Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[antti-x]

Mielenkiintoinen kohdanto-ongelma pohjoisessa: Inarissa ja Sodankylässä ei ole Hesarin mukaan saatavilla asuntoja, ja pankit eivät halua rahoittaa uusia. Ja kun katsoi tarjontaa niin kieltämättä on se aika kapeaa ottaen huomioon että kunnat kattavat melkein 10% Suomen pinta-alasta. Parikymmentä omakotitaloa ja muutama rivari/kerrostaloasunto yhteensä myynnissä. Vuokrakämppiä parikymmentä.

Voisi ehkä päätellä että rakentaminen on Suomessa liian kallista jos rahoitusta ei löydy alueelle jossa on asuntopulaa.

 

[korpijääkäri]

Mielenkiintoinen kohdanto-ongelma pohjoisessa: Inarissa ja Sodankylässä ei ole Hesarin mukaan saatavilla asuntoja, ja pankit eivät halua rahoittaa uusia. Ja kun katsoi tarjontaa niin kieltämättä on se aika kapeaa ottaen huomioon että kunnat kattavat melkein 10% Suomen pinta-alasta. Parikymmentä omakotitaloa ja muutama rivari/kerrostaloasunto yhteensä myynnissä. Vuokrakämppiä parikymmentä.

Voisi ehkä päätellä että rakentaminen on Suomessa liian kallista jos rahoitusta ei löydy alueelle jossa on asuntopulaa.

Niin kelle niitä asuntoja pitäisi rakentaa?

 

[jm82]

Niin kelle niitä asuntoja pitäisi rakentaa?

Totta. Pankit ennakoi, että asukkaita vaan muuttaa muualle tai kuolevat?

Voihan sinne toki omalla rahalla vielä rakentaa, mutta ei ehkä fiksua, jos haluaa joskus asunnosta luopua?

 

[antti-x]

Niin kelle niitä asuntoja pitäisi rakentaa?

Niille jotka haluaisi muuttaa sinne työn perässä. Tai se oli Hesarin jutun pointti. Kai siellä purkukypsiä omakotitaloja löytyy enemmän kuin tarpeeksi mutta ei järkeviä asuntoja.

 

[Warwick]

Jos kysyntä muodostuu pääosin airbnb-sijoittelijoista, on sitä uusia kohteita rakennuttamalla vaikeaa tai mahdotonta täyttää. Kokonaisten airbnb-kolhoosien rakentaminen on käytännössä laitonta ja viranomaisten hampaissa monissa kaupungeissa. Yksittäisiä asuntojakaan ei varmaan kauhean innokkaasti pankit rahoita, kun toiminta voi koska tahansa loppua viranomaispäätöksellä.

 

[calm]

Mielenkiintoinen kohdanto-ongelma pohjoisessa: Inarissa ja Sodankylässä ei ole Hesarin mukaan saatavilla asuntoja, ja pankit eivät halua rahoittaa uusia. Ja kun katsoi tarjontaa niin kieltämättä on se aika kapeaa ottaen huomioon että kunnat kattavat melkein 10% Suomen pinta-alasta. Parikymmentä omakotitaloa ja muutama rivari/kerrostaloasunto yhteensä myynnissä. Vuokrakämppiä parikymmentä.

Äkkiä vilkaisemalla saa vielä ruusuisemman kuvan markkinoista kuin todellisuus. Viimeisen kahden vuoden aikana on Ivalosta tullut julkiseen myyntiin asti kaksi alle 20-vuotiasta omakotitaloa. Eikä niitä vanhempiakaan ole kovin montaa liikkunut julkisesti, kaikki menee suhteilla samantien. Vanhemmat remppaunelmakohteetkin liikkuvat melko vauhdilla.

Vuokratilanne on vielä huonompi. Vaikka siellä monta asuntoa listalla Unikodilla onkin, niin kun malttaa lukea kuvaukset, niin niissä sanotaan, että kaikki asunnot ovat vuokrattuja, tervetuloa jonoon. Sijoittajan kannalta ongelma on, että kysyntää on paljon vain marras-huhtikuulle kausityöläisten tarpeeseen ja vaikka vakituisiakin asukkaita olisi tulossa, niin uudisrakentamisen vuokratasoa ei olla valmiita maksamaan. Kunnan vuokra-asuntoihin on jatkuva noin 150 asukkaan jono, eikä kunta aio enää osallistua markkinoille rakentamalla uusia asuntoja.

 

[Siitoimenpeku]

Sattui vähän ikävä tilanne asuntoa myydessä. Omasta rivitalo-osakkeesta löytyi kohonneita kosteuksia kylpyhuoneesta. Ei mitään varsinaista vauriota, mutta syytä olisi tehdä lähiaikoina jotain. Kylpyhuone on muutenkin ainakin 20v vanha, joten käyttöikää ei muutenkaan omasta mielestä olisi ollut paljoa. Paljonko koette että vaikuttaa hinta-arvioon, nykyinen oli 65ke ennen tietoa kosteudesta.
Onneksi tuli tässä vaiheessa ilmi eikä sitten kauppojen jälkeen, helpompi sopia nyt asioista kuin jälkikäteen.

 

[Harb]

Sattui vähän ikävä tilanne asuntoa myydessä. Omasta rivitalo-osakkeesta löytyi kohonneita kosteuksia kylpyhuoneesta. Ei mitään varsinaista vauriota, mutta syytä olisi tehdä lähiaikoina jotain. Kylpyhuone on muutenkin ainakin 20v vanha, joten käyttöikää ei muutenkaan omasta mielestä olisi ollut paljoa. Paljonko koette että vaikuttaa hinta-arvioon, nykyinen oli 65ke ennen tietoa kosteudesta.
Onneksi tuli tässä vaiheessa ilmi eikä sitten kauppojen jälkeen, helpompi sopia nyt asioista kuin jälkikäteen.

Vanhemmista kylpyhuoneistahan löytyy yleensä aina kosteutta jos viimeisen kolmen päivän aikana on suihkussa käyty.

Avoimia kysymyksiä:
-Mikä on yhtiöjärjestyksen mukaan vastuunjako osakkeenomistajan ja yhtiön välillä
-Minkälaista remppaa tuolla olisi tarvetta tehdä
-Onko kyseessä asunnon ainoa kylpyhuone
-Voidaanko käyttää jotakin muuta kylpyhuonetta remontin ajan

Oletan että yhtiö vastaa remontista pintoihin saakka ja että kyseessä on ainoa kylpyhuone niin kyllähän siitä vähän haittaa tulee, joten 5000€ voisi olla ihan ok. Ehdottaa vaikka kahta tonnia ja nostaa sen viiteen.

 

[jm82]

Sattui vähän ikävä tilanne asuntoa myydessä. Omasta rivitalo-osakkeesta löytyi kohonneita kosteuksia kylpyhuoneesta. Ei mitään varsinaista vauriota, mutta syytä olisi tehdä lähiaikoina jotain. Kylpyhuone on muutenkin ainakin 20v vanha, joten käyttöikää ei muutenkaan omasta mielestä olisi ollut paljoa. Paljonko koette että vaikuttaa hinta-arvioon, nykyinen oli 65ke ennen tietoa kosteudesta.
Onneksi tuli tässä vaiheessa ilmi eikä sitten kauppojen jälkeen, helpompi sopia nyt asioista kuin jälkikäteen.

Mulla oli myös jotain oikeaa vuotoa (kerrostalo). Asumishaittaa on, kun ei voi asua rempan aikana. Yhtiö vastasi korjauksesta ja vedeneristyksestä. Laatoitus täytyy itse maksaa. Riippuu pesuhuoneen neliöistä. Hinta oli hieman yli 2000€.

Voisi olla -3000€ luokkaa ja sitten on ihan uusi kylppäri myös.

 

[Siitoimenpeku]

Vanhemmista kylpyhuoneistahan löytyy yleensä aina kosteutta jos viimeisen kolmen päivän aikana on suihkussa käyty.

Avoimia kysymyksiä:
-Mikä on yhtiöjärjestyksen mukaan vastuunjako osakkeenomistajan ja yhtiön välillä
-Minkälaista remppaa tuolla olisi tarvetta tehdä
-Onko kyseessä asunnon ainoa kylpyhuone
-Voidaanko käyttää jotakin muuta kylpyhuonetta remontin ajan

Oletan että yhtiö vastaa remontista pintoihin saakka ja että kyseessä on ainoa kylpyhuone niin kyllähän siitä vähän haittaa tulee, joten 5000€ voisi olla ihan ok. Ehdottaa vaikka kahta tonnia ja nostaa sen viiteen.

Kolmeen päivään ei oltu käyty suihkussa juurikin tulevan mittauksen takia.
Kysyin isännöitsijältä vastuunjakoa ja vastauksena sain ympäripyöreästi, että kun raportti valmistui niin siitä selviää kenestä johtuvaa kosteus on.
Ja oma ajatus on että koko kylpyhuone olisi syytä tehdä samalla.
Ainoa kylpyhuone kyseessä, taloyhtiössä on pesutupa jossa on pyykkikone ja wc. Nämä helpottavat hieman asumista.
Tässä unohtui sanoa että tarkoituksena saada reilu hinta koskien kaikkia osapuolia, potenttiaalinen ostaja kerran on sukulainen.
Mutta tuo 5000e pyöri omassa mielessä alun alkaen, pitää sellaista ehdottaa varovasti kunhan vastuu muiden kulujen osalta selviää.

 

[Siitoimenpeku]

Mulla oli myös jotain oikeaa vuotoa (kerrostalo). Asumishaittaa on, kun ei voi asua rempan aikana. Yhtiö vastasi korjauksesta ja vedeneristyksestä. Laatoitus täytyy itse maksaa. Riippuu pesuhuoneen neliöistä. Hinta oli hieman yli 2000€.

Voisi olla -3000€ luokkaa ja sitten on ihan uusi kylppäri myös.

Pitää toivoa että menisi samalla tavalla itsellekkin. Tuo 3000e kuulostaa todella maltilliselta alelta, pitää suhteuttaa se kokonaiskuluihin jahka ne selviävät.

 

[calm]

Sijoittajan kannalta ongelma on, että kysyntää on paljon vain marras-huhtikuulle kausityöläisten tarpeeseen ja vaikka vakituisiakin asukkaita olisi tulossa, niin uudisrakentamisen vuokratasoa ei olla valmiita maksamaan.

Nythän sieltä ainoasta tälle vuotta valmistuneesta rivitalokohteesta tuli eka asunto vuokrattavaksi. 650 €/kk 29 m² yksiö.

 

[Make]

Alkuvuodesta ajattelin kilpailuttaa asuntolainaa. Tällä hetkellä S-Pankista 3kk Euribor ja 0.5% marginaali. Lainaa jäljellä noin 100 tuhatta. Samalla kiinnostaisi mahdollisesti ottaa lainaa myös keittiöremonttiin. Saako remonttilainaa upotettua osaksi asuntolainaa? Luin netistä, että jos on joku perusparannus tyyliin sähköremontti, niin voi saada osana asuntolainaa mutta tämmöisiä pienempiä pintaremontteja ei saa. Onko asia näin vai onko joku saanut esim. keittiöremonttiin lainaa asuntolainan osana?

 

[Boulder]

Alkuvuodesta ajattelin kilpailuttaa asuntolainaa. Tällä hetkellä S-Pankista 3kk Euribor ja 0.5% marginaali. Lainaa jäljellä noin 100 tuhatta. Samalla kiinnostaisi mahdollisesti ottaa lainaa myös keittiöremonttiin. Saako remonttilainaa upotettua osaksi asuntolainaa? Luin netistä, että jos on joku perusparannus tyyliin sähköremontti, niin voi saada osana asuntolainaa mutta tämmöisiä pienempiä pintaremontteja ei saa. Onko asia näin vai onko joku saanut esim. keittiöremonttiin lainaa asuntolainan osana?

Jep, vain peruskorjauslaina saattaisi upota asuntolainan sisään ja muut remontit joka tapauksessa erillisiä omia lainojaan (ja korkeampi marginaali).

 

[munse]

Nyt kun Euriborit laskee vauhdilla, niin onko kukaan muuttanut maksua vastaan lainansa korontarkistuspäivää? Kyllähän tuosta jopa useamman satasen voisi maksaa ja silti melko nopeasti pääsisi omilleen.

 

[JaySon]

Nyt kun Euriborit laskee vauhdilla, niin onko kukaan muuttanut maksua vastaan lainansa korontarkistuspäivää? Kyllähän tuosta jopa useamman satasen voisi maksaa ja silti melko nopeasti pääsisi omilleen.

Meinaat melko varmuudella 12kk Euriboriin sidottuja lainoja? Aika monihan vaihteli noita 3kk aikajänteelle (myös itse) niin tuosta ei liene juuri hyötyä siinä tilanteessa ole.

 

[T. S]

Nyt kun Euriborit laskee vauhdilla, niin onko kukaan muuttanut maksua vastaan lainansa korontarkistuspäivää? Kyllähän tuosta jopa useamman satasen voisi maksaa ja silti melko nopeasti pääsisi omilleen.

Ei varmaan pysty muuttaa korontarkistuspäivää? Mutta itse vaihdoin maksua vastaan 12kk->3kk, niin sillä sai pelattua, pari kuukautta olisi ollut korontarkistukseen, joten ok diili. Olisi pitäny tajuta alkusyksystä jo yrittää vaihtaa. Ensimmäinen vuosi siis vasta menossa 25v reilu 150ke lainassa.

 

[IFLT_ITG]

Nyt kun Euriborit laskee vauhdilla, niin onko kukaan muuttanut maksua vastaan lainansa korontarkistuspäivää? Kyllähän tuosta jopa useamman satasen voisi maksaa ja silti melko nopeasti pääsisi omilleen.

ai noinkin voi tehdä? Itsellä asunto/tonttilainat 4 osassa, kaikissa eri euribori ja yhdessä tasalyhennys, muut taisi olla annuiteettia. Tasaa vähän heiluntaa.

 

[jonesky12345]

ai noinkin voi tehdä? Itsellä asunto/tonttilainat 4 osassa, kaikissa eri euribori ja yhdessä tasalyhennys, muut taisi olla annuiteettia. Tasaa vähän heiluntaa.

Korontarkistuspäivää et varsinaisesti voi muuttaa, ellet vaihda pankkia, mutta yleensä se lainalyhennyksen viitekoron vaihto onnistuu muutaman satasen maksusta.

 

[Mareuddi]

Itsellä korontarkistuspäivä kuun lopulla. Tällä hetkellä 3kk Euribor, mutta ideana vaihtaa 12 kk. Molemmat tasaisessa laskussa, mutta kuinka paljon?
Tällä hetkellä viitekoron muutos maksaisi jo 2 kk takaisin. Mutta, mikä on tilanne vuoden päästä on....

 

[atteasd]

Itsellä korontarkistuspäivä kuun lopulla. Tällä hetkellä 3kk Euribor, mutta ideana vaihtaa 12 kk. Molemmat tasaisessa laskussa, mutta kuinka paljon?
Tällä hetkellä viitekoron muutos maksaisi jo 2 kk takaisin. Mutta, mikä on tilanne vuoden päästä on....

3kk euribor korko on historiassa ollut lähes poikkeuksetta matalampi kuin 12kk. Voisi olettaa, että on vain ajan kysymys milloin luisuu 12kk alle. Jos uskot että pysyy jatkossakin 12kk korkeampana, niin kannattaa toki vaihtaa. Nyt jos lyöt 12kk lukkoon, niin melko varmasti molemmat korot ovat vuoden päästä matalammat kuin atm 12kk.

 

[T. S]

Itsellä korontarkistuspäivä kuun lopulla. Tällä hetkellä 3kk Euribor, mutta ideana vaihtaa 12 kk. Molemmat tasaisessa laskussa, mutta kuinka paljon?
Tällä hetkellä viitekoron muutos maksaisi jo 2 kk takaisin. Mutta, mikä on tilanne vuoden päästä on....

Itse ajattelen, että puolen vuoden päästä 3kk voi hyvin olla 2%:n tiennoilla. Ainakin EKP:n suunnitelmien mukaan ollaan tuohon suuntaan menossa..?

 

[Boulder]

Noissa pidempään korkoon vaihdoissa kannattaa muistaa se, että esim. 12kk päästä ei välttämättä onnistu palata 3kk euriboriin.

 

[Fact0ry]

Itsellä korontarkistuspäivä kuun lopulla. Tällä hetkellä 3kk Euribor, mutta ideana vaihtaa 12 kk. Molemmat tasaisessa laskussa, mutta kuinka paljon?
Tällä hetkellä viitekoron muutos maksaisi jo 2 kk takaisin. Mutta, mikä on tilanne vuoden päästä on....

Nyt laskevissa koroissa se 3 kk voi alittaa tarkastuspäiväsi 12 kk koron jo kolmessa kuukaudessa. Siinä ei paljon kahden kuukauden takaisinmaksu paina kun maksat loput 9 kuukautta vuodesta korkeampaa korkoa, mahdollisesti loppua kohden jopa merkittävästikin.

Katsopa vaikka tästä hetkestä 3 kuukautta taaksepäin. EB12 oli tuolloin noin 3,2 %. Jo nyt EB3 on alittanut tuon, eli elokuun tarkastuspäivällä 12 kk EB olisi ollut vain yhden kvartaalin ajan edullisempi.

Itse odottelen innolla kuun lopun tarkastuspäivää. Jos mulla olisi 12 kk EB, niin korko olisi nyt noin 3,7% vielä 4 kuukautta, mutta kohta tippuu jo 3 % tasolle eb3 ansiosta.

 

[SPu]

Aivan näin.. Nimenomaanhan juuri laskevien korkojen aikana kannattaa olla lyhyt viitekorko, ei nousevien aikana.

Käytännön esimerkki itsellä:

- Lue listaa alhaalta ylös.
- Korontarkistus kesäkuu, ja silloin vuonna 2023 vaihdettu 12 kk -> 3kk.

22.9.2024
3kk: 3,46

20.06.2024
3kk: 3,700
12kk: 3,608

22.03.2024
3kk: 3,903

22.12.2023
3kk: 3,931

22.9.2023
3kk: 3,958

22.6.2023
3kk: 3,600
12kk: 4,111

Eli jos 2023 ei olisi vaihtanut viitekorkoa, 4.11% olisi ollut koko vuoden, kun taas 3kk:lla on koron (pienestä) laskusta päässyt nauttimaan nopeammin.

Ainoastaan v.2024 Q3 (kesä-syys) on ollut 3kk:lla kalliimpi vs 12 kk, mutta jo heti 3kk:n ekan tarkistuksen jälkeen päästiin kesäkuu 12 kk lukeman alle ja "säästön puolelle".

Nousevien korkojen aikana en samaa taulukkoa tehnyt, mutta 12kk:n tark.päivät osui sattumalta samoin hyvin ja pääsi lähes vuoden pienellä 1% korolla kun lyhyet huiteli jo siellä yli 3%:n.

 

[Mareuddi]

Paljon minua viisaampaa pohdintaa. Kiitos.

 

[korpijääkäri]

3kk eb alle 3%

 

[leffo]

Mä olen tätä pitkään miettinyt yhden tyyppisessä asunnossa, mutta ihan yleisestikin mitkä kaikki lasketaan asuinneliöihin? Puhutaan erityisesti taloyhtiöistä.

Ymmärtääkseni kylpyhuoneet, saunat ja sellaiset lasketaan asunnon neliöihin, mutta ei parvekkeita? Entä ikkunattomat vaatekaapit? Mutta miten lasketaan "toisen kerroksen parvi". Tuossa esimerkki.

39,5 m² Koulukatu 7 b, 20100 Turku Rivitalo Yksiö myynnis...

Katso 29 kuvaa tästä 189000 €, 1h+kt+parvi+kph/wc+vh, 39.5 m² ...

asunnot.oikotie.fi

Tuon kohteen parvellisissa asunnoissa on pistänyt silmään oudon korkeat hoitovastikkeet, kun kohteessa ei kuitenkaan ole vuokratonttia.


Niinkuin mä olen lukenut sitä 90-luvun määritelmää, että neliöt lasketaan asuntoa rajaavista seinistä. Mutta miten juuri tuollaisen parven tapauksessa kun tuossa toisessa kerroksessa on aika vähän lattiaa. Kuitenkin siinä on huoneiston seinien osuudelta täysi huonekorkeus.

 

[stanssi]

Mä olen tätä pitkään miettinyt yhden tyyppisessä asunnossa, mutta ihan yleisestikin mitkä kaikki lasketaan asuinneliöihin? Puhutaan erityisesti taloyhtiöistä.

Ymmärtääkseni kylpyhuoneet, saunat ja sellaiset lasketaan asunnon neliöihin, mutta ei parvekkeita? Entä ikkunattomat vaatekaapit? Mutta miten lasketaan "toisen kerroksen parvi". Tuossa esimerkki.

39,5 m² Koulukatu 7 b, 20100 Turku Rivitalo Yksiö myynnis...

Katso 29 kuvaa tästä 189000 €, 1h+kt+parvi+kph/wc+vh, 39.5 m² ...

asunnot.oikotie.fi

Tuon kohteen parvellisissa asunnoissa on pistänyt silmään oudon korkeat hoitovastikkeet, kun kohteessa ei kuitenkaan ole vuokratonttia.


Niinkuin mä olen lukenut sitä 90-luvun määritelmää, että neliöt lasketaan asuntoa rajaavista seinistä. Mutta miten juuri tuollaisen parven tapauksessa kun tuossa toisessa kerroksessa on aika vähän lattiaa. Kuitenkin siinä on huoneiston seinien osuudelta täysi huonekorkeus.

En tiedä mistään mitään mutta sithän kaks kerroksisessa talossa olisi neliöitä vaan puolet jos ne ulkoseinistä lasketaan. Tolleen kärjistetysti. Kai noissa yläkerroissa/parvissa se huonekorkeus määrittää lasketaanko sitä neliöihin mukaan. Esim viistokattoinen yläkerta voi tietääkseni laskea asuinneliöiden määrää

 

[leffo]

En tiedä mistään mitään mutta sithän kaks kerroksisessa talossa olisi neliöitä vaan puolet jos ne ulkoseinistä lasketaan.

No siis tietysti se lasketaan per kerros.

 

[atteasd]

En tiedä mistään mitään mutta sithän kaks kerroksisessa talossa olisi neliöitä vaan puolet jos ne ulkoseinistä lasketaan. Tolleen kärjistetysti. Kai noissa yläkerroissa/parvissa se huonekorkeus määrittää lasketaanko sitä neliöihin mukaan. Esim viistokattoinen yläkerta voi tietääkseni laskea asuinneliöiden määrää

Parvi lasketaan huonealaan, jos sen korkeus on vähintään 160cm. Lisäksi pitää olla kiinteä rakennelma, mutta siitä ei tarkkaa tietoa miten tuo määritellään.

 

[Taneli-]

Ymmärtääkseni kylpyhuoneet, saunat ja sellaiset lasketaan asunnon neliöihin, mutta ei parvekkeita? Entä ikkunattomat vaatekaapit?

Ns. "kaikki" sisätila lasketaan kyllä siihen paitsi jos ei katon korkeus ole riittävä (eli pesuhuone, saunatila, WC, vaatekaappi ja kaikki muutkin oli sitten ikkunoita tai ei lasketaan kyllä). Mutta "ulkotiloja" ei lasketa, kuten ulkovarastoa, parveketta, terassia, (kylmää ja erillistä) autokatosta tai tallia jne.

Toisaalta sitten kylmä alakerta (esim. wanhan ajan perunakellari mikä on kaivettu tavallisen kellarin alle ikiroutaan asti ja se (kylmä yleensä maalattialla oleva) kellaritila, sitä ei lasketa. Ellei se ole lämmintä tilaa jolloin se voidaan laskea (siellä voi olla talosta riippuen esim. uima-allasta, pesutiloja, WC ja varastotiloja jne.)

Tuo että "katon korkeus ei ole riittävä" voi tarkoittaa esim. harjakattoa ja ylintä kerrosta missä pahimmillaan (tilan reunoilta) se katon korkeus lattiasta voi olla lähelle nollaa tai muutama kymmenen senttiä.

 

[leffo]

Ns. "kaikki" sisätila lasketaan kyllä siihen paitsi jos ei katon korkeus ole riittävä (eli pesuhuone, saunatila, WC, vaatekaappi ja kaikki muutkin oli sitten ikkunoita tai ei lasketaan kyllä). Mutta "ulkotiloja" ei lasketa, kuten ulkovarastoa, parveketta, terassia, (kylmää ja erillistä) autokatosta tai tallia jne.

Toisaalta sitten kylmä alakerta (esim. wanhan ajan perunakellari mikä on kaivettu tavallisen kellarin alle ikiroutaan asti ja se (kylmä yleensä maalattialla oleva) kellaritila, sitä ei lasketa. Ellei se ole lämmintä tilaa jolloin se voidaan laskea (siellä voi olla talosta riippuen esim. uima-allasta, pesutiloja, WC ja varastotiloja jne.)

Tuo että "katon korkeus ei ole riittävä" voi tarkoittaa esim. harjakattoa ja ylintä kerrosta missä pahimmillaan (tilan reunoilta) se katon korkeus lattiasta voi olla lähelle nollaa tai muutama kymmenen senttiä.

Eli sun mielestä tuon linkatun asunnon molemmat kerrokset ovat samankokoiset? Vaikkakin siinä yläkerroksessa ei ole lattiaa kuin alle puolet?

 

[stanssi]

Eli sun mielestä tuon linkatun asunnon molemmat kerrokset ovat samankokoiset? Vaikkakin siinä yläkerroksessa ei ole lattiaa kuin alle puolet?

No ei nyt niinkään. Tietenkin se lasketaan sen yläkerran osalta vain siitä missä on lattia

 

[leffo]

No ei nyt niinkään. Tietenkin se lasketaan sen yläkerran osalta vain siitä missä on lattia

Mutta millä perusteella? Kun siinä standardissa puhutaan vain seinien välisestä tilasta.

 

[Taneli-]

Mutta millä perusteella? Kun siinä standardissa puhutaan vain seinien välisestä tilasta.

Samalla perusteella kuin esim. kirkot jotka voivat olla todella korkeita mutta niiden neliömäärä lasketaan silti sen lattiapintalan perusteella JA sen parven jne.. eikä lasketa että se olisi "kerrostalo".

Eli laskettavassa alassa täytyy olla seinät, lattia ja katto sekä lämmin "asuttava" tila. Muutenhan olisi tosi helppoa esim. rakentaa kerrostalo (teoriassa vaan korkea kirkko) jos riittäisi vaan seinät, lattia ja katto eikä sisällä olisi kerroksia tai olisi vaan raput, ehkä teoriassa (jos vaadittaisiin ja "oikein nipotettaisiin" että pitäisi olla erilliset ovet jokaiseen asuntoon) joku tukirakenne kuten parvi jossa pitkä käytävä mistä johtaisi ovet kirkon "keskiosaan" (suoraan ilmaan) mutta ei mitään rakenteita ovien jälkeen kuten lattioita, tai seiniä vaan kirkon lattia ja kupoli katto... Kun olisi "seinien välinen tila" sitten...

 

[stanssi]

Mutta millä perusteella? Kun siinä standardissa puhutaan vain seinien välisestä tilasta.

No ihan vaikka vaan logiikan perusteella. vai onko sit korkea tila aina automaattisesti kaksi kerrosta eli pinta-alaa tuplat? Voi tossa nyt vähän omaa järkeäkin käyttää että aika varmasti kun asuinpinta-alaa lasketaaan niin tulee sillä koko alalla olla lattia

 

[jonesky12345]

"Rakennuksen kerrosalaan lasketaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnin, yhteyksien, koon, valoisuuden ja muiden ominaisuuksien vuoksi sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja."

Käytännössä se, miten tulkitaan esimerkiksi rinnetonttien kellaritilojen vaikutusta kerrosalaan riippuu käsittääkseni hieman kulloisenkin asemakaavan kaavamääräyksistä. Perinteisesti taitaa olla niin, että rinnetontilla olevien osittain tai kokonaan maanalaisten kellaritilojen tilat eivät automaattisesti lukeudu kerrosalaan, ellei niihin sijoiteta juurikin näitä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.

Esimerkki: Kaveri asuu omakotitalossa rinnetontilla, jossa on tiloja kolmessa tasossa. Kellaritilat eivät lukeudu kerrosalaan, sillä sinne on sijoitettu lähinä "varastotiloja" ja sauna. Mikäli talon ainoa kylpyhuone olisi kellarissa, tulisi se mukaan laskuihin, mutta talossa on kylpyhuone varsinaisessa asuinkerroksessa, joten tämä ei tule kyseeseen. Käytännössä kellaritilat heillä käsittää pari pienempää ikkunatonta huonetta varastotilaa, yhden ylimääräisen vessan ja talon pääasiallisen kylpyhuoneen ja pienen takkahuoneen, josta on kulku tontin matalalta puolelta ulos siltikin osittain maantason alapuolelta. Varsinaisessa asuinkerroksessa on 2 makkaria, vessa/suihkullinen pikkukylppäri kombo, keittiö ja ruokailutila ja sitten on vielä parvi yläkerrassa, joka harjakaton viisteestä johtuen on matalalta puoleltaan n. 1m korkeusluokkaa.

Tuossa kämpässä varsinainen pohjan pinta-ala on n. 65 neliötä, eli tuossa tilassa on makkarit, pikkukylppäri, keittiö ja ruokailutila, sitten parvesta käyttöön jää alle puolet tuosta, koska ei ole koko kerroksen korkuinen ja osa on matalaa tilaa ja kellaritiloja ei lasketa kerrosalaan, joten varsinainen kerrosala on kaupunkitontilla alle 100 neliötä, vaikka neliöitä kokonaisuudessaan yli 130.