Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Siitoimenpeku]

Mulla oli myös jotain oikeaa vuotoa (kerrostalo). Asumishaittaa on, kun ei voi asua rempan aikana. Yhtiö vastasi korjauksesta ja vedeneristyksestä. Laatoitus täytyy itse maksaa. Riippuu pesuhuoneen neliöistä. Hinta oli hieman yli 2000€.

Voisi olla -3000€ luokkaa ja sitten on ihan uusi kylppäri myös.

Pitää toivoa että menisi samalla tavalla itsellekkin. Tuo 3000e kuulostaa todella maltilliselta alelta, pitää suhteuttaa se kokonaiskuluihin jahka ne selviävät.

 

[calm]

Sijoittajan kannalta ongelma on, että kysyntää on paljon vain marras-huhtikuulle kausityöläisten tarpeeseen ja vaikka vakituisiakin asukkaita olisi tulossa, niin uudisrakentamisen vuokratasoa ei olla valmiita maksamaan.

Nythän sieltä ainoasta tälle vuotta valmistuneesta rivitalokohteesta tuli eka asunto vuokrattavaksi. 650 €/kk 29 m² yksiö.

 

[Make]

Alkuvuodesta ajattelin kilpailuttaa asuntolainaa. Tällä hetkellä S-Pankista 3kk Euribor ja 0.5% marginaali. Lainaa jäljellä noin 100 tuhatta. Samalla kiinnostaisi mahdollisesti ottaa lainaa myös keittiöremonttiin. Saako remonttilainaa upotettua osaksi asuntolainaa? Luin netistä, että jos on joku perusparannus tyyliin sähköremontti, niin voi saada osana asuntolainaa mutta tämmöisiä pienempiä pintaremontteja ei saa. Onko asia näin vai onko joku saanut esim. keittiöremonttiin lainaa asuntolainan osana?

 

[Boulder]

Alkuvuodesta ajattelin kilpailuttaa asuntolainaa. Tällä hetkellä S-Pankista 3kk Euribor ja 0.5% marginaali. Lainaa jäljellä noin 100 tuhatta. Samalla kiinnostaisi mahdollisesti ottaa lainaa myös keittiöremonttiin. Saako remonttilainaa upotettua osaksi asuntolainaa? Luin netistä, että jos on joku perusparannus tyyliin sähköremontti, niin voi saada osana asuntolainaa mutta tämmöisiä pienempiä pintaremontteja ei saa. Onko asia näin vai onko joku saanut esim. keittiöremonttiin lainaa asuntolainan osana?

Jep, vain peruskorjauslaina saattaisi upota asuntolainan sisään ja muut remontit joka tapauksessa erillisiä omia lainojaan (ja korkeampi marginaali).

 

[munse]

Nyt kun Euriborit laskee vauhdilla, niin onko kukaan muuttanut maksua vastaan lainansa korontarkistuspäivää? Kyllähän tuosta jopa useamman satasen voisi maksaa ja silti melko nopeasti pääsisi omilleen.

 

[JaySon]

Nyt kun Euriborit laskee vauhdilla, niin onko kukaan muuttanut maksua vastaan lainansa korontarkistuspäivää? Kyllähän tuosta jopa useamman satasen voisi maksaa ja silti melko nopeasti pääsisi omilleen.

Meinaat melko varmuudella 12kk Euriboriin sidottuja lainoja? Aika monihan vaihteli noita 3kk aikajänteelle (myös itse) niin tuosta ei liene juuri hyötyä siinä tilanteessa ole.

 

[T. S]

Nyt kun Euriborit laskee vauhdilla, niin onko kukaan muuttanut maksua vastaan lainansa korontarkistuspäivää? Kyllähän tuosta jopa useamman satasen voisi maksaa ja silti melko nopeasti pääsisi omilleen.

Ei varmaan pysty muuttaa korontarkistuspäivää? Mutta itse vaihdoin maksua vastaan 12kk->3kk, niin sillä sai pelattua, pari kuukautta olisi ollut korontarkistukseen, joten ok diili. Olisi pitäny tajuta alkusyksystä jo yrittää vaihtaa. Ensimmäinen vuosi siis vasta menossa 25v reilu 150ke lainassa.

 

[IFLT_ITG]

Nyt kun Euriborit laskee vauhdilla, niin onko kukaan muuttanut maksua vastaan lainansa korontarkistuspäivää? Kyllähän tuosta jopa useamman satasen voisi maksaa ja silti melko nopeasti pääsisi omilleen.

ai noinkin voi tehdä? Itsellä asunto/tonttilainat 4 osassa, kaikissa eri euribori ja yhdessä tasalyhennys, muut taisi olla annuiteettia. Tasaa vähän heiluntaa.

 

[jonesky12345]

ai noinkin voi tehdä? Itsellä asunto/tonttilainat 4 osassa, kaikissa eri euribori ja yhdessä tasalyhennys, muut taisi olla annuiteettia. Tasaa vähän heiluntaa.

Korontarkistuspäivää et varsinaisesti voi muuttaa, ellet vaihda pankkia, mutta yleensä se lainalyhennyksen viitekoron vaihto onnistuu muutaman satasen maksusta.

 

[Mareuddi]

Itsellä korontarkistuspäivä kuun lopulla. Tällä hetkellä 3kk Euribor, mutta ideana vaihtaa 12 kk. Molemmat tasaisessa laskussa, mutta kuinka paljon?
Tällä hetkellä viitekoron muutos maksaisi jo 2 kk takaisin. Mutta, mikä on tilanne vuoden päästä on....

 

[atteasd]

Itsellä korontarkistuspäivä kuun lopulla. Tällä hetkellä 3kk Euribor, mutta ideana vaihtaa 12 kk. Molemmat tasaisessa laskussa, mutta kuinka paljon?
Tällä hetkellä viitekoron muutos maksaisi jo 2 kk takaisin. Mutta, mikä on tilanne vuoden päästä on....

3kk euribor korko on historiassa ollut lähes poikkeuksetta matalampi kuin 12kk. Voisi olettaa, että on vain ajan kysymys milloin luisuu 12kk alle. Jos uskot että pysyy jatkossakin 12kk korkeampana, niin kannattaa toki vaihtaa. Nyt jos lyöt 12kk lukkoon, niin melko varmasti molemmat korot ovat vuoden päästä matalammat kuin atm 12kk.

 

[T. S]

Itsellä korontarkistuspäivä kuun lopulla. Tällä hetkellä 3kk Euribor, mutta ideana vaihtaa 12 kk. Molemmat tasaisessa laskussa, mutta kuinka paljon?
Tällä hetkellä viitekoron muutos maksaisi jo 2 kk takaisin. Mutta, mikä on tilanne vuoden päästä on....

Itse ajattelen, että puolen vuoden päästä 3kk voi hyvin olla 2%:n tiennoilla. Ainakin EKP:n suunnitelmien mukaan ollaan tuohon suuntaan menossa..?

 

[Boulder]

Noissa pidempään korkoon vaihdoissa kannattaa muistaa se, että esim. 12kk päästä ei välttämättä onnistu palata 3kk euriboriin.

 

[Fact0ry]

Itsellä korontarkistuspäivä kuun lopulla. Tällä hetkellä 3kk Euribor, mutta ideana vaihtaa 12 kk. Molemmat tasaisessa laskussa, mutta kuinka paljon?
Tällä hetkellä viitekoron muutos maksaisi jo 2 kk takaisin. Mutta, mikä on tilanne vuoden päästä on....

Nyt laskevissa koroissa se 3 kk voi alittaa tarkastuspäiväsi 12 kk koron jo kolmessa kuukaudessa. Siinä ei paljon kahden kuukauden takaisinmaksu paina kun maksat loput 9 kuukautta vuodesta korkeampaa korkoa, mahdollisesti loppua kohden jopa merkittävästikin.

Katsopa vaikka tästä hetkestä 3 kuukautta taaksepäin. EB12 oli tuolloin noin 3,2 %. Jo nyt EB3 on alittanut tuon, eli elokuun tarkastuspäivällä 12 kk EB olisi ollut vain yhden kvartaalin ajan edullisempi.

Itse odottelen innolla kuun lopun tarkastuspäivää. Jos mulla olisi 12 kk EB, niin korko olisi nyt noin 3,7% vielä 4 kuukautta, mutta kohta tippuu jo 3 % tasolle eb3 ansiosta.

 

[SPu]

Aivan näin.. Nimenomaanhan juuri laskevien korkojen aikana kannattaa olla lyhyt viitekorko, ei nousevien aikana.

Käytännön esimerkki itsellä:

- Lue listaa alhaalta ylös.
- Korontarkistus kesäkuu, ja silloin vuonna 2023 vaihdettu 12 kk -> 3kk.

22.9.2024
3kk: 3,46

20.06.2024
3kk: 3,700
12kk: 3,608

22.03.2024
3kk: 3,903

22.12.2023
3kk: 3,931

22.9.2023
3kk: 3,958

22.6.2023
3kk: 3,600
12kk: 4,111

Eli jos 2023 ei olisi vaihtanut viitekorkoa, 4.11% olisi ollut koko vuoden, kun taas 3kk:lla on koron (pienestä) laskusta päässyt nauttimaan nopeammin.

Ainoastaan v.2024 Q3 (kesä-syys) on ollut 3kk:lla kalliimpi vs 12 kk, mutta jo heti 3kk:n ekan tarkistuksen jälkeen päästiin kesäkuu 12 kk lukeman alle ja "säästön puolelle".

Nousevien korkojen aikana en samaa taulukkoa tehnyt, mutta 12kk:n tark.päivät osui sattumalta samoin hyvin ja pääsi lähes vuoden pienellä 1% korolla kun lyhyet huiteli jo siellä yli 3%:n.

 

[Mareuddi]

Paljon minua viisaampaa pohdintaa. Kiitos.

 

[korpijääkäri]

3kk eb alle 3%

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[leffo]

Mä olen tätä pitkään miettinyt yhden tyyppisessä asunnossa, mutta ihan yleisestikin mitkä kaikki lasketaan asuinneliöihin? Puhutaan erityisesti taloyhtiöistä.

Ymmärtääkseni kylpyhuoneet, saunat ja sellaiset lasketaan asunnon neliöihin, mutta ei parvekkeita? Entä ikkunattomat vaatekaapit? Mutta miten lasketaan "toisen kerroksen parvi". Tuossa esimerkki.

39,5 m² Koulukatu 7 b, 20100 Turku Rivitalo Yksiö myynnis...

Katso 29 kuvaa tästä 168000 €, 1h+kt+parvi+kph/wc+vh, 39.5 m² ...

asunnot.oikotie.fi

Tuon kohteen parvellisissa asunnoissa on pistänyt silmään oudon korkeat hoitovastikkeet, kun kohteessa ei kuitenkaan ole vuokratonttia.


Niinkuin mä olen lukenut sitä 90-luvun määritelmää, että neliöt lasketaan asuntoa rajaavista seinistä. Mutta miten juuri tuollaisen parven tapauksessa kun tuossa toisessa kerroksessa on aika vähän lattiaa. Kuitenkin siinä on huoneiston seinien osuudelta täysi huonekorkeus.

 

[stanssi]

Mä olen tätä pitkään miettinyt yhden tyyppisessä asunnossa, mutta ihan yleisestikin mitkä kaikki lasketaan asuinneliöihin? Puhutaan erityisesti taloyhtiöistä.

Ymmärtääkseni kylpyhuoneet, saunat ja sellaiset lasketaan asunnon neliöihin, mutta ei parvekkeita? Entä ikkunattomat vaatekaapit? Mutta miten lasketaan "toisen kerroksen parvi". Tuossa esimerkki.

39,5 m² Koulukatu 7 b, 20100 Turku Rivitalo Yksiö myynnis...

Katso 29 kuvaa tästä 168000 €, 1h+kt+parvi+kph/wc+vh, 39.5 m² ...

asunnot.oikotie.fi

Tuon kohteen parvellisissa asunnoissa on pistänyt silmään oudon korkeat hoitovastikkeet, kun kohteessa ei kuitenkaan ole vuokratonttia.


Niinkuin mä olen lukenut sitä 90-luvun määritelmää, että neliöt lasketaan asuntoa rajaavista seinistä. Mutta miten juuri tuollaisen parven tapauksessa kun tuossa toisessa kerroksessa on aika vähän lattiaa. Kuitenkin siinä on huoneiston seinien osuudelta täysi huonekorkeus.

En tiedä mistään mitään mutta sithän kaks kerroksisessa talossa olisi neliöitä vaan puolet jos ne ulkoseinistä lasketaan. Tolleen kärjistetysti. Kai noissa yläkerroissa/parvissa se huonekorkeus määrittää lasketaanko sitä neliöihin mukaan. Esim viistokattoinen yläkerta voi tietääkseni laskea asuinneliöiden määrää

 

[leffo]

En tiedä mistään mitään mutta sithän kaks kerroksisessa talossa olisi neliöitä vaan puolet jos ne ulkoseinistä lasketaan.

No siis tietysti se lasketaan per kerros.

 

[atteasd]

En tiedä mistään mitään mutta sithän kaks kerroksisessa talossa olisi neliöitä vaan puolet jos ne ulkoseinistä lasketaan. Tolleen kärjistetysti. Kai noissa yläkerroissa/parvissa se huonekorkeus määrittää lasketaanko sitä neliöihin mukaan. Esim viistokattoinen yläkerta voi tietääkseni laskea asuinneliöiden määrää

Parvi lasketaan huonealaan, jos sen korkeus on vähintään 160cm. Lisäksi pitää olla kiinteä rakennelma, mutta siitä ei tarkkaa tietoa miten tuo määritellään.

 

[Taneli-]

Ymmärtääkseni kylpyhuoneet, saunat ja sellaiset lasketaan asunnon neliöihin, mutta ei parvekkeita? Entä ikkunattomat vaatekaapit?

Ns. "kaikki" sisätila lasketaan kyllä siihen paitsi jos ei katon korkeus ole riittävä (eli pesuhuone, saunatila, WC, vaatekaappi ja kaikki muutkin oli sitten ikkunoita tai ei lasketaan kyllä). Mutta "ulkotiloja" ei lasketa, kuten ulkovarastoa, parveketta, terassia, (kylmää ja erillistä) autokatosta tai tallia jne.

Toisaalta sitten kylmä alakerta (esim. wanhan ajan perunakellari mikä on kaivettu tavallisen kellarin alle ikiroutaan asti ja se (kylmä yleensä maalattialla oleva) kellaritila, sitä ei lasketa. Ellei se ole lämmintä tilaa jolloin se voidaan laskea (siellä voi olla talosta riippuen esim. uima-allasta, pesutiloja, WC ja varastotiloja jne.)

Tuo että "katon korkeus ei ole riittävä" voi tarkoittaa esim. harjakattoa ja ylintä kerrosta missä pahimmillaan (tilan reunoilta) se katon korkeus lattiasta voi olla lähelle nollaa tai muutama kymmenen senttiä.

 

[leffo]

Ns. "kaikki" sisätila lasketaan kyllä siihen paitsi jos ei katon korkeus ole riittävä (eli pesuhuone, saunatila, WC, vaatekaappi ja kaikki muutkin oli sitten ikkunoita tai ei lasketaan kyllä). Mutta "ulkotiloja" ei lasketa, kuten ulkovarastoa, parveketta, terassia, (kylmää ja erillistä) autokatosta tai tallia jne.

Toisaalta sitten kylmä alakerta (esim. wanhan ajan perunakellari mikä on kaivettu tavallisen kellarin alle ikiroutaan asti ja se (kylmä yleensä maalattialla oleva) kellaritila, sitä ei lasketa. Ellei se ole lämmintä tilaa jolloin se voidaan laskea (siellä voi olla talosta riippuen esim. uima-allasta, pesutiloja, WC ja varastotiloja jne.)

Tuo että "katon korkeus ei ole riittävä" voi tarkoittaa esim. harjakattoa ja ylintä kerrosta missä pahimmillaan (tilan reunoilta) se katon korkeus lattiasta voi olla lähelle nollaa tai muutama kymmenen senttiä.

Eli sun mielestä tuon linkatun asunnon molemmat kerrokset ovat samankokoiset? Vaikkakin siinä yläkerroksessa ei ole lattiaa kuin alle puolet?

 

[stanssi]

Eli sun mielestä tuon linkatun asunnon molemmat kerrokset ovat samankokoiset? Vaikkakin siinä yläkerroksessa ei ole lattiaa kuin alle puolet?

No ei nyt niinkään. Tietenkin se lasketaan sen yläkerran osalta vain siitä missä on lattia

 

[leffo]

No ei nyt niinkään. Tietenkin se lasketaan sen yläkerran osalta vain siitä missä on lattia

Mutta millä perusteella? Kun siinä standardissa puhutaan vain seinien välisestä tilasta.

 

[Taneli-]

Mutta millä perusteella? Kun siinä standardissa puhutaan vain seinien välisestä tilasta.

Samalla perusteella kuin esim. kirkot jotka voivat olla todella korkeita mutta niiden neliömäärä lasketaan silti sen lattiapintalan perusteella JA sen parven jne.. eikä lasketa että se olisi "kerrostalo".

Eli laskettavassa alassa täytyy olla seinät, lattia ja katto sekä lämmin "asuttava" tila. Muutenhan olisi tosi helppoa esim. rakentaa kerrostalo (teoriassa vaan korkea kirkko) jos riittäisi vaan seinät, lattia ja katto eikä sisällä olisi kerroksia tai olisi vaan raput, ehkä teoriassa (jos vaadittaisiin ja "oikein nipotettaisiin" että pitäisi olla erilliset ovet jokaiseen asuntoon) joku tukirakenne kuten parvi jossa pitkä käytävä mistä johtaisi ovet kirkon "keskiosaan" (suoraan ilmaan) mutta ei mitään rakenteita ovien jälkeen kuten lattioita, tai seiniä vaan kirkon lattia ja kupoli katto... Kun olisi "seinien välinen tila" sitten...

 

[stanssi]

Mutta millä perusteella? Kun siinä standardissa puhutaan vain seinien välisestä tilasta.

No ihan vaikka vaan logiikan perusteella. vai onko sit korkea tila aina automaattisesti kaksi kerrosta eli pinta-alaa tuplat? Voi tossa nyt vähän omaa järkeäkin käyttää että aika varmasti kun asuinpinta-alaa lasketaaan niin tulee sillä koko alalla olla lattia

 

[jonesky12345]

"Rakennuksen kerrosalaan lasketaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnin, yhteyksien, koon, valoisuuden ja muiden ominaisuuksien vuoksi sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja."

Käytännössä se, miten tulkitaan esimerkiksi rinnetonttien kellaritilojen vaikutusta kerrosalaan riippuu käsittääkseni hieman kulloisenkin asemakaavan kaavamääräyksistä. Perinteisesti taitaa olla niin, että rinnetontilla olevien osittain tai kokonaan maanalaisten kellaritilojen tilat eivät automaattisesti lukeudu kerrosalaan, ellei niihin sijoiteta juurikin näitä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.

Esimerkki: Kaveri asuu omakotitalossa rinnetontilla, jossa on tiloja kolmessa tasossa. Kellaritilat eivät lukeudu kerrosalaan, sillä sinne on sijoitettu lähinä "varastotiloja" ja sauna. Mikäli talon ainoa kylpyhuone olisi kellarissa, tulisi se mukaan laskuihin, mutta talossa on kylpyhuone varsinaisessa asuinkerroksessa, joten tämä ei tule kyseeseen. Käytännössä kellaritilat heillä käsittää pari pienempää ikkunatonta huonetta varastotilaa, yhden ylimääräisen vessan ja talon pääasiallisen kylpyhuoneen ja pienen takkahuoneen, josta on kulku tontin matalalta puolelta ulos siltikin osittain maantason alapuolelta. Varsinaisessa asuinkerroksessa on 2 makkaria, vessa/suihkullinen pikkukylppäri kombo, keittiö ja ruokailutila ja sitten on vielä parvi yläkerrassa, joka harjakaton viisteestä johtuen on matalalta puoleltaan n. 1m korkeusluokkaa.

Tuossa kämpässä varsinainen pohjan pinta-ala on n. 65 neliötä, eli tuossa tilassa on makkarit, pikkukylppäri, keittiö ja ruokailutila, sitten parvesta käyttöön jää alle puolet tuosta, koska ei ole koko kerroksen korkuinen ja osa on matalaa tilaa ja kellaritiloja ei lasketa kerrosalaan, joten varsinainen kerrosala on kaupunkitontilla alle 100 neliötä, vaikka neliöitä kokonaisuudessaan yli 130.

 

[JuhaH]

Wikipediasta löytyy hyvät ohjeet alojen laskentaan. Ei ole ihan triviaalia ja pitää tietää mitä alaa tarkoitetaan: kokonaisala on eri asia kuin kerrosala, joka on eri asia kuin huoneala, joka on eri asia kuin huoneistoala joka on eri asia kuin asuin pinta-ala.

Rakennuksen pinta-ala – Wikipedia

 

[oltsandeeri]

Wikipediasta löytyy hyvät ohjeet alojen laskentaan. Ei ole ihan triviaalia ja pitää tietää mitä alaa tarkoitetaan: kokonaisala on eri asia kuin kerrosala, joka on eri asia kuin huoneala, joka on eri asia kuin huoneistoala joka on eri asia kuin asuin pinta-ala.

Rakennuksen pinta-ala – Wikipedia

Listaan voi vielä lisätä ainakin tontin rakennusoikeutta syövän kerrosalan, joka on osittain eri asia kuin rakennuksen kerrosala.

Asia, mitä @jonesky12345 yllä hieman juuri avasi kellarin osalta.

Asiaan liittyy toki muutakin kuin kellarikerrokset; asioita kuten >250mm paksut ulkoseinät, >200mm paksut osastoivat väliseinät, porrasaukot, talotekniikan hormit/kuilut, useamman kerroksen korkuiset tilat, talotekniikkatilat jne. Ja tietenkin kaavoitus sekä maankäyttö- ja rakennuslaki ja sitä vaihtelevasti tulkitsevat rakennuslupaviranomaiset.

 

[Harb]

Mielenkiintoinen keissi Tiktokin ihmeellisestä maailmasta. Mulla ei ole mitään tekemistä asian kanssa mutta tulipahan vastaan.

Lähinnä nostona sen suhteen että kannattaa vähän miettiä pienien yhteisomistuksessa olevien asunto-osakeyhtiöiden / hallinnanjakosopimuksella olevien asuntojen hankkimisen riskiä tältäkin kulmalta.

Tiktokista löytyy sarja aiheeseen liittyen. Tämä on ensimmäinen osa:

http://www.tiktok.com/@sariela1982/photo/7443118743099690262

Kyseessä siis kolmen asunnon taloyhtiö, jossa yksi paritalo ja yksi erillistalo. Paritalon omistajat istuvat hallituksessa ja erillistalon omistajalla on ollut erinäinen määrä ongelmia.

Ilmeisesti alunperin ongelmat alkoivat pieleen menneestä kattoremontista, joka rikkoi lämmityksen ja sen jälkeen talossa on ollut puutteellinen lämmitys, joka on johtanut mikrobivaurioihin ja ilmeisesti käyttökieltoon terveysviranomaisten toimesta.

Nyt sitten taloyhtiö on haltuunottanut asunnon ja yrittää sitä vuokrata ja omistaja haluaisi sen myydä.

43 m² Uiskotie 9, 00950 Helsinki Omakotitalo 3h vuokratta...

Katso 6 kuvaa tästä 800 €, 2.5h + k + s + parveke/terassi, 43 ...

asunnot.oikotie.fi

Olen aivan varma että tässä jää paljon pimentoon kun toisen osapuolen näkemys puuttuu ja saattaa olla että omistaja on enemmän syyllinen kuin muut mutta mielenkiintoinen juttu anyways

Yleisön pyynnöstä kaivoin myös Youtube jutun aiheesta:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[taski]

TikTokki on kyllä sen verran syöpää ettei pysty, eikö tätä tosiaan missään muualla ole kuin tuolla vihon viimeisessä tiktokissa? Erikoinen alusta jakaa tällainen "dokumentti".

 

[morgani]

Onko asunnon myyjällä mitään korvausvelvollisuutta vanhoihin kodinkoneisiin? Kyseessä n. 10v vanha astianpesukone, joka meillä heti ensimmäisellä käyttökerralla jätti vedet tyhjentämättä ja piippaa vedenpoistoon liittyvää virhekoodia. Vika ehkä poistopumpussa? Myyjältä sain vastauksen, ettei heillä ollut tiedossa vikaa ja kuulemma toimi kun käyttivät viimeisen kerran. Ollaan puhdistettu suodattimet yms. ja kokeiltu uudelleen, mutta sama virhe tuli. Kodinkonehuolto + mahdollinen uusi pumppu maksavat jo varmaan saman verran kuin koneen uusiminen. Vähän huono maku jäi, mutta pitääkö tämä nyt vain niellä huonon tuurin piikkiin..

 

[Seese]

Onko asunnon myyjällä mitään korvausvelvollisuutta vanhoihin kodinkoneisiin? Kyseessä n. 10v vanha astianpesukone, joka meillä heti ensimmäisellä käyttökerralla jätti vedet tyhjentämättä ja piippaa vedenpoistoon liittyvää virhekoodia. Vika ehkä poistopumpussa? Myyjältä sain vastauksen, ettei heillä ollut tiedossa vikaa ja kuulemma toimi kun käyttivät viimeisen kerran. Ollaan puhdistettu suodattimet yms. ja kokeiltu uudelleen, mutta sama virhe tuli. Kodinkonehuolto + mahdollinen uusi pumppu maksavat jo varmaan saman verran kuin koneen uusiminen. Vähän huono maku jäi, mutta pitääkö tämä nyt vain niellä huonon tuurin piikkiin..

Eikö nuo pitäisi sopia jo ihan kauppahinnassa, jos ostaa 10v vanhoja koneita joiden voi olettaa hajoavan samantien?

 

[jm82]

Onko asunnon myyjällä mitään korvausvelvollisuutta vanhoihin kodinkoneisiin? Kyseessä n. 10v vanha astianpesukone, joka meillä heti ensimmäisellä käyttökerralla jätti vedet tyhjentämättä ja piippaa vedenpoistoon liittyvää virhekoodia. Vika ehkä poistopumpussa? Myyjältä sain vastauksen, ettei heillä ollut tiedossa vikaa ja kuulemma toimi kun käyttivät viimeisen kerran. Ollaan puhdistettu suodattimet yms. ja kokeiltu uudelleen, mutta sama virhe tuli. Kodinkonehuolto + mahdollinen uusi pumppu maksavat jo varmaan saman verran kuin koneen uusiminen. Vähän huono maku jäi, mutta pitääkö tämä nyt vain niellä huonon tuurin piikkiin..

Itse olen ostanut kaksi ihan hyvää käytettyä astianpesukonetta, jotka siis toimii vieläkin. Uusii vaan letkut, jos onnistuu ja vuotokaukalon. Nuo oli jotain 40€/kpl.


Noin 10 vuotta vanha kone, niin eihän siinä mitään takuuta enää aikaoihin ole ollut. Arvo toimivanakin olisi varmasti 0€? Eli antaisin olla. Taitaa olla uusi kone aika halpa myös, riippuen toki merkistä?

 

[stanssi]

Onko asunnon myyjällä mitään korvausvelvollisuutta vanhoihin kodinkoneisiin? Kyseessä n. 10v vanha astianpesukone, joka meillä heti ensimmäisellä käyttökerralla jätti vedet tyhjentämättä ja piippaa vedenpoistoon liittyvää virhekoodia. Vika ehkä poistopumpussa? Myyjältä sain vastauksen, ettei heillä ollut tiedossa vikaa ja kuulemma toimi kun käyttivät viimeisen kerran. Ollaan puhdistettu suodattimet yms. ja kokeiltu uudelleen, mutta sama virhe tuli. Kodinkonehuolto + mahdollinen uusi pumppu maksavat jo varmaan saman verran kuin koneen uusiminen. Vähän huono maku jäi, mutta pitääkö tämä nyt vain niellä huonon tuurin piikkiin..

tollasen 2010 lukulaisen apk:n käyttöikä on keskimäärin varmaan 5v luokkaa niin en kauheasti laskisi sen varaan että 10v vanha toimisi moitteetta. Ikäväähän se on jos heti lasahtaa mutta tuskin voi tehdä muuta kuin voivotella ja kättä taskuun. Mitä tiskikoneet edes maksaa, jotain 300e niin en lähtis kovin paljon asiasta tappelemaan.

 

[jm82]

Onko asunnon myyjällä mitään korvausvelvollisuutta vanhoihin kodinkoneisiin? Kyseessä n. 10v vanha astianpesukone, joka meillä heti ensimmäisellä käyttökerralla jätti vedet tyhjentämättä ja piippaa vedenpoistoon liittyvää virhekoodia. Vika ehkä poistopumpussa? Myyjältä sain vastauksen, ettei heillä ollut tiedossa vikaa ja kuulemma toimi kun käyttivät viimeisen kerran. Ollaan puhdistettu suodattimet yms. ja kokeiltu uudelleen, mutta sama virhe tuli. Kodinkonehuolto + mahdollinen uusi pumppu maksavat jo varmaan saman verran kuin koneen uusiminen. Vähän huono maku jäi, mutta pitääkö tämä nyt vain niellä huonon tuurin piikkiin..

Tuli vielä tuohon liittyvää mieleen. Ostin 1981 talon. Alkuun jo oli tiedossa että vesiputket laitetaan uudet ja käyttövesivaraaja. Kaikki hanat. (noin 3500€ + 750€). Toinen ILP 2440€. Lattiapinnat kuiviin tiloihin (noin 1000€).

Putkimies siis suositteli kaikkien hanojen vaihtoa samalla. Itse olin vaan kahteen varautunut. Keittiön hajulukko. Putkimies myös suositteli uuden tiskikoneen hankkimista ja aika vanha se edellinen jo olikin. Vanhan koneen sain annettua jollekin, niin sitä ei tarvinnut viedä kierrätykseen.

Aina niitä jotain pieniä ylläreitä tulee, kun asuu pienen hetken. En tiedä minkä ikäiset WC-pöntöt on, mutta niitä ei vaihdettu. Huomasin että pesuhuoneen pöntön viemärin tiiviste vuotaa, mutta pianoin vaan vanhan tiivisteen paikalleen. Ei ole enää haissut.

450€ yhteishintaan löytyi melkein uudet kylmäkoneet, kun vanha oli vain jääkaappi.

Hiiriä oli alkuun kai 4kpl yläpohjassa. Lisäksi 5 hiiri. Kuudes hiiri tuli tänään loukkaaseen. Eli jostain niitä vain ilmestyi lisää. Meillä on kyllä (sisä)kissa, mutta itse talossa ei hiiriä ole näkynyt.

Asunnon pyynti oli 59k€. Siitä sai mielestäni ihan hyvin pois. 48k€ oli lopullinen hinta. Etelä-Pohjanmaa.

 

[kjns]

Onko asunnon myyjällä mitään korvausvelvollisuutta vanhoihin kodinkoneisiin? Kyseessä n. 10v vanha astianpesukone, joka meillä heti ensimmäisellä käyttökerralla jätti vedet tyhjentämättä ja piippaa vedenpoistoon liittyvää virhekoodia. Vika ehkä poistopumpussa? Myyjältä sain vastauksen, ettei heillä ollut tiedossa vikaa ja kuulemma toimi kun käyttivät viimeisen kerran. Ollaan puhdistettu suodattimet yms. ja kokeiltu uudelleen, mutta sama virhe tuli. Kodinkonehuolto + mahdollinen uusi pumppu maksavat jo varmaan saman verran kuin koneen uusiminen. Vähän huono maku jäi, mutta pitääkö tämä nyt vain niellä huonon tuurin piikkiin..

10 vuotta vanhan tiskikoneen tai muun vastaavan kodinkoneen arvo on aikalilla millä tahansa laskukaavalla ja perusteella 0 euroa, tuskin ovat millään tavalla myöskään vaikuttaneet kauppahintaan, jotka olisi lähinnä ne perusteet korvausten saamiselle, joten ei noista oikein mitään hyvitystä voi kuvitella saavansa.

 

[elmo]

Onko asunnon myyjällä mitään korvausvelvollisuutta vanhoihin kodinkoneisiin? Kyseessä n. 10v vanha astianpesukone, joka meillä heti ensimmäisellä käyttökerralla jätti vedet tyhjentämättä ja piippaa vedenpoistoon liittyvää virhekoodia. Vika ehkä poistopumpussa? Myyjältä sain vastauksen, ettei heillä ollut tiedossa vikaa ja kuulemma toimi kun käyttivät viimeisen kerran. Ollaan puhdistettu suodattimet yms. ja kokeiltu uudelleen, mutta sama virhe tuli. Kodinkonehuolto + mahdollinen uusi pumppu maksavat jo varmaan saman verran kuin koneen uusiminen. Vähän huono maku jäi, mutta pitääkö tämä nyt vain niellä huonon tuurin piikkiin..

Saksalainen kone niin googlaa mallinumerolla mikä pumppu ja kato tuubista ohje miten vaihdetaan. Simppeli homma. Varauksella muihinkin merkkehin.

Jos kysessä okt niin menee ihan hyvästä harjotteesta mitenpäin meissieliä jatkossa kannattaa pitää kädessä. Tulevat säästöt tulee olemaan isoja kun hanskaa pikkuhommat ite.

Oma kone jätti kanssa vedet juuri sisään. Kattelin, että uus pumppu 45€ ja 40km päästä löyty hyllystä. Päätin vielä ronkkia virkkuukoukulla niin pitkälle kun sisältä sai niin lähti toimaan... Jos olisi joutunut vaihtamaan niin suurin vaiva on siinä kun joutuu sen repimään pois. Yleensä pumppuun pääsee käsiksi kun kaataa kyljelleen ja ruuvaa pohjapellin auki.

Noin muuten en lähtisi avautumaan mistään alle tonnin jutusta. Vaikka vituttaisi niin kannataa niellä. Hyöty aika plus miinus nolla. Säästä ne valitukset sitten siihen jos tulee jotain oikeasti kallista. Ei ole kiva jos on pilannut välit jo valittamalla pienestä.

 

[miloytyn]

10 vuotta vanhan tiskikoneen tai muun vastaavan kodinkoneen arvo on aikalilla millä tahansa laskukaavalla ja perusteella 0 euroa, tuskin ovat millään tavalla myöskään vaikuttaneet kauppahintaan, jotka olisi lähinnä ne perusteet korvausten saamiselle, joten ei noista oikein mitään hyvitystä voi kuvitella saavansa.

Aikanaan tuli asuntokaupan yhteydessä väännettyä ostajan kanssa 20v keskuspölynimurin kunnosta ja piti lakimieheenkin turvautua asiassa. Hän kommentoi asiaa tuolloin näin:

Asuntokauppalain edellyttämää virheen merkittävyyttä on oikeus- ja kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännössä arvioitu siten, että virheen arvon on oltava useita prosentteja asunnon kauppahinnasta, jotta myyjälle voisi virheen perusteella syntyä velvollisuus hinnanalennukseen.

 

[Harb]

43 m² Uiskotie 9, 00950 Helsinki Omakotitalo 3h vuokratta...

Katso 6 kuvaa tästä 800 €, 2.5h + k + s + parveke/terassi, 43 ...

asunnot.oikotie.fi

Asunnon omistaja on näköjään päivittänyt myynti-ilmoituksen. Laitoin spoileriin.

Spoileri

**Astetta "ihanampi" erillistalo Vartioharjussa – todellisille DIY-remontoijille ja seikkailunhaluisille!**

Päivitetty ilmoitus 10.12.2024: Asunnossa todettu paha mikrobivaurio kylpyhuoneen seinämässä. Kylpyhuone pitää korjata kokonaisuudessaan. *Asunto on tällä hetkellä asumiskiellossa vaurion vuoksi.* Mutta hei, sehän ei ole este – vaan mahdollisuus!

Plussat: - Tämä erillistalo OMALLA TONTILLA sijaitsee arvostetulla Vartioharjun alueella, lähellä merta ja upeita lenkkeilymaisemia (kunhan et asu täällä). - Velaton taloyhtiö – toki eräänlaisessa omanlaisessaan balanssissa.

Miinukset (tai realistit kutsuvat niitä "ominaisuuksiksi"): - Asunnossa on ollut **1990-luvun lopulla merkittävä vesivahinko**, jonka seurauksena ulkoseinät on korjattu muuraamalla sokkelin päälle kevytsoraharkot, mineraalivillalla ja uudella alaohjauspuulla. Alaohjauspuu on kyllästettyä sahatavaraa, mutta huoli pois – kaikki puurakenteet olivat ainakin korjauksen aikaan *kuivia*! - Tämä vesivahinko ei näy isännöitsijän todistuksessa, koska hallituksen puheenjohtaja on päättänyt olla kirjaamatta sitä. (Toki eihän se totuutta muuta, eikö vain?) - Terveysviranomaiset ovat tietoisia asuntoa koskevista ongelmista, mutta sehän vain lisää turvallisuuden tunnetta!

Asunnon esittely: - 43 m² kahdessa kerroksessa, mutta kiitos parvekkeen (10 m²), saat "ilmaiseksi" lisäneliöitä (tai ainakin parvekkeen). - Avokeittiö – missä voit antaa mielikuvituksesi laukata, sillä nykytila suorastaan *huutaa* luovuutta. - Sauna on tällä hetkellä varastotilana, mutta hei – mikä estää tekemästä siitä oman zen-tilan tai pakohuoneen? - Mikrobivaurio kylpyhuoneessa tarjoaa *täydellisen syyn* remontoida se mikrosementillä, lattialämmityksen kera!

Talo & Yhtiö:- Rakennusvuosi: 1986, eli klassista 80-luvun charmia. - Viimeisin remontti: Kattoremontti 2020 – ainakin jotain hoidettu. - Ei suunniteltuja isoja hankkeita (ehkä siksi, että mitään muutakaan ei ole saatu yhteisymmärryksessä päätettyä).

Erikoishuomioita: - Hallituksen puheenjohtaja toimii myös isännöitsijänä – ja päättää itse, mitä kirjataan todistuksiin. Tästä syystä ostajan vastuulle jää tarkistaa kaikki faktat. *Ei huolta, myyjä on avoin ja jakaa kaiken tiedon reilusti TikTok-kanavallaan sariela1982.* - Kauppakirjan/vuokrasopimuksen laatii ammattitaitoinen laillistettu kiinteistönvälittäjä LKV, joten *ainakin jotain virallista tässä yhtälössä*.

Tiivistetysti: Tämä erillistalo on täydellinen sinulle, joka rakastat remontointia, seikkailuja ja byrokratiaa. Kun elämä antaa mikrobivaurioita, tehdään niistä design-kylpyhuoneita! Tervetuloa tutustumaan, jos uskallat.

Mä en oikein ymmärrä että miten tolla voi olla noin hauskaa mutta täytyy olla aika tuskaa ainakin muilla osakkailla. Puhumattakaan siitä hallituksen puheenjohtajasta joka on vanhempana lakileidinä isommassa lakitoimistossa..

 

[Angus_McGyver]

Asunnon omistaja on näköjään päivittänyt myynti-ilmoituksen. Laitoin spoileriin.

Spoileri

**Astetta "ihanampi" erillistalo Vartioharjussa – todellisille DIY-remontoijille ja seikkailunhaluisille!**

Päivitetty ilmoitus 10.12.2024: Asunnossa todettu paha mikrobivaurio kylpyhuoneen seinämässä. Kylpyhuone pitää korjata kokonaisuudessaan. *Asunto on tällä hetkellä asumiskiellossa vaurion vuoksi.* Mutta hei, sehän ei ole este – vaan mahdollisuus!

Plussat: - Tämä erillistalo OMALLA TONTILLA sijaitsee arvostetulla Vartioharjun alueella, lähellä merta ja upeita lenkkeilymaisemia (kunhan et asu täällä). - Velaton taloyhtiö – toki eräänlaisessa omanlaisessaan balanssissa.

Miinukset (tai realistit kutsuvat niitä "ominaisuuksiksi"): - Asunnossa on ollut **1990-luvun lopulla merkittävä vesivahinko**, jonka seurauksena ulkoseinät on korjattu muuraamalla sokkelin päälle kevytsoraharkot, mineraalivillalla ja uudella alaohjauspuulla. Alaohjauspuu on kyllästettyä sahatavaraa, mutta huoli pois – kaikki puurakenteet olivat ainakin korjauksen aikaan *kuivia*! - Tämä vesivahinko ei näy isännöitsijän todistuksessa, koska hallituksen puheenjohtaja on päättänyt olla kirjaamatta sitä. (Toki eihän se totuutta muuta, eikö vain?) - Terveysviranomaiset ovat tietoisia asuntoa koskevista ongelmista, mutta sehän vain lisää turvallisuuden tunnetta!

Asunnon esittely: - 43 m² kahdessa kerroksessa, mutta kiitos parvekkeen (10 m²), saat "ilmaiseksi" lisäneliöitä (tai ainakin parvekkeen). - Avokeittiö – missä voit antaa mielikuvituksesi laukata, sillä nykytila suorastaan *huutaa* luovuutta. - Sauna on tällä hetkellä varastotilana, mutta hei – mikä estää tekemästä siitä oman zen-tilan tai pakohuoneen? - Mikrobivaurio kylpyhuoneessa tarjoaa *täydellisen syyn* remontoida se mikrosementillä, lattialämmityksen kera!

Talo & Yhtiö:- Rakennusvuosi: 1986, eli klassista 80-luvun charmia. - Viimeisin remontti: Kattoremontti 2020 – ainakin jotain hoidettu. - Ei suunniteltuja isoja hankkeita (ehkä siksi, että mitään muutakaan ei ole saatu yhteisymmärryksessä päätettyä).

Erikoishuomioita: - Hallituksen puheenjohtaja toimii myös isännöitsijänä – ja päättää itse, mitä kirjataan todistuksiin. Tästä syystä ostajan vastuulle jää tarkistaa kaikki faktat. *Ei huolta, myyjä on avoin ja jakaa kaiken tiedon reilusti TikTok-kanavallaan sariela1982.* - Kauppakirjan/vuokrasopimuksen laatii ammattitaitoinen laillistettu kiinteistönvälittäjä LKV, joten *ainakin jotain virallista tässä yhtälössä*.

Tiivistetysti: Tämä erillistalo on täydellinen sinulle, joka rakastat remontointia, seikkailuja ja byrokratiaa. Kun elämä antaa mikrobivaurioita, tehdään niistä design-kylpyhuoneita! Tervetuloa tutustumaan, jos uskallat.

Mä en oikein ymmärrä että miten tolla voi olla noin hauskaa mutta täytyy olla aika tuskaa ainakin muilla osakkailla. Puhumattakaan siitä hallituksen puheenjohtajasta joka on vanhempana lakileidinä isommassa lakitoimistossa..

Vuokra 800€/kk ja asunto on asumiskiellossa märäntyneen kylppärin vuoksi. Kuulostaa hyvältä diililtä.

 

[Fact0ry]

Ilmeisesti alunperin ongelmat alkoivat pieleen menneestä kattoremontista, joka rikkoi lämmityksen ja sen jälkeen talossa on ollut puutteellinen lämmitys, joka on johtanut mikrobivaurioihin ja ilmeisesti käyttökieltoon terveysviranomaisten toimesta.

Tuli kuunneltua tuo koko Youtube-video ja on kyllä erikoinen keissi. Kuulostaa aika selvältä, että taloyhtiön edustajat ovat käytännössä savustaneet asukkaan pihalle. Yhtiössä hieman isompi paritalo ja pieni erillistalo, jolloin erillistalo on käytännössä paritalon talutusnuorassa. Tuollainen on jo paperillakin huono diili, sillä vaikutusvalta on vahvasti epätasapainossa. Yksi huomioistasi sinänsä oikea, että pienissä taloyhtiöissä voi olla yllättäviä riskejä.

Toisaalta jäi mietityttämään tuon osakkaankin jotkut valinnat. Kun lämmitys oli mennyt rikki, niin taloyhtiö oli toimittanut pari pientä öljypatteria asunnon lämpimänä pitämiseksi. Asunnossa oli ollut silti kylmä, mutta osakas oli lähinnä keskittynyt palelemaan ja valittamaan yhtiölle. Missään kohtaa ei kai sivuttu sitä mahdollisuutta, että oman elämän mahdollistamiseksi ja mahdollisten vaurioiden ehkäisemiseksi olisi vaikka itse käyty ostamassa lisää pattereita omalla rahalla tai lasku taloyhtiölle laittaen. Jotkut pääsulakkeetkin olivat palaneet kun oli vähän patterien lisäksi lämmitelty föönillä, mutta vaikea uskoa että tuossa asunnossa olisi lähtökohtaisesti niin pienet pääsulakkeet että sieltä ei saisi lämmitykseen riittävää tehoa ulos.

Asiasta viidenteen...

Hesarissa oli myös mielenkiintoinen artikkeli euribor-korkojen suosiosta Suomessa. Silmiin pisti seuraava teksti. Voi vaan hämmästellä kuinka heikoin kantimin päätöksiä tehdään - otetaan nyt se korko joka juuri sen ottohetkellä sattuu olemaan halvempi. Ehkä tässsä syy sille, että kiinteätkään korot eivät ole olleet suosiossa. Ne kun ovat pääosin olleet EB-korkoja korkeammalla.

Vaihdoin 12 kk:sta 3 kk euriboriin vajaa kaksi vuotta sitten kun ensimmäinen EB12 nousun aikainen korontarkastus tuli vastaan. Siitä lähtien laskettuna EB3 on säästänyt yhteensä kymmenkunta prosenttia korkokuluista, vaikka siinä välillä parin kvartaalin ajan tulikin maksettua korkeampaa korkoa korkovalinnan vuoksi. Parhaillaan makselen 0,7 %-yks alempaa korkoa tämän kahden vuoden takaisen päätöksen vuoksi.

OP:n henkilöasiakasrahoituksesta vastaavan johtajan Hanna Heinosen mukaan lainanhakijat todella tuijottavat euriboreja. Jopa siinä määrin, että lainanottajat valitsevat usein sen euriborin, joka lainanottohetkellä sattuu olemaan matalin.

Siis kun kolmen kuukauden euribor sattuu olemaan matalampi kuin 12-kuukautinen, valitaan pienempi numero eli kolmikuukautinen viitekoroksi. Näin oli esimerkiksi vuosina 2022–2023, kun korot nousivat voimakkaasti.

”Nyt syksyn aikana taas 12 kuukauden euribor on kasvattanut suosiotaan tasaisesti, kun sen taso on painunut selvästi lyhyempien viitekorkojen alapuolelle”, Heinonen kertoo.

Tällaisessa numerontuijotuksessa ei ole järkeä. Kolmen ja 12 kuukauden euriborit ehtivät mennä ristiin rastiin monta kertaa asuntolainan takaisinmaksun aikana.

 

[ravallo]

Hesarissa oli myös mielenkiintoinen artikkeli euribor-korkojen suosiosta Suomessa. Silmiin pisti seuraava teksti. Voi vaan hämmästellä kuinka heikoin kantimin päätöksiä tehdään - otetaan nyt se korko joka juuri sen ottohetkellä sattuu olemaan halvempi. Ehkä tässsä syy sille, että kiinteätkään korot eivät ole olleet suosiossa. Ne kun ovat pääosin olleet EB-korkoja korkeammalla.

Samainen juttu vähän ärsytti minuakin, kun käytäntö kuitenkin oli jossain välissä pankista ei millään meinannut saada lainaa muulle euriborille kun 12:sta. Taktiikkana kaikki lainaneuvottelijan perustemput, pimittäminen (ei mainita mahdollisuudesta), suostuttelu (no onhan se nyt hyvä tietää vähän pidemmäksi aikaa nuo lainanhoitokulut), uhkailu (no kyllä tätä marginaalia pitää sitten vähän tarkastella) ja viivyttäminen (meidän pitää nyt vähän katsoa tätä tarjousta vielä uudelleen ja palata asiaan). Kai sen olisi saanut kolmoseen tai vaikka ykköseen jos olisi oikeasti uhannut kävellä ulos...

En tajua mikä logiikka tuossa edes oli, ehkä ne niiden uudelleenlainoitussopparit vaan oli niin edullisia nollakorkoaikoina, että kannatti pakkomyydä 12:sta vaikka se tuntuukin pankin kannalta niin järjenvastaiselta.

Aikanaan kun otin sijoitusasuntolainaa, 1kk euribor oli ihan vaan "pick one" -tyyppinen valinta.

Itse tykkäisin ylipäänsä pitää lainan noissa lyhyissä koroissa, ne on pitkässä juoksussa mun käsittääkseni aina edullisempia kuin pitkät. Vakailla koroilla ei ole eroa, nousevat on niin hankala ennustaa että niistä hyötyminen pitkillä on ihan tuurissaan ja laskevilla lyhyempi on aina parempi. Esm. tuossa nollakorkoaikana kävi yksi sellainen "EKP nostaa ihan saletti korkoja" -scare, joka johti ihan turhaan 12kk euriborin piikkiin, kun pankit panikoi etukäteen koronnostoa jota ei sitten tullutkaan. Olis ollut aika priceless kun korontarkastus olis sattunut just siihen, ja sit maksellut turhaan 12kk ylikorkoa.

 

[Mikkos]

Tuli kuunneltua tuo koko Youtube-video ja on kyllä erikoinen keissi. Kuulostaa aika selvältä, että taloyhtiön edustajat ovat käytännössä savustaneet asukkaan pihalle. Yhtiössä hieman isompi paritalo ja pieni erillistalo, jolloin erillistalo on käytännössä paritalon talutusnuorassa. Tuollainen on jo paperillakin huono diili, sillä vaikutusvalta on vahvasti epätasapainossa. Yksi huomioistasi sinänsä oikea, että pienissä taloyhtiöissä voi olla yllättäviä riskejä.

Toisaalta jäi mietityttämään tuon osakkaankin jotkut valinnat. Kun lämmitys oli mennyt rikki, niin taloyhtiö oli toimittanut pari pientä öljypatteria asunnon lämpimänä pitämiseksi. Asunnossa oli ollut silti kylmä, mutta osakas oli lähinnä keskittynyt palelemaan ja valittamaan yhtiölle. Missään kohtaa ei kai sivuttu sitä mahdollisuutta, että oman elämän mahdollistamiseksi ja mahdollisten vaurioiden ehkäisemiseksi olisi vaikka itse käyty ostamassa lisää pattereita omalla rahalla tai lasku taloyhtiölle laittaen. Jotkut pääsulakkeetkin olivat palaneet kun oli vähän patterien lisäksi lämmitelty föönillä, mutta vaikea uskoa että tuossa asunnossa olisi lähtökohtaisesti niin pienet pääsulakkeet että sieltä ei saisi lämmitykseen riittävää tehoa ulos.

Asiasta viidenteen...

Hesarissa oli myös mielenkiintoinen artikkeli euribor-korkojen suosiosta Suomessa. Silmiin pisti seuraava teksti. Voi vaan hämmästellä kuinka heikoin kantimin päätöksiä tehdään - otetaan nyt se korko joka juuri sen ottohetkellä sattuu olemaan halvempi. Ehkä tässsä syy sille, että kiinteätkään korot eivät ole olleet suosiossa. Ne kun ovat pääosin olleet EB-korkoja korkeammalla.

Vaihdoin 12 kk:sta 3 kk euriboriin vajaa kaksi vuotta sitten kun ensimmäinen EB12 nousun aikainen korontarkastus tuli vastaan. Siitä lähtien laskettuna EB3 on säästänyt yhteensä kymmenkunta prosenttia korkokuluista, vaikka siinä välillä parin kvartaalin ajan tulikin maksettua korkeampaa korkoa korkovalinnan vuoksi. Parhaillaan makselen 0,7 %-yks alempaa korkoa tämän kahden vuoden takaisen päätöksen vuoksi.

Pitää myös muistaa että vaikka lyhyt euribor tulisi pidemmän päälle halvemmaksi, niin moni ottaa mieluummin pitkän koska kulujen ennustettavuus on huomattavasti parempi eikä tarvitse budjetoida kaikkea 3kk kerrallaan. Toki tämä ei ole ongelma jos rahaa pisaa eikä tarvitse sitä puolta miettiä.

 

[ravallo]

Pitää myös muistaa että vaikka lyhyt euribor tulisi pidemmän päälle halvemmaksi, niin moni ottaa mieluummin pitkän koska kulujen ennustettavuus on huomattavasti parempi eikä tarvitse budjetoida kaikkea 3kk kerrallaan. Toki tämä ei ole ongelma jos rahaa pisaa eikä tarvitse sitä puolta miettiä.

Jep, sama homma kun kiinteiden korkojen, korkokattojen yms. kanssa, jos kestää vaihtelua, selviää pidemmän päälle halvemmalla, mutta jos on ihan tappiin vedetyt erät niin sitten pitää suojata tavalla tai toisella.

Toinen juttu mikä noissa "mikä korko" -jutuissa on ärsyttänyt on se, että kun niissä koko ajan puhutaan noista vaihtuvista / lyhyistä euriboreista Suomen erityispiirteenä, niin niissä ei mainita millaisia nuo Euroopassa / USA:ssa tarjottavat kiinteät korot on. Suomessahan "kiinteä" korko tarkoittaa (tai ainakin silloin kun viimeeksi asuntolainaa hain) käytännössä johonkin muutamaksi vuodeksi lukittua korkoa. Onko joku pyytänyt / saanut Suomessa koko 20+ vuoden laina-ajalle kiinteän koron, ja paljonko senhetkisen markkinakoron yläpuolelle se asettui?

 

[CoreFusion]

Samainen juttu vähän ärsytti minuakin, kun käytäntö kuitenkin oli jossain välissä pankista ei millään meinannut saada lainaa muulle euriborille kun 12:sta. Taktiikkana kaikki lainaneuvottelijan perustemput...

Hyvin myös unohtavat yleensä mainita koko kiinteän vaihtoehdon olemassaolosta. Varsinkin nollakorkojen aikaan kiinteä oli ainakin itselle ihan selkeä valinta. En ole tietoinen, että missä nyt tällä hetkellä menee kiinteiden korkojen taso vs. euriborit, kun ei ole itse tarvinnut noita enää seurata. (eikä tarvitse kun kiinteä on koko laina-ajalle)

 

[Fact0ry]

Pitää myös muistaa että vaikka lyhyt euribor tulisi pidemmän päälle halvemmaksi, niin moni ottaa mieluummin pitkän koska kulujen ennustettavuus on huomattavasti parempi eikä tarvitse budjetoida kaikkea 3kk kerrallaan. Toki tämä ei ole ongelma jos rahaa pisaa eikä tarvitse sitä puolta miettiä.

Toki näinkin, mutta tekstin perusteella EB-valinnan suosioon vaikuttaa huomattavasti se mikä korko sattuu olemaan sillä hetkellä halvin, vaikka tällä seikalla ei pitäisi olla mitään merkitystä koron valinnassa.

Itse sikäli hyvässä asemassa, että taloudelliset puskurit sallivat sen, että voi pitää lyhyttä korkoa asuntolainassa, isoa omavastuuta autovakuutuksessa ynnä muita taloudellista riskiä tuovia mutta odotusarvoltaan rahaa säästäviä ratkaisuja.

 

[JaySon]

Pitää myös muistaa että vaikka lyhyt euribor tulisi pidemmän päälle halvemmaksi, niin moni ottaa mieluummin pitkän koska kulujen ennustettavuus on huomattavasti parempi eikä tarvitse budjetoida kaikkea 3kk kerrallaan. Toki tämä ei ole ongelma jos rahaa pisaa eikä tarvitse sitä puolta miettiä.

Itse näkisin tämän niin että jos on oikeasti asuntolainan lyhentäminen vedetty niin tiukille että korkoero 3kk ja 12kk Euriborin välillä voisi kipata veneen niin sit en osaisi syyttää korkoja vaan lainanottajaa.

Lisäksi tuo budjetoiminen 3kk kerrallaan kuulostaa omaan korvaan aika lyhytnäköiseltä. Ainakin itse oletan että asuntolainaan menee kuukausittain esimerkiksi X +/- 150 euroa. Tuossa on jo tosi iso haitari jolla pystyy menojaan budjetoimaan helposti yli 3kk ajalle.

 

[ravallo]

Hyvin myös unohtavat yleensä mainita koko kiinteän vaihtoehdon olemassaolosta. Varsinkin nollakorkojen aikaan kiinteä oli ainakin itselle ihan selkeä valinta. En ole tietoinen, että missä nyt tällä hetkellä menee kiinteiden korkojen taso vs. euriborit, kun ei ole itse tarvinnut noita enää seurata. (eikä tarvitse kun kiinteä on koko laina-ajalle)

Miten pitkä kiinteä se oli ja paljonko maksoi ekstraa nollaeuriborien päälle?

Toki näinkin, mutta tekstin perusteella EB-valinnan suosioon vaikuttaa huomattavasti se mikä korko sattuu olemaan sillä hetkellä halvin, vaikka tällä seikalla ei pitäisi olla mitään merkitystä koron valinnassa.

Joo, tuohan siinä jutussa koitti olla pointtina, mutta tavallaan en usko että ihmiset niinkään ottavat sitä korkoa mikä lainanottohetkellä näyttää edullisimmalta vaan pääosin sen koron minkä se pankkitäti siellä neukkarissa pakkosyöttää. Lähinnä näistä pankin tyyppien kommenteista tulee mieleen että mitähän toi kaveri tällä hetkellä koittaa jutuillaan myydä...