Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Kysy paljonko maksaa kiinteä korko? Ainakin muutama vuosi sitten Aktia tarjosi kiinteää alle 2% korkoa, jonka sai kuitenkin maksaa pois milloin halusi. Alle 10 vuoden kiinteää tai korkokattoa ei kannata ottaa, koska näyttää siltä, että korot eivät tuossa ajassa tule nousemaan. Korkokattoa en henkilökohtaisesti pidä hyvänä tuotteena. Kiinteässä korossa voi joskus olla järkeäkin, riippuen ehdoista.

Toinen vaihtoehto on kerryttää pieni puskuri ja lyhentää sen jälkeen lainaa niin paljon kuin pystyt. Pienempi laina - > pienemmät kulut jos korot nousevat.

Kolmas vaihtoehto on ottaa pitkä laina ja sijoittaa ylijäävät rahat. Jos korot nousevat, niin voit käyttää sijoituksiasi, mikäli tarvetta tulee.

Valinta kannattaa tehdä henkilökohtaisen riskiarvion mukaan. Jos et halua riskejä, lyhennä lainaa tai ota kiinteä korko/korkokatto.
 
Sellaista missä korko ei voi nousta yli sen rajan mitä pystyt maksamaan.

En ymmärrä mistä kristallipallosta täällä näitä neuvoja vedellään, mutta esimerkiksi EU:n äkillininen hajoaminen aiheuttaisi mahdollisesti sellaisen koron nousun että siinä +200k€ Lainan korot söisi tuollaiset puskurirahastot hetkessä.

Eli jos haluaa varmuutta siittä täytyy maksaa (korkokatto, kiinteä korko?) eikä hinta ole mikään halpa.

Loppuun vielä että itsellä ei ole koron nousua vastaan suojauduttu muuten kuin laittamalla rahaa rahastoihin sen verran kuukaudessa kuin mitä koroilta suojautuminen olisi tullut suunnilleen maksamaan kuukaudessa.

Hyvä muistutus! Pitää harkita korkokattoa, tai kiinteätä korkoa. Keskustelin alustavasti Hypon kanssa, että asuntolainan voisi esimerkiksi jakaa 50%-50% ja toiseen puolikkaaseen ottaisin korkokaton.

Tässä on loistava katsaus miten historiallisen alhaiset korot ovat aiheuttaneet yritysten ja valtioiden ylivelkaantumisen. Korkojen noustessa se saattaa laukaista taloushistorian merkittävimpiä notkahduksia, erityisesti ylivelkaantuneille organisaatioille.
Noususuhdanteen taittumista ennakoidaan nyt melkein kaikkialla. Uskon, että Euroopassa kyse on pikemminkin kasvun tasaantumisesta, ei taantumasta, mutta kehotan varautumaan myös epämiellyttäviin yllätyksiin taloudessa.

Korko-, ja sijoitusmarkkinoilla nousu onkin kestänyt yhtäjaksoisesti lähes 10 vuotta, mutta Maailmantalouden vahvan kasvun hidastumiseen on hyvä varautua Suomessakin.

Toisaalta, vaikka pieni notkahdus tulisikin korkojen noustessa, niin markkinat nousevat luultavasti tulevien vuosien aikana takaisin ylös. Kuten eräs frendini aikanaan totesi osuvasti kahvin ääressä, niin ihmisen ahneus on niin voimakas, joka pitää markkinat nousujohteisena nyt ja tulevaisuudessa
1f609.png


Tässä toinen loistava haastattelu vähän eri kulmasta, mutta sivuaa samaa aihetta. Suosittelen kuuntelemaan tämänkin.

Mielestäni monet riskeistä ovat luonteeltaan poliittisia. Kauppasodan uhka, Britannian EU-ero, Italia ja Turkki – näissä kaikissa on tai niitä määrittää poliittinen ulottuvuus. Turkin osalta pelkona on kriisin leviäminen muihin kehittyviin talouksiin etenkin Aasiassa. Sieltä tartunta voisi pahimmillaan levitä Kiinaan, jolloin kriisillä olisi myös globaaleja vaikutuksia.

Tässä Mikä maksaa? -ohjelmassa puidaan talouden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Tällaiseen aikaan ota niin pitkällä maksuajalla kun saat eli ainakin 25v. Viitekoroksi ei varmaan ole tarjolla kuin 12kk euriboria.

Nyt kun korot on matalalla on hyvä kerrytellä pientä puskuria yllättäviä menoja ja korkojen nousua varten.

Itselläni on aina mennyt kuukausittain tietty kiinteä summa palkasta lainanhoitotilille josta menee kaikki laskut. Tuon kun mitoittaa vähän yläkanttiin niin sinne kertyy puskuria automaattisesti, toki tuon lisäksi pieni summa kuukaudessa menee rahastoihin.

Ylipäänsä tärkeintä on järjestelmällisyys, eli alkuun suunnittelet taloutesi niin että tiedät kulut ja menot karkeasti. Tällöin tiedät mihin on varaa ja mihin ei.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Oukkidoukki. Pitää vähän miettiä mikä laina-aika olisi järkevin. Mietityttää ottaa noin pitkää laina-aikaa, mutta ymmärtääkseni asuntolainoihin voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä esimerkiksi mahdollisista veronpalautuksia?
 
Sellaista missä korko ei voi nousta yli sen rajan mitä pystyt maksamaan.

En ymmärrä mistä kristallipallosta täällä näitä neuvoja vedellään, mutta esimerkiksi EU:n äkillininen hajoaminen aiheuttaisi mahdollisesti sellaisen koron nousun että siinä +200k€ Lainan korot söisi tuollaiset puskurirahastot hetkessä.

Eli jos haluaa varmuutta siittä täytyy maksaa (korkokatto, kiinteä korko?) eikä hinta ole mikään halpa.

Loppuun vielä että itsellä ei ole koron nousua vastaan suojauduttu muuten kuin laittamalla rahaa rahastoihin sen verran kuukaudessa kuin mitä koroilta suojautuminen olisi tullut suunnilleen maksamaan kuukaudessa.
Jos EU hajoaa, korkokatoilla ja muilla suojauksilla et tee mitään. Pahimmassa tapauksessa saat palkkasi markkoina ja makselet lainaa takaisin Saksan markkoina.
 
Kysy paljonko maksaa kiinteä korko? Ainakin muutama vuosi sitten Aktia tarjosi kiinteää alle 2% korkoa, jonka sai kuitenkin maksaa pois milloin halusi. Alle 10 vuoden kiinteää tai korkokattoa ei kannata ottaa, koska näyttää siltä, että korot eivät tuossa ajassa tule nousemaan. Korkokattoa en henkilökohtaisesti pidä hyvänä tuotteena. Kiinteässä korossa voi joskus olla järkeäkin, riippuen ehdoista.

Toinen vaihtoehto on kerryttää pieni puskuri ja lyhentää sen jälkeen lainaa niin paljon kuin pystyt. Pienempi laina - > pienemmät kulut jos korot nousevat.

Kolmas vaihtoehto on ottaa pitkä laina ja sijoittaa ylijäävät rahat. Jos korot nousevat, niin voit käyttää sijoituksiasi, mikäli tarvetta tulee.

Valinta kannattaa tehdä henkilökohtaisen riskiarvion mukaan. Jos et halua riskejä, lyhennä lainaa tai ota kiinteä korko/korkokatto.

Tässä ja tässä juttua ja vertailua kannattaa asuntolainan korkokatto. Mielestäni tuo on pankeille vain yksi instrumentti lisää tahkoa lisää liikevoittoa. Toisaalta kyllä ymmärrän, että moni asuntovelallinen haluaa suojautua lähitulevaisuuden koronnostoilta.

Minulla on pieniä määriä Seligsonin kustannustehokkaita osakeindeksirahastoja, joihin säästän automaattisesti joka kuukausi roposiani. Luultavasti niidenkin arvo on romahtanut siinä vaiheessa, kun makrotalouteen tulee hikkoja ja se olisi hulluin aika purkaa säästöjä asuntovelkaani. Eikö vain?
 
Oukkidoukki. Pitää vähän miettiä mikä laina-aika olisi järkevin. Mietityttää ottaa noin pitkää laina-aikaa, mutta ymmärtääkseni asuntolainoihin voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä esimerkiksi mahdollisista veronpalautuksia?

Ylimääräisiä lyhennyksiä voi toki tehdä mutta on eri asia onko sillä kokonaisen kannalta suurtakaan merkitystä vrt. 500€ veronpalautus kerran vuodessa vai sijoittamalla/säästämällä senkin rahan mahdollista huonompaa aikaa varten.

Kannattaa ottaa huomioon että se seiniin kiinnitetty 500€ ei paljonkaan lämmitä mutta voi pelastaa joskus huonon kuukauden lyhennyksen karrikoiden.

Tärkeintä on mielestäni varautuminen niihin vähän huonompiin aikoihin. Kasvata ennemmin tuollakin 500€lla puskuria. Taloudenhoito kun on kuitenkin pitkälti mekaanista +/- peliä joko päässä tai excelissä.






Sent from my iPhone using Tapatalk
 
Me ainakin otetaan pisin 25v laina-aika vaikka talous antaisi myöden lyhentää velan pois 10 vuodessa. Miksikä? Siksi että tiukkoina aikoina ei tarvitse heti olla pankkiin yhteydessä, jos rahasta tulee pulaa ja nyt voi lyhentää enemmän joka kuukausi jos haluaa. Paljon joustavampaa näin päin. Ylimääräisen voi sitten sijoittaa tai tallettaa säästöön.
 
Minulla on pieniä määriä Seligsonin kustannustehokkaita osakeindeksirahastoja, joihin säästän automaattisesti joka kuukausi roposiani. Luultavasti niidenkin arvo on romahtanut siinä vaiheessa, kun makrotalouteen tulee hikkoja ja se olisi hulluin aika purkaa säästöjä asuntovelkaani. Eikö vain?

Makrotalouden hikka ei välttämättä tarkoita korkeita korkoja. Jos meinaat, että saat kenkää ja samalla rahaston arvo romahtaa, niin kyllä tuo on huono aika, mutta joskus ei ole vaihtoehtoja. Sijoituksetkin kannattaisi hajauttaa niin, että talouden keulinta ei vie kaikkea. Tämä ei ole sijoitusketju, joten en lähtenyt tuota sijoittamista avaamaan. Olet joka tapauksessa oikeassa tuosta.

Ihanteellista olisi ottaa laina, josta selviää myös työttömyyden aikana ansiosidonnaisella tai sen ja puskurirahan avulla. Sijoituksia ei kannata lunastaa, jos ei ole aivan pakko. Jos selviät 6% koroista vaikkapa vuoden verran työttömänä ollessasi, niin minun kirjoissani se on enemmän kuin hyvä suoja.

Noi täällä mainostetut pitkät laina-ajat tuntuu näin nollakoron aikana hyviltä ideoilta, mutta voin kertoa että korkeamman koron aikana moinen ei olisi käynyt mielessäkään. Jos otat pitkän lainan, niin pidä huoli että se ylijäävä raha menee säästöön eikö hurvitteluun.
 
Onko kukaan saanut lyhennys vapaata lainan alkuun ja jos on kuinka pitkäksi aikaa?
Jos rakennuttaa/rakentaa niin tuo taitaa olla aika vakiojuttu. Vuosi taitaa olla aika normi mutta eiköhän tuokin ole neuvoteltavissa kuten melkein kaikki muukin.
 
Onko kukaan saanut lyhennys vapaata lainan alkuun ja jos on kuinka pitkäksi aikaa?
Vuodeks otettiin ja sillä kasvatettiin puskuri pahojen päivien/koronnousujen varalle. Sitten on vielä 2v lyhennysjousto jos jotain tulee.
Kannattaa ehdottomasti ottaa lyhennysvapaata heti alkuun nyt kun orot on alhaalla.
 
Vuodeks otettiin ja sillä kasvatettiin puskuri pahojen päivien/koronnousujen varalle. Sitten on vielä 2v lyhennysjousto jos jotain tulee.
Kannattaa ehdottomasti ottaa lyhennysvapaata heti alkuun nyt kun orot on alhaalla.
No ei tuota lyhennysvapaata kannatta ottaa jos puskuri on jo olemassa.
 
Meillä on laina Nordesta ja valtiontakaus. Saatiin silti ensimmäinen vuosi lyhennysvapaata, kun maksettiin remppalaina pois (ei ollut asuntolainassa mukana).
 
Meillä on laina Nordesta ja valtiontakaus. Saatiin silti ensimmäinen vuosi lyhennysvapaata, kun maksettiin remppalaina pois (ei ollut asuntolainassa mukana).
Lyhennysvapaata saa sopimuksen mukaan, mutta Lyhennysjoustoa ei saa jos on valtiontakaus.
 
Näinhän se menikin, tarkistin tuon viikko sitten, mutta unohdin että ovat eri asia.
 
Jos sen haluaa käyttöön ja on valtiontakaus, niin pitää lyhentää 25% kauppahinnasta.
 
Tässä ja tässä juttua ja vertailua kannattaa asuntolainan korkokatto. Mielestäni tuo on pankeille vain yksi instrumentti lisää tahkoa lisää liikevoittoa. Toisaalta kyllä ymmärrän, että moni asuntovelallinen haluaa suojautua lähitulevaisuuden koronnostoilta.

Suurin ongelmahan noissa on tosiaan se, että niillä suojaudutaan vain lähitulevaisuuden koronnostoilta. Ainakaan itseäni (kuten pankkejakaan) ei oikein huoleta ollenkaan lähitulevaisuuden koronnostot vaan vähän kaukaisemman.
 
Meinaatko, että euro jatkaisi ja EU hajoaisi? Kyllä on todennäköisempää, että euro hajoaa ennen kuin EU hajoaa.

Ei vaan miksi suomessa maksetaan palkka eri rahayksikössä kuin velat ovat? Miksi suomen pankit ovat heikommalla pohjalla kuin saksan pankit?

Menee vaan vähän ohi aiheen mutta tuo nyt oli vain yksi esimerkki mikä voisi aiheuttaa nopean korkojen nousun, mihin luonteeltaan varovainen ihminen voi varautua ottamalla kiinteäkorkoisen lainan.
 
Ei vaan miksi suomessa maksetaan palkka eri rahayksikössä kuin velat ovat? Miksi suomen pankit ovat heikommalla pohjalla kuin saksan pankit?

Menee vaan vähän ohi aiheen mutta tuo nyt oli vain yksi esimerkki mikä voisi aiheuttaa nopean korkojen nousun, mihin luonteeltaan varovainen ihminen voi varautua ottamalla kiinteäkorkoisen lainan.
En sanonut, että Suomen pankeilla olisi mitään hätää. Ne ovat nytkin jo myyneet noin puolet asuntolainakannastaan eteenpäin, luultavasti kaikkein riskipitoisimmat, joten ei niillä mitään hätää ole. Sitä paitsi ne ovatkin jo OP:tä ja Ålandsbanenia lukuunottamatta ulkomaisessa omistuksessa pääosin.
Jos EU hajoaa, niin ei euroa aleta pystyssä pitämään erikseen. Saksan markasta tulisi todella vahva, koska Saksa on erittäin ylijäämäinen talous viennin suhteen. Suomi on alijäämäinen. Euron hajotessa mielenkiintoinen kysymys on tietenkin miten käy lainoille ja talletuksille. Missä valuutassa ne sen jälkeen noteerataan. Asiakas tuskin saa valuuttaa valita.
 
Oukkidoukki. Pitää vähän miettiä mikä laina-aika olisi järkevin. Mietityttää ottaa noin pitkää laina-aikaa, mutta ymmärtääkseni asuntolainoihin voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä esimerkiksi mahdollisista veronpalautuksia?
Ei pitkää laina-aikaa kannata huolehtia. Se on joustavampi kuin lyhyt. Pitkää lainaa voit maksaa pois nopeammin, kerryttää puskuria jne. Mutta jos sulla on lyhyt laina ja maksaminen ei onnistu niin tulee vaikeuksia.
Ylimääräisiä lyhennyksiä voi toki tehdä mutta on eri asia onko sillä kokonaisen kannalta suurtakaan merkitystä vrt. 500€ veronpalautus kerran vuodessa vai sijoittamalla/säästämällä senkin rahan mahdollista huonompaa aikaa varten.

Kannattaa ottaa huomioon että se seiniin kiinnitetty 500€ ei paljonkaan lämmitä mutta voi pelastaa joskus huonon kuukauden lyhennyksen karrikoiden.

Tärkeintä on mielestäni varautuminen niihin vähän huonompiin aikoihin. Kasvata ennemmin tuollakin 500€lla puskuria. Taloudenhoito kun on kuitenkin pitkälti mekaanista +/- peliä joko päässä tai excelissä.
@pelittäjä kanssa kyllä samaa mieltä.

Tällä hetkellä kun lainan korot on nollissa niin ei kannata pitää kiirettä maksamisen kanssa vaan kerryttää omaa puskuria. Eikö tämä ole aika yksinkertaista? Miksi tehdä muutaman tonnin ekstralyhennyksiä? Enemmin se pari tonnia puskuriin.

Ja vielä se että ainakin itse mietin asiaa kaikinpuolin suunnitellusti eli ei tietenkään kannata ottaa "riskillä" sitä isompaa lainaa ja miettiä että ehkä sit 25v onnistuu maksaa pois. Ajatus (ainakin itsellä) että kun on laskettu se haarukka mitä on mahdollista ja järkevää ostaa niin sitten voi arpoa eri maksuaikatauluja, korkokattoja sun muita.

Korkokatto; varmasti voi jollekulle tuoda mielenrauhaa ja silloin sen hankkiminen on ok. Itse en tuollaista hanki koska sehän on yksi pankin keino tehdä rahaa. Siellä ammattilaiset kuitenkin miettii noita että millä rahalla myydään ulospäin että on kannattavaa. Ennemmin hankkii sen puskurin esimerkiksi seuraavan 5v aikana kun oletus on että korot on matalat. Mutta ymmärrän tässä asiassa toisetkin mielipiteet
 
Ei pitkää laina-aikaa kannata huolehtia. Se on joustavampi kuin lyhyt. Pitkää lainaa voit maksaa pois nopeammin, kerryttää puskuria jne. Mutta jos sulla on lyhyt laina ja maksaminen ei onnistu niin tulee vaikeuksia.

Suosittelen kanssa niin pitkää laina-aikaa kuin vain irtoaa. Antaa pidemmän päälle enemmän pelivaraa takaisinmaksun suhteen kuin mikään lyhennysvapaa. Hullunkurisesti pankki myös laskee pitkän laina-ajan positiivisena seikkana, lainanottajan maksukyky ei ole vedetty yhtä tiukalle ja samaan aikaan pankille jää viivan alle pidemmässä juoksussa enemmän. Marginaalitarjous voi olla parempi. Keskimäärin asiakas ei kuitenkaan tee ylimääräisiä lyhennyksiä.
 
Suosittelen kanssa niin pitkää laina-aikaa kuin vain irtoaa. Antaa pidemmän päälle enemmän pelivaraa takaisinmaksun suhteen kuin mikään lyhennysvapaa. Hullunkurisesti pankki myös laskee pitkän laina-ajan positiivisena seikkana, lainanottajan maksukyky ei ole vedetty yhtä tiukalle ja samaan aikaan pankille jää viivan alle pidemmässä juoksussa enemmän. Marginaalitarjous voi olla parempi. Keskimäärin asiakas ei kuitenkaan tee ylimääräisiä lyhennyksiä.
Itse kyllä tykkäisin vähän lyhyemmästä maksuajasta, koska en välttämättä ole säästämisen suhteen niin kurinalainen kuin toivoisin (minkä takia olisi kiva, että suurempi lyhennys menisi automaattisesti), mutta nyt on kyllä aika pitkä laina-aika.

Liian lyhyt laina-aika napsahti kyllä aiemman asunnon kohdalla nilkkaani. Olin halunnut lyhentää sitä lainaa melko ripeästi, joten laina-aika ei ollut kovin pitkä. Myöhemmin kalliimpaan asuntoon vaihtaessani olisi ollut kiva pitää vanhan asunnon laina edullisella matalalla marginaalilla, mutta sitten taas kuukausimenot olisivat olleet liian suuret, koska rinnalla olisi ollut toinen laina. Piti sitten maksaa se vanha laina pois.
 
Jos ottaa vaihtuvakorkoisen asutolainan, niin ainoa järkevä syy ottaa muu kuin maksimimittainen on se, että pankki jostain syystä myöntää sillä tavalla matalamman marginaalin.

Oma näkökulmani on se, että joslyhyempi laina tuntuu paremmalta, koska se pakottaa säästämään, niin sitten kannattaa jättää laina ottamatta ja pysyä vuokra-asujana.

Omistusasuminen ei sovi ihmiselle ellei oman henkilökohtaisen talouden hallinta ole sillä tasolla, että rahat eivät pala heti kun ne tilille saapuvat.
 
Oma näkökulmani on se, että joslyhyempi laina tuntuu paremmalta, koska se pakottaa säästämään, niin sitten kannattaa jättää laina ottamatta ja pysyä vuokra-asujana.

Omistusasuminen ei sovi ihmiselle ellei oman henkilökohtaisen talouden hallinta ole sillä tasolla, että rahat eivät pala heti kun ne tilille saapuvat.
Nyt meni kyllä olkiukkoiluksi. Käytännössä nykyisellä nollakorolla kuukausierä jossain 20-25 vuoden lainassa on naurettavan pieni, jos laina on kohtuullisen kokoinen, joten ei tarvitse paljoakaan suurentaa kuukausierää saadakseen lainavuosien määrän pienenemään lähes huomaamatta. Toisekseen säästämisessä on aika monta tasoa sillä välillä, että "kaikki menee kun tili tulee" ja siinä, että ei koe säästävänsä tarpeeksi.

Mielestäni päinvastoin omistusasuminen nimenomaan sopii tuhlaavaiselle ihmiselle, kunhan pääsee siihen asuntoon jotenkin kiinni, koska siinä asuntolainassa toteutuu näppärästi pakkosäästäminen. Korkojen nousu aikanaan on toki riski, mutta siitähän selviää sillä korkosuojauksella, vaikka joutuukin luultavasti maksamaan turhasta.
 
Hop, kysymys ASP-lisälainasta. Pankkivirkailija sanoi että meidän pitää maksa lisälainan osalta valtiontakauksen takausmaksua. Miksi laskelmaa ei voi tehdä siten, että lisälaina taataan asunnon arvolla, ja asp-lainan takaus valtiontakauksella + loppuosalla asunnon arvosta.

Esim.
200k arvoinen asunto, vakuusarvo 140k (70 %, jollain pankilla enemmän)
Säästöt 20k, jolloin lainatarve 180k
ASP-laina 115k ("muu Suomi"), loppuosa lisälainaa (65k)
Lisälaina 65k katetaan asunnon vakuusarvosta, jolloin ASP-laina katetaan loppuosalla asunnon vakuudesta (75k) ja loput asp-lainan ilmaisella valtiontakauksella 40k.

Eikä niin että lisälaina pilkotaan osittain asunnon vakuusarvoon ja osittain (maksullisen) valtiontakauksen piiriin? Voiko asiakas vaatia miten tämä menisi, vai olenko ihan väärässä?
 
Hop, kysymys ASP-lisälainasta. Pankkivirkailija sanoi että meidän pitää maksa lisälainan osalta valtiontakauksen takausmaksua. Miksi laskelmaa ei voi tehdä siten, että lisälaina taataan asunnon arvolla, ja asp-lainan takaus valtiontakauksella + loppuosalla asunnon arvosta.

Esim.
200k arvoinen asunto, vakuusarvo 140k (70 %, jollain pankilla enemmän)
Säästöt 20k, jolloin lainatarve 180k
ASP-laina 115k ("muu Suomi"), loppuosa lisälainaa (65k)
Lisälaina 65k katetaan asunnon vakuusarvosta, jolloin ASP-laina katetaan loppuosalla asunnon vakuudesta (75k) ja loput asp-lainan ilmaisella valtiontakauksella 40k.

Eikä niin että lisälaina pilkotaan osittain asunnon vakuusarvoon ja osittain (maksullisen) valtiontakauksen piiriin? Voiko asiakas vaatia miten tämä menisi, vai olenko ihan väärässä?

Valtiokonttorin ASP-ohje sanoi:
ASP-rahoitus ja valtiontakaus

ASP-rahoituksessa voi olla niin sanottu korotettu valtiontakaus. Valtiontakaamaa lainaa voi olla enintään 90 % hankintahinnasta. Valtiontakaus jakautuu ASP-korkotukilainalle ja niin sanotulle ASP-lisälainalle. Kummassakin lainassa voi olla enintään 25 % takausta.
  • ASP-korkotukilainalle takaus on maksuton.
  • Niin sanotun ASP-lisälainan osalta tulee maksaa takausmaksu.
Kohdekohtainen takauksen enimmäismäärä on 50.000 €. Jos valtiontakauksellinen ASP-rahoitus siirretään uuteen kohteeseen, takauslainaa voi olla enimmillään 85 % asunnon hankintahinnasta ja tästä voi olla enimmillään 20 % takausta.
  • ASP-korkotukilaina voi siirtyä sellaisenaan, jos asunnon hankintahinta tämän sallii ja tarvittavaa lisälainaa voi olla mahdollinen erotus.
  • Esimerkki:
    • Hankintahinta 150.000 €
    • Voimassa olevaa ASP-korkotukilainaa 85.000 €, jossa takausta 21.250 € (25 %).
    • Uuteen kohteeseen voi kaiken kaikkiaan kohdistua takauslainaa 85 % eli 127.500 €, josta takausta voi olla enimmillään 20 % eli 25.500 €.
    • Olemassa oleva ASP-korkotukilaina siirretään sellaisenaan, jolloin uutta takauslainaa voi olla 42.500 € (127.500 € – 85.000 €) ja tästä takausta 4.250 € (25.500 – 21.250 €).
    • ASP-lisälainan osalta tulee maksaa takausmaksu.

Linkki tuohon ohjeeseen.
 
Uusi lainatarjous saatu OP:lta. Marginaali 0,43%, 12kk euribor ja lainan avausmaksu 250€. Kohde PK-seudulla ja omarahoitusosuus 30%:a noin 250k€ lainamäärälle. Perheen tulot ovat kunnossa.

Mielestäni hyvä tarjous kun huomioon ottaa vielä OP:n mukana tulevan 0,25%:n bonuksen, jolla vuositasolla kuittaa yhden auton vakuutukset kokonaan.
Tuohan on erinomainen tarjous! Voit toki tinkasta vielä tuon avausmaksun pois jos pieni lisävääntö ei haittaa :)
Tuosta on jo väännetty ja silloin tuosta oltiin tosi tiukkia. Alunperin avausmaksu oli kuitenkin yli 600 euroa. Ensi viikolla kuitenkin vielä puhelu lainaneuvottelijan kanssa niin kyllä otan tuon asian vielä kerran esille.
No niin. Tuottihan se tinkaus tulosta :) Avausmaksu tippui 250€ --> 100€. Muuten ehdot pysyi samoina.
 
Noniin, ensimmäinen lainatarjous tuli OPltä suoraan nettihakemuksella ja lupasivat soittaa perään. 300 000 e lainaa 0.6%+12kk korolla, 2.3e kk kulut ja 1220 e toimitus. Kassotaan mitä muut vastaavat.

Edit. Samassa yhteydessä oli jo myyntiä koron ja talouden turvasta, vakuutuksista ja 25 vuoden kiinteästä korosta (jota ei kerrottu)
 
Onko mulla huonoa tuuria ollut, vai onko danske yleensäkkin näin hidas? Ensiksi kesti pari viikkoa että pääsi lainaneuvotteluihin ja nyt kun heitin kohteen mihin sen lainan vois pistää, niin ei pariin päivään ole tullut vastausta, kun tämä tyyppi kenen kanssa juttelin lainasta oli lomalla hetki sitten :/
 
Onko mulla huonoa tuuria ollut, vai onko danske yleensäkkin näin hidas? Ensiksi kesti pari viikkoa että pääsi lainaneuvotteluihin ja nyt kun heitin kohteen mihin sen lainan vois pistää, niin ei pariin päivään ole tullut vastausta, kun tämä tyyppi kenen kanssa juttelin lainasta oli lomalla hetki sitten :/

Mulle soitettiin Danskesta muistaakseni seuraavana päivänä lainahakemuksen jättämisestä ja varsinainen neuvottelu järjestyi muutaman päivän päähän. Kysymyksiin on vastattu lähes poikkeuksetta saman päivän aikana eli ainakin tähän mennessä kokemukset olleet positiivisia. 139000e ASP-lainahakemukseen tarjosivat 0,5%+12kk euribor, 2,5e/kk ja 0e toimitus (Akavan jäsenedut huomioituna).
 
Olen tässä sijoitusasuntoa katsellut jo pitkään, ja nyt osui potentiaalinen kohde silmään oma duunipaikan läheltä. Wanhaan arvotaloon remontoidaan kämppiä, ja yllättävän edullisestikin (alta sata tonttua) irtoisi yksiö jossa hoitovastike 133€/kk). Myyntihinta yhtiövelan kanssa olisi 33k€ ja maksut silloinkin vain 232€/kk, eli tuota yhtiölainaakaan ei periaatteessa kannata maksaa.

Ainoa mikä pistä silmään on vuokratontti, jossa sopimus 10 vuodeksi. Piätisikö tuo nähdä isonakin riskinä jos meinaa holdata kämppää pitkäänkin?
 
Olen tässä sijoitusasuntoa katsellut jo pitkään, ja nyt osui potentiaalinen kohde silmään oma duunipaikan läheltä. Wanhaan arvotaloon remontoidaan kämppiä, ja yllättävän edullisestikin (alta sata tonttua) irtoisi yksiö jossa hoitovastike 133€/kk). Myyntihinta yhtiövelan kanssa olisi 33k€ ja maksut silloinkin vain 232€/kk, eli tuota yhtiölainaakaan ei periaatteessa kannata maksaa.

Ainoa mikä pistä silmään on vuokratontti, jossa sopimus 10 vuodeksi. Piätisikö tuo nähdä isonakin riskinä jos meinaa holdata kämppää pitkäänkin?
Onko tuo pääomavastike pelkästä korosta vai onko siinä lyhennys mukana?
 
Kyllä pistää ihmetyttämään tämä joidenkin myyjien kaupankäyntityyli. Omakotitaloa ostatellaan, talo ollut myynnissä vuoden päivät ja hintaa tiputettu jo kertaalleen. Käytiin katsomassa taloa ja tarjottiin pelinavauksena 15% vähemmän myyntihinnasta 2 vuorokautta voimassa oleva tarjous. Soitin tarjouksen umpeutuessa välittäjälle ja välittäjä kertoi, että omistaja oli kuulemma siihen malliin loukkaantunut tarjouksesta, ettei tulisi tekemään edes vastatarjousta tällaisesta summasta. :facepalm:

Juteltiin siinä sitten vähän kaupankäynnistä yleensä ja tuumasin että pointtihan oli nimenomaan vähän kopaista hintaa ja saada vastatarjousta jonka mukaan lähteä sitten hinkkaamaan hintaa jostain siitä välimaastosta kun noissa kuitenkin yleensä jonkin verran neuvotteluvaraa on. Myyjä oli todennut että 2500e on hänen maksimi minkä voi tulla vastaan ja vastatarjousta ei kuulemma suostu tekemään.

No, muutettiin taktiikkaa (en tiedä oliko sitten fiksua vai ei) ja lyötiin kaikki kortit pöytään tarjoten sille oma maksimimme, joka oli 10000€ alempi tarjous kuin mikä hänen pyyntinsä oli. Nyt suostui tekemään vastatarjouksen ja pudotti uudet 2500€ hinnasta.

Totesin että vastatarjous on turha ja tekemämme eilinen tarjous on viimeinen hinta mitä tarjotaan. Myyjällä 2 muuta tarjousta plakkarissa joissa ehtona oman asunnon myynti kun taas me muutamme vuokralta joten paperit voisi kirjoitella samantien. Tarkkoja on ykköstonnit yli 220000 euron taloa myydessä jos haluaa riskeerata myynnin sillä että jää odottelemaan milloin muut tarjouksen tekijät saavat omansa myytyä paikkakunnalla, jossa taloista ei saa koskaan omiaan takaisin ja myyntiajat venyy jatkuvasti. :kahvi: Varsinkin kun omistaja itse on kahden talon loukussa eikä asu enää myytävässä talossa. </rant>
 
Noh, tyhmää ei voi korjata. Vähän samantyyppinen lähtötilanne osui kohdille. Käytiin katsomassa kohdetta, jonka pyyntihinta oli ~10k yli vastaavien. Välittäjä perusteli asiaa asuntoon tehdyllä kevyellä pintaremontilla (listat, parketti hiottu, valkoista maalia ja keittiön kaapeissa uudet ovet) ja sanoi, että jos aioitte tarjota tarjouksen tulee olla samalla kymmenellä kuin pyynnin. Tutulta kiinteistövälittäjältä saatiin alueen hintatietoja, ja tässä tapauksessa samalla kymmenellä oleva tarjous olisi ollut sen 10 000e korkeampi, kuin mikään alueella toteutunut kauppahinta. Olisihan siitä voinut tapella, mutta jätettiin lopulta tarjoamatta ja siirryttiin suosiolla muihin kohteisiin.
 
Meilläkin jäi muutama asuntokauppa toteutumatta kun kokeiltiin kepillä jäitä. Reilun vuoden päivät olleet asunnot myynnissä (vieläkin näkynyt listoilla, välittäjä vain vaihtuu) kun vastatarjouksena tuli pyyntihinta. Liekkö sitten syynä korkeat välityspalkkiot kun ei haluta pudottaa edes paria tonnia. Kuitenkin asunnot ovat 200keur hintaluokkaa niin luulisi tuollainen 1-2% olevan pelivaraa. Periaatteestakin jätettiin sitten ostamatta kun ei kauppaa halunneet tehdä ja alueen keskihinnat näyttävät toista kuin pyynti. Toki voihan se olla niin että he ovat siitä maksaneet enemmän ja eivät halua/pysty ottamaan takkiin yhtään. :kahvi:
 
Meilläkin jäi muutama asuntokauppa toteutumatta kun kokeiltiin kepillä jäitä. Reilun vuoden päivät olleet asunnot myynnissä (vieläkin näkynyt listoilla, välittäjä vain vaihtuu) kun vastatarjouksena tuli pyyntihinta. Liekkö sitten syynä korkeat välityspalkkiot kun ei haluta pudottaa edes paria tonnia. Kuitenkin asunnot ovat 200keur hintaluokkaa niin luulisi tuollainen 1-2% olevan pelivaraa. Periaatteestakin jätettiin sitten ostamatta kun ei kauppaa halunneet tehdä ja alueen keskihinnat näyttävät toista kuin pyynti. Toki voihan se olla niin että he ovat siitä maksaneet enemmän ja eivät halua/pysty ottamaan takkiin yhtään. :kahvi:

Tapaukset, joissa talossa vielä asutaan ymmärrän, kun ei ole sinänsä kiire sen homman kanssa. Kahden talon tai talon + asunnon pitäminen alkaa taas nopeasti käymään sen verran kukkaron päälle, että luulisi olevan parempi minimoida tappiot kuin alkaa vääntämään parista tonnista ja pitää kahta taloa X määrän aikaa ennen kuin löytyy ostaja joka nöyrästi lipaisee peräloosteria ja kiittää vielä päälle, että sai maksaa täyden hinnan. :tup:

Vielä tuossa olin välittäjänkin kanssa yhteydessä niin viiteen tonniin tosiaan näyttäisi jäävän erotus kun ei ollut myyjä suostunut enää soittelusta huolimatta harkitsemaan uudestaan - ihan periaatteestakin tässä ollaan jo tarjoamatta yhtään enempää vaikka lainanlyhennyksissä se 5 tonnin lisä niin monelle vuodelle jaettuna ei käytännössä merkkaakaan mitään.
 
Tapaukset, joissa talossa vielä asutaan ymmärrän, kun ei ole sinänsä kiire sen homman kanssa. Kahden talon tai talon + asunnon pitäminen alkaa taas nopeasti käymään sen verran kukkaron päälle, että luulisi olevan parempi minimoida tappiot kuin alkaa vääntämään parista tonnista ja pitää kahta taloa X määrän aikaa ennen kuin löytyy ostaja joka nöyrästi lipaisee peräloosteria ja kiittää vielä päälle, että sai maksaa täyden hinnan. :tup:

Vielä tuossa olin välittäjänkin kanssa yhteydessä niin viiteen tonniin tosiaan näyttäisi jäävän erotus kun ei ollut myyjä suostunut enää soittelusta huolimatta harkitsemaan uudestaan - ihan periaatteestakin tässä ollaan jo tarjoamatta yhtään enempää vaikka lainanlyhennyksissä se 5 tonnin lisä niin monelle vuodelle jaettuna ei käytännössä merkkaakaan mitään.
Yhdessä tapauksessa oli myyjällä toinen talo jo kiikarissa ja odotti vanhan myyntiä tai niin ainakin välittäjä meille kertoi. Liekkö vaan niin arvokas kohde tiedossa tai paljon lainaa jäljellä vanhasta ettei yksinkertaisesti pystynyt enää pudottamaan.
 
Kyllä tuo joskus voi mennä toisinpäinkin. Itse tarjosin noin 10% alle pyynnin yli puolen miljoonan asunnosta. Yllätyksekseni hyväksyivät tarjouksen heti eivätkä alkaneet tinkaamaan ollenkaan. Myyjillä oli asunnosta jo ehdollinen tarjous olemassa ja asunto oli ollut myynnissäkin vasta kuukauden.
 
Kyllä tuo joskus voi mennä toisinpäinkin. Itse tarjosin noin 10% alle pyynnin yli puolen miljoonan asunnosta. Yllätyksekseni hyväksyivät tarjouksen heti eivätkä alkaneet tinkaamaan ollenkaan. Myyjillä oli asunnosta jo ehdollinen tarjous olemassa ja asunto oli ollut myynnissäkin vasta kuukauden.

Näinhän se homman pitäisi toimia ja sujuisi kaikinpuolin vaivatta niin myyjän kuin ostajankin näkökulmasta.
 
Kyllä tuo joskus voi mennä toisinpäinkin. Itse tarjosin noin 10% alle pyynnin yli puolen miljoonan asunnosta. Yllätyksekseni hyväksyivät tarjouksen heti eivätkä alkaneet tinkaamaan ollenkaan. Myyjillä oli asunnosta jo ehdollinen tarjous olemassa ja asunto oli ollut myynnissäkin vasta kuukauden.

Jos oli kokeillut vähän kepillä jäätä josko saisi pikkuisen ylihintaa kämpästä, mutta totesi sun tarjouksen olevan "riittävä" ja päätti säästää kaikkien aikaa ja omia hermoja ja hyväksyi heti. Toi 10% on joku sellainen mitä kaikki Esson baarin tyypit aina viljelee "jokaisessa asunnossa on aina vähintään 10% tinkivaraa, ei kannata tarjota enempää" mutta ei taida oikein (enää ainakaan) pitää yleensä paikkaansa :rofl:
 
Jos oli kokeillut vähän kepillä jäätä josko saisi pikkuisen ylihintaa kämpästä, mutta totesi sun tarjouksen olevan "riittävä" ja päätti säästää kaikkien aikaa ja omia hermoja ja hyväksyi heti. Toi 10% on joku sellainen mitä kaikki Esson baarin tyypit aina viljelee "jokaisessa asunnossa on aina vähintään 10% tinkivaraa, ei kannata tarjota enempää" mutta ei taida oikein (enää ainakaan) pitää yleensä paikkaansa :rofl:
Joo oli tuossa pyynnissä selvästi ilmaa, omasta mielestä sellainen reilu kymppitonni ainakin ja silti olisi jäännyt tinkivaraa. Kauppojen olin kuvitellut syntyvän vajaan kympin kovemmalla hinnalla kuin millä saatiin, mutta hyvä näin.
 
Jos oli kokeillut vähän kepillä jäätä josko saisi pikkuisen ylihintaa kämpästä, mutta totesi sun tarjouksen olevan "riittävä" ja päätti säästää kaikkien aikaa ja omia hermoja ja hyväksyi heti. Toi 10% on joku sellainen mitä kaikki Esson baarin tyypit aina viljelee "jokaisessa asunnossa on aina vähintään 10% tinkivaraa, ei kannata tarjota enempää" mutta ei taida oikein (enää ainakaan) pitää yleensä paikkaansa :rofl:

Jos itse olisin myymässä niin pistäisin kyllä melkein ihan suosiolla sen 10% lisää hintaan ja kävisin läpi sen tarjousleikin ensimmäisen tarjoajan kanssa valmistautuneena hyväksymään n. 10-15% pienemmän tarjouksen. Kuitenkin ainakin minun käsityksen mukaan tarjoukset hyvin usein ovat kuitenkin aina alle sen pyynnin, ellei nyt sitten ole ihan erikoislaatuinen talo tai erikoislaatuisella sijainnilla.
 
Itsellänikin vastaavanlainen kokemus omakotitalon ostajana, kun tarjouksia palloteltiin myyjän kanssa.

Myyjä oli selvästikkin periaatteen mies, jonka piti saada viimeinen sana tarjoukseen. Tarjottiin lopulta reipas 260ke, jota myyjä ei hyväksynyt vaan teki vielä vastatarjouksen 500e korkeammalle :D Meinasi vähän huvittaa, että riskeeraako myyjä oikeasti kauppansa siihen. No tehtiin kaupat sitten sillä. Meinasin viedä sen 500e sille käteisellä kaupantekotilaisuuteen.
 
No on kyllä ihmetouhua jos henkilökohtaisesti joku loukkaantuu 15% matalemmasta tarjouksesta, peliähän koko homma vain on ja 15% ei oo mitenkään röyhkeä pelinavaus? Meillä meni asunnonosto niin, että jätetettiin tuo 15% alempi tarjous lyhyellä voimassaololla, että saataisiin joku signaali myyjiltä, että ovatko ajatelleet tinkivaraa mitenkä. Välittäjä kertoi, että myyjät eivät halua tehdä vastatarjousta, koska tarjous on liian matala - niinkuin olikin, pyyntihinta oli mielestämme oikea ja olisin ollut valmis maksamaan sen. Tehtiin sitten hivenen suurempi tarjous (olisiko ollut joku 7% alle pyynnin) ja siihen tuli jo vastarajous ja sitten neuvoteltiin hetki yksityiskohdista kuten asunnon määräaikaisesta vuokraamisesta myyjille, koska tiesimme että heidän uusi asunto ei valmistu ajoissa ja laitettiin vielä yksi tarjous näine lisäehtoineen, myyjä laittoin siihen vastatarjouksen ja sen hyväksyimme ja kaupat tuli. Tähän meni aikaa yksi päivä.

Eikös tän tanssin suurinpiirtein näin pitäisi mennä ilman henkilpkohtaisia loukkaantumisia?
 
Jos itse olisin myymässä niin pistäisin kyllä melkein ihan suosiolla sen 10% lisää hintaan ja kävisin läpi sen tarjousleikin ensimmäisen tarjoajan kanssa valmistautuneena hyväksymään n. 10-15% pienemmän tarjouksen. Kuitenkin ainakin minun käsityksen mukaan tarjoukset hyvin usein ovat kuitenkin aina alle sen pyynnin, ellei nyt sitten ole ihan erikoislaatuinen talo tai erikoislaatuisella sijainnilla.
Tuo 10% lisähintaa alkaa vain karkoittamaan ostajia täällä pääkaupunkiseudulla, kun hinnat ovat muutenkin ihmisille ihan kipurajoilla. Muutenkin sanoisin, että on suhteellisen harvinaista täällä että hinnat noin paljon tippuisivat mikäli pyynti on hinnoiteltu kutakuinkin realistisesti.
 
Toi 10% on joku sellainen mitä kaikki Esson baarin tyypit aina viljelee "jokaisessa asunnossa on aina vähintään 10% tinkivaraa, ei kannata tarjota enempää" mutta ei taida oikein (enää ainakaan) pitää yleensä paikkaansa

Tuo varmaan riippuu ihan paikasta ja asunnosta. Yleensä sanoisin että sitä 10% "vähintään" ilmaa ei ole. Mutta kyllä niitä näkee missä sama asunto laskee hinta kymmeniä tuhansia (joskus jopa päälle sen 10%) ja vuodet vierivät eikä kukaan osta. Yleensä joko kunto on huono tai hintapyyntö aivan liikaa asuinalueeseen verrattuna.

Kuluja siitä kuitenkin juoksee jatkuvasti myyjälle ja luulisi tietävän että se ns. uutuusarvo kohteella menee aika nopeasti.
 
En mäkään tuota henkilökohtaisesti ottamista kyllä ymmärrä, olet myymässä asiaa toiselle ihmiselle, ja sinulla on joku mielipide mitä sen pitäisi maksaa ja toisella osapuolella joku toinen. Tarkoitus olisi löytää joku kompromissi mihin kumpikin on tyytyväinen. Meidänkin kämpästä taisi ensimmäinen tarjous olla joku ~15% alle pyynnin, ja vastattiin tarjoamalla -0,2% alle pyynnin. Seuraava tarjous oliki jo fiksumpi, ja parissa tunnissa saatiin hantattua hinnat ja myyntiajat kuntoon samojen ostajien kanssa ja homma pakettiin. Ei olis tullut mieleenkään ottaa sitä tarjousta vittuiluna, enemmänkin osoituksena, että ostaja ei ollut niin kartalla kohteen arvosta.

Meillä oli pyynnissä sellainen vajaa 4% tinkivaraa, mutta annettiin vielä ostajalle yhden kk:n vuokran verran lisäalennusta että saatiin kuukausi lisää peliaikaa muuttaa ulos kämpästä. Käsittääkseni kaikki olivat lopulta hintaan ja järjestelyihin ihan tyytyväisiä.

Edit: ja täällä Turun seudullakin käsittääkseni tinkivarat ei ole 10+% vaan enemmän jossain 3-5% kinttailla mitä olen ihmisten kanssa jutellut kauppojen jälkeen. Samaa sanoivat myös välittäjät, ei kannata laittaa hintaa liian yläkanttiin koska se karkottaa ostajaehdokkaita, mutta pieni tinkivara pitää olla.

Edit2:
Tuo varmaan riippuu ihan paikasta ja asunnosta. Yleensä sanoisin että sitä 10% "vähintään" ilmaa ei ole. Mutta kyllä niitä näkee missä sama asunto laskee hinta kymmeniä tuhansia (joskus jopa päälle sen 10%) ja vuodet vierivät eikä kukaan osta. Yleensä joko kunto on huono tai hintapyyntö aivan liikaa asuinalueeseen verrattuna.

Kuluja siitä kuitenkin juoksee jatkuvasti myyjälle ja luulisi tietävän että se ns. uutuusarvo kohteella menee aika nopeasti.

Näissä kyse ei sinänsä ole tinkivaroista, vaan väärin hinnoittelusta. Jos myyjä jääräpäisesti pitää kiinni omasta hintamielikuvastaan vaikka tarjoukset on järestään 15-20% alle pyynnin ja myyntiaika lasketaan vuosissa, niin silloin se tarjousten hintahaarukka on kohteen oikea hinta eikä se mitä myyjä kuvittelee. Tinkivarallahan tarkoitetaan hintapyynnön ja kauppahinnan välistä erotusta, tai pyyntihinnan ja myyjän päässään laskeman hyväksymispisteen välistä eroa. Tinkivaran ja väärin hinnoittelun ero on siinä, että tinkivaran kanssa kämppä menee kaupaksi, mutta väärin hinnoittelemalla ei :D
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom