Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Tuli käytyä kierros läpi nykyisten lainojen kilpailutusta. Vaikeaa tuntuu olevan.

Palkkatulot noin 67 000 €/vuosi, pääomatuloja muutama satanen kuukaudessa.

Lainaa omasta kämpästä 50 k€ ja sijoitusasunnosta 110 k€. Lisäksi opintolainat ja autolaina yhteensä vajaa 50 k€. Ei minkäänlaista maksuhäiriöhistoriaa.

Oman kämpän arvo ehkä 100 k€ luokkaa ja sijoitusasunnon 130 k€.

Oma asunto on hyväkuntoinen, isolla rantatontilla oleva rintsikka ison kaupungin syrjäkylältä. Sijoitusasunto on rivitaloasunto kaupungista.

Säästöpankki: Vaatisi oman asunnon kuntotarkastuksen teon.

OmaSP: Vaatisi oman asunnon kuntotarkastuksen teon.

Danske Bank: Ei hyväksy syrjäkylän taloa vakuudeksi eikä halunnut jatkaa keskusteluita. Kehotti ottamaan yhteyttä Osuuspankkiin.

OP: Lainaa saisi, marginaali 1,5 %

S-Pankki: Lainaa saisi, marginaali 0,65 %

Aktia: Vakuusarvon selvittely kesken, alustava lupaus 0,5 % marginaali.


Jäi tästä koko keissistä hieman kakka maku suuhun sen suhteen, kuinka hankala omaa asuntoani on käyttää vakuutena. Lainasumma ei kuitenkaan ole suuren suuri, mutta jotenkin se tuntuu hiekoittavan asiakkuuden.

Kuntotarkastusvaatimuksen tavallaan ymmärrän, mutta tavallaan en. Lisäksi kun olen itse rakennusalalla ja tunnen paikalliset toimijat, tiedän etten saa yhtään mitään arvoa kyseisestä tutkimuksesta lainaneuvottelujen ulkopuolella.
Jäi vähän epäselväksi mitä siis halusit tehdä? Halusitko vaan kilpailuttaa nykyisten lainojen marginaalit vai oliko tarkoituksena ottaa lisää lainaa jotain hankintaa varten? Millaiset ne nykyiset marginaalit sitten ovat? Nordeaa ei ole listalla niin sieltä lainat varmaan nyt?
 
Tuli käytyä kierros läpi nykyisten lainojen kilpailutusta. Vaikeaa tuntuu olevan.

Palkkatulot noin 67 000 €/vuosi, pääomatuloja muutama satanen kuukaudessa.

Lainaa omasta kämpästä 50 k€ ja sijoitusasunnosta 110 k€. Lisäksi opintolainat ja autolaina yhteensä vajaa 50 k€. Ei minkäänlaista maksuhäiriöhistoriaa.

Oman kämpän arvo ehkä 100 k€ luokkaa ja sijoitusasunnon 130 k€.

Oma asunto on hyväkuntoinen, isolla rantatontilla oleva rintsikka ison kaupungin syrjäkylältä. Sijoitusasunto on rivitaloasunto kaupungista.

Säästöpankki: Vaatisi oman asunnon kuntotarkastuksen teon.

OmaSP: Vaatisi oman asunnon kuntotarkastuksen teon.

Danske Bank: Ei hyväksy syrjäkylän taloa vakuudeksi eikä halunnut jatkaa keskusteluita. Kehotti ottamaan yhteyttä Osuuspankkiin.

OP: Lainaa saisi, marginaali 1,5 %

S-Pankki: Lainaa saisi, marginaali 0,65 %

Aktia: Vakuusarvon selvittely kesken, alustava lupaus 0,5 % marginaali.


Jäi tästä koko keissistä hieman kakka maku suuhun sen suhteen, kuinka hankala omaa asuntoani on käyttää vakuutena. Lainasumma ei kuitenkaan ole suuren suuri, mutta jotenkin se tuntuu hiekoittavan asiakkuuden.

Kuntotarkastusvaatimuksen tavallaan ymmärrän, mutta tavallaan en. Lisäksi kun olen itse rakennusalalla ja tunnen paikalliset toimijat, tiedän etten saa yhtään mitään arvoa kyseisestä tutkimuksesta lainaneuvottelujen ulkopuolella.
Tuloista ei ole kiinni.

Sijoitusasunnon arvo 130 k€ tai ehkä 130 k€. Vaikka laskettaisiin 130:llä, niin vakuusarvo lienee (oma talo oli ison kaupungin syrjäkylässä, mutta tämä vain kaupungin -> ~70 %) 0,7 * 130 k = 91 k. Lainaa sijoitusasunnosta on jäljellä 110 k, joten siitä syntyy 110 k - 91 k = 19 k vakuusvaje, joka pitää korvata esim. oman talon avulla.

Talosta lainaa on 50 k. Kun siihen ynnätään 19 k vakuusvajetta sijoitusasunnosta, pitäisi talon kattaa 69 k lainaa. Syrjäkylän rintsikalle vakuusarvo lienee 65 %. Talon arvon pitäisi siis olla 69 k / 0,65 = 106,2 k. Arvioit itse talon arvon olevan ehkä 100 k. Sekin on vähemmän kuin 106,2 k, eli ymmärrän kuntotarkastusvaatimuksen, jos sillä saisi vakuusarvon nousemaan 70 %:Iin. Tällöin talon arvon pitäisi olla 69 k / 0,7 = 98,6 k.

Aika rajoilla mentäisiin silti, eikä 50 k opinto- ja autolainaa paranna tilannetta. Ei siis välttämättä ole mahdollista saada hyviä marginaalitarjouksia, ennenkuin saat lyhennettyä lainoja hiukan paremmalle mallille.
 
Olisi kiikarissa oikein siisti okt (80-luvun) jota remontoitu paljon. Ongelmana on, että sisällä on tehty muutostöitä kuten varaston muuttaminen khh:ksi, kylpyhuoneen laajennus (väliseinää siirretty jonkun verran eteenpäin) ja autotallin jakaminen ulkovarastoksi ja vaatehuoneeksi. Jotain muita pienempiä huonejaon muutoksia yms. myös tehty, mutta nuo tuskin ovat luvanvaraisia. Muutokset on tehty pääosin 2000-luvulla mutta näitä ei olla luvitettu, eli rakennusluvat puuttuu.

Uskaltaako tuollaiseen lähteä? Muutoksissa ei sinällään mitään vikaa ole ja jälki on laadukasta mutta mietityttää joutuuko tuossa maksumieheksi tulevaisuudessa jos syystä tai toisesta rakennuslupia pitäisi alkaa esim. Muiden muutostöiden ohessa löytymään? Mites sitten jokin ääritapaus laajasta vesivahingosta tai tulipalosta, voiko vakuutusyhtiö nostaa kädet ilmaan jos asuintilat eivät ole olleet piirrustusten mukaisia ja lupia ei löydy?
 
Jos oikein kovasti itse kiinnostaisi tuo kohde, niin koittaisin arvioida paljonko noiden laittaminen kuntoon jälkikäteen maksaisi ja mikä sen todennäköisyys olisi. Jos onnistumisen todennäköisyys olisi 100% niin sitten koittaisin saada kustannuksen huomioiduksi myyntihintaan.

Sinänsä noista autotallin osittainen muuttaminen asuintilaksi taitaisi aivan selvästi vaatia rakennusluvan. Noissa muisa riippunee siitä onko tehty merkittäviä muutoksia kantaviin rakenteisiin tai julkisivuun.
 
Viimeksi muokattu:
Uskaltaako tuollaiseen lähteä?

Se riippuu.
Jos tarkoitus ostaa "loppu elämän asunto", tiedostat mahdolliset ongelmat, luota myyjään ja (mikä tärkeintä) hinta on oikea niin miksi ei.

Mutta jos tarkoitus myydä jossain vaiheessa eteenpäin voi tulla ongelmia. Samaten tietysti kuten jo totesitkin kun rakennus luvat puuttuvat et ehkä saa vakuutusta TAI se vakuutus ei kata "mitään" koska he katsovat että heille on valehdeltu ja vakuutettu kohde ei olekaan sellainen kuin sen kerrottiin olevan.

Esim. itselläni on 80-luvun alun rivitalon pätkä, oikein tyytyväinen mutta jos suurennuslasilla katsoo esim. mitään salaojia tms. ei ole tehty. Tosin rakennettu sen verran kalliolle ja merenpinnan päälle ettei ole "Pirkanmaalle yleisiä" ongelmia (kts Tampereen keskusta kun sataa eikä myöskään Radon ongelmia mikä olisi toinen vaihtoehto ja yleistä esim. Pispalanharjulla missä lapsena/nuorena asuin)

Kannattaa siis miettiä hinnassa ja mitkä ovat yleiset ongelmat minkäkin ikäluokan asunnoissa. Toki paljon hyvääkin löytyy (kun asuin 40m2 yksiössä ja 60m2 kaksiossa nuorempana vuokralla niin nykyisin joku 18m2 yksiö ja joku 32m2 kaksio ovat "normaaleita" tai joidenkin mielestä jopa isoja kämppiä puhumattakaan jostain 42€ tai alle kolmioista. Vaikka mielipiteitä on monia en todellakaan kadu lähemmäs 100m2 kolmion hankintaa eikä tämä tunnu "turhalta painolastilta" kun erityisesti halusin oman saunan jne. Hyvät, pahat ja rumat neliöt - Minkä kokoinen sijoitusasunto kannattaa ostaa? - Sijoitusasunnot.com)
 
Viimeksi muokattu:
Miten pankit suhtautuu asuntolainan hakemiseen jo omistamaansa asuntoon? Mietinässä lapsuudenkodin ostaminen vanhemmilta, ja heillä ei ole (vielä) tarvetta koko kauppasummalle. Mietin yhtenä vaihtoehtona sitä, että vanhemmat myöntäisivät "asuntolainaa" alhaisella/nollakorolla. Tämä mahdollistaisi lainan lyhentämisen normaalia aggressiivisemmin ensimmäisten vuosien aikana. Tarkoitus olisi "kilpailuttaa" (eli siirtää) laina pankkiin myöhemmin, noin 5 vuoden sisällä kaupasta. Onko tällainen menettely mahdollista/laillista, vai tuleeko jotain ongelmia pankin kanssa?
 
Onko tällainen menettely mahdollista/laillista, vai tuleeko jotain ongelmia pankin kanssa?
Verottaja on ainoa jonka kanssa voi tulla ongelmia jos kauppa on sellainen etta se on verottajan mielesta se on enneminkin lahja.

Kun ihmiset kilpailuttavat pankkeja niin teknisesti se ei eroa tasta mitenkaan.
 
Verottaja on ainoa jonka kanssa voi tulla ongelmia jos kauppa on sellainen etta se on verottajan mielesta se on enneminkin lahja.

Kun ihmiset kilpailuttavat pankkeja niin teknisesti se ei eroa tasta mitenkaan.

Jos oletetut korot ovat alle 5000€ , niin siitä ei tarvitse maksaa veroa. Kannattaa kuitenkin verottajalle ilmoittaa, että tämmöistä etua on saanut.

Ja tämä 5000€ raja on kolmelta vuodelta, niin oletuksena joudut maksamaan veroja näistä, mutta se on pientä .. Esim. 15000€ korkolahjalle vero on 900€.

--

Itse tekisin vaan niin, että ostaisin 10% lapsuudenkodista. Sitten seuraavana vuonna toiset 10%, jne.. Jos maksat koko summan kerralla, ei tässä järjestelyssä pitäisi olla mitään ongelmaa. En ole kuitenkaan juristi, mutta noin minä siirtäisin asunnon pikkuhiljaa omistuukseeni, jos kysymys olisi minusta.
 
Jos oletetut korot ovat alle 5000€ , niin siitä ei tarvitse maksaa veroa. Kannattaa kuitenkin verottajalle ilmoittaa, että tämmöistä etua on saanut.
Muistelisin etta verottajan kanta on se etta nolla korko on ok mutta laina suunnitelma tulee olla realistinen. Jotenkin sellainen etta molempien tulisi oletettavasti olevan hengissa laina ajan loppuun. Eli 70-vuotiaat eivat saisi myontaa lainaa 20 vuoden maksuajalla.

Itse tekisin vaan niin, että ostaisin 10% lapsuudenkodista. Sitten seuraavana vuonna toiset 10%, jne.. Jos maksat koko summan kerralla, ei tässä järjestelyssä pitäisi olla mitään ongelmaa. En ole kuitenkaan juristi, mutta noin minä siirtäisin asunnon pikkuhiljaa omistuukseeni, jos kysymys olisi minusta.
Tasta taytyy nykyaan maksaa MML likimain 100 euroa per vuosi. Ja oma tyonsa tuosta on. Omasta mielestani ajan haaskausta kun ei verottajalla ole asiallisiin sopimuksiin nokan koputtamista ja Suomessa ihmisilla on laaja vapaus tehda sopimuksia.
 
Miten pankit suhtautuu asuntolainan hakemiseen jo omistamaansa asuntoon? Mietinässä lapsuudenkodin ostaminen vanhemmilta, ja heillä ei ole (vielä) tarvetta koko kauppasummalle. Mietin yhtenä vaihtoehtona sitä, että vanhemmat myöntäisivät "asuntolainaa" alhaisella/nollakorolla. Tämä mahdollistaisi lainan lyhentämisen normaalia aggressiivisemmin ensimmäisten vuosien aikana. Tarkoitus olisi "kilpailuttaa" (eli siirtää) laina pankkiin myöhemmin, noin 5 vuoden sisällä kaupasta. Onko tällainen menettely mahdollista/laillista, vai tuleeko jotain ongelmia pankin kanssa?
Kuulostaa mielenkiintoiselta tapaukselta, ja näillä tiedoilla ei ehkä kovin paljon voi spekuloida onnistumista tai järkevyyttä. Mutta pari huomiota mitä tuli ekana mieleen, oletuksena että tässä on kyseessä kiinteistö jossain kehä-3:n ulkopuolella:

* Onko kauppa varmasti paras tapa edetä? Eli lahjaverotus, perintöverotus, näitä kannattaa vähän pohtia riippuen vanhempien iästä ja tulevaisuudensuunnitelmista.
* Ylläolevaan viitaten, verottaja hyväksyy kauppahinnaksi 75% käyvästä arvosta (ilman että siitä tulee lahja), eli sillä saa kikkailtua jo aika paljon, ehkä oli tiedossakin...
* Hallintaoikeuden pidättämisellä saa vielä mukavasti veroalennusta, varsinkin jos vanhemmat ovat vielä nuorehkoja

Teoriassa (ja voin olla väärässä) kiinteistökauppa on kauppa siinä missä muukin - maksuaikataulun voi määritellä ihan miten haluaa, jos molemminpuolinen luottamus on 100%. Jos itse ostaisin vanhempieni talon arvoltaan vaikka 100k, ja vanhemmille kävisi maksuksi 76k oikeassa rahassa (eli verottaja ok), niin sopisimme vaikka 500 euron kuukausimaksun 12 vuodelle 8 kuukaudelle, ilman korkoa (mutta sopimus paperille allekirjoituksineen). Jos tarkoitus on muuttaa asuntoon heti, niin omistusoikeus pitäisi siirtyä ensimmäisestä maksusta tai jostain pienestä käsirahasta. (En nyt tosiaan tiedä onko kiinteistökaupassa jotain rajoitusta maksuaikataululle, korjatkaa toki jos on - välittäjät ja pankit eivät tällaiseen touhuun lähtisi missään nimessä, liikaa riskejä jos osapuolille tulee riitaa.)

Mutta ehkä periaatetasolla pitäisi miettiä, onko järkeä siirtää rahaa "ylenevään polveen". Melkein tuntuisi fiksummalta, että menee vuokralle vanhempien omistamaan taloon, ja asettaa vuokran fiksuksi. Toki jos oikeasti on tarkoitus A) pitää koti ikuisesti suvussa, B) asua siellä nyt monta vuotta, niin eipä se ostaminenkaan sen ihmeempää.

Jos oletetut korot ovat alle 5000€ , niin siitä ei tarvitse maksaa veroa. Kannattaa kuitenkin verottajalle ilmoittaa, että tämmöistä etua on saanut.

Ja tämä 5000€ raja on kolmelta vuodelta, niin oletuksena joudut maksamaan veroja näistä, mutta se on pientä .. Esim. 15000€ korkolahjalle vero on 900€.
Ei lainalle tarvitse laittaa korkoa, kunhan on uskottava maksusuunnitelma (eli allekirjoitettu sopimus käytännössä). Eikä silloin tästä tarvitse verottajallekaan sen kummemmin ilmoitella, toki itse kiinteistön kauppa tai muu pitää ilmoittaa.

Muuten samaa mieltä että vaiheittainen siirtäminen kuulostaisi fiksuimmalta ratkaisulta ilman pankkien ja verottajan väliintuloa. Käytännön toteutuksesta en tiedä, kuinka helposti kiinteistön omistussuhteiden muutoksia voi tehdä vrt. maksusuunnitelma/aikatauluttaminen, mutta tähän varmasti joku osaa sanoa varmempaa. Huoneistotietojärjestelmän kanssa tämä varmaan on aika helppoa kerrostalohuoneistoille nykyään. Edit: Mjoo MML varmaan ottaa omansa vaiheittaisesta siirtämisestä.
 
Kuulostaa mielenkiintoiselta tapaukselta, ja näillä tiedoilla ei ehkä kovin paljon voi spekuloida onnistumista tai järkevyyttä. Mutta pari huomiota mitä tuli ekana mieleen, oletuksena että tässä on kyseessä kiinteistö jossain kehä-3:n ulkopuolella:

* Onko kauppa varmasti paras tapa edetä? Eli lahjaverotus, perintöverotus, näitä kannattaa vähän pohtia riippuen vanhempien iästä ja tulevaisuudensuunnitelmista.
* Ylläolevaan viitaten, verottaja hyväksyy kauppahinnaksi 75% käyvästä arvosta (ilman että siitä tulee lahja), eli sillä saa kikkailtua jo aika paljon, ehkä oli tiedossakin...
* Hallintaoikeuden pidättämisellä saa vielä mukavasti veroalennusta, varsinkin jos vanhemmat ovat vielä nuorehkoja

Teoriassa (ja voin olla väärässä) kiinteistökauppa on kauppa siinä missä muukin - maksuaikataulun voi määritellä ihan miten haluaa, jos molemminpuolinen luottamus on 100%. Jos itse ostaisin vanhempieni talon arvoltaan vaikka 100k, ja vanhemmille kävisi maksuksi 76k oikeassa rahassa (eli verottaja ok), niin sopisimme vaikka 500 euron kuukausimaksun 12 vuodelle 8 kuukaudelle, ilman korkoa (mutta sopimus paperille allekirjoituksineen). Jos tarkoitus on muuttaa asuntoon heti, niin omistusoikeus pitäisi siirtyä ensimmäisestä maksusta tai jostain pienestä käsirahasta. (En nyt tosiaan tiedä onko kiinteistökaupassa jotain rajoitusta maksuaikataululle, korjatkaa toki jos on - välittäjät ja pankit eivät tällaiseen touhuun lähtisi missään nimessä, liikaa riskejä jos osapuolille tulee riitaa.)

Mutta ehkä periaatetasolla pitäisi miettiä, onko järkeä siirtää rahaa "ylenevään polveen". Melkein tuntuisi fiksummalta, että menee vuokralle vanhempien omistamaan taloon, ja asettaa vuokran fiksuksi. Toki jos oikeasti on tarkoitus A) pitää koti ikuisesti suvussa, B) asua siellä nyt monta vuotta, niin eipä se ostaminenkaan sen ihmeempää.


Ei lainalle tarvitse laittaa korkoa, kunhan on uskottava maksusuunnitelma (eli allekirjoitettu sopimus käytännössä). Eikä silloin tästä tarvitse verottajallekaan sen kummemmin ilmoitella, toki itse kiinteistön kauppa tai muu pitää ilmoittaa.

Muuten samaa mieltä että vaiheittainen siirtäminen kuulostaisi fiksuimmalta ratkaisulta ilman pankkien ja verottajan väliintuloa. Käytännön toteutuksesta en tiedä, kuinka helposti kiinteistön omistussuhteiden muutoksia voi tehdä vrt. maksusuunnitelma/aikatauluttaminen, mutta tähän varmasti joku osaa sanoa varmempaa. Huoneistotietojärjestelmän kanssa tämä varmaan on aika helppoa kerrostalohuoneistoille nykyään. Edit: Mjoo MML varmaan ottaa omansa vaiheittaisesta siirtämisestä.
Kyseessä 80-luvun omakotitalo kasvukaupungin lähiöstä, käypä arvo todennäköisesti hieman päälle 200k€ nykymarkkinatilanteessa. Kauppa on mielestäni järkevin vaihtoehto, koska perillisiä on useampi, ja vanhemmat eivät vielä edes eläkkeellä, joten ikävuosia voisi olettaa olevan n. 20v. Sinä aikana he voivat käyttää varoja elintason nostoon, ja lopulta perinnönjako on huomattavasti helpompaa, jos jaettavana on likvidiä varallisuutta kiinteistöjen sijaan.

Mietin alustavasti ~180k lainaa 20v maksuajalla, joista 5 ensimmäistä vuotta vanhemmille lyhentäen 1000€/kk = 60k€. Pankille siirto kun lainaa jäljellä n. 120k€. Hyvin karkeasti arvioiden OP:n lainalaskurilla, tällä järjestelyllä säästää lainanhoitokuluja ~30k€. Toki sisään voisi leipoa myös hieman markkinahintaa halvemman kauppahinnan, mikä tekee järjestelystä vielä kannattavampaa.

Taloon on myös tulossa lähiaikoina (~5v) katto- ja salaojaremontit, jotka hankaloittaa yhtälöä hieman.
 
Ei lainalle tarvitse laittaa korkoa, kunhan on uskottava maksusuunnitelma (eli allekirjoitettu sopimus käytännössä). Eikä silloin tästä tarvitse verottajallekaan sen kummemmin ilmoitella, toki itse kiinteistön kauppa tai muu pitää ilmoittaa.
Tosiaan lainalla ei tarvitse olla korkoa. Se mitä tuon ja uskottavan maksusuunnitelman lisäksi täytyy verottajan näkökulmasta olla on, että maksueriä myös oikeasti maksetaan. Eli jos niitä vaan kuittailtaisiin verovapailla lahjoilla, niin verottaja voisi katsoa kaupan lahjaksi ja koko järjestelyn pyrkimykseksi kiertää lahjaveroa.
 
Onko kellään tietoa miten kuukausierän korko lasketaan?

Tällä hetkellä marginaali+euribor on yhdessä lainassani 3,059%. Lainamäärä oli edellisen kuukauden alussa 77385,68 € ja siitä maksettiin 203,84 € korkoa.

En kuitenkaan ymmärrä miten tähän lukuun päädytään.
77385,68 € * (3,059% / 12) = 197,27 €
77385,68 € * (3,059% * (31d / 365d)) = 201.05 €
 
Onko kellään tietoa miten kuukausierän korko lasketaan?

Tällä hetkellä marginaali+euribor on yhdessä lainassani 3,059%. Lainamäärä oli edellisen kuukauden alussa 77385,68 € ja siitä maksettiin 203,84 € korkoa.

En kuitenkaan ymmärrä miten tähän lukuun päädytään.
77385,68 € * (3,059% / 12) = 197,27 €
77385,68 € * (3,059% * (31d / 365d)) = 201.05 €
Ainakin sentilleen täsmäisi koron määrä:
77385,68€ x (3,059% x (31/360d) = 203,84462€


Laskennassa käytetään perustana 360 päivän pituista vuotta.
 
Kyseessä 80-luvun omakotitalo kasvukaupungin lähiöstä, käypä arvo todennäköisesti hieman päälle 200k€ nykymarkkinatilanteessa. Kauppa on mielestäni järkevin vaihtoehto, koska perillisiä on useampi, ja vanhemmat eivät vielä edes eläkkeellä, joten ikävuosia voisi olettaa olevan n. 20v. Sinä aikana he voivat käyttää varoja elintason nostoon, ja lopulta perinnönjako on huomattavasti helpompaa, jos jaettavana on likvidiä varallisuutta kiinteistöjen sijaan.

Mietin alustavasti ~180k lainaa 20v maksuajalla, joista 5 ensimmäistä vuotta vanhemmille lyhentäen 1000€/kk = 60k€. Pankille siirto kun lainaa jäljellä n. 120k€. Hyvin karkeasti arvioiden OP:n lainalaskurilla, tällä järjestelyllä säästää lainanhoitokuluja ~30k€. Toki sisään voisi leipoa myös hieman markkinahintaa halvemman kauppahinnan, mikä tekee järjestelystä vielä kannattavampaa.

Taloon on myös tulossa lähiaikoina (~5v) katto- ja salaojaremontit, jotka hankaloittaa yhtälöä hieman.
Joo okei, selventää kyllä että kauppa lienee järkevin. Tässä tietenkin yhtenä vaihtoehtona on ihan kylmästi jutella pankin kanssa etukäteen, jos ei halua lähipankilta kysyä niin etsii kauempaa jonkun ja kysyy kuvion toimivuudesta. Eipä tässä muuta tule mieleen, en tiedä onko parempi siirtää omistusta vaiheittain vai tehdä maksusuunnitelmaan perustuva suunnitelma... Ehkä itse saattaisin tutkia ensimmäisenä vaihtoehdon, jossa sovitaan suoraan pelkästä X% osuudesta talosta, eli vaikka tuo 60 000 euroa joka on tarkoitus maksaa viiden vuoden aikana, ja tekee sille kerralla omistuksensiirron, mutta jättää maksut maksusuunnitelman varaan. Silloin jää vielä pelivaraa sen loppuhinnan kanssa ja voi tutkia pankkitilanteen sitten kun se tulee eteen/on aika toteuttaa loppukauppa pankin kanssa, eikä henkilökohtaisesti ole koko kauppahintaa vielä riesana, jos esim. elämäntilanne muuttuu jne. Ja jos pankki alkaa nikotella, niin voi sitten miettiä jättääkö suunnitelman sikseen vai toteuttaako saman homman loppuosalle. Eihän tässä tarvitse pankkia oikeastaan missään välissä, jos toteuttaa koko homman muutamassa osassa ja sopivilla maksusuunnitelmilla. (Kiinteistöjen omistussuhteiden rekisteröinnistä en osaa vinkata mitään, mutta onnistunee - MML ja netti auttavat.)

Tietenkin vielä yksi variaatio on tehdä kauppakirja, jossa ostaja sitoutuu ostamaan tuon X% Y summalla, ja ostaja voi halutessaan Z ajan päästä/sisällä lunastaa koko asunnon itselleen jos niin haluaa, mutta ei ole velvollinen näin tekemään. Tällä voi lukita kauppahinnan nykyiseen hintaan, jottei siitä tule mitään ongelmaa myöhemmin jos talon arvo nousee - mikä lienee toki epätodennäköistä, mutta ainahan nuo rempat voivat aiheuttaa muutoksia suuntaan tai toiseen. Voihan siihen kirjoittaa vaikka että hinta on tämä tai alempi (mutta ei korkeampi).

Ylläolevissa ei tarvitse murehtia mistään lainoista tai koroista, vaan ostajan kanssa on maksusuunnitelma, jota noudatetaan. Näkisin tässä järkeä sikäli, että jättää vaihtoehtoja tulevaisuuteen, eikä ainakaan tällä logiikalla aiheuta mitään negatiivista verrattuna alkuperäiseen ideaan. Viisi vuotta on pitkä aika ihmisen elämässä.

Kannattaa vielä varmistaa, että muut tulevat perijät ovat tietoisia kaupasta ja mahdollisesta kauppahinnan alennuksesta, niin ei sitten myöhemmin tule riitoja. Kaikille varmaan kiva jos lapsuudenkoti pysyy perheen piirissä, vaikka siitä ilosta vähän maksaakin (alennetussa hinnassa). Ja helpottaa tosiaan perinnönjakoa sitten myöhemmin huomattavasti.
 
Hallitus haluaa budjettiriihessä vauhdittaa asuntokauppoja:

Lyhyesti siis:
- Lainan enimmäisaika nousee 35 vuoteen
- Asuntolainan enimmäismääräkatto nousee 90% -> 95% asunnon arvosta.

Näillä muutoksilla siirrytään lähemmäs ns Ruotsinmallia eli asuntoa ei ole tarkoituskaan maksaa kokonaan omaksi vaan asutaan ns pankin vuokralaisena.

Lyhyellä aikavälillä tarkastelussa tällä muutoksella asuntolainan pituuteen jää uutta asuntoa ostettaessa joko enemmän rahaa käytettäväksi muuhun hömpötykseen tai sitten ostetaan vain kalliimpi asunto kun sellaisen pankki nyt myöntää.

Pitkällä aikavälillä taas pankille maksettavat korot nousevat suhteellisen radikaalisti, esim historiallisesti maltillisella 4% kokonaiskorolla(sis marginaalin) ja vaikka lähiö-omakotitalon 300000€ kauppahinnalla maksettava kokonaishinta:
25 vuotta -> Kuukausierä 1583,51€ -> Kokonaishinta 475053€
35 vuotta -> Kuukausierä 1328,32€ -> Kokonaishinta 557894€

Noin 250€ säästö kuukausierässä ja siitä johtuen pankki siis myöntää samoilla tuloilla isompia asuntolainoja.

Mitäs luulette mikä tulee olemaan seuraavista vaihtoehdoista se todennäköisin:

A) Pienemmän kuukausimaksun suomat käteisvarat sijoitetaan tuottavasti esim osakkeisiin
B) Samat rahat käytetään kulutushyödykkeisiin ym etelänlomiin, autohankintoihin jne
C) Asuntolaina otetaan maksimina eli laitetaan enemmän rahaa kiinni ns seiniin?
 
Hallitus haluaa budjettiriihessä vauhdittaa asuntokauppoja:

Lyhyesti siis:
- Lainan enimmäisaika nousee 35 vuoteen
- Asuntolainan enimmäismääräkatto nousee 90% -> 95% asunnon arvosta.

Näillä muutoksilla siirrytään lähemmäs ns Ruotsinmallia eli asuntoa ei ole tarkoituskaan maksaa kokonaan omaksi vaan asutaan ns pankin vuokralaisena.

Lyhyellä aikavälillä tarkastelussa tällä muutoksella asuntolainan pituuteen jää uutta asuntoa ostettaessa joko enemmän rahaa käytettäväksi muuhun hömpötykseen tai sitten ostetaan vain kalliimpi asunto kun sellaisen pankki nyt myöntää.

Pitkällä aikavälillä taas pankille maksettavat korot nousevat suhteellisen radikaalisti, esim historiallisesti maltillisella 4% kokonaiskorolla(sis marginaalin) ja vaikka lähiö-omakotitalon 300000€ kauppahinnalla maksettava kokonaishinta:
25 vuotta -> Kuukausierä 1583,51€ -> Kokonaishinta 475053€
35 vuotta -> Kuukausierä 1328,32€ -> Kokonaishinta 557894€

Noin 250€ säästö kuukausierässä ja siitä johtuen pankki siis myöntää samoilla tuloilla isompia asuntolainoja.

Mitäs luulette mikä tulee olemaan seuraavista vaihtoehdoista se todennäköisin:

A) Pienemmän kuukausimaksun suomat käteisvarat sijoitetaan tuottavasti esim osakkeisiin
B) Samat rahat käytetään kulutushyödykkeisiin ym etelänlomiin, autohankintoihin jne
C) Asuntolaina otetaan maksimina eli laitetaan enemmän rahaa kiinni ns seiniin?
Tällä erää pankit on aika nihkeinä rajatapausten suhteen kuitenkin, eli on kyseenalaista minkä verran poliittiset päätökset vaikuttaa jos pankit eivät silti lainoita.

Mitä tulee muuhun kokonaisuuteen niin pidän ihan toivottavana politiikkaa joka kannustaa ihmisiä liittymään omistavaan luokkaan. Ihminen joka saadaan siirrettyä omistavaan luokkaan, ei ole enää koroonisesti tukia saavassa luokassa. Eikä sinne omistava luokan ulkopuolelle edelleenkään kovin herkästi takaisin putoa.

Tämä lainaamani postaus jotenkin hehkuu uskoa siihen että varmuuden vuoksi ei pitäisi mitään tehdä tai yrittää ja kaikkia pitää vahtia tosi tarkasti. En ole samalla linjalla.
 
Tällä erää pankit on aika nihkeinä rajatapausten suhteen kuitenkin, eli on kyseenalaista minkä verran poliittiset päätökset vaikuttaa jos pankit eivät silti lainoita.

Mitä tulee muuhun kokonaisuuteen niin pidän ihan toivottavana politiikkaa joka kannustaa ihmisiä liittymään omistavaan luokkaan. Ihminen joka saadaan siirrettyä omistavaan luokkaan, ei ole enää koroonisesti tukia saavassa luokassa. Eikä sinne omistava luokan ulkopuolelle edelleenkään kovin herkästi takaisin putoa.

Tämä lainaamani postaus jotenkin hehkuu uskoa siihen että varmuuden vuoksi ei pitäisi mitään tehdä tai yrittää ja kaikkia pitää vahtia tosi tarkasti. En ole samalla linjalla.
Varmasti on näin, ei pankinkaan näkökulmasta ole kauheasti mieltä lainoittaa asuntoa esim kasvukeskuksien ulkopuolelta 30 vuotta vanha kiinteistö 25v maksuaika 35v -> Tuolloin 25 vuoden kuluttua lainasta on maksamatta vielä 44% 35v maksuajalla kun 25 vuoden maksuajalla laina olisi ns paketissa. Kukaan ei tiedä mikä kiintestön arvo on silloin, ei välttämäti lähellekään tuota 44% (55 vuotta vanhasta kiinteistöstä).

Sitten taas tuohon, että saadaan enemmän ns omistavaan portaaseen väkeä niin kovin skeptisesti siihen suhtaudun ellei ole pystynyt ostamaan asuntoa 25 vuoden maksuajalla niin kovin pieneksi rajautuu joukko joka siihen sitten pystyy 35 vuoden maksuajalla. Ennemminkin muutos vain vauhdittaa ns asuntojen hintakehitystä siellä missä kysyntää on.

Sama skeptismi ulottuu ns ihmisten tyhmyyteen ja oman taloutensa hoitamiseen ns pitkässä juoksussa, Suomessa kun asuntolainat vaihtuvakorkoisia niin entistä useammalla voi mennä kaffeet ns kurkkuun kun tuleekin jotain isompaa kuprua korkomarkkinoille ja tuollaisessa 35 vuoden maksimilainassa sellaisen vaikutus on isompi.

Sinänsä ei periaatteessa ole valtiovallan tehtävä ohjata ja rajoittaa kansalaisten asuntovarallisuuden kerryttämistä. Pankeillehan tämä avaa siis mahdollisuuden isommille luotoille ja isommille korkotuloille. Aina nekään eivät onnistu tehtävissään vaikka pääsääntöisesti varmasti asiansa osaavat.
 
Luulis et pankeille tuo olisi enemmän kuin hyvä muutos. Jos jonkun kiinteistön arvo ei riitä enää kattamaan vajetta vakuudessa niin pankki pyytää sit moista lisää?
 
Varmasti on näin, ei pankinkaan näkökulmasta ole kauheasti mieltä lainoittaa asuntoa esim kasvukeskuksien ulkopuolelta 30 vuotta vanha kiinteistö 25v maksuaika 35v -> Tuolloin 25 vuoden kuluttua lainasta on maksamatta vielä 44% 35v maksuajalla kun 25 vuoden maksuajalla laina olisi ns paketissa. Kukaan ei tiedä mikä kiintestön arvo on silloin, ei välttämäti lähellekään tuota 44% (55 vuotta vanhasta kiinteistöstä).

Sitten taas tuohon, että saadaan enemmän ns omistavaan portaaseen väkeä niin kovin skeptisesti siihen suhtaudun ellei ole pystynyt ostamaan asuntoa 25 vuoden maksuajalla niin kovin pieneksi rajautuu joukko joka siihen sitten pystyy 35 vuoden maksuajalla. Ennemminkin muutos vain vauhdittaa ns asuntojen hintakehitystä siellä missä kysyntää on.

Sama skeptismi ulottuu ns ihmisten tyhmyyteen ja oman taloutensa hoitamiseen ns pitkässä juoksussa, Suomessa kun asuntolainat vaihtuvakorkoisia niin entistä useammalla voi mennä kaffeet ns kurkkuun kun tuleekin jotain isompaa kuprua korkomarkkinoille ja tuollaisessa 35 vuoden maksimilainassa sellaisen vaikutus on isompi.

Sinänsä ei periaatteessa ole valtiovallan tehtävä ohjata ja rajoittaa kansalaisten asuntovarallisuuden kerryttämistä. Pankeillehan tämä avaa siis mahdollisuuden isommille luotoille ja isommille korkotuloille. Aina nekään eivät onnistu tehtävissään vaikka pääsääntöisesti varmasti asiansa osaavat.
Otit esimerkkinä Ruotsin mallin, ja vaikka itsekin olen vähän epäillyt sitä mallia aiemmin, niin näyttäisi edelleen toimivan. Ja edelleen, lähdet siitä että tosi varovaisia suomalaisia pitäisi mahdollsimman paljon holhota. Itse taas näkisin että liian varovaisia suomalaisia pitäisi kannustaa. Ei nyt välttämättä asuntolainoissa erityisesti, mutta esim. yritystominnassa yms.
 
Suomessa tällainen ehto (lisävakuuden pyytäminen jälkikäteen) ei ole kuluttaja-asiakkaalle mahdollinen eikä tätä olla tietääkseni muuttamassa.
Paitsi jos on itse syypää vakuusarvon laskuun. Käytännössä tarkoittaa esim. että tuikkaat torpan tuleen. Periaatteessa ylläpidon laiminlyöminenkin voisi olla riittävä syy, mutta tuskinpa kovin kevyesti.
 
Paitsi jos on itse syypää vakuusarvon laskuun. Käytännössä tarkoittaa esim. että tuikkaat torpan tuleen. Periaatteessa ylläpidon laiminlyöminenkin voisi olla riittävä syy, mutta tuskinpa kovin kevyesti.

Lienee aina äärimmäinen skenaario tämä. Sekin on hyvä tietää että kotivakuutus ei korvaa sodan tai ydinonnettomuuden aiheuttamia tuhoja mutta pankille pysyt velasta vastuussa jos tällaista tapahtuu :)
 
Käytännössä asuntorahoituksen ehtojen löysentämiset tuskin jakautuvat kovinkaan tasaisesti. Halutuimmilla alueilla halvempi lainaraha tarkoittaa melko käsi kädessä vastaavasti kalliimpia asuntoja, koska asunnoista on kova kysyntä, joka ajaa hintoja ylöspäin ja enemmän lainarahaa mahdollistaa suuremman kauppasumman maksamisen.

Taantuvilla alueilla isoin haaste säilyy, eli pankkiasiakkaiden on rahoitettava huomattavan iso osa kauppahinnasta omarahoituksella, koska asunnon vakuusarvo ei riitä lainaan.

Jossain tässä välissä sitten voi olla se asuntomarkkina joka voinee hyötyäkin pidemmistä maksuajoista.

Itse en ole tosin koskaan nähnyt tarkoituksenmukaisena maksaa lainaa yhtään pidempään kuin on välttämätöntä. Nopeampi takaisinmaksu näkyy säästyneinä korkokuluina.

Joku voi heittää tähän hypoteesin sijoittamisen tuomista tuotoista lainan lyhentämisen sijaan, mutta nykyisessä turbulenttisessa taloudessa kohtuullisen varma "tuotto" tulee kyllä sille, jos ei tarpeettomasti ole velkaa minnekään. Osakemarkkinoilla muutokset voivat olla jyrkkiä ja tuotot yhtälailla realisoitavissa vasta pitkällä aikavälillä.
 
Laina tietysti kannattaa ottaa niin pitkälle aikaa kuin sen vain saa, mikäli ehdot eivät muuten muutu.

Tietysti järkevä henkilö sitten lyhentää sitä lainaa nopeammin TAI ainakin rakentaa puskuria (ennen sai verotuksesta helpotuksia ja oli myös negatiiviset korot mutta nuo ajat ovat enempi muisto nykyisin joten kun ajat muuttuvat on hyvä tarvittaessa pystyä tekemään suurempi lyhennys tms) mutta samalla hänellä on kuitenkin optio jos huonosti käy maksella vähän kerrallaan sitä lainaa vs jos ottaisi saman lainan lyhyellä ajalla tarkoituksella maksaa se esim. 5v pois vs 35v.

Yleensä pankki ei ota mitään extramaksuja siitä jos tekee kerralla suuremman lyhennyksen (niin itsekin tein ennenkuin nollakorot pompsahtivat korkojen noustessa ja niiden vihdoin vaikuttaessa omaan 6kk euriboriin sidottuun lainaan)
 
Laina tietysti kannattaa ottaa niin pitkälle aikaa kuin sen vain saa, mikäli ehdot eivät muuten muutu.

Tietysti järkevä henkilö sitten lyhentää sitä lainaa nopeammin TAI ainakin rakentaa puskuria (ennen sai verotuksesta helpotuksia ja oli myös negatiiviset korot mutta nuo ajat ovat enempi muisto nykyisin joten kun ajat muuttuvat on hyvä tarvittaessa pystyä tekemään suurempi lyhennys tms) mutta samalla hänellä on kuitenkin optio jos huonosti käy maksella vähän kerrallaan sitä lainaa vs jos ottaisi saman lainan lyhyellä ajalla tarkoituksella maksaa se esim. 5v pois vs 35v.

Yleensä pankki ei ota mitään extramaksuja siitä jos tekee kerralla suuremman lyhennyksen (niin itsekin tein ennenkuin nollakorot pompsahtivat korkojen noustessa ja niiden vihdoin vaikuttaessa omaan 6kk euriboriin sidottuun lainaan)
Juuri näin, pitkät lainat tarjoaa mahdollisuuksia ja joustoa fiksuille, eivät ne mikään "tyhmiä kusetetaan" juttu ole vaikka jotkut niin uskoo. Eikä tosiaan mikään pankki herkästi myönnä 35v lainaa kohteelle jonka ei usko olevan 35 vuotta käyttökunnossa. Ei niitä millekään saneerauskohteille myönnetä.
 
Juuri näin, pitkät lainat tarjoaa mahdollisuuksia ja joustoa fiksuille, eivät ne mikään "tyhmiä kusetetaan" juttu ole vaikka jotkut niin uskoo. Eikä tosiaan mikään pankki herkästi myönnä 35v lainaa kohteelle jonka ei usko olevan 35 vuotta käyttökunnossa. Ei niitä millekään saneerauskohteille myönnetä.
Jep ei pankit ole heti tarjoamassa kaikille yli 25v maksuaikaa.

En ihan ymmärrä ajatusta, että asuntolainassa katsotaan vain korkokuluja ja yritetään maksaa laina mahdollisimman pian pois. Omasta mielestä järkevä ihminen on lähtökohtaisesti säästeliäs ja sijoittaa, millä saa myös puskuria elämään. Sijoituksissa historiallinen vuosituotto on pyörinyt jossakin 7% tuntumassa, kun taas asuntolainoissa todellinen vuosikorko tällä hetkellä helposti alle 3%. Sijoituksissa voi nuorempana ottaa suurempaa riskiä ja tätä alkaa sitten pienentämään iän kasvaessa. Tietenkin isommat lainatkin on kiva olla viimeistään eläkkeelle siirryttäessä pääosin hoidettu etten ihan täysin Ruotsinkaan malliin lähtisi.

Mutta tässäkin asiassa vaikuttaa niin paljon sijainti. Helppohan se on maksaa kaksin joku 150-200k€ asunto pois 10-15 vuodessa. Pk-seudulla 400k€ rivari on vielä ihan normaali asunto ja näissä 20-25 v laina-aika ihan perusteltu mediaanituloa suurempaakin palkkaa nauttivalle.

Omassa lähipiirissä kauhistelevat yhteistä 350k€ asuntolainaa ja varmasti kauhistelu jatkui vielä suuremmin, kun itse poistui paikalta.
 
Juuri näin, pitkät lainat tarjoaa mahdollisuuksia ja joustoa fiksuille, eivät ne mikään "tyhmiä kusetetaan" juttu ole vaikka jotkut niin uskoo. Eikä tosiaan mikään pankki herkästi myönnä 35v lainaa kohteelle jonka ei usko olevan 35 vuotta käyttökunnossa. Ei niitä millekään saneerauskohteille myönnetä.
Aina maksimiajalle laina, ja lyhentää extraa oman kyvyn mukaan. Tässäkään ei kannata tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, vaan ennakkolyhennyksenä. Laina pienenee, ja pelivara oman talouden suhteen pysyy paremmin kuin ylimääräisillä lyhennyksillä
 

Tuliko tämä nyt heti voimaan? Onko hajuakaan, voiko sijoitusasuntoihinkin yrittää?
Vai milloin tulee voimaan? 2026? Heti? Voisi laittaa pari neuvottelua liikkeelle, jos heti?
 

Tuliko tämä nyt heti voimaan? Onko hajuakaan, voiko sijoitusasuntoihinkin yrittää?
Vai milloin tulee voimaan? 2026? Heti? Voisi laittaa pari neuvottelua liikkeelle, jos heti?
Täyden tietämättömyyden tuomalla varmuudella veikkaisin, että ensi vuoden alusta lähtien.
 
En ihan ymmärrä ajatusta, että asuntolainassa katsotaan vain korkokuluja ja yritetään maksaa laina mahdollisimman pian pois. Omasta mielestä järkevä ihminen on lähtökohtaisesti säästeliäs ja sijoittaa, millä saa myös puskuria elämään.

Ongelma on siinä että suurin osa (myös minä) elää tietynlaisessa kuplassa. Siksi tulee todella usein (ainakin itselleni) yllätyksenä se miten "keskiverto Suomalainen" sijoittuu missäkin tai ajattelee asioita. Esim. faktoja:
- Alle 70% osaa sanoa paljonko heidän kotitaloudellaan on asuntolainaa ja joka kymmenes (!!!) ei tiedä lainkaan tai tietää vain hyvin karkealla tasolla kotitaloutensa asuntolainan suuruuden.

- Vain kolmannes tietää hyvin tarkasti oman taloutensa kuukausitulot. Joka viides (!!!!) Suomalainen ei tunne taloutensa tuloja ollenkaan tai vain hyvin karkealla tasolla.

- Maksuhäiriöiden määrä kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2024 kirjattiin lähes 2 miljoonaa maksuhäiriömerkintää. Vuoden lopulla vajaalla 370k oli maksuhäiriömerkintä, määrä kasvoi edellisvuodesta 18500 henkilöllä...

- Asuntovelallisten velkaongelmat selvässä kasvussa (toki vuoden 2024 uutinen mutta kuitenkin). Takuusäätiön Velkalinja- ja chat neuvonta: nyt joka neljäs asiakkaamme on asuntovelallinen kun vuosi sitten heitä oli vain joka kuudes.

Eli moni ajattelee hieman oudosti, ehkä se johtuu siitä että enää ei moni käsittele "oikeaa" rahaa vaan vinguttaa korttia tai tilaa netistä ja tietysti ottaa osarilla + "osta nyt ala maksamaan vasta X(X) viikon päästä. Varsinkin moni nuori, miksei vanhempikin on asenteella "heti kaikki mulle nyt" eikä kuten esim. itse olen tottunut elämään että ensin säästetään ja sitten ostetaan jotain mikä maksetaan suoraan (mielellään käteisellä). (Tämä nyt ei koske esim. asuntoa, mutta ns. yleistä elämistä)

Tiedän jopa työttömiä joilla on se uusin Omenapuhelin ja jotka kertovat miten "tää on tosi hyvä diili, vaan 50€/kk ja saan vielä 3 vuoden takuunkin".. ..sitten ei ehkä oikeasti sisäistetä että sitä 50€/kk maksetaan se seuraavat 3 vuotta mistä tulee 1800€...

Unohtamatta sitä että ennen muutettiin useammin. Se eka asunto oli monesti yksiö, sitten kaksio jne. Nyt suhteessa kohtuullisen nuoret pyrkivät hankkimaan suoraan jopa alle 25 vuotiaina sen kolmion ensimmäisen hieman pidemmän seurustelukumppaninsa kanssa miettien jo lapsia jne. Ei siinä jos homma toimii, mutta monesti yhdessä olon määrä mitataan viikoissa tai kuukausissa ei vuosissa. Siihen kun yhdistää puolen miljoonan + asuntolainan voi helposti tulla ongelmia.
 
Ongelma on siinä että suurin osa (myös minä) elää tietynlaisessa kuplassa. Siksi tulee todella usein (ainakin itselleni) yllätyksenä se miten "keskiverto Suomalainen" sijoittuu missäkin tai ajattelee asioita.
No tämä palsta on omanlaisensa kupla monessakin mielessä:
- Palstalaisten keskiansiot ylittää keskimääräisen palkkatason
- Talous ja raha-aiheisissa ketjuissa taas pääasiassa liikkuvat niistä kiinnostuneet käyttäjät, joilla voi olettaa myös olevan huomattavasti tavanomaista kaduntallaajaa paremmat taloustaidot
- Vaikka tasan puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä niin varmasti täällä palstalla höpisevillä on tuokin asia ns paremmassa tolassa, ensinnäkin luku ja kirjoitustaidon vaatimustaso pudottaa jo osan tiktokin seuraajiksi. :D

Nuo laittamasi linkit vain allekirjoittavat sitä, miten pirun vähän iso osa kansalaisista ei hallitse oman taloutensa hoitamista ja yksinkertaisintakaan logiikkaa että ei saa syödä enempää kuin tienaa ;)
 
Eikös noi yli 30v asuntolainat kielletty vasta 2023 ja sitä ennen esim. Nordea tarjosi 35 lainoja ihan normaalisti. Muilla pankeilla ei tainnut olla ihan suoraan lainalaskureissa mukana mutta ilmeisesti niiltäkin sai kysymällä. Ettei tämä nyt mikään hirveän uusi tai erilainen tilanne taida olla?
 
Eikös noi yli 30v asuntolainat kielletty vasta 2023 ja sitä ennen esim. Nordea tarjosi 35 lainoja ihan normaalisti. Muilla pankeilla ei tainnut olla ihan suoraan lainalaskureissa mukana mutta ilmeisesti niiltäkin sai kysymällä. Ettei tämä nyt mikään hirveän uusi tai erilainen tilanne taida olla?
En kiellosta tiedä milloin on tullut vai onko ollut pankkien harkinnassa, mutta ainakin oma 2021 otettu laina on juurikin 35v ja 95% ilman mitään lisävakuuksia.

Hieman eilen uutista ihmettelin kanssa, että mikä uusi juttu tuo nyt muka on.
 
Mitä mieltä tilanteesta, jossa on tehty kirjallinen sopimus kiinteistön kaupasta, mutta ennen kuin kiinteistö on luovutettu, myyjä peruu kaupat? Ostajana olivat sukulaiset ja myyjänä toimi kuolinpesää edustanut yksityishenkilö. Kauppojen perumisen syy johtuu siitä, ettei myyjällä ollut oikeutta myydä kuolinpesän omaisuutta, ja kuolinpesä on ilmeisesti riitainen. Kauppakirjassa ei ollut sovittu kirjallisesti mitään selkeää korvausta kauppojen peruuntumisesta. Pankkilainaa ei tarvittu kauppoja varten.
 
No periaatteeessa jos ostajat voivat osoittaa, että ovat kärsineet vahinkoa (esimerkiksi tehneet muita toimenpiteitä sopimuksen perusteella, josta tulee kustannuksia) niin he voivat vaatia vahingonkorvausta myyjältä. Ja tietenkin mahdolliset käsirahat yms. suoritukse tulee palauttaa.
 
No periaatteeessa jos ostajat voivat osoittaa, että ovat kärsineet vahinkoa (esimerkiksi tehneet muita toimenpiteitä sopimuksen perusteella, josta tulee kustannuksia) niin he voivat vaatia korvausta myyjältä.
Myyjälle ei ole maksuhaluja, koska kaupoissa on tapahtunut muotovirhe tai jotain sen sellaista. Rahat ehtivät myös vaihtaa omistajaa noin 60 kilojuuroa, ja näiden palautuksesta saanee myös tapella.

EDIT: Minä epäilen koijausta, jossa myyjä on puijannut kiinteistön kauppahinnan omalle tililleen, ja käyttänyt velkojensa maksuun, eikä ole luonnollisesti maksukykyä palauttaa kauppasummaa tai maksaa edes korvauksia peruuntuneista kaupoista. Myyjän kaikkia selityksiä en ole nähnyt mutta aika törkeältä toiminnalta tuo kuulostaa, jos edes kiinteistön myynnistä ei ollut yksimielisyyttä kuolinpesän kesken.
 
Viimeksi muokattu:
No tietty jos tyyppi on varaton ja rahat tuhlattu niin vaikea niitä on saada takaisin. Mikäli kauppasumma ei palaudu ostajille suht välittömästi niin ostajina hakisin käräjäoikeudesta velkomustuomion ja laittaisin ulosottoon. Sen verran pieni kustannus suhteessa takaisin haettavaan määrään.

Vahingonkorvauksesta voi sitten lähteä käräjöimään jos on muuta haittaa ollut niin paljon, että se kannattaa.
 
Mites kannattaako nykypäivänä ottaa asuntolaina ASP-lainana vai normi asuntolainana? Merkittävimmät erot lienee että ASP-lainaan saa valtion korkotuen ja että ASP-lainan maksimiaika taitaa olla 25 vuotta (ja normaalin asuntolainan 30-35 vuotta).

Lisäksi mitenköhän ASP-lainan kilpailutus käytännössä menee? Otanko vaan nykyiseltä ASP-pankilta lainalupauksen tms. ja sitten soittelen/viestittelen muihin pankkeihin että milläs summalla he olisivat valmiita samanlaista ASP-lainaa antamaan? Vai pitäisikö laina ensin nostaa omasta pankista (ja ostaa asunto) ja sitten vasta alkaa kilpailuttamaan jälkikäteen?
 
No tietty jos tyyppi on varaton ja rahat tuhlattu niin vaikea niitä on saada takaisin. Mikäli kauppasumma ei palaudu ostajille suht välittömästi niin ostajina hakisin käräjäoikeudesta velkomustuomion ja laittaisin ulosottoon. Sen verran pieni kustannus suhteessa takaisin haettavaan määrään.

Vahingonkorvauksesta voi sitten lähteä käräjöimään jos on muuta haittaa ollut niin paljon, että se kannattaa.
Voiko asian katsoa myös petoksena tai törkeänä petoksena, jolloin asia etenisi rikostutkinnan kautta oikeuteen?

Vahingonkorvauksia on tarkoitus hakea. Tilanne oli edennyt jo niin pitkälle, että huonekaluja oltiin suunnilleen kantamassa sisään, kunnes ilmoitettiin ettei heillä ole mitään asiaa kiinteistölle, ja kaupat on mitätöity. Ostaja joutuu etsimään myös toisen kiinteistön, jonka ostaminen on hankalaa, koska rahat ovat myyjällä kiinni.
 
Mites kannattaako nykypäivänä ottaa asuntolaina ASP-lainana vai normi asuntolainana? Merkittävimmät erot lienee että ASP-lainaan saa valtion korkotuen ja että ASP-lainan maksimiaika taitaa olla 25 vuotta (ja normaalin asuntolainan 30-35 vuotta).

Lisäksi mitenköhän ASP-lainan kilpailutus käytännössä menee? Otanko vaan nykyiseltä ASP-pankilta lainalupauksen tms. ja sitten soittelen/viestittelen muihin pankkeihin että milläs summalla he olisivat valmiita samanlaista ASP-lainaa antamaan? Vai pitäisikö laina ensin nostaa omasta pankista (ja ostaa asunto) ja sitten vasta alkaa kilpailuttamaan jälkikäteen?
Jos sulla ASP-lainan ehdot jo täyttyy, niin mikään ei estä kilpailuttamasta ASP-lainaa tai tavallista lainaa rinnakkain. Aspissa on jotkut kulut lainanottohetkellä edullisempia kuin tavallisessa lainassa. Lisäksi saa tosiaan valtiontakauksenkin johonkin x summaan asti. Pariskunnalla on mahdollisuus saada asp-lainaa 50% korotettuna (ellei ehdot taas ole jossain välissä muuttuneet). Lisäksi siinä on se 3,8 % ylittävä "korkosuojaus", joka vastikään oli oikeassa käytössä, vaikka joku saattoi joskus epäilläkin sen hyödyllisyyttä.

Joka tapauksessa jos asunnon hinta ylittää asp-lainan maksimimäärän, niin joudut joka tapauksessa ottamaan kaksi eri lainaa: aspin ja tavallisen. Käytännössä tuo kuitenkin onnistuu samalla ja ehdot, hinnat ja marginaalit molemmissa pitkälti samat.
 
Voiko asian katsoa myös petoksena tai törkeänä petoksena, jolloin asia etenisi rikostutkinnan kautta oikeuteen?
Varmaankin. Alkuperäisestä viestistä sai käsityksen että tyyppi olisi ollut kuolinpesän asioita oikeastikin hoitava ja toiminut hyvässä uskossa, mutta ylittänyt vaan toimivaltuutensa. Myöhempien kirjoitusten perusteella kyseessä voi olla ehkä ihan vaan perinteinen huijaus.
 
Jos sulla ASP-lainan ehdot jo täyttyy, niin mikään ei estä kilpailuttamasta ASP-lainaa tai tavallista lainaa rinnakkain. Aspissa on jotkut kulut lainanottohetkellä edullisempia kuin tavallisessa lainassa. Lisäksi saa tosiaan valtiontakauksenkin johonkin x summaan asti. Pariskunnalla on mahdollisuus saada asp-lainaa 50% korotettuna (ellei ehdot taas ole jossain välissä muuttuneet). Lisäksi siinä on se 3,8 % ylittävä "korkosuojaus", joka vastikään oli oikeassa käytössä, vaikka joku saattoi joskus epäilläkin sen hyödyllisyyttä.

Joka tapauksessa jos asunnon hinta ylittää asp-lainan maksimimäärän, niin joudut joka tapauksessa ottamaan kaksi eri lainaa: aspin ja tavallisen. Käytännössä tuo kuitenkin onnistuu samalla ja ehdot, hinnat ja marginaalit molemmissa pitkälti samat.
Näin juuri. En keksi mitään negatiivistä syytä miksei ASP-lainaa nostaisi jos ehdot täyttyy.

Ihan normaaliin tapaan asuntolaina kannattaa/pitää kilpailuttaa ja tarvittaessa ASP-lainan lisänä otetaan normaali asuntolaina ylittävälle summalle. Eli pankki tekee puolestasi kaiken ja ainoastaan sun pitää kertoa, että sulla on ASP-tili olemassa.

OP:lla tuosta ylimääräisestä lainasta tulee vain 2,5e/kk lisäkulu. Lainan järjestelypalkkioihin se ei vaikuttanut mitenkään (meidän tapauksessa yhteensä 1000e kolmelle lainalle). Samat ehdot kaikissa lainoilla ja marginaali, mikä ei kovin korkea ollut. Meillä ainut negatiivinen asia tuo mahdollinen ylimääräinen 2,5e/kk hoitokulu, mutta maksan sitten vaikka sen lainan nopeammin pois.

Saiko lisäkoron vaikka olisi ottanut normaalin asuntolainan? Korot (vuosittaiset 1+4 %) verovapaana on kuitenkin ihan kiva lisä jos alkujaan ruvennut ASP-säästämään. Nykyisin varainsiirtoveroheikennyksin joutuisi tarkemmin pohtimaan osakesijoituksen kesken, mutta tällä kertaa poliittinen riski toteutui osin omaksi tappioksi.
 
Viimeksi muokattu:
ASP-lainassa selkeitä miinuksia on lyhennysvapaiden puute, isomman omarahoitusosuuden vaatimus ja rajatumpi maksimilaina-aika. Se korkosuojakaan ei mikään kummoinen ole käytännössä ellei korot nyt lähtisi johonkin kymmeniin prosentteihin. Me ainakin päädyttiin pari vuotta sitten skippaamaan ASP vaikka tilit ja säästöt olikin olemassa ja otettiin suoraan ihan normaali asuntolaina.
 
@Bigfoot007 Eikö tuo nyt ole täysin selvä rikosilmoituksen paikka, eihän tuossa normaalien vilpittömästi toimineiden ihmisten kesken olisi mitään epäselvyyksiä rahojen palauttamisessa.

Kiinteistökaupassa pitää aina olla virallinen kaupanvahvistaja myös, tosin tuon voi nykyään hoitaa sähköisesti myös. Mites rasitustodistus, miltä siellä näytti se omistajalistaus?
 
ASP:sta samaa mieltä, että kannattaa mieluummin ottaa ASP-laina kuin normaali, jos siitä ei aiheudu haittaa.

Jos ja kun lainasumma on suurempi kuin ASP:n maksimimäärä, niin joutuu ottamaan tuon lisälainan, jolla on tavalliset ehdot. Itsellä se on nyt maksettu pois ja varsinainen ASP-lainakin on muuttunut tavalliseksi, kun tuli 10 vuotta täyteen (jolloin korkosuojaus poistuu, ja muutin sen sitten tavalliseksi jotta sain laitettua lyhennykset tauolle ym). Mutta mitään vaikeata näissä ei ole asiakkaan eikä pankin kannalta.

Jos on mielessä lyhennysvapaat tai niiden takia pohtii ettei halua ASP:tä ottaa, niin pankilta voi piruuttaan kysyä, että mitä jos ASP-lainan ottaisi maksimia pienempänä, ja jättäisi lisälainan isommaksi (jolloin sitä voi lyhennellä tai laittaa tauolle vapaammin). Jos sitten korot taas nousevat, niin on ainakin osa koko lainasettiä korkosuojattu halvalla. En kyllä tiedä onko tällainen mahdollista, ja pankeilla on välillä ASP-asiat ihan solmussa, mutta jos vaihtoehtona on jättää ASP kokonaan pois, niin kävisin tämänkin vaihtoehdon läpi. ASP:n 4% lisäkorko alkaa taas olla myös kiva, jos on aikaa säästää (ja nykyään kaiketi kaikki pankit tarjoavat tuota 4%). Nykyisellä kvartaalisysteemillä riittää tuurilla jopa n. 7 kk talletusaika, eli jos nyt aloittaa säästämisen niin lainan voi käytännössä nostaa tammikuussa 2026. näin lyhyellä jää lisäkorko vähän pieneksi, mutta kaikki kotiinpäin.

Enivei kymmenen vuotta tässä Trumpin orkestroimassa maailmassa on pitkä aika ja korot voivat taas nousta yllättäen nopeasti. Vasta vajaa vuosi sitten tuo 3,8%:n korkoraja paukkui rikki.
 
ASP-lainassa selkeitä miinuksia on lyhennysvapaiden puute, isomman omarahoitusosuuden vaatimus ja rajatumpi maksimilaina-aika. Se korkosuojakaan ei mikään kummoinen ole käytännössä ellei korot nyt lähtisi johonkin kymmeniin prosentteihin. Me ainakin päädyttiin pari vuotta sitten skippaamaan ASP vaikka tilit ja säästöt olikin olemassa ja otettiin suoraan ihan normaali asuntolaina.
Kyllä sitä lyhennysvapaata saa, mutta se tietysti toteutetaan sitten niin, että lainan maksimiaika on jotain vähemmän kuin 25v. Esim. itse otin tuon rakennuslainana ja ensimmäinen vuosi oli lyhennysvapaa.

Korkosuojaus näkyi ihan oikeana rahana ja säästönä, meillä tuo lainan nostaminen osui vieläpä varmaan siihen kalleimpaan kohtaan, eli syyskuuhun 2023. Kymmenien prosenttien korkoja on turha miettiä, on koko maa siinä vaiheessa konkassa.

Itselle tuo omarahoitusosuus ei ollut mikään ongelma. Vaikka rakennettiin uusi OKT, niin loppupeleissä kaikkien hankintojen jälkeen laskeskelin, että talon kokonaishinnasta n. 30 % oli jo kokonaan omaa. Pankille taidettiin esittää n. 20 % omarahoitusosuutta lainanottohetkellä. Kumuloituva korkokustannus pitkällä aikavälillä on joka tapauksessa melkoinen ja ainakin itse mieluummin otan vähemmän lainaa ja maksan sen nopeammin pois, kun maksan ulkopuoliselle.
 
@Bigfoot007 Eikö tuo nyt ole täysin selvä rikosilmoituksen paikka, eihän tuossa normaalien vilpittömästi toimineiden ihmisten kesken olisi mitään epäselvyyksiä rahojen palauttamisessa.

Kiinteistökaupassa pitää aina olla virallinen kaupanvahvistaja myös, tosin tuon voi nykyään hoitaa sähköisesti myös. Mites rasitustodistus, miltä siellä näytti se omistajalistaus?
Moi, kaikki dokumentit piti olla kunnossa ja kauppakirjat kirjoitettiin ostajan pankissa, vaikka asuntolainaa ei tarvittu. Dokumentteihin kuului kuolinpesän osakasluettelo ja valtakirjat, joiden kaikkien piti olla kunnossa. Minä epäilen huijausta, mutta ostaja uskoo asioiden järjestyvän, ja rahojen palautuvan korkojen kera.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
287 051
Viestejä
4 932 451
Jäsenet
79 282
Uusin jäsen
Miqumiqu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom