..sähkönsiirto, kiinteistövero, jätemaksu, paskalaki (kaivo), nuohous..

 

[svk]

Paku asuminen on Suomessa aika karua. Pienehkö mökki jossa ILP, takka ja juokseva kaivovesi on paljon mukavampi. Sellaisen saa noin 50k€:lla.

Mutta ainakaan lain puitteissa et ehkä voi asua sellasessa Eli hieman enemmän rahaa 50K€:n päälle muutostöihin mahdollisesti uppoaa.

 

[muronsyöjä]

Jos yhtiö on omalla tontilla eikä sillä ole isoja rahoituksia maksettavana niin omasta mielestä on aika sama millä eri nimikkeillä niitä vastikkeita oikein kutsutaan ja maksetaan. Yhtiön kulut kuitenkin pääasiassa yleensä tulee lämmityksestä, vedestä, sähköstä, huollosta, isännöinnistä ja yllättävistä korjauksista (varmaan joku unohtui). Sitten nuo kulut jaetaan osakkaiden kesken joko osakenumeroiden tai neliöiden mukaan. Sama loppusumma sitä itselle jää kuitenkin maksettavaksi maksoiko kaiken esim. pelkän yhden suuremman hoitovastikkeen alla vaiko sama summa jaettuna useamman pienemmän erinimisen vastikkeen muodossa.

Uusissa asunnoissa raha ei välttämättä mene taloyhtiölle. Parkkipaikat on myyty sijoittajalle A, tontti sijoittajalle B, varasto sijoittajalle C jne.

 

[muronsyöjä]

Mutta ainakaan lain puitteissa et ehkä voi asua sellasessa Eli hieman enemmän rahaa 50K€:n päälle muutostöihin mahdollisesti uppoaa.

Saa asua ja kirjatkin voit siirtää. Sun status vaan on siellä kirjoissa "vailla vakinaista asuntoa". Mut ketä se kiinnostaa.

 

[Taneli-]

Paku asuminen on Suomessa aika karua. Pienehkö mökki jossa ILP, takka ja juokseva kaivovesi on paljon mukavampi. Sellaisen saa noin 50k€:lla.

Toki, mutta esim. tuo Iida taitaa myös samaan aikaan opiskella joten kysymys miten paljon tuo mökki maksaisi lähellä Turun keskustan opinahjoa. Toki myös nopeasti katsoen käytetyn pakun saa alle 2500€ hintaan mistä taas voidaan kysyä vastaavaa kuin sinä kyselet henkilöltä joka maksaa 20x enemmän asunnostaan (eli 1 000 000€ kämppä) kuin tuon 50 000€ minkä sinä olisit valmis sijoittamaan..

 

[zepi]

Mutta ainakaan lain puitteissa et ehkä voi asua sellasessa Eli hieman enemmän rahaa 50K€:n päälle muutostöihin mahdollisesti uppoaa.

Kirjat voinee pitää virallisesti vanhempien tai jonkun kaverin kämpässä jos siltä tuntuu.

Saa asua ja kirjatkin voit siirtää. Sun status vaan on siellä kirjoissa "vailla vakinaista asuntoa". Mut ketä se kiinnostaa.

Kesäasunnoissa ei saa asua pysyvästi, se on yksiselitteisesti laitonta.

Miksi omalla mökillä ei saa asua?

Kaavamuutoksia ei monessa paikassa niin vaan irtoa, tai tulee sitten kivoja velvoitteita liittyä kunnallisviemäreihin tjsp.

 

[muronsyöjä]

Toki, mutta esim. tuo Iida taitaa myös samaan aikaan opiskella joten kysymys miten paljon tuo mökki maksaisi lähellä Turun keskustan opinahjoa. Toki myös nopeasti katsoen käytetyn pakun saa alle 2500€ hintaan mistä taas voidaan kysyä vastaavaa kuin sinä kyselet henkilöltä joka maksaa 20x enemmän asunnostaan (eli 1 000 000€ kämppä) kuin tuon 50 000€ minkä sinä olisit valmis sijoittamaan..

En tarkoittanutkaan "Iidaa" vaan sellaista jolla tietenkin on duuni. Opiskelija asuu toki ilmaiseksi kelan piikkiin. Se miksi Iida ei asu, on hänen oma asiansa, ehkä viihtyy pakussa. Persaukiselle kela on paras. Ei ole olemassa parempaa vaihtoehtoa. Jos on duuni ja vähän rahaa on vaihtoehtoja.

 

[muronsyöjä]

Kirjat voinee pitää virallisesti vanhempien tai jonkun kaverin kämpässä jos siltä tuntuu.

Kesäasunnoissa ei saa asua pysyvästi, se on yksiselitteisesti laitonta.

Miksi omalla mökillä ei saa asua?

Kaavamuutoksia ei monessa paikassa niin vaan irtoa, tai tulee sitten kivoja velvoitteita liittyä kunnallisviemäreihin tjsp.

Muistaakseni enemmän kuin parikymmentä tuhattaa ihmistä Suomessa asuu pysyvästi "laittomasti" mökillään. Siitä ei tule mitään saktiota kun pitää turpansa kiinni, ei kaipaa palveluja (koulukyytejä tms.) ja ei todellakaan hae kaavamuutosta. Sen kuin asuu vain.

Mut todellakin, kirjat voi myös pitää vanhempien luona varsinkin jos äyri halvempi.

 

[muronsyöjä]

..sähkönsiirto, kiinteistövero, jätemaksu, paskalaki (kaivo), nuohous..

Sähköstä ja polttopuista joutuu toki maksamaan. Kiinteistövero jotain 500€, jätemaksut 200€, nuohous 50€ vuodessa. Kaivovesi + umpisäiliö + suodatuskenttä harmaalle on kuluiltaan halvempi yhdistelmä kuin kunnallinen vesi (itsellä kokemusta molemmista) ja täyttää uusimmat määräykset. Toki noilla mökeillä on usein vain kuivakäymälä joka sekin ok. Kyllä siinä hyvinkin edullisesti asuu jos osaa okt-sniiduilun perusteet.

 

[FireFly Renaissance]

No ainakin helsingin kaupunki ottaa ihan hyvät vuokratuotot mailtaan, mikä tuntuu ihan suoraan Helsinkiläisen kunnallispalveluiden käyttäjän elämässä.

Raksafirman duunarit ja alihankkijat tienaavat myös ihan keskiluokkaista liksaa.

Elementtivalmistajat ja muut vastaavat komponenttitoimittajat tekevät myös rahaa.

Rakennusliike tekee surkeaa voittoa. Isojen raksafirmojen voittoprosentit ovat aika vaatimattomia.

Silti myydään yli 50te yli rakennuskustannusten, vaikka kukaan ei tee rahaa...

 

[pelitys]

Hetkinen. Rivitaloyhtiö, eli osake. Sit tontti ostetaan erikseen / maksetaan törkyvastiketta? Taloyhtiökö sen tontin omistaa?

Nuo molemmat nopeasti myydyt olivat hallinnanjakosopimuksella ja omalla tontilla eli kiinteistömuotoinen yhtiö. Aika hyvin Oikotien ilmoituksissa on aina ollut myyntihinta=velaton hinta ja kaikki kulut ilmoitettu, kun olen pyytänyt välittäjältä yhtiön talouslaskelmia jne. Ei ole sattunut sellaisia ilmoituksia missä tuota tontin hintaa on yritetty suhmuroida piiloon ellei ole hakenut nimenomaan vuokratontilla olevia.

Vertailu on ehkä vähän appelsiineista omenoihin koska itselleni alue ei merkitse mitään, "ainoastaan" asunnon speksit, asumisen kulut, kunto, piha/näköalat ja matkan pituus julkisilla helsingin keskustaan eli oikeastaan helvetin vaikeaa Ehkä se on jollekin sen arvoista että saadaan asunto juuri tietyltä alueelta. Uudisasunnoissa on ihan sopivaa tinkivaraakin kun ovat kauan myynnissä, toisin kuin juuri nuo ~250k ja alle hintaluokassa olevat jotka menevät pyyntihinnalla. Tuntuu että viime aikoina Korson pientaloalueilta on löytynyt mielenkiintoisimmat asunnot mutta minkä vaan radan varsi kävisi.

 

[muronsyöjä]

Silti myydään yli 50te yli rakennuskustannusten, vaikka kukaan ei tee rahaa...

Vaatimattomat katteet johtuvat siitä, että rahat häviävät ketjussa parempiin suihin ennen tyhmää piensijoittajaa. Sisäpiirillä omat yhtiöt kuppaamassa ketjua välistä.

 

[Mrrp]

Pienehkö mökki jossa ILP, takka ja juokseva kaivovesi on paljon mukavampi. Sellaisen saa noin 50k€:lla.

50 kiloa oikeasti ympärivuotiseen käyttöön soveltuvasta mökistä järkevän matkan päästä isosta kaupungista on mahdoton yhtälö. Itse joskus aiemmin kaavailin vastaavaa, mutta järkevän mökin hinta on lähes sama mitä tavallisen asunnon hinta. Mökillä joskus nuorempana yhden kesän asuneena voin myös sanoa, että esim suihku ja sisävessa saisi olla. Yksinolo ja fiilistely on ihan hienoa jonkun aikaa, mutta sen jälkeen alkaa kaipaamaan jotain viihdykettä sadepäiville. Paluu 60-luvulle ei aina ole ihan niin hienoa kuin sitä voisi kuvitella. Toki boheemi tyyppi voisi voi elää vaikka teltassa.

Ettei menisi ihan pois aiheesta niin laitetaan ihmisille taas toteutuneita marginaaleja, 0,51% antoi OP suht pitkien neuvotteluiden jälkeen uudelle pikkuiselle rivarille. Muut pankit jäivät aika kauaksi tarjouksissaan ja lisähyvänä OP:n bonusjuttu, jonka voi sitten käyttää vaikka kotivakuutukseen.