-
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2025 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
Tällä erää pankit on aika nihkeinä rajatapausten suhteen kuitenkin, eli on kyseenalaista minkä verran poliittiset päätökset vaikuttaa jos pankit eivät silti lainoita.
Mitä tulee muuhun kokonaisuuteen niin pidän ihan toivottavana politiikkaa joka kannustaa ihmisiä liittymään omistavaan luokkaan. Ihminen joka saadaan siirrettyä omistavaan luokkaan, ei ole enää koroonisesti tukia saavassa luokassa. Eikä sinne omistava luokan ulkopuolelle edelleenkään kovin herkästi takaisin putoa.
Tämä lainaamani postaus jotenkin hehkuu uskoa siihen että varmuuden vuoksi ei pitäisi mitään tehdä tai yrittää ja kaikkia pitää vahtia tosi tarkasti. En ole samalla linjalla.
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 6 081
Varmasti on näin, ei pankinkaan näkökulmasta ole kauheasti mieltä lainoittaa asuntoa esim kasvukeskuksien ulkopuolelta 30 vuotta vanha kiinteistö 25v maksuaika 35v -> Tuolloin 25 vuoden kuluttua lainasta on maksamatta vielä 44% 35v maksuajalla kun 25 vuoden maksuajalla laina olisi ns paketissa. Kukaan ei tiedä mikä kiintestön arvo on silloin, ei välttämäti lähellekään tuota 44% (55 vuotta vanhasta kiinteistöstä).
Sitten taas tuohon, että saadaan enemmän ns omistavaan portaaseen väkeä niin kovin skeptisesti siihen suhtaudun ellei ole pystynyt ostamaan asuntoa 25 vuoden maksuajalla niin kovin pieneksi rajautuu joukko joka siihen sitten pystyy 35 vuoden maksuajalla. Ennemminkin muutos vain vauhdittaa ns asuntojen hintakehitystä siellä missä kysyntää on.
Sama skeptismi ulottuu ns ihmisten tyhmyyteen ja oman taloutensa hoitamiseen ns pitkässä juoksussa, Suomessa kun asuntolainat vaihtuvakorkoisia niin entistä useammalla voi mennä kaffeet ns kurkkuun kun tuleekin jotain isompaa kuprua korkomarkkinoille ja tuollaisessa 35 vuoden maksimilainassa sellaisen vaikutus on isompi.
Sinänsä ei periaatteessa ole valtiovallan tehtävä ohjata ja rajoittaa kansalaisten asuntovarallisuuden kerryttämistä. Pankeillehan tämä avaa siis mahdollisuuden isommille luotoille ja isommille korkotuloille. Aina nekään eivät onnistu tehtävissään vaikka pääsääntöisesti varmasti asiansa osaavat.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 2 547
Luulis et pankeille tuo olisi enemmän kuin hyvä muutos. Jos jonkun kiinteistön arvo ei riitä enää kattamaan vajetta vakuudessa niin pankki pyytää sit moista lisää?
Suomessa tällainen ehto (lisävakuuden pyytäminen jälkikäteen) ei ole kuluttaja-asiakkaalle mahdollinen eikä tätä olla tietääkseni muuttamassa.
Otit esimerkkinä Ruotsin mallin, ja vaikka itsekin olen vähän epäillyt sitä mallia aiemmin, niin näyttäisi edelleen toimivan. Ja edelleen, lähdet siitä että tosi varovaisia suomalaisia pitäisi mahdollsimman paljon holhota. Itse taas näkisin että liian varovaisia suomalaisia pitäisi kannustaa. Ei nyt välttämättä asuntolainoissa erityisesti, mutta esim. yritystominnassa yms.
Paitsi jos on itse syypää vakuusarvon laskuun. Käytännössä tarkoittaa esim. että tuikkaat torpan tuleen. Periaatteessa ylläpidon laiminlyöminenkin voisi olla riittävä syy, mutta tuskinpa kovin kevyesti.
Lienee aina äärimmäinen skenaario tämä. Sekin on hyvä tietää että kotivakuutus ei korvaa sodan tai ydinonnettomuuden aiheuttamia tuhoja mutta pankille pysyt velasta vastuussa jos tällaista tapahtuu
Käytännössä asuntorahoituksen ehtojen löysentämiset tuskin jakautuvat kovinkaan tasaisesti. Halutuimmilla alueilla halvempi lainaraha tarkoittaa melko käsi kädessä vastaavasti kalliimpia asuntoja, koska asunnoista on kova kysyntä, joka ajaa hintoja ylöspäin ja enemmän lainarahaa mahdollistaa suuremman kauppasumman maksamisen.
Taantuvilla alueilla isoin haaste säilyy, eli pankkiasiakkaiden on rahoitettava huomattavan iso osa kauppahinnasta omarahoituksella, koska asunnon vakuusarvo ei riitä lainaan.
Jossain tässä välissä sitten voi olla se asuntomarkkina joka voinee hyötyäkin pidemmistä maksuajoista.
Itse en ole tosin koskaan nähnyt tarkoituksenmukaisena maksaa lainaa yhtään pidempään kuin on välttämätöntä. Nopeampi takaisinmaksu näkyy säästyneinä korkokuluina.
Joku voi heittää tähän hypoteesin sijoittamisen tuomista tuotoista lainan lyhentämisen sijaan, mutta nykyisessä turbulenttisessa taloudessa kohtuullisen varma "tuotto" tulee kyllä sille, jos ei tarpeettomasti ole velkaa minnekään. Osakemarkkinoilla muutokset voivat olla jyrkkiä ja tuotot yhtälailla realisoitavissa vasta pitkällä aikavälillä.
Taantuvilla alueilla isoin haaste säilyy, eli pankkiasiakkaiden on rahoitettava huomattavan iso osa kauppahinnasta omarahoituksella, koska asunnon vakuusarvo ei riitä lainaan.
Jossain tässä välissä sitten voi olla se asuntomarkkina joka voinee hyötyäkin pidemmistä maksuajoista.
Itse en ole tosin koskaan nähnyt tarkoituksenmukaisena maksaa lainaa yhtään pidempään kuin on välttämätöntä. Nopeampi takaisinmaksu näkyy säästyneinä korkokuluina.
Joku voi heittää tähän hypoteesin sijoittamisen tuomista tuotoista lainan lyhentämisen sijaan, mutta nykyisessä turbulenttisessa taloudessa kohtuullisen varma "tuotto" tulee kyllä sille, jos ei tarpeettomasti ole velkaa minnekään. Osakemarkkinoilla muutokset voivat olla jyrkkiä ja tuotot yhtälailla realisoitavissa vasta pitkällä aikavälillä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 353
Laina tietysti kannattaa ottaa niin pitkälle aikaa kuin sen vain saa, mikäli ehdot eivät muuten muutu.
Tietysti järkevä henkilö sitten lyhentää sitä lainaa nopeammin TAI ainakin rakentaa puskuria (ennen sai verotuksesta helpotuksia ja oli myös negatiiviset korot mutta nuo ajat ovat enempi muisto nykyisin joten kun ajat muuttuvat on hyvä tarvittaessa pystyä tekemään suurempi lyhennys tms) mutta samalla hänellä on kuitenkin optio jos huonosti käy maksella vähän kerrallaan sitä lainaa vs jos ottaisi saman lainan lyhyellä ajalla tarkoituksella maksaa se esim. 5v pois vs 35v.
Yleensä pankki ei ota mitään extramaksuja siitä jos tekee kerralla suuremman lyhennyksen (niin itsekin tein ennenkuin nollakorot pompsahtivat korkojen noustessa ja niiden vihdoin vaikuttaessa omaan 6kk euriboriin sidottuun lainaan)
Tietysti järkevä henkilö sitten lyhentää sitä lainaa nopeammin TAI ainakin rakentaa puskuria (ennen sai verotuksesta helpotuksia ja oli myös negatiiviset korot mutta nuo ajat ovat enempi muisto nykyisin joten kun ajat muuttuvat on hyvä tarvittaessa pystyä tekemään suurempi lyhennys tms) mutta samalla hänellä on kuitenkin optio jos huonosti käy maksella vähän kerrallaan sitä lainaa vs jos ottaisi saman lainan lyhyellä ajalla tarkoituksella maksaa se esim. 5v pois vs 35v.
Yleensä pankki ei ota mitään extramaksuja siitä jos tekee kerralla suuremman lyhennyksen (niin itsekin tein ennenkuin nollakorot pompsahtivat korkojen noustessa ja niiden vihdoin vaikuttaessa omaan 6kk euriboriin sidottuun lainaan)
Juuri näin, pitkät lainat tarjoaa mahdollisuuksia ja joustoa fiksuille, eivät ne mikään "tyhmiä kusetetaan" juttu ole vaikka jotkut niin uskoo. Eikä tosiaan mikään pankki herkästi myönnä 35v lainaa kohteelle jonka ei usko olevan 35 vuotta käyttökunnossa. Ei niitä millekään saneerauskohteille myönnetä.
Jep ei pankit ole heti tarjoamassa kaikille yli 25v maksuaikaa.
En ihan ymmärrä ajatusta, että asuntolainassa katsotaan vain korkokuluja ja yritetään maksaa laina mahdollisimman pian pois. Omasta mielestä järkevä ihminen on lähtökohtaisesti säästeliäs ja sijoittaa, millä saa myös puskuria elämään. Sijoituksissa historiallinen vuosituotto on pyörinyt jossakin 7% tuntumassa, kun taas asuntolainoissa todellinen vuosikorko tällä hetkellä helposti alle 3%. Sijoituksissa voi nuorempana ottaa suurempaa riskiä ja tätä alkaa sitten pienentämään iän kasvaessa. Tietenkin isommat lainatkin on kiva olla viimeistään eläkkeelle siirryttäessä pääosin hoidettu etten ihan täysin Ruotsinkaan malliin lähtisi.
Mutta tässäkin asiassa vaikuttaa niin paljon sijainti. Helppohan se on maksaa kaksin joku 150-200k€ asunto pois 10-15 vuodessa. Pk-seudulla 400k€ rivari on vielä ihan normaali asunto ja näissä 20-25 v laina-aika ihan perusteltu mediaanituloa suurempaakin palkkaa nauttivalle.
Omassa lähipiirissä kauhistelevat yhteistä 350k€ asuntolainaa ja varmasti kauhistelu jatkui vielä suuremmin, kun itse poistui paikalta.
Aina maksimiajalle laina, ja lyhentää extraa oman kyvyn mukaan. Tässäkään ei kannata tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, vaan ennakkolyhennyksenä. Laina pienenee, ja pelivara oman talouden suhteen pysyy paremmin kuin ylimääräisillä lyhennyksillä
Muutos asuntolainojen enimmäisaikaan voi näkyä kuluttajan kukkarossa
Hallitus teki eilisessä puoliväliriihessään merkittävän päätöksen pidentää asuntolainojen enimmäisaikaa 30 vuodesta 35 vuoteen, mikä lisää kotitalouksien taloudellista liikkumavaraa ja mahdollisuuksia vaurastua. Esimerkkilaskelmamme mukaan päätös mahdollistaa asuntovelalliselle noin sata euroa...
Tuliko tämä nyt heti voimaan? Onko hajuakaan, voiko sijoitusasuntoihinkin yrittää?
Vai milloin tulee voimaan? 2026? Heti? Voisi laittaa pari neuvottelua liikkeelle, jos heti?
Täyden tietämättömyyden tuomalla varmuudella veikkaisin, että ensi vuoden alusta lähtien.Muutos asuntolainojen enimmäisaikaan voi näkyä kuluttajan kukkarossa
Hallitus teki eilisessä puoliväliriihessään merkittävän päätöksen pidentää asuntolainojen enimmäisaikaa 30 vuodesta 35 vuoteen, mikä lisää kotitalouksien taloudellista liikkumavaraa ja mahdollisuuksia vaurastua. Esimerkkilaskelmamme mukaan päätös mahdollistaa asuntovelalliselle noin sata euroa...www.nordea.com
Tuliko tämä nyt heti voimaan? Onko hajuakaan, voiko sijoitusasuntoihinkin yrittää?
Vai milloin tulee voimaan? 2026? Heti? Voisi laittaa pari neuvottelua liikkeelle, jos heti?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 353
Ongelma on siinä että suurin osa (myös minä) elää tietynlaisessa kuplassa. Siksi tulee todella usein (ainakin itselleni) yllätyksenä se miten "keskiverto Suomalainen" sijoittuu missäkin tai ajattelee asioita. Esim. faktoja:
- Alle 70% osaa sanoa paljonko heidän kotitaloudellaan on asuntolainaa ja joka kymmenes (!!!) ei tiedä lainkaan tai tietää vain hyvin karkealla tasolla kotitaloutensa asuntolainan suuruuden.
- Vain kolmannes tietää hyvin tarkasti oman taloutensa kuukausitulot. Joka viides (!!!!) Suomalainen ei tunne taloutensa tuloja ollenkaan tai vain hyvin karkealla tasolla.
- Maksuhäiriöiden määrä kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2024 kirjattiin lähes 2 miljoonaa maksuhäiriömerkintää. Vuoden lopulla vajaalla 370k oli maksuhäiriömerkintä, määrä kasvoi edellisvuodesta 18500 henkilöllä...
- Asuntovelallisten velkaongelmat selvässä kasvussa (toki vuoden 2024 uutinen mutta kuitenkin). Takuusäätiön Velkalinja- ja chat neuvonta: nyt joka neljäs asiakkaamme on asuntovelallinen kun vuosi sitten heitä oli vain joka kuudes.
Eli moni ajattelee hieman oudosti, ehkä se johtuu siitä että enää ei moni käsittele "oikeaa" rahaa vaan vinguttaa korttia tai tilaa netistä ja tietysti ottaa osarilla + "osta nyt ala maksamaan vasta X(X) viikon päästä. Varsinkin moni nuori, miksei vanhempikin on asenteella "heti kaikki mulle nyt" eikä kuten esim. itse olen tottunut elämään että ensin säästetään ja sitten ostetaan jotain mikä maksetaan suoraan (mielellään käteisellä). (Tämä nyt ei koske esim. asuntoa, mutta ns. yleistä elämistä)
Tiedän jopa työttömiä joilla on se uusin Omenapuhelin ja jotka kertovat miten "tää on tosi hyvä diili, vaan 50€/kk ja saan vielä 3 vuoden takuunkin".. ..sitten ei ehkä oikeasti sisäistetä että sitä 50€/kk maksetaan se seuraavat 3 vuotta mistä tulee 1800€...
Unohtamatta sitä että ennen muutettiin useammin. Se eka asunto oli monesti yksiö, sitten kaksio jne. Nyt suhteessa kohtuullisen nuoret pyrkivät hankkimaan suoraan jopa alle 25 vuotiaina sen kolmion ensimmäisen hieman pidemmän seurustelukumppaninsa kanssa miettien jo lapsia jne. Ei siinä jos homma toimii, mutta monesti yhdessä olon määrä mitataan viikoissa tai kuukausissa ei vuosissa. Siihen kun yhdistää puolen miljoonan + asuntolainan voi helposti tulla ongelmia.
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 6 081
No tämä palsta on omanlaisensa kupla monessakin mielessä:
- Palstalaisten keskiansiot ylittää keskimääräisen palkkatason
- Talous ja raha-aiheisissa ketjuissa taas pääasiassa liikkuvat niistä kiinnostuneet käyttäjät, joilla voi olettaa myös olevan huomattavasti tavanomaista kaduntallaajaa paremmat taloustaidot
- Vaikka tasan puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä niin varmasti täällä palstalla höpisevillä on tuokin asia ns paremmassa tolassa, ensinnäkin luku ja kirjoitustaidon vaatimustaso pudottaa jo osan tiktokin seuraajiksi.
Nuo laittamasi linkit vain allekirjoittavat sitä, miten pirun vähän iso osa kansalaisista ei hallitse oman taloutensa hoitamista ja yksinkertaisintakaan logiikkaa että ei saa syödä enempää kuin tienaa
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 765
Eikös noi yli 30v asuntolainat kielletty vasta 2023 ja sitä ennen esim. Nordea tarjosi 35 lainoja ihan normaalisti. Muilla pankeilla ei tainnut olla ihan suoraan lainalaskureissa mukana mutta ilmeisesti niiltäkin sai kysymällä. Ettei tämä nyt mikään hirveän uusi tai erilainen tilanne taida olla?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 353
Niin no, S-Pankissahan oli esim. "ikuinen" 45v laina mitä esiteltiin 2016 ja sai kohuakin aikaan...
En kiellosta tiedä milloin on tullut vai onko ollut pankkien harkinnassa, mutta ainakin oma 2021 otettu laina on juurikin 35v ja 95% ilman mitään lisävakuuksia.
Hieman eilen uutista ihmettelin kanssa, että mikä uusi juttu tuo nyt muka on.
- Liittynyt
- 10.09.2024
- Viestejä
- 621
Mitä mieltä tilanteesta, jossa on tehty kirjallinen sopimus kiinteistön kaupasta, mutta ennen kuin kiinteistö on luovutettu, myyjä peruu kaupat? Ostajana olivat sukulaiset ja myyjänä toimi kuolinpesää edustanut yksityishenkilö. Kauppojen perumisen syy johtuu siitä, ettei myyjällä ollut oikeutta myydä kuolinpesän omaisuutta, ja kuolinpesä on ilmeisesti riitainen. Kauppakirjassa ei ollut sovittu kirjallisesti mitään selkeää korvausta kauppojen peruuntumisesta. Pankkilainaa ei tarvittu kauppoja varten.
No periaatteeessa jos ostajat voivat osoittaa, että ovat kärsineet vahinkoa (esimerkiksi tehneet muita toimenpiteitä sopimuksen perusteella, josta tulee kustannuksia) niin he voivat vaatia vahingonkorvausta myyjältä. Ja tietenkin mahdolliset käsirahat yms. suoritukse tulee palauttaa.
- Liittynyt
- 10.09.2024
- Viestejä
- 621
Myyjälle ei ole maksuhaluja, koska kaupoissa on tapahtunut muotovirhe tai jotain sen sellaista. Rahat ehtivät myös vaihtaa omistajaa noin 60 kilojuuroa, ja näiden palautuksesta saanee myös tapella.
EDIT: Minä epäilen koijausta, jossa myyjä on puijannut kiinteistön kauppahinnan omalle tililleen, ja käyttänyt velkojensa maksuun, eikä ole luonnollisesti maksukykyä palauttaa kauppasummaa tai maksaa edes korvauksia peruuntuneista kaupoista. Myyjän kaikkia selityksiä en ole nähnyt mutta aika törkeältä toiminnalta tuo kuulostaa, jos edes kiinteistön myynnistä ei ollut yksimielisyyttä kuolinpesän kesken.
Viimeksi muokattu:
No tietty jos tyyppi on varaton ja rahat tuhlattu niin vaikea niitä on saada takaisin. Mikäli kauppasumma ei palaudu ostajille suht välittömästi niin ostajina hakisin käräjäoikeudesta velkomustuomion ja laittaisin ulosottoon. Sen verran pieni kustannus suhteessa takaisin haettavaan määrään.
Vahingonkorvauksesta voi sitten lähteä käräjöimään jos on muuta haittaa ollut niin paljon, että se kannattaa.
Vahingonkorvauksesta voi sitten lähteä käräjöimään jos on muuta haittaa ollut niin paljon, että se kannattaa.
- Liittynyt
- 27.04.2019
- Viestejä
- 198
Mites kannattaako nykypäivänä ottaa asuntolaina ASP-lainana vai normi asuntolainana? Merkittävimmät erot lienee että ASP-lainaan saa valtion korkotuen ja että ASP-lainan maksimiaika taitaa olla 25 vuotta (ja normaalin asuntolainan 30-35 vuotta).
Lisäksi mitenköhän ASP-lainan kilpailutus käytännössä menee? Otanko vaan nykyiseltä ASP-pankilta lainalupauksen tms. ja sitten soittelen/viestittelen muihin pankkeihin että milläs summalla he olisivat valmiita samanlaista ASP-lainaa antamaan? Vai pitäisikö laina ensin nostaa omasta pankista (ja ostaa asunto) ja sitten vasta alkaa kilpailuttamaan jälkikäteen?
Lisäksi mitenköhän ASP-lainan kilpailutus käytännössä menee? Otanko vaan nykyiseltä ASP-pankilta lainalupauksen tms. ja sitten soittelen/viestittelen muihin pankkeihin että milläs summalla he olisivat valmiita samanlaista ASP-lainaa antamaan? Vai pitäisikö laina ensin nostaa omasta pankista (ja ostaa asunto) ja sitten vasta alkaa kilpailuttamaan jälkikäteen?
- Liittynyt
- 10.09.2024
- Viestejä
- 621
Voiko asian katsoa myös petoksena tai törkeänä petoksena, jolloin asia etenisi rikostutkinnan kautta oikeuteen?
Vahingonkorvauksia on tarkoitus hakea. Tilanne oli edennyt jo niin pitkälle, että huonekaluja oltiin suunnilleen kantamassa sisään, kunnes ilmoitettiin ettei heillä ole mitään asiaa kiinteistölle, ja kaupat on mitätöity. Ostaja joutuu etsimään myös toisen kiinteistön, jonka ostaminen on hankalaa, koska rahat ovat myyjällä kiinni.
Jos sulla ASP-lainan ehdot jo täyttyy, niin mikään ei estä kilpailuttamasta ASP-lainaa tai tavallista lainaa rinnakkain. Aspissa on jotkut kulut lainanottohetkellä edullisempia kuin tavallisessa lainassa. Lisäksi saa tosiaan valtiontakauksenkin johonkin x summaan asti. Pariskunnalla on mahdollisuus saada asp-lainaa 50% korotettuna (ellei ehdot taas ole jossain välissä muuttuneet). Lisäksi siinä on se 3,8 % ylittävä "korkosuojaus", joka vastikään oli oikeassa käytössä, vaikka joku saattoi joskus epäilläkin sen hyödyllisyyttä.
Joka tapauksessa jos asunnon hinta ylittää asp-lainan maksimimäärän, niin joudut joka tapauksessa ottamaan kaksi eri lainaa: aspin ja tavallisen. Käytännössä tuo kuitenkin onnistuu samalla ja ehdot, hinnat ja marginaalit molemmissa pitkälti samat.
Varmaankin. Alkuperäisestä viestistä sai käsityksen että tyyppi olisi ollut kuolinpesän asioita oikeastikin hoitava ja toiminut hyvässä uskossa, mutta ylittänyt vaan toimivaltuutensa. Myöhempien kirjoitusten perusteella kyseessä voi olla ehkä ihan vaan perinteinen huijaus.
Näin juuri. En keksi mitään negatiivistä syytä miksei ASP-lainaa nostaisi jos ehdot täyttyy.
Ihan normaaliin tapaan asuntolaina kannattaa/pitää kilpailuttaa ja tarvittaessa ASP-lainan lisänä otetaan normaali asuntolaina ylittävälle summalle. Eli pankki tekee puolestasi kaiken ja ainoastaan sun pitää kertoa, että sulla on ASP-tili olemassa.
OP:lla tuosta ylimääräisestä lainasta tulee vain 2,5e/kk lisäkulu. Lainan järjestelypalkkioihin se ei vaikuttanut mitenkään (meidän tapauksessa yhteensä 1000e kolmelle lainalle). Samat ehdot kaikissa lainoilla ja marginaali, mikä ei kovin korkea ollut. Meillä ainut negatiivinen asia tuo mahdollinen ylimääräinen 2,5e/kk hoitokulu, mutta maksan sitten vaikka sen lainan nopeammin pois.
Saiko lisäkoron vaikka olisi ottanut normaalin asuntolainan? Korot (vuosittaiset 1+4 %) verovapaana on kuitenkin ihan kiva lisä jos alkujaan ruvennut ASP-säästämään. Nykyisin varainsiirtoveroheikennyksin joutuisi tarkemmin pohtimaan osakesijoituksen kesken, mutta tällä kertaa poliittinen riski toteutui osin omaksi tappioksi.
Viimeksi muokattu:
eGe
wat
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 369
ASP-lainassa selkeitä miinuksia on lyhennysvapaiden puute, isomman omarahoitusosuuden vaatimus ja rajatumpi maksimilaina-aika. Se korkosuojakaan ei mikään kummoinen ole käytännössä ellei korot nyt lähtisi johonkin kymmeniin prosentteihin. Me ainakin päädyttiin pari vuotta sitten skippaamaan ASP vaikka tilit ja säästöt olikin olemassa ja otettiin suoraan ihan normaali asuntolaina.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 192
@Bigfoot007 Eikö tuo nyt ole täysin selvä rikosilmoituksen paikka, eihän tuossa normaalien vilpittömästi toimineiden ihmisten kesken olisi mitään epäselvyyksiä rahojen palauttamisessa.
Kiinteistökaupassa pitää aina olla virallinen kaupanvahvistaja myös, tosin tuon voi nykyään hoitaa sähköisesti myös. Mites rasitustodistus, miltä siellä näytti se omistajalistaus?
Kiinteistökaupassa pitää aina olla virallinen kaupanvahvistaja myös, tosin tuon voi nykyään hoitaa sähköisesti myös. Mites rasitustodistus, miltä siellä näytti se omistajalistaus?
- Liittynyt
- 17.05.2024
- Viestejä
- 92
ASP:sta samaa mieltä, että kannattaa mieluummin ottaa ASP-laina kuin normaali, jos siitä ei aiheudu haittaa.
Jos ja kun lainasumma on suurempi kuin ASP:n maksimimäärä, niin joutuu ottamaan tuon lisälainan, jolla on tavalliset ehdot. Itsellä se on nyt maksettu pois ja varsinainen ASP-lainakin on muuttunut tavalliseksi, kun tuli 10 vuotta täyteen (jolloin korkosuojaus poistuu, ja muutin sen sitten tavalliseksi jotta sain laitettua lyhennykset tauolle ym). Mutta mitään vaikeata näissä ei ole asiakkaan eikä pankin kannalta.
Jos on mielessä lyhennysvapaat tai niiden takia pohtii ettei halua ASP:tä ottaa, niin pankilta voi piruuttaan kysyä, että mitä jos ASP-lainan ottaisi maksimia pienempänä, ja jättäisi lisälainan isommaksi (jolloin sitä voi lyhennellä tai laittaa tauolle vapaammin). Jos sitten korot taas nousevat, niin on ainakin osa koko lainasettiä korkosuojattu halvalla. En kyllä tiedä onko tällainen mahdollista, ja pankeilla on välillä ASP-asiat ihan solmussa, mutta jos vaihtoehtona on jättää ASP kokonaan pois, niin kävisin tämänkin vaihtoehdon läpi. ASP:n 4% lisäkorko alkaa taas olla myös kiva, jos on aikaa säästää (ja nykyään kaiketi kaikki pankit tarjoavat tuota 4%). Nykyisellä kvartaalisysteemillä riittää tuurilla jopa n. 7 kk talletusaika, eli jos nyt aloittaa säästämisen niin lainan voi käytännössä nostaa tammikuussa 2026. näin lyhyellä jää lisäkorko vähän pieneksi, mutta kaikki kotiinpäin.
Enivei kymmenen vuotta tässä Trumpin orkestroimassa maailmassa on pitkä aika ja korot voivat taas nousta yllättäen nopeasti. Vasta vajaa vuosi sitten tuo 3,8%:n korkoraja paukkui rikki.
Jos ja kun lainasumma on suurempi kuin ASP:n maksimimäärä, niin joutuu ottamaan tuon lisälainan, jolla on tavalliset ehdot. Itsellä se on nyt maksettu pois ja varsinainen ASP-lainakin on muuttunut tavalliseksi, kun tuli 10 vuotta täyteen (jolloin korkosuojaus poistuu, ja muutin sen sitten tavalliseksi jotta sain laitettua lyhennykset tauolle ym). Mutta mitään vaikeata näissä ei ole asiakkaan eikä pankin kannalta.
Jos on mielessä lyhennysvapaat tai niiden takia pohtii ettei halua ASP:tä ottaa, niin pankilta voi piruuttaan kysyä, että mitä jos ASP-lainan ottaisi maksimia pienempänä, ja jättäisi lisälainan isommaksi (jolloin sitä voi lyhennellä tai laittaa tauolle vapaammin). Jos sitten korot taas nousevat, niin on ainakin osa koko lainasettiä korkosuojattu halvalla. En kyllä tiedä onko tällainen mahdollista, ja pankeilla on välillä ASP-asiat ihan solmussa, mutta jos vaihtoehtona on jättää ASP kokonaan pois, niin kävisin tämänkin vaihtoehdon läpi. ASP:n 4% lisäkorko alkaa taas olla myös kiva, jos on aikaa säästää (ja nykyään kaiketi kaikki pankit tarjoavat tuota 4%). Nykyisellä kvartaalisysteemillä riittää tuurilla jopa n. 7 kk talletusaika, eli jos nyt aloittaa säästämisen niin lainan voi käytännössä nostaa tammikuussa 2026. näin lyhyellä jää lisäkorko vähän pieneksi, mutta kaikki kotiinpäin.
Enivei kymmenen vuotta tässä Trumpin orkestroimassa maailmassa on pitkä aika ja korot voivat taas nousta yllättäen nopeasti. Vasta vajaa vuosi sitten tuo 3,8%:n korkoraja paukkui rikki.
Kyllä sitä lyhennysvapaata saa, mutta se tietysti toteutetaan sitten niin, että lainan maksimiaika on jotain vähemmän kuin 25v. Esim. itse otin tuon rakennuslainana ja ensimmäinen vuosi oli lyhennysvapaa.
Korkosuojaus näkyi ihan oikeana rahana ja säästönä, meillä tuo lainan nostaminen osui vieläpä varmaan siihen kalleimpaan kohtaan, eli syyskuuhun 2023. Kymmenien prosenttien korkoja on turha miettiä, on koko maa siinä vaiheessa konkassa.
Itselle tuo omarahoitusosuus ei ollut mikään ongelma. Vaikka rakennettiin uusi OKT, niin loppupeleissä kaikkien hankintojen jälkeen laskeskelin, että talon kokonaishinnasta n. 30 % oli jo kokonaan omaa. Pankille taidettiin esittää n. 20 % omarahoitusosuutta lainanottohetkellä. Kumuloituva korkokustannus pitkällä aikavälillä on joka tapauksessa melkoinen ja ainakin itse mieluummin otan vähemmän lainaa ja maksan sen nopeammin pois, kun maksan ulkopuoliselle.
- Liittynyt
- 10.09.2024
- Viestejä
- 621
Moi, kaikki dokumentit piti olla kunnossa ja kauppakirjat kirjoitettiin ostajan pankissa, vaikka asuntolainaa ei tarvittu. Dokumentteihin kuului kuolinpesän osakasluettelo ja valtakirjat, joiden kaikkien piti olla kunnossa. Minä epäilen huijausta, mutta ostaja uskoo asioiden järjestyvän, ja rahojen palautuvan korkojen kera.
eGe
wat
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 369
Joo niinpä näkyy, ilmeisesti tuossa ASPissa olennaisinta on tuo max. 25v laina-aika nyt kun kurkkasin. Pari vuotta sitten tuo kyllä markkinoitiin sen verran jyrkkänä "EI" vaihtoehtona useamman pankin tiimoilta meille, että onkohan tuota mahdettu lieventää sen jälkeen? Eli joo, Nordean prujussa lausutaan ainakin, että "max. kaksi vuotta ja kokonaisuudessaan max. 25v laina-aika" eli lähtökohtaisesti pitäisi siis olla 23v takaisinmaksuaika.
Varmasti se korkosuojaus näkyi oikeana rahana ja säästönä, mutta kuinka paljon noin isossa kuvassa? Sehän ei ole mikään korkokaton tyyppinen suojaus missä et maksaisi enää senttiäkään enempää korkoa tuon 3.8% jälkeen vaan valtio astuu kehiin 70% osaan korkoa tuon ylittävältä osalta. Korkojen nousu siis vaikuttaa kohoavina kustannuksina joka tapauksessa tuon rajan yli mentäessä mutta tietysti vähemmän kuin tavallisessa lainassa. Lisäksi tuo ASPin korkotuki on voimassa "vain" ensimmäiset kymmenen vuotta, jos sillä on jotain merkitystä. Äkkiseltään päissään laskeskeltuna 200ke lainassa 4.8% kokonaiskorolla tuossa säästäisi 1400e vuodessa (=erotus siitä maksatko täyden 4.8% vai vain 4.1%). Onko se niin paljoa että sille laskisi arvoa lienee täysin yksilöllistä jälleen. Kuten todettua, korkojen täytyisi nousta todella paljon jotta tuolla olisi ihan oikeasti suuresti merkitystä suhteessa kaikkiin asumiskustannuksiin yhteensä.
Omarahoitusosuus on sitten ihan henkilökohtainen juttu mutta aika harvassa mahtaa olla 30% käsirahalla ensiasuntoa ostamassa olevat kotitaloudet. Ja oma asiansa on myös se, että onko mitään järkeä sitoa niin isoa summaa seiniin ihan oman talouden riskinhallinnan kannalta mutta sekin on sitten ihan henkilökohtainen asia itse kullekin. Mutta viitaten tuohon korkosuojaankin niin itse ainakin laitoin tavalliseen lainaan vähemmän omaa rahaa kiinni, maksuajan pitkäksi ja loput rahat ovat hillottuna muualla. Arjen kassavirta säilyy maltillisempana, säästöjä kertyy fiksummin muualle kuin vaikeasti likvidoitaviin seiniin ja homma rokkaa. Itse en ainakaan nuku yhtään sen paremmin, jos kämppä olisi maksettuna pois 57v vs. 60v ikäisenä näin esimerkinomaisesti.
Sitten vielä yksi juttu ASPissa on se, että ASP-lainalla ostettua asuntoa ei saa vuokrata eteenpäin (pl. spesiaalitilanteet) vaan laina täytyy konvertoida tuolloin sijoituslainaksi. Tavallisen asuntolainan kanssa tämäkään ei ole aivan niin kankeaa. Jos siis on edes etäisesti harkinnassa jättää ensiasunto sijoitusasunnoksi, ei ASP ole pitkässä juoksussa kovinkaan hyvä vaihtoehto.
Oma ASP meni samoilla ehdoilla sijoituslainaksi. Ei ollut ongelma.
Juuri vappuna tulleessa hallituksen esityksessä ASP-lainan lyhennysvapaa ollaan korottamassa 2 -> 4 vuotta. Max 25v laina-aika pysyy vissiin kuitenkin samana. ASP-lainan voi kuitenkin muuttaa normaaliksi asuntolainaksi, joten ehkä pankki voi tuossa joustaa.
Ei ole ihan näin mustavalkoista mikä on sopiva käsiraha. 30% on toki paljon ja epätyypillinen.
Meidän tapauksessa itseni ASP-lainan avulla maksama päälle 11% käsiraha mahdollisesti vapautti jotenkin avopuolison noin 2000e maksavasta lisävakuudesta. Eli vaikka hänellä oli noin 5% käsirahaa omaan normaaliin asuntolainaansa niin lainavakuudet OP:lla ei alkujaan riittäneet, mutta jollakin pankin järjestelyllä mun ASP-laina ja aavistuksen isompi käsiraha saattoi auttaa tässä. En ruvennut pankilta kyselemään minkä takia se yhtäkkiä poistui ehdoista, mutta mulle tuli pyyntö suurentaa omaa käsirahaa parilla tonnilla ja siihen suostuessa puolison lainatarjouksesta poistui vaatimus erillisestä ostettavasta lisävakuudesta.
Laina-aika on osittain myös riippuvainen riskinsietokyvystä. Historiallinen tuotto osakemarkkinoilla ei ole tae seuraavalle 20-25 vuodelle. Itse koen tuon 25 vuoden ihan sopivana, mutta en lyhyempääkään olisi ottanut. Itse olen hieman nössö pörssissä, joten en ole muutenkaan ollut viimeisen 5 vuoden aikana täysin 100% osakepainolla. Riskejä tullut ja mennyt ilman, että ammattilaisetkaan osaisi niitä ennustaa. Siitä syystä enemmänkin ollut ongelmaa kasvavan käteiskassan kanssa, vaikka NN:n kk-säästö rullaa jatkuvasti itselle merkittävällä summalla. ASP-tili oli siinä mielessä helppo paikka ylimääräiselle rahalle, joten sieltä tullut lähes 3500 euron veroton ja riskitön korkotuotto oli ihan ok. Helppohan sitä jälkeenpäin aina todeta, että olisi pitänyt olla 100% painolla bitcoinissa tai eräissä hypeosakkeissa...
Hydraulic press channelin Lauri on tehnyt muuten aiheesta videon missä verrataan 25 ja 30 vuoden laina-ajalla kertyvää nettovarallisuutta jos säästyneet rahat sijoittaa. Pitkä video, mutta videon kuvauksessa on saatavilla sama taulukko.
Tyhmä? kysymys valinnaisesta vuokratontista:
Kerrostalossa on valinnainen vuokratontti, jonka lunastushinta katselemani asunnon kohdalla olisi rapiat 30 000€. Vaihtoehtoisesti voi maksaa tontinvuokravastiketta 130€ kuukaudessa. Asunnon esitteessä sanotaan näin:
"Vuokravastikkeen maksaminen lyhentää tontin osuuden lunastushintaa siitä päivästä lukien ja sitä mukaa, kun vuokralainen on maksanut kunkin määräosan lunastushinnan vuokranantajalle. Ostaja maksaa kulloinkin lunastuksesta aiheutuvan varainsiirtoveroseuraamuksen, kaupanvahvistajan palkkion, lainhuudon hankkimisesta aiheutuvat kustannukset sekä muut omat lunastuksesta aiheutuvat kustannukset."
Tarkoittaako tämä oikeasti sitä, että vuokratontin lunastushinta pienenee sitä mukaa, mitä pidempään 130€/kk vuokravastiketta maksaa - vai jotain ihan muuta?
Kerrostalossa on valinnainen vuokratontti, jonka lunastushinta katselemani asunnon kohdalla olisi rapiat 30 000€. Vaihtoehtoisesti voi maksaa tontinvuokravastiketta 130€ kuukaudessa. Asunnon esitteessä sanotaan näin:
"Vuokravastikkeen maksaminen lyhentää tontin osuuden lunastushintaa siitä päivästä lukien ja sitä mukaa, kun vuokralainen on maksanut kunkin määräosan lunastushinnan vuokranantajalle. Ostaja maksaa kulloinkin lunastuksesta aiheutuvan varainsiirtoveroseuraamuksen, kaupanvahvistajan palkkion, lainhuudon hankkimisesta aiheutuvat kustannukset sekä muut omat lunastuksesta aiheutuvat kustannukset."
Tarkoittaako tämä oikeasti sitä, että vuokratontin lunastushinta pienenee sitä mukaa, mitä pidempään 130€/kk vuokravastiketta maksaa - vai jotain ihan muuta?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 353
Tässä jotain aiheesta:
"
Tontin lunastaminen omaksi on mahdollista, mikäli kyseessä on valinnainen vuokratontti. Tällöin osakkeenomistaja voi lunastaa tonttiosuuden omakseen tietyin ehdoin. Lunastusehtoihin on useimmiten kirjattu, milloin ja mihin hintaan lunastaminen on mahdollista. Toisinaan lunastaminen on mahdollista vain, jos koko yhtiö lunastaa tontin kerralla, mutta tietyissä tapauksissa osakas voi lunastaa oman osuutensa. Usein tonttiosuuden voi lunastaa vain tiettyinä ajankohtina, esimerkiksi rakennuksen valmistumisen yhteydessä ja sen jälkeen kerran vuodessa. Tontin lunastus käsitellään tyypillisesti taloyhtiön yhtiökokouksessa.
Tontin lunastamisen taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttavat luonnollisesti muun muassa tonttivuokran suuruus ja tontin lunastushinta. Kun tontti on lunastettu omaksi ja sitä vastaan otettu laina on lyhennetty pois, kuukausittaiset kustannukset ovat tonttivastikkeen verran pienemmät. Jo maksetut tonttivuokravastikkeet eivät pienennä tontin lunastushintaa.
"
+
"
Vuokrasopimuksen ehdot määräävät sen, mitä tapahtuu, kun tontin vuokrasopimus päättyy ja osaa tonttiosuuksista ei ole lunastettu.
Tontin vuokrasopimuksen päättyessä
vuokrasopimusta voidaan jatkaa tai
taloyhtiöllä on mahdollisuus lunastaa loput lunastamattomat tonttiosuudet tai
osakkaalla voi olla velvollisuus lunastaa osuutensa tonttiin.
"
Tosin tämä kohta ihmetyttää itseäni:
"
Kun taloyhtiö sijaitsee ns. valinnaisella vuokratontilla, osakkeenomistaja voi toimia kahdella eri tavalla. Hän voi
Tämän jälkeen taloyhtiö ostaa tontin omistajalta lunastusta vastaavan määräosan tontista. Samalla osakkeenomistaja vapautuu maksamasta taloyhtiölle tontinvuokravastiketta.
Tonttiosuuden voi maksaa kohteen valmistumisen yhteydessä tai erikseen määriteltyinä ajankohtina kohteen valmistumisen jälkeen. Joissakin tilanteissa osakkeenomistajalla voi olla mahdollisuus lunastaa tontinosa vain osittain.
Osakkeenomistajan ei tarvitse antaa varainsiirtoveroilmoitusta tai maksaa veroa
Tontinosan lunastaminen on vapaaehtoista eikä asunto-osakkeiden ostamiseen liity velvollisuutta maksaa tontinosan lunastamisesta. Lisäksi tyypillistä on, että asunto-osakkeiden myyjä ja vuokratontin omistaja ovat eri tahoja eikä osakkeenomistajan maksama lunastushinta tule asunto-osakkeiden myyjän hyväksi.
Kun osakkeenomistaja edellä kuvatussa tilanteessa lunastaa asunto-osakkeisiinsa kohdistuvan osuuden tontista, osakkeenomistajan ei tarvitse tehdä varainsiirtoveroilmoitusta eikä maksaa varainsiirtoveroa. Merkitystä ei ole sillä, tapahtuuko tontinosan lunastus kohteen valmistumishetkellä vai myöhemmin.
Taloyhtiö antaa varainsiirtoveroilmoituksen ja maksaa veron
Tontin määräosan omistukseensa hankkineen taloyhtiön on annettava Verohallinnolle varainsiirtoveroilmoitus, maksettava varainsiirtovero ja haettava määräosalle lainhuuto Maanmittauslaitokselta.
Taloyhtiö usein veloittaa osakkeenomistajalta lunastettavasta tonttiosuudesta aiheutuvan varainsiirtoveron määrän osana lunastushintaa. On huomattava, että osakkeenomistajan kannalta tässä ei ole kyse varainsiirtoveron maksamisesta, vaan tontinosan lunastushinnan suorittamisesta.
"
Otaksun että tuossa maksetaan lunastunhinnan suorittamisesta eikä varainsiirtoveroa suoraan...
"
Tontin lunastaminen omaksi on mahdollista, mikäli kyseessä on valinnainen vuokratontti. Tällöin osakkeenomistaja voi lunastaa tonttiosuuden omakseen tietyin ehdoin. Lunastusehtoihin on useimmiten kirjattu, milloin ja mihin hintaan lunastaminen on mahdollista. Toisinaan lunastaminen on mahdollista vain, jos koko yhtiö lunastaa tontin kerralla, mutta tietyissä tapauksissa osakas voi lunastaa oman osuutensa. Usein tonttiosuuden voi lunastaa vain tiettyinä ajankohtina, esimerkiksi rakennuksen valmistumisen yhteydessä ja sen jälkeen kerran vuodessa. Tontin lunastus käsitellään tyypillisesti taloyhtiön yhtiökokouksessa.
Tontin lunastamisen taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttavat luonnollisesti muun muassa tonttivuokran suuruus ja tontin lunastushinta. Kun tontti on lunastettu omaksi ja sitä vastaan otettu laina on lyhennetty pois, kuukausittaiset kustannukset ovat tonttivastikkeen verran pienemmät. Jo maksetut tonttivuokravastikkeet eivät pienennä tontin lunastushintaa.
"
+
"
Vuokrasopimuksen ehdot määräävät sen, mitä tapahtuu, kun tontin vuokrasopimus päättyy ja osaa tonttiosuuksista ei ole lunastettu.
Tontin vuokrasopimuksen päättyessä
vuokrasopimusta voidaan jatkaa tai
taloyhtiöllä on mahdollisuus lunastaa loput lunastamattomat tonttiosuudet tai
osakkaalla voi olla velvollisuus lunastaa osuutensa tonttiin.
"
Tosin tämä kohta ihmetyttää itseäni:
Koska:
"
Kun taloyhtiö sijaitsee ns. valinnaisella vuokratontilla, osakkeenomistaja voi toimia kahdella eri tavalla. Hän voi
- maksaa yhtiölle erillistä tontinvuokravastiketta kuukausittain
- maksaa omiin osakkeisiinsa kohdistuvan osuuden vuokratontista.
Tämän jälkeen taloyhtiö ostaa tontin omistajalta lunastusta vastaavan määräosan tontista. Samalla osakkeenomistaja vapautuu maksamasta taloyhtiölle tontinvuokravastiketta.
Tonttiosuuden voi maksaa kohteen valmistumisen yhteydessä tai erikseen määriteltyinä ajankohtina kohteen valmistumisen jälkeen. Joissakin tilanteissa osakkeenomistajalla voi olla mahdollisuus lunastaa tontinosa vain osittain.
Osakkeenomistajan ei tarvitse antaa varainsiirtoveroilmoitusta tai maksaa veroa
Tontinosan lunastaminen on vapaaehtoista eikä asunto-osakkeiden ostamiseen liity velvollisuutta maksaa tontinosan lunastamisesta. Lisäksi tyypillistä on, että asunto-osakkeiden myyjä ja vuokratontin omistaja ovat eri tahoja eikä osakkeenomistajan maksama lunastushinta tule asunto-osakkeiden myyjän hyväksi.
Kun osakkeenomistaja edellä kuvatussa tilanteessa lunastaa asunto-osakkeisiinsa kohdistuvan osuuden tontista, osakkeenomistajan ei tarvitse tehdä varainsiirtoveroilmoitusta eikä maksaa varainsiirtoveroa. Merkitystä ei ole sillä, tapahtuuko tontinosan lunastus kohteen valmistumishetkellä vai myöhemmin.
Taloyhtiö antaa varainsiirtoveroilmoituksen ja maksaa veron
Tontin määräosan omistukseensa hankkineen taloyhtiön on annettava Verohallinnolle varainsiirtoveroilmoitus, maksettava varainsiirtovero ja haettava määräosalle lainhuuto Maanmittauslaitokselta.
Taloyhtiö usein veloittaa osakkeenomistajalta lunastettavasta tonttiosuudesta aiheutuvan varainsiirtoveron määrän osana lunastushintaa. On huomattava, että osakkeenomistajan kannalta tässä ei ole kyse varainsiirtoveron maksamisesta, vaan tontinosan lunastushinnan suorittamisesta.
"
Otaksun että tuossa maksetaan lunastunhinnan suorittamisesta eikä varainsiirtoveroa suoraan...
- Liittynyt
- 17.05.2024
- Viestejä
- 92
Tuo kuulostaa erittäin huonosti muotoillulta kappaleelta. Olen seurannut pääkaupunkiseudun asuntoja (uusia ja vanhoja) aika kauan, eikä ole tullut vastaan tuollaista muotoilua, että voisi mitenkään käsittää että tontinvuokravastikkeen maksaminen muuttaisi tonttiosuuden lunastushintaa. Erikoisin säätö viime vuosilta on ollut 10 vuoden kiinteä korko ja jonkinlainen osaomistusviritelmä Suurpellossa. (Toki ehkä jotain on mennyt ohi silmien, ei siinä mitään - mutta isoilla rakennusliikkeillä on aika lailla samanlaiset ehdot vuokratonteissa kaikilla.)
Lujatalolla on monissa uusissa kohteissa Espoossa tavallisesta poikkeava vuokratontti, jossa taloyhtiö on valmiiksi lunastanut 70% tontista, ja 30% jää osakkaille vuokratonttiperiaatteella. Pidän sitä ihan hyvänä kehityskulkuna, ja vaikka yleisesti välttäisin vuokratontteja, niin tuo järjestely pääsee jo lähellä harkintaa.
Enivei, suosittelisin kiltisti kysymään asiaa myyjältä. Sieltä sen tiedon saa varmimmin, koska tuollaisella muotoilulla ainakin itse suhtautuisin hyvin epäillen. Onkohan myyjä joku pieni rakennuttaja ei-kasvukeskuksessa... Todennäköisesti siellä myyjän päässä on joku mokannut tai ei ole itse ymmärtänyt miten vuokratontti ja sen lunastaminen toimii.
Ihannemaailmassa tuo tietenkin toimisi juuri noin, mutta oikeasti nuo vuokratonttien lunastushinnat tuppaavat nousemaan ajan kuluessa (mitä lie indeksiä käyttävät hintaa nostaakseen) eikä vastikkeen maksaminen siihen vaikuta mitään. En tiedä miten nuo vuokratontin vastikkeet yleensä lasketaan, mutta mutuilisin että siellä on joku asettanut tuottotavoitteen 4-5% ja vastike kattaa sen. (100 000 euron lunastushinta x 0,05 = 5000 euroa, eli 417 euroa kuussa kuukausittain, näin esimerkkinä kuulostaa oikeansuuntaiselta pk-seudulla. Ja tuohon 30 000 euron lunastushintaan tällä logiikalla tulee 125 euroa kuukaudessa, joten uskoisin entistä vahvemmin että tuo muotoilu on virheellinen.) Jos joku tietää tarkemmin niin olisi kiva kuulla. Sijoitusrahastojen raporteistahan noita voisi saada selville.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 2 547
Ottamatta kantaa muotoiluseikkoihin niin meillä oli taloyhtiössä tuommoinen järjestely. Taloyhtiölainalla vuokratontin lunastus ja sitten ne joilla vuokraosuus oli jäljellä maksoivat tuota vuokravastiketta. Jokainen maksettu erä pienensi "lunastushintaa".
- Liittynyt
- 27.04.2019
- Viestejä
- 198
Tuli vastaan myynti-ilmoituksessa että taloyhtiö on päättänyt siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön ja aurinkopaneleihin Helsingin Kontulassa. Mikä järki siinä on vai onko ollenkaaan? Luulisi että kaukolämpö on aika edullinen vaihtoehto pitkässäkin juoksussa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 822
Kaukolämmössä ei ole vaihtoehtoja. Toimittaja hinnoittelee ja käyttäjät vikisee. Maalämmössä voit valita mistä sähköt ostat ja paneelit teoriassa hieman auttaa. Nyky kaukolämmön hinnoilla on ilmeisesti ihan kiitettävän lyhyet takasinmaksut maalämpöön siirtymisessä.
- Liittynyt
- 09.11.2016
- Viestejä
- 1 385
Usein tuo vielä ajoittuu siihen että kaukolämmönvaihdin (tms) olisi muutenkin menossa uusiksi niin se kattaa jo osan maalämmön hinnasta.
Kaukolämpö on, ehkä vastoin yleistä luuloa, kallis lämmitysmuoto. Talvikaudella energia maksaa suoran sähkölämmityksen verran ja lisäksi saa maksella tuhteja kk-maksuja myös kesällä jolloin energiaa ei juuri mene.
Yleisesti joo, mutta alueellista vaihtelua on paljon ja jossain päin Suomea se on vieläkin ihan hyvä vaihtoehto. Mutta jonkun poliittisen/muun riskin toteutuessa hinnat saattaa pompata ties mihin.
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 7 153
Mielellään ne pitävät tätä mielikuvaa yllä, mutta todellisuudessa
Edit: muotoiltu kappaletta uudelleen koska luin taulukkoa alkujaan väärin
Energiateollisuus ry:n tammikuun tilastojen mukaan kaukolämmön energiakustannuksen keskiarvohinta tänä vuonna on 123,337 euroa/MWh omakotitalolle, 113,14 eur/MWh 15 asunnon taloyhtiölle ja 107.41 eur/MWh 80 asunnon taloyhtiölle.
Edit; kylläpäs näköjään sisältääkin
Koska kaukolämpö on kallista niin monet pienemmät ja suuremmat asiakkaat ovat lähteneet irtaantumaan siitä, ja sen takia taas monet yhtiöt on yrittäneet estää asiakkaita eroamasta järjestelmästä laittamalla siihen kovat maksut (tuhansia euroja jotta pääset eroon kaukolämmöstä), Erityisesti tässä on kunnostautunut Helen. Näistä eroamiskuluista vähän tuli sanomista niin on jouduttu ottamaan takaisinpäin, Helen esim. yritti laskuttaa omikotiasiakkailta 5400 euroa purkukuluja, mutta KKV ei ollut asiasta ihan samaa mieltä niin maksu kohtuullistettiin 1240 euroon. Taloyhtiöiltä sitten veloittavat edelleenkin enemmän maksujen liikkuessa jossain 2500-6000 euron välillä. Osa yhtiöistä ei veloita irtautumisesta kuluja lainkaan jolloin siirtyminen muihin lämmmitystapoihin on edullisempaa.
Viimeksi muokattu:
Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttaa moni seikka. Kohteesta riippuen, voi kaukolämpö olla ainoa vaihtoehto, jos esimerkiksi maalämmön vaatimia kaivoja ei voida toteuttaa. Lisäksi uudiskohteissa kaukolämpö on ainakin pientaloissa edullisempi hankintahinnaltaan kuin maalämpö. Tämän vuoksi osa saattaa päätyä siihen, vaikka pitkässä juoksussa se ei halvin olisikaan. Gryndaus kohteissa tämä on vielä yleisempää, koska rakentajaa kiinnostaa suurempi kate, jota maalämpö ei myynnillisestikään välttämättä riittävästi edistä.
- Liittynyt
- 16.10.2017
- Viestejä
- 232
Nämä Energiateollisuuden luvut sisältää kyllä perusmaksun, eikä pelkkää energiamaksua. Kaukolämmön hintatilasto - Energiateollisuus
Omalta osaltani se koko paketti on noin 130e / MWH talvikuukautena, joka on siis 13 snt/KWh. Mielestäni se ei ole järkyttävän kallis, mutta ei kyllä kovin halpakaan. Optimointimahdollisuudet ovat pienemmät (ainakin omalla laitteistolla..), mutta itse laitteisto on varma ja vakaa. Hinta tuppaa nousemaan melkein joka vuosi.
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 7 153
No öh, niinpä muuten näyttää sisältävän, hyvä korjaus, editoin postaukseen
Hankalaa tosiaan luotettavasti laske mitä milläkin metodilla lämmittäminen maksaa kun hommaa vielä sekoittamassa kaukolämmön puolella kausihinnoittelut ja sähkösopimuksissa erihintaiset määräaikaiset ja pörssisähköt, siirtofirmojen hintaeroista puhumattakaan. Vaikka hintakeskiarvo on mitä, niin lukemat voi muuttua paljonkin sen perusteella mitä hintaa maksat suurimman kulutuksen kausina. Ja sitten jo vertailee jotain ILPejä vielä niin niissäkin hyötysuhteet on etelässä ihan eri kuin pohjoisessa.
Yksi nyrkkisääntö kuitenkin taitaa olla että kaikki on kallista, hinnat nousee aina vaan ja asiakas maksaa
Uutiset
-
io-tech toivottaa rauhallista joulua 2025!
24.12.2025 13:34
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S25 FE
24.12.2025 01:18
-
Samsung julkaisi ensimmäisen aallon Odyssey 2026 -näyttömallistosta
23.12.2025 23:00
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 591.59 -ajurit näytönohjaimilleen
23.12.2025 18:30
-
Samsung julkaisi maailman ensimmäisen 2 nanometrin mobiilijärjestelmäpiirin: Exynos 2600
22.12.2025 21:09
