Sellaista missä korko ei voi nousta yli sen rajan mitä pystyt maksamaan.
En ymmärrä mistä kristallipallosta täällä näitä neuvoja vedellään, mutta esimerkiksi EU:n äkillininen hajoaminen aiheuttaisi mahdollisesti sellaisen koron nousun että siinä +200k€ Lainan korot söisi tuollaiset puskurirahastot hetkessä.
Eli jos haluaa varmuutta siittä täytyy maksaa (korkokatto, kiinteä korko?) eikä hinta ole mikään halpa.
Loppuun vielä että itsellä ei ole koron nousua vastaan suojauduttu muuten kuin laittamalla rahaa rahastoihin sen verran kuukaudessa kuin mitä koroilta suojautuminen olisi tullut suunnilleen maksamaan kuukaudessa.
Hyvä muistutus! Pitää harkita korkokattoa, tai kiinteätä korkoa. Keskustelin alustavasti Hypon kanssa, että asuntolainan voisi esimerkiksi jakaa 50%-50% ja toiseen puolikkaaseen ottaisin korkokaton.
Tässä on loistava katsaus miten historiallisen alhaiset korot ovat aiheuttaneet yritysten ja valtioiden ylivelkaantumisen. Korkojen noustessa se saattaa laukaista taloushistorian merkittävimpiä notkahduksia, erityisesti ylivelkaantuneille organisaatioille.
Noususuhdanteen taittumista ennakoidaan nyt melkein kaikkialla. Uskon, että Euroopassa kyse on pikemminkin kasvun tasaantumisesta, ei taantumasta, mutta kehotan varautumaan myös epämiellyttäviin yllätyksiin taloudessa.
Korko-, ja sijoitusmarkkinoilla nousu onkin kestänyt yhtäjaksoisesti lähes 10 vuotta, mutta Maailmantalouden vahvan kasvun hidastumiseen on hyvä varautua Suomessakin.
Toisaalta, vaikka pieni notkahdus tulisikin korkojen noustessa, niin markkinat nousevat luultavasti tulevien vuosien aikana takaisin ylös. Kuten eräs frendini aikanaan totesi osuvasti kahvin ääressä, niin ihmisen ahneus on niin voimakas, joka pitää markkinat nousujohteisena nyt ja tulevaisuudessa
Tässä toinen loistava haastattelu vähän eri kulmasta, mutta sivuaa samaa aihetta. Suosittelen kuuntelemaan tämänkin.
Mielestäni monet riskeistä ovat luonteeltaan poliittisia. Kauppasodan uhka, Britannian EU-ero, Italia ja Turkki – näissä kaikissa on tai niitä määrittää poliittinen ulottuvuus. Turkin osalta pelkona on kriisin leviäminen muihin kehittyviin talouksiin etenkin Aasiassa. Sieltä tartunta voisi pahimmillaan levitä Kiinaan, jolloin kriisillä olisi myös globaaleja vaikutuksia.
Tässä Mikä maksaa? -ohjelmassa puidaan talouden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä.
Tällaiseen aikaan ota niin pitkällä maksuajalla kun saat eli ainakin 25v. Viitekoroksi ei varmaan ole tarjolla kuin 12kk euriboria.
Nyt kun korot on matalalla on hyvä kerrytellä pientä puskuria yllättäviä menoja ja korkojen nousua varten.
Itselläni on aina mennyt kuukausittain tietty kiinteä summa palkasta lainanhoitotilille josta menee kaikki laskut. Tuon kun mitoittaa vähän yläkanttiin niin sinne kertyy puskuria automaattisesti, toki tuon lisäksi pieni summa kuukaudessa menee rahastoihin.
Ylipäänsä tärkeintä on järjestelmällisyys, eli alkuun suunnittelet taloutesi niin että tiedät kulut ja menot karkeasti. Tällöin tiedät mihin on varaa ja mihin ei.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Oukkidoukki. Pitää vähän miettiä mikä laina-aika olisi järkevin. Mietityttää ottaa noin pitkää laina-aikaa, mutta ymmärtääkseni asuntolainoihin voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä esimerkiksi mahdollisista veronpalautuksia?
On toi korko ollut alhaisempikin, alle kaksi euroa/kk.. Lainaa ottaessa oltiin tosin n. viiden prosentin koroissa.
Varsinkin kun omistaja itse on kahden talon loukussa eikä asu enää myytävässä talossa. </rant>
