Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ihan normaalia, varmaan vähän riippuu konttorin ohjeistuksesta mutta omalla kohdalla oma pankki (OP) tsekkasi ensimmäisessä puhelussa nopeasti palkkatilin tilanteen läpi. Itsehän teen vielä niin, että siirrän heti tilipäivänä kaiken tilillä olevan Norwegianin säästötilille (en ole jaksanut veivata Sveaan), maksan kaikki ostokset luottokortilla ja nostelen tililtä rahaa aina sitä mukaa kun laskuja erääntyy. Meni siinä hetki kun lainaneuvoja yritti ymmärtää miten homma toimiiOnko tämä ihan normaalia, eli muilla samanlaisia kokemuksia? Onhan nuo pankit halunneet tiliotteet pankin vaihdon yhteydessä, mutta olen ollut käsityksessä että ei välttämättä pakollista.
Ihan normaalia, varmaan vähän riippuu konttorin ohjeistuksesta mutta omalla kohdalla oma pankki (OP) tsekkasi ensimmäisessä puhelussa nopeasti palkkatilin tilanteen läpi. Itsehän teen vielä niin, että siirrän heti tilipäivänä kaiken tilillä olevan Norwegianin säästötilille (en ole jaksanut veivata Sveaan), maksan kaikki ostokset luottokortilla ja nostelen tililtä rahaa aina sitä mukaa kun laskuja erääntyy. Meni siinä hetki kun lainaneuvoja yritti ymmärtää miten homma toimiiJos olisin nyt pankkeja kilpailuttaessa vaihtanut asiakkuuden muualle, olisi ihan ensimmäisenä pitänyt toimittaa parin viime kuukauden tiliotteet katsottavaksi.
Laina kuin laina. Kunhan se raha on riittävän halpaa niin sitten ennemmin lainalla kuin käteisellä.
Remppalainahan voi arvokkaaseen kohteeseen olla helposti vaikka 100ke. Esimerkiksi Helsingissä hyvällä alueella voi maksaa puoli miljoonaa sellainen remppakuntoinen omakotitalo, johon täytyy tehdä vaikka keittiö, putket, kylppärit, katto, energiaremontti ja pinnat kokonaisuudessaan. Laina olisi tuolloin 20% asunnon arvosta. Hinta riippuu kokemukseni mukaan ennen kaikkea vakuuksista. Jos asunnossa on vapaata vakuusarvoa niin hinta voi olla lähellä asuntolainan hintaa. Jos joutuu ottamaan osin vakuudettomana, on marginaali helposti useita prosentteja.
Tämä on vaikeaa ymmärtää (jopa pankin työntekijöille) että moni käyttää luottokorttia maksuaikakorttina eikä luottokortin käyttö tarkoita mitään velkarahalla elämistä..
S-pankissa on joku 5e kuukausimaksu, mutta toisaalta taas luottokortilla maksaessa tulee myös maksutapaetua joka kompensoi kuukausimaksun. Mitään muita kustannuksia ei mene kun maksaa kortin heti pois kun lasku tulee.Eikö siitä kortin käytöstä tule koko ajan kuluja? Vaikka vetäisi nollille tilipäivänä, niin joku kiinteä maksu laskusta?
Eikö siitä kortin käytöstä tule koko ajan kuluja? Vaikka vetäisi nollille tilipäivänä, niin joku kiinteä maksu laskusta?
Norwegianin kortista ei tule mitään kuluja kun maksaa velkasaldon kerran kuukaudessa nollille. Cashbackia kertyy 0,5 %. Siitä syystä makselen sillä enkä pankin omalla yhdistelmäkortilla.Eikö siitä kortin käytöstä tule koko ajan kuluja? Vaikka vetäisi nollille tilipäivänä, niin joku kiinteä maksu laskusta?
S-pankissa on joku 5e kuukausimaksu, mutta toisaalta taas luottokortilla maksaessa tulee myös maksutapaetua joka kompensoi kuukausimaksun. Mitään muita kustannuksia ei mene kun maksaa kortin heti pois kun lasku tulee.
Tuo norwegianin kortti on ainakin täysin kuluton. Kun maksaa laskun 45pv kuluessa ei mitään kuluja synny.Eikö siitä kortin käytöstä tule koko ajan kuluja? Vaikka vetäisi nollille tilipäivänä, niin joku kiinteä maksu laskusta?
Maksutapaetua?
Lähinnä ihmettelin, kun Danskella meni 2,5€ per lasku joskus vuonna nakki ja sota ja siitä lähtien kun tuon huomasin, niin olen pitänyt tuon luottokortin vähän plussalla ja nolla käytöllä. Onko tämä muuttunut?
Ihan ääspankin oma viritys.Maksutapaetua? Cashback?
Lähinnä ihmettelin, kun Danskella meni 2,5€ per lasku joskus vuonna nakki ja sota ja siitä lähtien kun tuon huomasin, niin olen pitänyt tuon luottokortin vähän plussalla ja nolla käytöllä. Onko tämä muuttunut?
Maksutapaetua? Cashback?
Lähinnä ihmettelin, kun Danskella meni 2,5€ per lasku joskus vuonna nakki ja sota ja siitä lähtien kun tuon huomasin, niin olen pitänyt tuon luottokortin vähän plussalla ja nolla käytöllä. Onko tämä muuttunut?
Morrowin ja Norwegianin kortit pääosin käytössä.. s-visa ja Nordean kortti varalla.
Noista ensimmäisistä ei tule mitään kuluja, cashback on 0,5-2% ostoksista eli päinvastoin tienaan käyttämällä kortteja. Kummallekkaan korttiyhtiöllle en ole maksanut euroakaan kuluja tai korkoja. Molemmilta saan rahaa tasaisesti.
Ei ole ainakaan omassa S-pankin luottokortissa (debit/credit yhdistelmäkortti) mitään kuluja, kunhan maksaa kaiken luoton pois eräpäivänä.S-pankissa on joku 5e kuukausimaksu, mutta toisaalta taas luottokortilla maksaessa tulee myös maksutapaetua joka kompensoi kuukausimaksun. Mitään muita kustannuksia ei mene kun maksaa kortin heti pois kun lasku tulee.
Veloittavat joka tapahtumasta kaupalta x,xx% ja useimmat eivät maksa luottokorttivelkaa pois.Miten nämä korttiyhtiöt tekevät rahaa?
Juuri näin ja tästä syystä. Itsellä tosin tuli nyt vähän hintavammista hankinnoista johtuen cashbackin vuosiraja jo täyteen, mutta otan silti "ilmaisen" korkotulon säästötilin kautta. Helpompi myös budjetoida hankintoja ja tätä asuntovelkaisen elämää kun likvidi omaisuus on pääosin yhdessä paikassa.Norwegianin kortista ei tule mitään kuluja kun maksaa velkasaldon kerran kuukaudessa nollille. Cashbackia kertyy 0,5 %. Siitä syystä makselen sillä enkä pankin omalla yhdistelmäkortilla.
Miten nämä korttiyhtiöt tekevät rahaa?
Tämä teidän välittäjän tarkastushan ei liity tuohon remppalainaan mitenkåän vaan vakuusarvon nostamiseen. Lainan nostaminenkin varmaan myytiin palveluna, että ei tule ylimääräisiä korkoja. Nordea yritti meillä pätkiä pientä remppalainaa osiin, en muista mitä nosto(i)sta tarjosivat kuluja. Ei se ilmaista kuitenkaan olisi ollut.Voi sitä omakotitalon remppaan mennä vajaa 200k myöskin.
Meillä remontin edetessä pankki lähetti OP Kodin kiinteistövälittäjän paikalle tarkastamaan tilanteen jolloin talon arvoon tuli yli 200k lisää ja lainojen vakuudet saatiin siirrettyä kokonaan tähän.
Meillä isommat remonttilaskut meni pankin yhteyshenkilömme kautta joka nosti meille lainaa sitä mukaa kun tarvittiin, loppuvaiheessa riittikin jo pelkkä ilmoitus että tarvitaan X euroa laskun maksuun.
Vaikka ostaisi asunto-osakkeen kasvukeskuksesta ihan ns. ydinkeskustasta ei se silti takaa sitä että esim. lämmin vesi juoksisi, lämpötila olisi edes +10C talvella sisällä, että saisi kutsua yhtiökokouksiin edes kerran vuodessa tai edes isännöitsijätodistusta.. aika herättävää luettavaa jos esim. valaistuksen saa toimimaan vasta kun itse tilaa ja maksaa huoltotyön mutta kukaan ei korvaa tai edes vastaa yhteydenottoihin isännöinnin tai hallituksen puolelta:
![]()
Taloyhtiö autioituu Oulun ydinkeskustassa – ”Elämä täällä on hankalaa”
Poikkeuksellinen asunto-osakeyhtiön rapistuminen huolestuttaa osakkaita. Elokuun puolivälissä lämmin vesi katkesi noin viikoksi. Talvisin talon lämpötila laskee.yle.fi
Varmaan pääomistajat jotain vanhoja jermuja, jotka eivät ymmärrä että ei tuollainen talo itsekseen kunnossa pysy. Tai sitten toinen vaihtoehto on että ovat jo toinen jalka haudassa ja päässä on vain ajatus että kyllä tämä meidän ajan vielä kestää.Nyt täytyy oikeasti ihmetellä mikä tässä on kuviona. ? Pariskunta omistaa suurimman osan taloyhtiön asunnoista mutta ei pidä rakennuksesta huolta eikä hommaa vuokralaisia ? Haluavat väkisin ajaa taloyhtiön konkurssiin?
Mitä kautta osakas voi vaatia yhtiön tilinpäätöksiä yms jos isännöitsijä ei niitä toimita ? Haastamalla oikeuteen ?
Ja yksi ongelma on yhtiökokoukset, yleinen tapa on toimittaa kutsut normaalina postina. Isännöitsijä voi väittää että kaikki on lähetetty ja posti vaan hukannut ne. Vaikka ei olisi yhtään lähettänyt.
Ainoa ratkaisu taitaa olla vähemmistöosakkaiden yhdessä ajama kanne oikeudessa ?
Ei näköjään vieläkään ole asuntojen hinnat laskeneet oikealle tasolle, kun taas tuli tällainen uutinen että ihan just kohta asuntopula oven takana.![]()
Asunnot | Asuntomarkkinat voivat kohta olla täysin sekaisin, ja siksi Suomea uhkaa asuntopula – ”Yhtälö on nyt rikki”
Asuntorakentamisen tyssäys voi sotkea Suomen asuntomarkkinat pahemman kerran. HS selvitti, voiko asunnoista oikeasti tulla pulaa.www.hs.fi
Kun salaojat ja katto on kunnossa niin usein niiden välilläkin pn kaikki säilynyt ihan hyvin.Sen verran sain tietoon, että tontti olisi noin 1300 neliötä. Vessoja on vain yksi. Pesuhuone alkuperäiskuntoinen. Talolla on ollut yksi omistaja. Ulkoseinät on ilmeisesti jonkinlaisesta elementistä tehtyjä. Takka löytyy ja Ilp. Olikohan katto-, ikkuna- ja oviremppa tehty 2017.
Ilmeisesti aika iäkäs myyjä, niin ehkä siksi ei ole minkäänlaista kuvausta kirjoitettu?
Ainakin salaojat olisi hyvä tutkia tai tehdä kokonaan uudet salaojat. Pesuhuone olisi hyvä sekin tehdä uudelleen.
Ehkä hinta muihin verrattuna on hieman edullisempi. Toki se, että ei ole viitsitty ottaa kiinteistövälittäjää ollenkaan on miinus. Paremman hinnan saisi välittäjän avulla?
Tämä teidän välittäjän tarkastushan ei liity tuohon remppalainaan mitenkåän vaan vakuusarvon nostamiseen. Lainan nostaminenkin varmaan myytiin palveluna, että ei tule ylimääräisiä korkoja. Nordea yritti meillä pätkiä pientä remppalainaa osiin, en muista mitä nosto(i)sta tarjosivat kuluja. Ei se ilmaista kuitenkaan olisi ollut.
Tää onkin mielenkiintonen näkövinkkeli. Pankit ilmeisesti nihkeilly vanhojen peruskuntoisten lainoittamisen kanssa.Joku heitti Hesarin kommenteissa ihan hyvän huomion. Suuret ikäluokat (nyt varsinkin 75-80 vuotiaat) siirtyy tässä kiihtyvällä tahdilla pois omakotitaloista ja muista omistusasunnoista palveluasumisen kautta hautuumalle. Toki iso osa kämpistä on purkukuntoista mutta sitä porukkaa on niin paljon että vaikuttaa varmasti markinalla ihan merkittävästi. 1945 syntyneitä eli nyt 79 vuotiaita oli viime vuonna elossa yli 55000 eli paljon enemmän kuin vauvoja tulee vuodessa.
Ihan samaa on tullut mietittyä mutta itse veikkaan, että tuo tulee näkymään todella rajusti syrjäkylissä eikä niinkään kaupungeissa. Pikkukylät etäällä kaupungeista kuolevat luontaisesti, kun nykyiset asukkaat poistuvat hiljalleen rivistöstä eikä uusia asukkaita enää tule. Kaupungissa sen sijaan kiinteistöt jäävät joko perikunnalle käyttöön uudelle kierrokselle tai ne myydään jollekin toiselle halukkaalle asuttavaksi. Muuttoliike on kuitenkin vahvasti kaupunkeihin päin minkä varaan tätä omaa pohdintaani perustan. Syrjäkylän määritelmästä voi sitten keskustella, että riittääkö siihen jo 50km etäisyys pk-seudun ulkopuolella olevista kaupungeista vai pitäisikö mennä sitäkin pidemmälle? Pirkanmaalla ainakin tuo 50km tuntuu olevan sellainen maaginen etäisyys Tampereesta minkä kohdalla elämä alkaa hiipua melko rajusti vaikka alueet sinänsä olisivat kuinka viihtyisiä tahansa.Joku heitti Hesarin kommenteissa ihan hyvän huomion. Suuret ikäluokat (nyt varsinkin 75-80 vuotiaat) siirtyy tässä kiihtyvällä tahdilla pois omakotitaloista ja muista omistusasunnoista palveluasumisen kautta hautuumalle. Toki iso osa kämpistä on purkukuntoista mutta sitä porukkaa on niin paljon että vaikuttaa varmasti markinalla ihan merkittävästi. 1945 syntyneitä eli nyt 79 vuotiaita oli viime vuonna elossa yli 55000 eli paljon enemmän kuin vauvoja tulee vuodessa.
Ihan samaa on tullut mietittyä mutta itse veikkaan, että tuo tulee näkymään todella rajusti syrjäkylissä eikä niinkään kaupungeissa. Pikkukylät etäällä kaupungeista kuolevat luontaisesti, kun nykyiset asukkaat poistuvat hiljalleen rivistöstä eikä uusia asukkaita enää tule. Kaupungissa sen sijaan kiinteistöt jäävät joko perikunnalle käyttöön uudelle kierrokselle tai ne myydään jollekin toiselle halukkaalle asuttavaksi. Muuttoliike on kuitenkin vahvasti kaupunkeihin päin minkä varaan tätä omaa pohdintaani perustan. Syrjäkylän määritelmästä voi sitten keskustella, että riittääkö siihen jo 50km etäisyys pk-seudun ulkopuolella olevista kaupungeista vai pitäisikö mennä sitäkin pidemmälle? Pirkanmaalla ainakin tuo 50km tuntuu olevan sellainen maaginen etäisyys Tampereesta minkä kohdalla elämä alkaa hiipua melko rajusti vaikka alueet sinänsä olisivat kuinka viihtyisiä tahansa.
Ihan samaa on tullut mietittyä mutta itse veikkaan, että tuo tulee näkymään todella rajusti syrjäkylissä eikä niinkään kaupungeissa. Pikkukylät etäällä kaupungeista kuolevat luontaisesti, kun nykyiset asukkaat poistuvat hiljalleen rivistöstä eikä uusia asukkaita enää tule. Kaupungissa sen sijaan kiinteistöt jäävät joko perikunnalle käyttöön uudelle kierrokselle tai ne myydään jollekin toiselle halukkaalle asuttavaksi. Muuttoliike on kuitenkin vahvasti kaupunkeihin päin minkä varaan tätä omaa pohdintaani perustan. Syrjäkylän määritelmästä voi sitten keskustella, että riittääkö siihen jo 50km etäisyys pk-seudun ulkopuolella olevista kaupungeista vai pitäisikö mennä sitäkin pidemmälle? Pirkanmaalla ainakin tuo 50km tuntuu olevan sellainen maaginen etäisyys Tampereesta minkä kohdalla elämä alkaa hiipua melko rajusti vaikka alueet sinänsä olisivat kuinka viihtyisiä tahansa.
Ja luulen, että tuo efekti tulee olemaan tuossa n. 20 vuoden sisään vielä rajumpi. Siinä vaiheessa nykyiset kuuskymppiset ja siitä ylöspäin alkavat suurimmalta osin olla joko muuttaneet hautausmaalle tai ovat jo kovaa vauhtia suuntaamassa sitä kohti. En yhtään yllättyisi, jos tuolla saadaan asuntomarkkinat menemään vielä perinpohjin sekaisin hieman siitä riippuen, että millainen väestönkehitys on samassa ajassa.
Siis yllättävän vähän se vaikutti kun suuret ikäluokat jäi eläkkeelle, mutta nyt suuret ikäluokat alkaa olla enenevässä määrin vanhuksia, ja kas kummaa sote-budetit pettää ja sairaanhoitajat ei riitä millään. Ja tosiaan se suurten ikäluokkien vanhus-kausi on vasta aluillaan. Tässä 2006 ikäpyramidissa 80 vuotiaita on puoli prosenttia väestöstä ja 60 vuotiaita 1,5% väestöstä, kolminkertaisesti. Nyt ne 2006 vuoden 60 vuotiaat siis on 18 vuotta vanhempia, toki jokunen jo kuollutkin."Suuret ikäluokat" eivät ole enää pitkään aikaan ollut mitenkään erityisen suuria ikäluokkia.. Jo muutaman vuosikymmenen ajan on puhuttu, että kesämökkien arvot romahtavat kun suuret ikäluokat ikääntyvät. No sitä ei ole tapahtunut ja tuskin enää tapahtuukaan.
Toki syrjäseudulla paskassa kunnossa olevien kohteiden arvo romahtaa tai oikeastaan se on jo romahtanut, mutta tällä asialla ei ole oikeastaan mitään tekemistä suurten ikäluokkien ikääntymisen kanssa.. Vaan yleinen muuttoliike on syy.
![]()
Tilastokeskus
Suomi lukuina -sivusto kokoaa keskeiset avainluvut Suomesta ja suomalaisista eri aihealueilta.stat.fi
Ihan samaa on tullut mietittyä mutta itse veikkaan, että tuo tulee näkymään todella rajusti syrjäkylissä eikä niinkään kaupungeissa. Pikkukylät etäällä kaupungeista kuolevat luontaisesti, kun nykyiset asukkaat poistuvat hiljalleen rivistöstä eikä uusia asukkaita enää tule. Kaupungissa sen sijaan kiinteistöt jäävät joko perikunnalle käyttöön uudelle kierrokselle tai ne myydään jollekin toiselle halukkaalle asuttavaksi. Muuttoliike on kuitenkin vahvasti kaupunkeihin päin minkä varaan tätä omaa pohdintaani perustan. Syrjäkylän määritelmästä voi sitten keskustella, että riittääkö siihen jo 50km etäisyys pk-seudun ulkopuolella olevista kaupungeista vai pitäisikö mennä sitäkin pidemmälle? Pirkanmaalla ainakin tuo 50km tuntuu olevan sellainen maaginen etäisyys Tampereesta minkä kohdalla elämä alkaa hiipua melko rajusti vaikka alueet sinänsä olisivat kuinka viihtyisiä tahansa.
Ja luulen, että tuo efekti tulee olemaan tuossa n. 20 vuoden sisään vielä rajumpi. Siinä vaiheessa nykyiset kuuskymppiset ja siitä ylöspäin alkavat suurimmalta osin olla joko muuttaneet hautausmaalle tai ovat jo kovaa vauhtia suuntaamassa sitä kohti. En yhtään yllättyisi, jos tuolla saadaan asuntomarkkinat menemään vielä perinpohjin sekaisin hieman siitä riippuen, että millainen väestönkehitys on samassa ajassa.
Hieman sama on särähtänyt myös vastaavassa Ylen uutisoinnissa korvaan, tietäen vielä, että niiden kirjoittajallakin on asuntosijoitustaustaa.
Asuntolainaa kilpailutettu viime viikkojen aikana useamman pankin kanssa, asiakkuus tällä hetkellä OP:n ja Nordean kanssa entuudestaan. Lainamäärä tulee olemaan n. 280k€ tienoilla.
OP: Vanhempi rouva lainaneuvottelijana, kovasti voivotteli ja oli niin paljon kaiken maailman kysymysmerkkejä ilmassa hänen mielestään. Ekassa tarjouksessa oli vielä kiinteä korko 5v lyöty sisään, vaikka tästä ei ollut mitään puhetta lainaneuvottelussa, marginaali 0,413%. Jäi todella paska maku suuhun ja tekis mieli vaihtaa pankkia vaan tän takia.
Nordea: Mukava lainaneuvottelija ja piti selvästi hyvin potentiaalisena asiakkaana, marginaali 0,38%. Kuitenkin yrittävät väkisin vääntää ehdoiksi, että pitäisi ruveta heille rahastosäästäjäksi. Lisäksi vielä kaikki nämä Nordean ongelmat korttien ja verkkopankin kanssa vähän väliä epäilyttää..
Danske Bank: Asiallinen kokenut lainaneuvottelija ja piti myös selvästi potentiaalisena asiakkaana. Marginaaleissa kuitenkin eroja 12kk euriborille 0,36% ja 3kk euriborille 0,42%, nämä siis Akavalaisena.Uutta tarjousta 3kk euriborille yritin kysellä, mutta en ole vielä saanut. Ei myöskään mitään kokemusta Danskesta, moni netissä haukkuu heidän verkkopankin ja aspan versus OP ja Nordea?
Ålandsbanken: Myöskin mukava kokemus kaikkinensa. Marginaali 0,45% ja alempaan ei kuulemma pysty, tähän pitäisi myös vielä ottaa 12€kk/hlö Premium asiakkuus. Kuulostaa melko tyyriiltä mutta asiakaspalvelusta paljon posiitivisia kuulopuheita. Toki tuolla marginaalilla n. 3k€ kalliimpi kuin esim. Nordea.
Kannattaako vielä yrittää Aktiaa tai Säästöpankkia näiden jälkeen vai olisiko tästä joku valittava? Kokemuksia Danske Bankista, onko niin huono kuin Suomi24 ja vauva.fi antaa ymmärtää?
Suoli & vauva jos on ne 'lähteet' niin en nyt niin paljoa painoa näille ehkä laittaisi.Kokemuksia Danske Bankista, onko niin huono kuin Suomi24 ja vauva.fi antaa ymmärtää?
Ensimmäistä kertaa Nordeasta asuntolainaa otettaessa halusivat myöskin, että aloitan rahastosäästämisen. En alkanut siitä sen suuremmin vääntämään vaan löin jonkun 100e/kk rahastosäästön tulille lainansaannin ajaksi, ja otin sen asuntokauppojen jälkeen samantien pois. Tällä kierroksella ei ole yritetty tuputtaa yhtään mitään turhaa roskaa ja palvelu on ollu muutenkin aivan mainiota Nordean suunnalta. Tietojärjestelmähäröjä on nyt näkynyt, kun ilmeisesti siirtyvät pois vuosikymmeniä vanhoista pankkijärjestelmistä taustalla. Sama tulee olemaan kyllä muillakin vanhoilla pankeilla edessä. Näiden ulkopuolella palvelut ovat toimineet oikein mainiosti ja Nordea on ollut tällä hetkellä muutenkin aivan keihäänkärkenä ottamassa uusia maksutapoja (Apple Pay, Google Pay jne) käyttöön.Nordea: Mukava lainaneuvottelija ja piti selvästi hyvin potentiaalisena asiakkaana, marginaali 0,38%. Kuitenkin yrittävät väkisin vääntää ehdoiksi, että pitäisi ruveta heille rahastosäästäjäksi. Lisäksi vielä kaikki nämä Nordean ongelmat korttien ja verkkopankin kanssa vähän väliä epäilyttää..
Kokemuksia Danske Bankista, onko niin huono kuin Suomi24 ja vauva.fi antaa ymmärtää?
Itse keväällä kilpailutin lainani. OP ja Nordea oli molemmat käytössä. OP nihkein pudottamaan korkoja ja hitain vastaamaan. Nordeasta sain nopeasti vastauksen, johon en ollut tyytyväinen. Korot olisivat hiukan pudonneet, siitä olisi pitänyt maksaa joku käsittelykulu samoin kuin OP:stä siirtyvistä lainoista.Kokemuksia Danske Bankista, onko niin huono kuin Suomi24 ja vauva.fi antaa ymmärtää?
Ollut tili Danskessa niin kauan kun se nyt on ollut olemassa Suomessa. En kyllä muista yhtään kertaa, että olisi ollut verkkopankissa ollut mitään ongelmaa tai vaikkapa korttien käytössä. Mobiilipankin ne paskoi kyllä toiminallisuuksien osalta isommassa päivityksessä viimeksi, mutta pikkuhiljaa niitä toiminnallisuuksia on palautunut takaisin. Muita palveluita en osaa verrata muihin, mutta ei niissä mitään ongelmaa ole ollut.Ensimmäistä kertaa Nordeasta asuntolainaa otettaessa halusivat myöskin, että aloitan rahastosäästämisen. En alkanut siitä sen suuremmin vääntämään vaan löin jonkun 100e/kk rahastosäästön tulille lainansaannin ajaksi, ja otin sen asuntokauppojen jälkeen samantien pois. Tällä kierroksella ei ole yritetty tuputtaa yhtään mitään turhaa roskaa ja palvelu on ollu muutenkin aivan mainiota Nordean suunnalta. Tietojärjestelmähäröjä on nyt näkynyt, kun ilmeisesti siirtyvät pois vuosikymmeniä vanhoista pankkijärjestelmistä taustalla. Sama tulee olemaan kyllä muillakin vanhoilla pankeilla edessä. Näiden ulkopuolella palvelut ovat toimineet oikein mainiosti ja Nordea on ollut tällä hetkellä muutenkin aivan keihäänkärkenä ottamassa uusia maksutapoja (Apple Pay, Google Pay jne) käyttöön.
Danskesta olen itsekin kuullut lähinnä kehoituksia pysytellä kaukana kaikilta sellaisilta kavereilta, jotka tällä hetkellä sen asiakkaana ovat. Asiakaspalvelijat ovat kyllä erittäin mukavaa sakkia mutta pankin palvelut itsessään ovat kuulemma melko hirvittävää kuraa ja häiriöt ainakin verkkopankissa ihan arkipäivää. Tämä toki on miinus vain silloin, jos noita verkkopalveluita käyttää ahkerammin.
Tämä. Tässä ketjussa vähän aikaa sitten kirjoittelinkin omasta kilpailutuksesta, ja OP:lla näytti olevan laina-asiantuntijalla aika reilusti pelivaraa marginaalien suhteen kun vaan kertoi, mikä on sen hetkinen halvin tarjous muualta.OP on tosiaan organisaation tasolla turhan vaihteleva mutta toki 0,25% bonukset (siis normaalisti, nythän ovat korkeammat) ovat aika merkittävä juttu jos vertaa vaikka puolen promillen eroon marginaaleissa. Ja OP:n digipuoli toimii varsin luotettavasti noin yleisesti ottaen. Jos haluaa vaikka maksaa lyhennyksiä ennakkoon eri tavoin tai nostaa luottorajaa tms niin aika hetkessä onnistuu keskimäärin ilman mitään asiakaspalvelukontakteja. Itse lähestyisin OP:n neuvottelijaa sähköpostitse muiden alemmilla tarjouksilla ja ottaisin lainan sieltä jos löytyy kykyä tulla marginaalissa vähän alaspäin. Ei sen virkailijan kanssa sitten enempää tarvitse olla tekemisissä.
Danskella oli muistikuvien mukaan näin Nordean asiakkaan silmiin yksi kamalimmista asuntolainan hakulomakkeista, kun itsekin sieltä viime vuonna mielenkiinnosta kyselimme tarjousta. Ei ole tosin ainoa pankki jolla nuo jutut ovat retuperällä ja parantamisen varaa olisi kyllä Nordeallakin. Vaikeaahan näitä on toki vertailla jos on vain yhdestä pankista kokemusta ja siksi noista tulikin viime vuoden alussa kyseltyä aktiivisesti omalta kaveripiiriltä kommentteja. Jollekin ”ihan hyvä ei mitään ongelmaa” voi olla toiselle sysipaska kokemus, ja painoarvot menevät eri laareihin eri ihmisillä.Ollut tili Danskessa niin kauan kun se nyt on ollut olemassa Suomessa. En kyllä muista yhtään kertaa, että olisi ollut verkkopankissa ollut mitään ongelmaa tai vaikkapa korttien käytössä. Mobiilipankin ne paskoi kyllä toiminallisuuksien osalta isommassa päivityksessä viimeksi, mutta pikkuhiljaa niitä toiminnallisuuksia on palautunut takaisin. Muita palveluita en osaa verrata muihin, mutta ei niissä mitään ongelmaa ole ollut.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.