Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Meiltä ASP-lainaa hakiessa kysyi kyllä kaikki pankit nettotulot, menot ja olemassaolevat rasitteet. Oma arvio riitti. Lainalupauksen kohdalla taisi SS-pankki pyytää viimeisimmät palkkanauhat. Ei sen kummemmin tongittu.
 
Onko tämä ihan normaalia, eli muilla samanlaisia kokemuksia? Onhan nuo pankit halunneet tiliotteet pankin vaihdon yhteydessä, mutta olen ollut käsityksessä että ei välttämättä pakollista.
Ihan normaalia, varmaan vähän riippuu konttorin ohjeistuksesta mutta omalla kohdalla oma pankki (OP) tsekkasi ensimmäisessä puhelussa nopeasti palkkatilin tilanteen läpi. Itsehän teen vielä niin, että siirrän heti tilipäivänä kaiken tilillä olevan Norwegianin säästötilille (en ole jaksanut veivata Sveaan), maksan kaikki ostokset luottokortilla ja nostelen tililtä rahaa aina sitä mukaa kun laskuja erääntyy. Meni siinä hetki kun lainaneuvoja yritti ymmärtää miten homma toimii :lol: Jos olisin nyt pankkeja kilpailuttaessa vaihtanut asiakkuuden muualle, olisi ihan ensimmäisenä pitänyt toimittaa parin viime kuukauden tiliotteet katsottavaksi.
 
Ihan normaalia, varmaan vähän riippuu konttorin ohjeistuksesta mutta omalla kohdalla oma pankki (OP) tsekkasi ensimmäisessä puhelussa nopeasti palkkatilin tilanteen läpi. Itsehän teen vielä niin, että siirrän heti tilipäivänä kaiken tilillä olevan Norwegianin säästötilille (en ole jaksanut veivata Sveaan), maksan kaikki ostokset luottokortilla ja nostelen tililtä rahaa aina sitä mukaa kun laskuja erääntyy. Meni siinä hetki kun lainaneuvoja yritti ymmärtää miten homma toimii :lol: Jos olisin nyt pankkeja kilpailuttaessa vaihtanut asiakkuuden muualle, olisi ihan ensimmäisenä pitänyt toimittaa parin viime kuukauden tiliotteet katsottavaksi.

Tämä on vaikeaa ymmärtää (jopa pankin työntekijöille) että moni käyttää luottokorttia maksuaikakorttina eikä luottokortin käyttö tarkoita mitään velkarahalla elämistä..
 
Laina kuin laina. Kunhan se raha on riittävän halpaa niin sitten ennemmin lainalla kuin käteisellä.

Remppalainahan voi arvokkaaseen kohteeseen olla helposti vaikka 100ke. Esimerkiksi Helsingissä hyvällä alueella voi maksaa puoli miljoonaa sellainen remppakuntoinen omakotitalo, johon täytyy tehdä vaikka keittiö, putket, kylppärit, katto, energiaremontti ja pinnat kokonaisuudessaan. Laina olisi tuolloin 20% asunnon arvosta. Hinta riippuu kokemukseni mukaan ennen kaikkea vakuuksista. Jos asunnossa on vapaata vakuusarvoa niin hinta voi olla lähellä asuntolainan hintaa. Jos joutuu ottamaan osin vakuudettomana, on marginaali helposti useita prosentteja.

Voi sitä omakotitalon remppaan mennä vajaa 200k myöskin. :whistling:
Meillä remontin edetessä pankki lähetti OP Kodin kiinteistövälittäjän paikalle tarkastamaan tilanteen jolloin talon arvoon tuli yli 200k lisää ja lainojen vakuudet saatiin siirrettyä kokonaan tähän.

Meillä isommat remonttilaskut meni pankin yhteyshenkilömme kautta joka nosti meille lainaa sitä mukaa kun tarvittiin, loppuvaiheessa riittikin jo pelkkä ilmoitus että tarvitaan X euroa laskun maksuun.
 
Tämä on vaikeaa ymmärtää (jopa pankin työntekijöille) että moni käyttää luottokorttia maksuaikakorttina eikä luottokortin käyttö tarkoita mitään velkarahalla elämistä..

Eikö siitä kortin käytöstä tule koko ajan kuluja? Vaikka vetäisi nollille tilipäivänä, niin joku kiinteä maksu laskusta?
 
Eikö siitä kortin käytöstä tule koko ajan kuluja? Vaikka vetäisi nollille tilipäivänä, niin joku kiinteä maksu laskusta?
S-pankissa on joku 5e kuukausimaksu, mutta toisaalta taas luottokortilla maksaessa tulee myös maksutapaetua joka kompensoi kuukausimaksun. Mitään muita kustannuksia ei mene kun maksaa kortin heti pois kun lasku tulee.
 
Eikö siitä kortin käytöstä tule koko ajan kuluja? Vaikka vetäisi nollille tilipäivänä, niin joku kiinteä maksu laskusta?

Osalla pankeista kuuluu johonkin palvelupakettiin kortti. Tilinhoitomaksu muodostuu jos kortilla on korollista velkaa ja kun maksaa eräpäivänä 100% niin moista ei synny.
 
S-pankissa on joku 5e kuukausimaksu, mutta toisaalta taas luottokortilla maksaessa tulee myös maksutapaetua joka kompensoi kuukausimaksun. Mitään muita kustannuksia ei mene kun maksaa kortin heti pois kun lasku tulee.

Maksutapaetua? Cashback?
Lähinnä ihmettelin, kun Danskella meni 2,5€ per lasku joskus vuonna nakki ja sota ja siitä lähtien kun tuon huomasin, niin olen pitänyt tuon luottokortin vähän plussalla ja nolla käytöllä. Onko tämä muuttunut?
 
Maksutapaetua?
Lähinnä ihmettelin, kun Danskella meni 2,5€ per lasku joskus vuonna nakki ja sota ja siitä lähtien kun tuon huomasin, niin olen pitänyt tuon luottokortin vähän plussalla ja nolla käytöllä. Onko tämä muuttunut?

Se riippuu sopimuksestasi luottokortin myöntäjän kanssa.

Löytyy kortteja, joissa ei ole mitään kiinteää veloitusta (esim Bank Norwegian ja Morrow), sitten löytyy kortteja joiden veloitus on osana pankin palvelupakettia (esim OP luottokortit) ja sitten on kortteja joista pitää maksaa tilinhoitomaksua mikäli kortilla on saldoa (esim S-Pankki) ja sitten on kortteja joista pitää maksaa kuukausimaksua (esim Amex).

EDIT: Jatkokeskustelua varten on löytyy Luottokortit -lanka
 
Viimeksi muokattu:
Maksutapaetua? Cashback?
Lähinnä ihmettelin, kun Danskella meni 2,5€ per lasku joskus vuonna nakki ja sota ja siitä lähtien kun tuon huomasin, niin olen pitänyt tuon luottokortin vähän plussalla ja nolla käytöllä. Onko tämä muuttunut?
Ihan ääspankin oma viritys.
1728208696441.png
 
Maksutapaetua? Cashback?
Lähinnä ihmettelin, kun Danskella meni 2,5€ per lasku joskus vuonna nakki ja sota ja siitä lähtien kun tuon huomasin, niin olen pitänyt tuon luottokortin vähän plussalla ja nolla käytöllä. Onko tämä muuttunut?

Morrowin ja Norwegianin kortit pääosin käytössä.. s-visa ja Nordean kortti varalla.

Noista ensimmäisistä ei tule mitään kuluja, cashback on 0,5-2% ostoksista eli päinvastoin tienaan käyttämällä kortteja. Kummallekkaan korttiyhtiöllle en ole maksanut euroakaan kuluja tai korkoja. Molemmilta saan rahaa tasaisesti.
 
Morrowin ja Norwegianin kortit pääosin käytössä.. s-visa ja Nordean kortti varalla.

Noista ensimmäisistä ei tule mitään kuluja, cashback on 0,5-2% ostoksista eli päinvastoin tienaan käyttämällä kortteja. Kummallekkaan korttiyhtiöllle en ole maksanut euroakaan kuluja tai korkoja. Molemmilta saan rahaa tasaisesti.

Miten nämä korttiyhtiöt tekevät rahaa?
 
S-pankissa on joku 5e kuukausimaksu, mutta toisaalta taas luottokortilla maksaessa tulee myös maksutapaetua joka kompensoi kuukausimaksun. Mitään muita kustannuksia ei mene kun maksaa kortin heti pois kun lasku tulee.
Ei ole ainakaan omassa S-pankin luottokortissa (debit/credit yhdistelmäkortti) mitään kuluja, kunhan maksaa kaiken luoton pois eräpäivänä.
 
Norwegianin kortista ei tule mitään kuluja kun maksaa velkasaldon kerran kuukaudessa nollille. Cashbackia kertyy 0,5 %. Siitä syystä makselen sillä enkä pankin omalla yhdistelmäkortilla.
Juuri näin ja tästä syystä. Itsellä tosin tuli nyt vähän hintavammista hankinnoista johtuen cashbackin vuosiraja jo täyteen, mutta otan silti "ilmaisen" korkotulon säästötilin kautta. Helpompi myös budjetoida hankintoja ja tätä asuntovelkaisen elämää kun likvidi omaisuus on pääosin yhdessä paikassa.
 
Miten nämä korttiyhtiöt tekevät rahaa?


Voisiko tätä keskustelua jatkaa oikeassa paikassa. Kiitos.:thumbsup:
 
Pitääkä tässä nyt vanhoilla päivillä avata tili Norwegianille ja hankkia toinen kortti jota rupeaa käyttämään?
Vai saisiko heiltä myös asuntolainan halvemmalla?:lol:

Edit. Siirtäkää ihmeessä mihin haluatte. Anteeksi offari, mutta ainakin sain paljon tietoa ja toivottavasti joku muukin koki valaistumisen.
 
Säästöpankin visa gold maksaa asuntovelalliselle 4e/kk, käytät tai et. Norwegianilla ei kuukausimaksua, eikä myöskään käyttö maksa mitään. Norwegianilla korko hiukan säästöpankkia suurempi. Eli molempien käyttö on "ilmaista", jos maksaa koko velan pois ensimmäiseen eräpäivään mennessä.
 
Voi sitä omakotitalon remppaan mennä vajaa 200k myöskin. :whistling:
Meillä remontin edetessä pankki lähetti OP Kodin kiinteistövälittäjän paikalle tarkastamaan tilanteen jolloin talon arvoon tuli yli 200k lisää ja lainojen vakuudet saatiin siirrettyä kokonaan tähän.

Meillä isommat remonttilaskut meni pankin yhteyshenkilömme kautta joka nosti meille lainaa sitä mukaa kun tarvittiin, loppuvaiheessa riittikin jo pelkkä ilmoitus että tarvitaan X euroa laskun maksuun.
Tämä teidän välittäjän tarkastushan ei liity tuohon remppalainaan mitenkåän vaan vakuusarvon nostamiseen. Lainan nostaminenkin varmaan myytiin palveluna, että ei tule ylimääräisiä korkoja. Nordea yritti meillä pätkiä pientä remppalainaa osiin, en muista mitä nosto(i)sta tarjosivat kuluja. Ei se ilmaista kuitenkaan olisi ollut.

Nollakorkoaikana kannatti ottaa kaikki ulos mitä annettiin, remppalainassa oli vielä se hyvä puoli, että negatiivinen korko söi marginaalia. Ylimääräiset kannatti siis samalla marginaalilla pistää päälainan maksuun.
 
Vaikka ostaisi asunto-osakkeen kasvukeskuksesta ihan ns. ydinkeskustasta ei se silti takaa sitä että esim. lämmin vesi juoksisi, lämpötila olisi edes +10C talvella sisällä, että saisi kutsua yhtiökokouksiin edes kerran vuodessa tai edes isännöitsijätodistusta.. aika herättävää luettavaa jos esim. valaistuksen saa toimimaan vasta kun itse tilaa ja maksaa huoltotyön mutta kukaan ei korvaa tai edes vastaa yhteydenottoihin isännöinnin tai hallituksen puolelta:


Kannattaa siis tutustua kohteeseen hieman tarkemminkin eikä vaan käydä esittelyssä "potkimassa rengasta" ja miettimässä miten kauniit sisustustaulut siellä on...
 
Vaikka ostaisi asunto-osakkeen kasvukeskuksesta ihan ns. ydinkeskustasta ei se silti takaa sitä että esim. lämmin vesi juoksisi, lämpötila olisi edes +10C talvella sisällä, että saisi kutsua yhtiökokouksiin edes kerran vuodessa tai edes isännöitsijätodistusta.. aika herättävää luettavaa jos esim. valaistuksen saa toimimaan vasta kun itse tilaa ja maksaa huoltotyön mutta kukaan ei korvaa tai edes vastaa yhteydenottoihin isännöinnin tai hallituksen puolelta:


Nyt täytyy oikeasti ihmetellä mikä tässä on kuviona. ? Pariskunta omistaa suurimman osan taloyhtiön asunnoista mutta ei pidä rakennuksesta huolta eikä hommaa vuokralaisia ? Haluavat väkisin ajaa taloyhtiön konkurssiin?

Mitä kautta osakas voi vaatia yhtiön tilinpäätöksiä yms jos isännöitsijä ei niitä toimita ? Haastamalla oikeuteen ?

Ja yksi ongelma on yhtiökokoukset, yleinen tapa on toimittaa kutsut normaalina postina. Isännöitsijä voi väittää että kaikki on lähetetty ja posti vaan hukannut ne. Vaikka ei olisi yhtään lähettänyt.

Ainoa ratkaisu taitaa olla vähemmistöosakkaiden yhdessä ajama kanne oikeudessa ?
 
Nyt täytyy oikeasti ihmetellä mikä tässä on kuviona. ? Pariskunta omistaa suurimman osan taloyhtiön asunnoista mutta ei pidä rakennuksesta huolta eikä hommaa vuokralaisia ? Haluavat väkisin ajaa taloyhtiön konkurssiin?

Mitä kautta osakas voi vaatia yhtiön tilinpäätöksiä yms jos isännöitsijä ei niitä toimita ? Haastamalla oikeuteen ?

Ja yksi ongelma on yhtiökokoukset, yleinen tapa on toimittaa kutsut normaalina postina. Isännöitsijä voi väittää että kaikki on lähetetty ja posti vaan hukannut ne. Vaikka ei olisi yhtään lähettänyt.

Ainoa ratkaisu taitaa olla vähemmistöosakkaiden yhdessä ajama kanne oikeudessa ?
Varmaan pääomistajat jotain vanhoja jermuja, jotka eivät ymmärrä että ei tuollainen talo itsekseen kunnossa pysy. Tai sitten toinen vaihtoehto on että ovat jo toinen jalka haudassa ja päässä on vain ajatus että kyllä tämä meidän ajan vielä kestää.

Itse ilmoittaisin isännöitsijälle, että mikäli asiankuuluvia kuponkeja ei ala kuulua, jätetään vastike maksamatta kunnes alkaa kuulumaan. Tuossa kohtaa taloyhtiö luultavasti reagoisi asiaan, niin silloin olisi helppo lyödä vastapalloon näillä epäkohdilla.

Ei näköjään vieläkään ole asuntojen hinnat laskeneet oikealle tasolle, kun taas tuli tällainen uutinen että ihan just kohta asuntopula oven takana.
 
Ei näköjään vieläkään ole asuntojen hinnat laskeneet oikealle tasolle, kun taas tuli tällainen uutinen että ihan just kohta asuntopula oven takana.

Ja ihan vastapalloon lyövät " Ne toiset uutiset"


En todellakaan usko, että ollaan vielä nousemassa. Mietin omiakin ajatuksia tällä hetkellä, kun korontarkistuspäivä lähenee, että hyvä nyt jää pikkasen enemmän sukan varteen. Ei todellakaan ole fiilis, että otetaas 500 000 lainaa, että saadaan uusi kerrostalokämppä Helsingistä. Ja noita uusia valmistuu koko ajan lisää. Rakennusyhtiöt on kohta niiden kanssa kusessa.
 
Viimeksi muokattu:
Sen verran sain tietoon, että tontti olisi noin 1300 neliötä. Vessoja on vain yksi. Pesuhuone alkuperäiskuntoinen. Talolla on ollut yksi omistaja. Ulkoseinät on ilmeisesti jonkinlaisesta elementistä tehtyjä. Takka löytyy ja Ilp. Olikohan katto-, ikkuna- ja oviremppa tehty 2017.

Ilmeisesti aika iäkäs myyjä, niin ehkä siksi ei ole minkäänlaista kuvausta kirjoitettu?

Ainakin salaojat olisi hyvä tutkia tai tehdä kokonaan uudet salaojat. Pesuhuone olisi hyvä sekin tehdä uudelleen.

Ehkä hinta muihin verrattuna on hieman edullisempi. Toki se, että ei ole viitsitty ottaa kiinteistövälittäjää ollenkaan on miinus. Paremman hinnan saisi välittäjän avulla?
Kun salaojat ja katto on kunnossa niin usein niiden välilläkin pn kaikki säilynyt ihan hyvin.
 
Tämä teidän välittäjän tarkastushan ei liity tuohon remppalainaan mitenkåän vaan vakuusarvon nostamiseen. Lainan nostaminenkin varmaan myytiin palveluna, että ei tule ylimääräisiä korkoja. Nordea yritti meillä pätkiä pientä remppalainaa osiin, en muista mitä nosto(i)sta tarjosivat kuluja. Ei se ilmaista kuitenkaan olisi ollut.

Välittäjän käynti ei liittynytkään itse lainaan mutta remppalainaan vakuutena oli tuon arvontarkistuksen jälkeen mahdollista käyttää remontotitavaa taloa täysin.
Mitään "nostamispalvelua" ei ainakaan myyty meille, enemminkin kyse oli siitä että haluttiin kontrolloida että remonttilainaa käytetään itse remonttiin. Toki tuntuu hieman holhoamiselta, mutta ei se nyt suuremmin haitannut kun käyttötarkoitus oli täysin selvä.

Lainojen kilpailutuksista vielä.. Näköjään OP on halukas laskemaan lainojen marginaaleja, 0,59% -> 0,51% ja 1,15% -> 0,85%. Molemmista ottaisivat 100€ muutosmaksun (200€ yhteensä) jonka voi kuitata pääosin bonuksilla.
 
Viimeksi muokattu:
Joku heitti Hesarin kommenteissa ihan hyvän huomion. Suuret ikäluokat (nyt varsinkin 75-80 vuotiaat) siirtyy tässä kiihtyvällä tahdilla pois omakotitaloista ja muista omistusasunnoista palveluasumisen kautta hautuumalle. Toki iso osa kämpistä on purkukuntoista mutta sitä porukkaa on niin paljon että vaikuttaa varmasti markinalla ihan merkittävästi. 1945 syntyneitä eli nyt 79 vuotiaita oli viime vuonna elossa yli 55000 eli paljon enemmän kuin vauvoja tulee vuodessa.
 
Joku heitti Hesarin kommenteissa ihan hyvän huomion. Suuret ikäluokat (nyt varsinkin 75-80 vuotiaat) siirtyy tässä kiihtyvällä tahdilla pois omakotitaloista ja muista omistusasunnoista palveluasumisen kautta hautuumalle. Toki iso osa kämpistä on purkukuntoista mutta sitä porukkaa on niin paljon että vaikuttaa varmasti markinalla ihan merkittävästi. 1945 syntyneitä eli nyt 79 vuotiaita oli viime vuonna elossa yli 55000 eli paljon enemmän kuin vauvoja tulee vuodessa.
Tää onkin mielenkiintonen näkövinkkeli. Pankit ilmeisesti nihkeilly vanhojen peruskuntoisten lainoittamisen kanssa.
 
Joku heitti Hesarin kommenteissa ihan hyvän huomion. Suuret ikäluokat (nyt varsinkin 75-80 vuotiaat) siirtyy tässä kiihtyvällä tahdilla pois omakotitaloista ja muista omistusasunnoista palveluasumisen kautta hautuumalle. Toki iso osa kämpistä on purkukuntoista mutta sitä porukkaa on niin paljon että vaikuttaa varmasti markinalla ihan merkittävästi. 1945 syntyneitä eli nyt 79 vuotiaita oli viime vuonna elossa yli 55000 eli paljon enemmän kuin vauvoja tulee vuodessa.
Ihan samaa on tullut mietittyä mutta itse veikkaan, että tuo tulee näkymään todella rajusti syrjäkylissä eikä niinkään kaupungeissa. Pikkukylät etäällä kaupungeista kuolevat luontaisesti, kun nykyiset asukkaat poistuvat hiljalleen rivistöstä eikä uusia asukkaita enää tule. Kaupungissa sen sijaan kiinteistöt jäävät joko perikunnalle käyttöön uudelle kierrokselle tai ne myydään jollekin toiselle halukkaalle asuttavaksi. Muuttoliike on kuitenkin vahvasti kaupunkeihin päin minkä varaan tätä omaa pohdintaani perustan. Syrjäkylän määritelmästä voi sitten keskustella, että riittääkö siihen jo 50km etäisyys pk-seudun ulkopuolella olevista kaupungeista vai pitäisikö mennä sitäkin pidemmälle? Pirkanmaalla ainakin tuo 50km tuntuu olevan sellainen maaginen etäisyys Tampereesta minkä kohdalla elämä alkaa hiipua melko rajusti vaikka alueet sinänsä olisivat kuinka viihtyisiä tahansa.

Ja luulen, että tuo efekti tulee olemaan tuossa n. 20 vuoden sisään vielä rajumpi. Siinä vaiheessa nykyiset kuuskymppiset ja siitä ylöspäin alkavat suurimmalta osin olla joko muuttaneet hautausmaalle tai ovat jo kovaa vauhtia suuntaamassa sitä kohti. En yhtään yllättyisi, jos tuolla saadaan asuntomarkkinat menemään vielä perinpohjin sekaisin hieman siitä riippuen, että millainen väestönkehitys on samassa ajassa.
 
Ihan samaa on tullut mietittyä mutta itse veikkaan, että tuo tulee näkymään todella rajusti syrjäkylissä eikä niinkään kaupungeissa. Pikkukylät etäällä kaupungeista kuolevat luontaisesti, kun nykyiset asukkaat poistuvat hiljalleen rivistöstä eikä uusia asukkaita enää tule. Kaupungissa sen sijaan kiinteistöt jäävät joko perikunnalle käyttöön uudelle kierrokselle tai ne myydään jollekin toiselle halukkaalle asuttavaksi. Muuttoliike on kuitenkin vahvasti kaupunkeihin päin minkä varaan tätä omaa pohdintaani perustan. Syrjäkylän määritelmästä voi sitten keskustella, että riittääkö siihen jo 50km etäisyys pk-seudun ulkopuolella olevista kaupungeista vai pitäisikö mennä sitäkin pidemmälle? Pirkanmaalla ainakin tuo 50km tuntuu olevan sellainen maaginen etäisyys Tampereesta minkä kohdalla elämä alkaa hiipua melko rajusti vaikka alueet sinänsä olisivat kuinka viihtyisiä tahansa.

Ottaa jo Salon Turun kohdalla johon menee toimiva mootoritie suuriman osan matkaa eikä sielläkään ole oikein vetovoimaa. Juna Helsinkiin on myös vain sen puolitoista tuntia. Ei kyllä Turussakaan lähiöiden hintataso aina ole mikään erityinen.
 
  • Tykkää
Reactions: eGe
Ihan samaa on tullut mietittyä mutta itse veikkaan, että tuo tulee näkymään todella rajusti syrjäkylissä eikä niinkään kaupungeissa. Pikkukylät etäällä kaupungeista kuolevat luontaisesti, kun nykyiset asukkaat poistuvat hiljalleen rivistöstä eikä uusia asukkaita enää tule. Kaupungissa sen sijaan kiinteistöt jäävät joko perikunnalle käyttöön uudelle kierrokselle tai ne myydään jollekin toiselle halukkaalle asuttavaksi. Muuttoliike on kuitenkin vahvasti kaupunkeihin päin minkä varaan tätä omaa pohdintaani perustan. Syrjäkylän määritelmästä voi sitten keskustella, että riittääkö siihen jo 50km etäisyys pk-seudun ulkopuolella olevista kaupungeista vai pitäisikö mennä sitäkin pidemmälle? Pirkanmaalla ainakin tuo 50km tuntuu olevan sellainen maaginen etäisyys Tampereesta minkä kohdalla elämä alkaa hiipua melko rajusti vaikka alueet sinänsä olisivat kuinka viihtyisiä tahansa.

Ja luulen, että tuo efekti tulee olemaan tuossa n. 20 vuoden sisään vielä rajumpi. Siinä vaiheessa nykyiset kuuskymppiset ja siitä ylöspäin alkavat suurimmalta osin olla joko muuttaneet hautausmaalle tai ovat jo kovaa vauhtia suuntaamassa sitä kohti. En yhtään yllättyisi, jos tuolla saadaan asuntomarkkinat menemään vielä perinpohjin sekaisin hieman siitä riippuen, että millainen väestönkehitys on samassa ajassa.

Juuri näin. "Syrjäkylillä" tulee olemaaan todella synkkää tulevaisuudessa ja Suomen hupeneva väestö tulee pakkautumaan entistä voimakkaammin kasvukeskuksiin ja niiden lähistölle, eli käytännössä ainakaan PKS:n asuntotilanteeseen on turha odotella.
 
En siis väitä että suuret ikäluokat aiheuttaisi mitään uutta romahdusta kasvukeskuksissa, mutta on heitä sen verran sielläkin että voi entisestään hidastaa kysynnän nousua tarjonnan rinnalle.

Toinen asia on sitten, se mihin ne suuret ikäluokat mahtuu palveluasumiseen. Kustannustehokkaampaa varmaan olisi saneerata hyväkuntoisia rivariyhtiöitä ja tyhjentyneitä kouluja yms siihen käyttöön (siis ei mistään aivan syrjästä mutta tuoreemmista muuttotappiokunnista josta max tunnin matka keskussairaalaan). Se jos palveluasuminen ja hoitokodit uudisrakennetaan tiukasti pääkaupunkiseudulle tulee varsin kalliiksi sekä itse investoinnin että hoitohenkilökunnan asumisen suhteen.
 
"Suuret ikäluokat" eivät ole enää pitkään aikaan ollut mitenkään erityisen suuria ikäluokkia.. Jo muutaman vuosikymmenen ajan on puhuttu, että kesämökkien arvot romahtavat kun suuret ikäluokat ikääntyvät. No sitä ei ole tapahtunut ja tuskin enää tapahtuukaan.

Toki syrjäseudulla paskassa kunnossa olevien kohteiden arvo romahtaa tai oikeastaan se on jo romahtanut, mutta tällä asialla ei ole oikeastaan mitään tekemistä suurten ikäluokkien ikääntymisen kanssa.. Vaan yleinen muuttoliike on syy.

 
"Suuret ikäluokat" eivät ole enää pitkään aikaan ollut mitenkään erityisen suuria ikäluokkia.. Jo muutaman vuosikymmenen ajan on puhuttu, että kesämökkien arvot romahtavat kun suuret ikäluokat ikääntyvät. No sitä ei ole tapahtunut ja tuskin enää tapahtuukaan.

Toki syrjäseudulla paskassa kunnossa olevien kohteiden arvo romahtaa tai oikeastaan se on jo romahtanut, mutta tällä asialla ei ole oikeastaan mitään tekemistä suurten ikäluokkien ikääntymisen kanssa.. Vaan yleinen muuttoliike on syy.

Siis yllättävän vähän se vaikutti kun suuret ikäluokat jäi eläkkeelle, mutta nyt suuret ikäluokat alkaa olla enenevässä määrin vanhuksia, ja kas kummaa sote-budetit pettää ja sairaanhoitajat ei riitä millään. Ja tosiaan se suurten ikäluokkien vanhus-kausi on vasta aluillaan. Tässä 2006 ikäpyramidissa 80 vuotiaita on puoli prosenttia väestöstä ja 60 vuotiaita 1,5% väestöstä, kolminkertaisesti. Nyt ne 2006 vuoden 60 vuotiaat siis on 18 vuotta vanhempia, toki jokunen jo kuollutkin.

Ja tosiaan uskoisin että vaikuttaa asuntomarkkinaan koko maassa.

joulukuu_001.jpg
 
Muutaman kilpailutuksen jälkeen tänään oli dansken kanssa neuvottelut ja tarjosivat 150 000e 0.4 marginaalilla ilman mitään lisämyyntejä. Tämä taitaa olla jo sellainen, että kannattaa tarrata kiinni?
 
Ihan samaa on tullut mietittyä mutta itse veikkaan, että tuo tulee näkymään todella rajusti syrjäkylissä eikä niinkään kaupungeissa. Pikkukylät etäällä kaupungeista kuolevat luontaisesti, kun nykyiset asukkaat poistuvat hiljalleen rivistöstä eikä uusia asukkaita enää tule. Kaupungissa sen sijaan kiinteistöt jäävät joko perikunnalle käyttöön uudelle kierrokselle tai ne myydään jollekin toiselle halukkaalle asuttavaksi. Muuttoliike on kuitenkin vahvasti kaupunkeihin päin minkä varaan tätä omaa pohdintaani perustan. Syrjäkylän määritelmästä voi sitten keskustella, että riittääkö siihen jo 50km etäisyys pk-seudun ulkopuolella olevista kaupungeista vai pitäisikö mennä sitäkin pidemmälle? Pirkanmaalla ainakin tuo 50km tuntuu olevan sellainen maaginen etäisyys Tampereesta minkä kohdalla elämä alkaa hiipua melko rajusti vaikka alueet sinänsä olisivat kuinka viihtyisiä tahansa.

Ja luulen, että tuo efekti tulee olemaan tuossa n. 20 vuoden sisään vielä rajumpi. Siinä vaiheessa nykyiset kuuskymppiset ja siitä ylöspäin alkavat suurimmalta osin olla joko muuttaneet hautausmaalle tai ovat jo kovaa vauhtia suuntaamassa sitä kohti. En yhtään yllättyisi, jos tuolla saadaan asuntomarkkinat menemään vielä perinpohjin sekaisin hieman siitä riippuen, että millainen väestönkehitys on samassa ajassa.

30km kehä 3:sta kaupunkialueella niin hinnat tasaisesti laskeneet vuodesta 2007 jolloin ostin oman. Ei mitään suurta laskua mutta jonkin verran tulleet alaspäin. Uudet/uudehkot sitten eri asia.

Osa kerrostaloasunnosta lähes arvottomia.
 
Taas kerran Hesarin artikkeli, missä välittäjiltä on kysytty onko asuntomarkkinat piristymässä ja kyllähän ne ovat! Taas!


Hesari julkaisee näitä aika säännöllisesti, ja kumma kyllä kertaakaan eivät välittäjät ole sanoneet että nyt näyttää vähän huonolta ja alaspäin ollaan menossa. Mennäänpäs kysymään sateenvarjon myyjältä onko just nyt hyvä hetki ostaa sateenvarjo? "No kyllä on!"

PS. Aluksi artikkelin otsikko oli perinteinen "Markkinoilla näkyvissä kasvusuhdanne" tms., mutta muokkasivat sen puhumaan tuosta hinnan tärkeydestä. Sisällössä joka tapauksessa kauppamäärien odotetusta kasvusta...
 
Hieman sama on särähtänyt myös vastaavassa Ylen uutisoinnissa korvaan, tietäen vielä, että niiden kirjoittajallakin on asuntosijoitustaustaa.
 
Asuntolainaa kilpailutettu viime viikkojen aikana useamman pankin kanssa, asiakkuus tällä hetkellä OP:n ja Nordean kanssa entuudestaan. Lainamäärä tulee olemaan n. 280k€ tienoilla.

OP: Vanhempi rouva lainaneuvottelijana, kovasti voivotteli ja oli niin paljon kaiken maailman kysymysmerkkejä ilmassa hänen mielestään. Ekassa tarjouksessa oli vielä kiinteä korko 5v lyöty sisään, vaikka tästä ei ollut mitään puhetta lainaneuvottelussa, marginaali 0,413%. Jäi todella paska maku suuhun ja tekis mieli vaihtaa pankkia vaan tän takia.

Nordea: Mukava lainaneuvottelija ja piti selvästi hyvin potentiaalisena asiakkaana, marginaali 0,38%. Kuitenkin yrittävät väkisin vääntää ehdoiksi, että pitäisi ruveta heille rahastosäästäjäksi. Lisäksi vielä kaikki nämä Nordean ongelmat korttien ja verkkopankin kanssa vähän väliä epäilyttää..

Danske Bank: Asiallinen kokenut lainaneuvottelija ja piti myös selvästi potentiaalisena asiakkaana. Marginaaleissa kuitenkin eroja 12kk euriborille 0,36% ja 3kk euriborille 0,42%, nämä siis Akavalaisena.Uutta tarjousta 3kk euriborille yritin kysellä, mutta en ole vielä saanut. Ei myöskään mitään kokemusta Danskesta, moni netissä haukkuu heidän verkkopankin ja aspan versus OP ja Nordea?

Ålandsbanken: Myöskin mukava kokemus kaikkinensa. Marginaali 0,45% ja alempaan ei kuulemma pysty, tähän pitäisi myös vielä ottaa 12€kk/hlö Premium asiakkuus. Kuulostaa melko tyyriiltä mutta asiakaspalvelusta paljon posiitivisia kuulopuheita. Toki tuolla marginaalilla n. 3k€ kalliimpi kuin esim. Nordea.

Kannattaako vielä yrittää Aktiaa tai Säästöpankkia näiden jälkeen vai olisiko tästä joku valittava? Kokemuksia Danske Bankista, onko niin huono kuin Suomi24 ja vauva.fi antaa ymmärtää?
 
Asuntolainaa kilpailutettu viime viikkojen aikana useamman pankin kanssa, asiakkuus tällä hetkellä OP:n ja Nordean kanssa entuudestaan. Lainamäärä tulee olemaan n. 280k€ tienoilla.

OP: Vanhempi rouva lainaneuvottelijana, kovasti voivotteli ja oli niin paljon kaiken maailman kysymysmerkkejä ilmassa hänen mielestään. Ekassa tarjouksessa oli vielä kiinteä korko 5v lyöty sisään, vaikka tästä ei ollut mitään puhetta lainaneuvottelussa, marginaali 0,413%. Jäi todella paska maku suuhun ja tekis mieli vaihtaa pankkia vaan tän takia.

Nordea: Mukava lainaneuvottelija ja piti selvästi hyvin potentiaalisena asiakkaana, marginaali 0,38%. Kuitenkin yrittävät väkisin vääntää ehdoiksi, että pitäisi ruveta heille rahastosäästäjäksi. Lisäksi vielä kaikki nämä Nordean ongelmat korttien ja verkkopankin kanssa vähän väliä epäilyttää..

Danske Bank: Asiallinen kokenut lainaneuvottelija ja piti myös selvästi potentiaalisena asiakkaana. Marginaaleissa kuitenkin eroja 12kk euriborille 0,36% ja 3kk euriborille 0,42%, nämä siis Akavalaisena.Uutta tarjousta 3kk euriborille yritin kysellä, mutta en ole vielä saanut. Ei myöskään mitään kokemusta Danskesta, moni netissä haukkuu heidän verkkopankin ja aspan versus OP ja Nordea?

Ålandsbanken: Myöskin mukava kokemus kaikkinensa. Marginaali 0,45% ja alempaan ei kuulemma pysty, tähän pitäisi myös vielä ottaa 12€kk/hlö Premium asiakkuus. Kuulostaa melko tyyriiltä mutta asiakaspalvelusta paljon posiitivisia kuulopuheita. Toki tuolla marginaalilla n. 3k€ kalliimpi kuin esim. Nordea.

Kannattaako vielä yrittää Aktiaa tai Säästöpankkia näiden jälkeen vai olisiko tästä joku valittava? Kokemuksia Danske Bankista, onko niin huono kuin Suomi24 ja vauva.fi antaa ymmärtää?

OP on tosiaan organisaation tasolla turhan vaihteleva mutta toki 0,25% bonukset (siis normaalisti, nythän ovat korkeammat) ovat aika merkittävä juttu jos vertaa vaikka puolen promillen eroon marginaaleissa. Ja OP:n digipuoli toimii varsin luotettavasti noin yleisesti ottaen. Jos haluaa vaikka maksaa lyhennyksiä ennakkoon eri tavoin tai nostaa luottorajaa tms niin aika hetkessä onnistuu keskimäärin ilman mitään asiakaspalvelukontakteja. Itse lähestyisin OP:n neuvottelijaa sähköpostitse muiden alemmilla tarjouksilla ja ottaisin lainan sieltä jos löytyy kykyä tulla marginaalissa vähän alaspäin. Ei sen virkailijan kanssa sitten enempää tarvitse olla tekemisissä.
 
Kokemuksia Danske Bankista, onko niin huono kuin Suomi24 ja vauva.fi antaa ymmärtää?
Suoli & vauva jos on ne 'lähteet' niin en nyt niin paljoa painoa näille ehkä laittaisi.
Itse Dansken asiakkaan ei senkummempaa valittamista verkkopankista/kapulasoftasta tai asiakaspalvelusta. Ihan suht nopeasti on mm laina-asiat selvinneet. Puhelinaspaan en kyllä ole koskaan soitellut joten siitä ei ole kokemusta.
Nordeassa ja OP:ssa oli joskus 15v sitten sivutilit eikä ne nettipankkijutut silloin juurikaan eronneet Danskesta.
Se tietty on ettei Danskella välttis ole ns 'marssi sisään' marmoritiskiä enää suht kookkaissakaan kaupungeissa.
 
Nordea: Mukava lainaneuvottelija ja piti selvästi hyvin potentiaalisena asiakkaana, marginaali 0,38%. Kuitenkin yrittävät väkisin vääntää ehdoiksi, että pitäisi ruveta heille rahastosäästäjäksi. Lisäksi vielä kaikki nämä Nordean ongelmat korttien ja verkkopankin kanssa vähän väliä epäilyttää..
Ensimmäistä kertaa Nordeasta asuntolainaa otettaessa halusivat myöskin, että aloitan rahastosäästämisen. En alkanut siitä sen suuremmin vääntämään vaan löin jonkun 100e/kk rahastosäästön tulille lainansaannin ajaksi, ja otin sen asuntokauppojen jälkeen samantien pois. Tällä kierroksella ei ole yritetty tuputtaa yhtään mitään turhaa roskaa ja palvelu on ollu muutenkin aivan mainiota Nordean suunnalta. Tietojärjestelmähäröjä on nyt näkynyt, kun ilmeisesti siirtyvät pois vuosikymmeniä vanhoista pankkijärjestelmistä taustalla. Sama tulee olemaan kyllä muillakin vanhoilla pankeilla edessä. Näiden ulkopuolella palvelut ovat toimineet oikein mainiosti ja Nordea on ollut tällä hetkellä muutenkin aivan keihäänkärkenä ottamassa uusia maksutapoja (Apple Pay, Google Pay jne) käyttöön.

Danskesta olen itsekin kuullut lähinnä kehoituksia pysytellä kaukana kaikilta sellaisilta kavereilta, jotka tällä hetkellä sen asiakkaana ovat. Asiakaspalvelijat ovat kyllä erittäin mukavaa sakkia mutta pankin palvelut itsessään ovat kuulemma melko hirvittävää kuraa ja häiriöt ainakin verkkopankissa ihan arkipäivää. Tämä toki on miinus vain silloin, jos noita verkkopalveluita käyttää ahkerammin.
 
Kokemuksia Danske Bankista, onko niin huono kuin Suomi24 ja vauva.fi antaa ymmärtää?

Mulla on ollut asuntolaina Danskesta (nykyinen), Nordeasta (edellinen) ja Säästöpankista (edeltävä) eikä yksikään näistä sen ihmeempi ole ollut päivittäisen toiminnan kannalta kuin toinenkaan. Tällä hetkellä asiakkuus Dansken lisäksi Nordeassa ja SPankissa, OP/Pohjolassa vakuutukset, eikä tänä päivänä verkkopankeissa ja mobiilisovelluksissa ole isoa eroa kenenkään hyväksi tai pahaksi. Uptime myös aikalailla samoissa lukemissa, kaikilla sakkaa välillä mutta ylivoimaisesti suurimman osan ajasta kaikki toimii.

Aspa vastaa viesteihin kaikissa ihan samalla tavalla, Danskessa ehkä vielä vähän sujuvampaa tietyt asiat olleet omalla kohdalla, mutta viime lainansiirrostakin jo 5 vuotta ja sitä edellisestä 10 niin en tiedä nykytilanteesta näiden sujuvuudessa eri pankeilla. Itse en käytännössä koskaan soita pankkiin päin niin puhelinpalveluiden toiminnasta en osaa sanoa.

Lyhyesti: Ota sieltä mistä saat parhaan tarjouksen.
 
Kokemuksia Danske Bankista, onko niin huono kuin Suomi24 ja vauva.fi antaa ymmärtää?
Itse keväällä kilpailutin lainani. OP ja Nordea oli molemmat käytössä. OP nihkein pudottamaan korkoja ja hitain vastaamaan. Nordeasta sain nopeasti vastauksen, johon en ollut tyytyväinen. Korot olisivat hiukan pudonneet, siitä olisi pitänyt maksaa joku käsittelykulu samoin kuin OP:stä siirtyvistä lainoista.

OmaSP ja Danske melko tasoissa ja molemmissa miellyttävä palvelu. Päädyin Danskeen, lähinnä koska itse tarjosivat keinoa välttää ne lainojen perustamiskulut liittymällä Suomen Osakesäästäjien jäseneksi. Se taisi jotain alle 30€ maksaa. Mitään eivät pakkomyyneet. Palkkakin menee edelleen OP:n ja OP:n omistaja-asiakkaana käytän ilmaista Platinakorttia. Samoin Nordeasta on edelleen ilmainen MC ja pankkipalvelut. Jos ne joskus alkavat maksamaan, niin varmaankin irtisanon sitten.

Dansken mobiilisovelluksesta en tykkää, tuntuu vaikeammalta kuin kumpi tahansa edellisistä. Voi olla että siihen tottuisi jos sitä käyttäisi.
 
Ensimmäistä kertaa Nordeasta asuntolainaa otettaessa halusivat myöskin, että aloitan rahastosäästämisen. En alkanut siitä sen suuremmin vääntämään vaan löin jonkun 100e/kk rahastosäästön tulille lainansaannin ajaksi, ja otin sen asuntokauppojen jälkeen samantien pois. Tällä kierroksella ei ole yritetty tuputtaa yhtään mitään turhaa roskaa ja palvelu on ollu muutenkin aivan mainiota Nordean suunnalta. Tietojärjestelmähäröjä on nyt näkynyt, kun ilmeisesti siirtyvät pois vuosikymmeniä vanhoista pankkijärjestelmistä taustalla. Sama tulee olemaan kyllä muillakin vanhoilla pankeilla edessä. Näiden ulkopuolella palvelut ovat toimineet oikein mainiosti ja Nordea on ollut tällä hetkellä muutenkin aivan keihäänkärkenä ottamassa uusia maksutapoja (Apple Pay, Google Pay jne) käyttöön.

Danskesta olen itsekin kuullut lähinnä kehoituksia pysytellä kaukana kaikilta sellaisilta kavereilta, jotka tällä hetkellä sen asiakkaana ovat. Asiakaspalvelijat ovat kyllä erittäin mukavaa sakkia mutta pankin palvelut itsessään ovat kuulemma melko hirvittävää kuraa ja häiriöt ainakin verkkopankissa ihan arkipäivää. Tämä toki on miinus vain silloin, jos noita verkkopalveluita käyttää ahkerammin.
Ollut tili Danskessa niin kauan kun se nyt on ollut olemassa Suomessa. En kyllä muista yhtään kertaa, että olisi ollut verkkopankissa ollut mitään ongelmaa tai vaikkapa korttien käytössä. Mobiilipankin ne paskoi kyllä toiminallisuuksien osalta isommassa päivityksessä viimeksi, mutta pikkuhiljaa niitä toiminnallisuuksia on palautunut takaisin. Muita palveluita en osaa verrata muihin, mutta ei niissä mitään ongelmaa ole ollut.
 
OP on tosiaan organisaation tasolla turhan vaihteleva mutta toki 0,25% bonukset (siis normaalisti, nythän ovat korkeammat) ovat aika merkittävä juttu jos vertaa vaikka puolen promillen eroon marginaaleissa. Ja OP:n digipuoli toimii varsin luotettavasti noin yleisesti ottaen. Jos haluaa vaikka maksaa lyhennyksiä ennakkoon eri tavoin tai nostaa luottorajaa tms niin aika hetkessä onnistuu keskimäärin ilman mitään asiakaspalvelukontakteja. Itse lähestyisin OP:n neuvottelijaa sähköpostitse muiden alemmilla tarjouksilla ja ottaisin lainan sieltä jos löytyy kykyä tulla marginaalissa vähän alaspäin. Ei sen virkailijan kanssa sitten enempää tarvitse olla tekemisissä.
Tämä. Tässä ketjussa vähän aikaa sitten kirjoittelinkin omasta kilpailutuksesta, ja OP:lla näytti olevan laina-asiantuntijalla aika reilusti pelivaraa marginaalien suhteen kun vaan kertoi, mikä on sen hetkinen halvin tarjous muualta.
Olen ollut OP:n asiakas 16 vuotta ja pankkipalvelut on toimineet todella hyvin ja mobiilisovellus on toimiva kilke.
 
Ollut tili Danskessa niin kauan kun se nyt on ollut olemassa Suomessa. En kyllä muista yhtään kertaa, että olisi ollut verkkopankissa ollut mitään ongelmaa tai vaikkapa korttien käytössä. Mobiilipankin ne paskoi kyllä toiminallisuuksien osalta isommassa päivityksessä viimeksi, mutta pikkuhiljaa niitä toiminnallisuuksia on palautunut takaisin. Muita palveluita en osaa verrata muihin, mutta ei niissä mitään ongelmaa ole ollut.
Danskella oli muistikuvien mukaan näin Nordean asiakkaan silmiin yksi kamalimmista asuntolainan hakulomakkeista, kun itsekin sieltä viime vuonna mielenkiinnosta kyselimme tarjousta. Ei ole tosin ainoa pankki jolla nuo jutut ovat retuperällä ja parantamisen varaa olisi kyllä Nordeallakin. Vaikeaahan näitä on toki vertailla jos on vain yhdestä pankista kokemusta ja siksi noista tulikin viime vuoden alussa kyseltyä aktiivisesti omalta kaveripiiriltä kommentteja. Jollekin ”ihan hyvä ei mitään ongelmaa” voi olla toiselle sysipaska kokemus, ja painoarvot menevät eri laareihin eri ihmisillä.

OP:lta on meillä tullut molemmilla kerroilla aivan viimeisen päälle hyvää kohtelua lainatarjousta kysellessä. Aluekonttorimalli taitaa aiheuttaa melkoista hajontaa palvelun laadun suhteen vaikkakin yksiköitä ollaan jatkuvasti yhdistelemässä isompiin. Eivät vain onnistu painamaan marginaaleja sen alemmas kuin Nordeallakaan niin ei ole tullut mitään syytä siirtää pennejä sinne suuntaan.
 
En usko että suurimmassa osassa pankeista on oikeasti hurjia vikoja, eli jos hermot vaan kestää niin mielestäni ei kannata laittaa mustalle listalle yhtä pankkia yhden ainoan ongelman vuoksi, oli pankki mikä vaan. Ongelmien ärsyttäessä liikaa on toki aina mahdollista äänestää jaloillaan.

Kun itse kyselimme asuntolainaa aikoinaan OP:n puolelta niin henkilö tiskin takana oli yksi elämäni huonoimmista asiakaspalvelukokemuksista. En saanut mitään vastauksia, oma-aloitteisuus keskustelussa oli nolla ja marginaali oli hurjan iso ilman että hän oli halukas ensimmäistä visiittiä enempää keskustelemaan asiasta, vaikka mainitsimme sen olevan hurjan korkea ja olisimme valmis vaihtamaan kaiken perheen pankkiasioinnin heille asuntolainan yhteydessä. En jaksa uskoa, että tuo olisi mitenkään pankin linjaus, joten oletan kyseessä olevan vaan erittäin huonosti osuneen asiakaspalvelijan tai hänellä erittäin huonon päivän, uskon kyllä OP:n tyytyväisten asiakkaiden olevan silti tyytyväisiä :) Varmasti vaikuttaa myös alue ja asiointipiste paljon.

Oma kokemukseni Nordeasta on asuntolainan (ja muidenkin hakemusten) osalta erittäin positiivinen, melkein kaikki hoitui sähköisesti ja nopeasti ja pankin puolelta oltiin aina tarvittaessa yhteydessä (tietojärjestelmähäiriötähän on ollut nyt pitkään, mutta näitä tulee varmasti kaikille ja verkkopankkikatkokset ovat olleet oikeasti todella lyhyitä, vaikka niitä onkin ilmennyt nyt kohta viikkoja päivittäin ja saatu hyviä uutisotsikoita). S-pankki ei muistaakseni halunnut juurikaan edes keskustella lainasta (vaikka lainamme on pieni ja molemmat töissä, ei mitään erikoisia riskejä siis). Tämäkin varmasti jo muuttunut pankin kehittyessä. Muista pankeista ei ole juurikaan kokemuksia.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
287 067
Viestejä
4 933 037
Jäsenet
79 284
Uusin jäsen
Reekeli

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom