Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[pokkus]

Ainahan taloyhtiö voi tosiaan tietty jälkiasentaa suoran sähkölämmityksen, jos osakkaat pelkäävät maksavansa muiden osakkaanomistajien lämmityskuluja. Mutta eikö tuo hissi/kerrosjyvitysmahdollisuus ollut vain perusparannuksiin liittyvä pykälä?

Lämmitysvastikkeen erottaminen hoitovastikkeesta vaatisi kai yhtiöjärjestyksen muuttamista, ja osassa yhtiöjärjestyksistä tämä vaatisi kaikkien osakkeenomistajien suostumusta (koska näin yhtiöjärjestyksessä mainitaan) - määräenemmistö ei riitä.

On olemassa paljon yhtiöitä, joissa on kaikissa sähkölämmitys jo rakennusvaiheesta lähtien. On myös paljon yhtiöitä, joissa jokainen osakas vastaa täysimääräisesti kaikista omaan asuntoon kohdistuvista remonteista ja korjauksista mukaanlukien koko lämmitysjärjestelmä.

Tuo toinen kohtahan riippuu ihan yhtiöjärjestyksestä ja mitä siellä on määrätty. On voinut olla "oikein" jo yhtiön perustamisesta lähtien tai sitten myöhemmin muutettu yhteisellä päätöksellä. Kyllähän niitä muutoksia kannattaa yhtiöjärjestykseen tehdä, jos isoja muutoksia muutenkin yhtiössä tehdään.

 

[Kvarkki]

Tämä päivittyy seuraavana korontarkistuspäivänä. Ihmettelin itse samaa asiaa syksyllä kun tein ylimääräisen lyhennyksen muuttuvan annuiteetin lainaan, mutta seuraavana korontarkistuspäivänä laina-aika palasi alkuperäiseen ja maksuerät laskettiin uusiksi.

EDIT. Ja nimenomaan OP oli kyseessä.

Olerko varma ettet tehnyt jotain ennakkomaksua tms.? Muistelen, että OP:lla oli tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Nordean lainassa ylimääräinen lyhennys tarkoittaa ainakin sitä, että laina-ajasta lähtee pysyvästi pois ko. osuus. Kirintarkastus ei muuta viimeistä maksuajankohtaa. Lyhennysjoustolla jos taas pelaa, niin laina-aika heittää molempiin suuntiin maksuerän mukaan (toki jos maksaa ylimääräistä lyhennysjouston ylärajan yli, tätä ei saa takaisin).

 

[Jeesbox]

Mitenhän paljon pitäis vaikuttaa hintaan, jos taloyhtiössä (kerrostalo) on ollut joissakin asunnoissa ja kellarissa vesivahinko?

 

[atteasd]

Mitenhän paljon pitäis vaikuttaa hintaan, jos taloyhtiössä (kerrostalo) on ollut joissakin asunnoissa ja kellarissa vesivahinko?

Onko kaikki korjaukset tehty? Tuliko yhtiölle velkaa? Onko velka jyvitetty vastikkeisiin asti? Jos edellämainitut kyllä ja olet ok vastikkeen kanssa, niin eipä tuo kai vaikuta hintaan itsessään. Tietysti jos vahingon syy on ollut rakenteissa ja pommeja piilossa, niin skippaisin suosiolla.

 

[Taneli-]

Mitenhän paljon pitäis vaikuttaa hintaan, jos taloyhtiössä (kerrostalo) on ollut joissakin asunnoissa ja kellarissa vesivahinko?

Jos kaikkia noita alueita (yleensä putket vikana jos useampia ollut luokkaa pesutiloissa) ei ole tehty uusiksi sanoisin että niin paljon vaikuttaa hintaan että itse esim. jätin sellaiset (rivitalo mutta kuitenkin) asunnot välistä kun omaa asuntoa olin hankkimassa.

Eli tuosta voi lukea rivien välistä parikin asiaa:
1) yhtiö ei välitä tarpeeksi vaan odottaa että lisää vuotoja tulee ja sitten tietysti kaikki joutuvat maksamaan niitä ja pahimmillaan ne tulevat juuri siihen omaan uuteen kämppään...
2) yhtiöllä voi olla niin tiukka tilanne että lainaa ei saa tai sitten yhtiökokouksissa ei saada päätöstä lävitse koska "se maksaa" joten vuodesta toiseen joudutaan tilkitsemään noita vahinkoja eikä hoideta alkusyytä kuntoon (eli tehdä putkiremonttia)
3) yhtiössä voi olla useampiakin asuntoja myynnissä, juuri noiden syiden takia (rotat jättävät uppoavan laivan = nyt kun saa vielä kohtuu hyvää hintaa myydään ennenkuin tulee isoa ja kallista remonttia joka myös vaikuttaa asumismukavuuteen) joten asukasmoraali / yhteistyö on pohjamudissa ja pahimmillaan sinä joudut siihen keskelle "kun ostit tyhmänä liian kallilla sen naapurin kämpän miksi et tätä?" / "kun menit ja ostit sen naapurin kämpän niin halvalla ja käytit heidän tilannettaan hyväkseen, ikinä en anteeksi anna" tms.

Toki se jos joskus 15v sitten ollut joku ongelma kellarissa ja yhdellä asukkaalla akvaario hajonnut tjsp. 8 vuotta sitten eipä se niin paljoa asiaan vaikuttaisi jos yhtiö muuten kunnossa.

 

[Jeesbox]

Kiitos vastauksista. Mietin täs, ku olis yli 300 000 euron kämppä myynnissä 230 000 eurolla. Toki putkiremppa tulossa ja joku 12 % arvonlasku PK-seudulla noista vuoden 2021 hinnoista. Mitään syytä ei tosin ole sinällään muuttaa, mut jos asuis siel jonku vaik viis vuotta ni se olis taas joku 300 000 euron kämppä. Jos vaik 200 000 eurolla sais sen, ni olis tyyliin 50 000 euron profit, ku vähentää putkiremontin kulut.

 

[Jeesbox]

Jos sen saa 230ke se on 230ke kämppä, ei 300ke kämppä. Vai oonko myyjä sukua ja antamassa alennusta ?

Totta kyl toikin, mut mä pyrin arvioimaan muuttamisen järkevyyttä, ni toi mahdollinen arvon nousu olis yks syy. Se olis myös sijainniltaan parempi.

Mikään ei tietty takaa, et arvo nousee.

 

[N1kkel]

Jos kaikkia noita alueita (yleensä putket vikana jos useampia ollut luokkaa pesutiloissa) ei ole tehty uusiksi sanoisin että niin paljon vaikuttaa hintaan että itse esim. jätin sellaiset (rivitalo mutta kuitenkin) asunnot välistä kun omaa asuntoa olin hankkimassa.

Eli tuosta voi lukea rivien välistä parikin asiaa:
1) yhtiö ei välitä tarpeeksi vaan odottaa että lisää vuotoja tulee ja sitten tietysti kaikki joutuvat maksamaan niitä ja pahimmillaan ne tulevat juuri siihen omaan uuteen kämppään...
2) yhtiöllä voi olla niin tiukka tilanne että lainaa ei saa tai sitten yhtiökokouksissa ei saada päätöstä lävitse koska "se maksaa" joten vuodesta toiseen joudutaan tilkitsemään noita vahinkoja eikä hoideta alkusyytä kuntoon (eli tehdä putkiremonttia)
3) yhtiössä voi olla useampiakin asuntoja myynnissä, juuri noiden syiden takia (rotat jättävät uppoavan laivan = nyt kun saa vielä kohtuu hyvää hintaa myydään ennenkuin tulee isoa ja kallista remonttia joka myös vaikuttaa asumismukavuuteen) joten asukasmoraali / yhteistyö on pohjamudissa ja pahimmillaan sinä joudut siihen keskelle "kun ostit tyhmänä liian kallilla sen naapurin kämpän miksi et tätä?" / "kun menit ja ostit sen naapurin kämpän niin halvalla ja käytit heidän tilannettaan hyväkseen, ikinä en anteeksi anna" tms.

Toki se jos joskus 15v sitten ollut joku ongelma kellarissa ja yhdellä asukkaalla akvaario hajonnut tjsp. 8 vuotta sitten eipä se niin paljoa asiaan vaikuttaisi jos yhtiö muuten kunnossa.

En tiedä meninkö itse tekemään sitten huonon valinnan kun ostin 1999 rivarikämpän jossa ollut "kosteusvauriokorjaus" yhden naapuriasunnon pesutiloissa ja yhtiön lämmönjakohuoneessa.

Eipä niistä tullut edes kyseltyä kun ajattelin vain että pääasia että ovat korjattu. Ehkä joku muu olisi skipannut asunnon siitä syystä, mutta tuskin siitä kannattaa kuitenkaan yöunia menettää?

 

[Joukahaine]

Ylempään liittyen niin meillä nykyinen päätyrivari pitäs saada myytyä. Kunnossapitotarveselvitykseen merkattu yhtiölle: Arvioitu kunnossapitotarve seuraavan viiden vuoden kuluessa 'vesijohdot ja viemärit alkuperäisiä ja käyttöikänsä lopussa.
Mahtaa karkoittaa ostajia tuokin. Asunto vuoden -94.

 

[Kvarkki]

En tiedä meninkö itse tekemään sitten huonon valinnan kun ostin 1999 rivarikämpän jossa ollut "kosteusvauriokorjaus" yhden naapuriasunnon pesutiloissa ja yhtiön lämmönjakohuoneessa.

Eipä niistä tullut edes kyseltyä kun ajattelin vain että pääasia että ovat korjattu. Ehkä joku muu olisi skipannut asunnon siitä syystä, mutta tuskin siitä kannattaa kuitenkaan yöunia menettää?

Enemmän tuo on riski tulevista kuluista, kun tuppaa olemaan tasalaatuista tavaraa. Toisessa kämpässä voi vähän kauemmin kestää, mutta yleensä kaikki ne on uusittava jossain vaiheessa. Sinällään pesutilat ovat harmiton ja odottettava korjaustarve, siinä kohtaa kun aletaan puhumaan koko alapohjan ongelmista, niin syytä katsoa muualle. Matinkylässäkin oli yksi rivari myynnissä, jossa oli kaikenmoista korjausta tehty ja olevinaan kunnossa - Paria vuotta myöhemmin näin, että siitä käytiin oikeutta. Ostaja muistaakseni hävisi, kun hänen asuntoa oli korjattu ja kyse oli koko muun rivarin vakavista ongelmista.

 

[N1kkel]

Enemmän tuo on riski tulevista kuluista, kun tuppaa olemaan tasalaatuista tavaraa. Toisessa kämpässä voi vähän kauemmin kestää, mutta yleensä kaikki ne on uusittava jossain vaiheessa. Sinällään pesutilat ovat harmiton ja odottettava korjaustarve, siinä kohtaa kun aletaan puhumaan koko alapohjan ongelmista, niin syytä katsoa muualle. Matinkylässäkin oli yksi rivari myynnissä, jossa oli kaikenmoista korjausta tehty ja olevinaan kunnossa - Paria vuotta myöhemmin näin, että siitä käytiin oikeutta. Ostaja muistaakseni hävisi, kun hänen asuntoa oli korjattu ja kyse oli koko muun rivarin vakavista ongelmista.

No siis kosteuskartoitukset on tulossa kaikkiin kylppäreihin lähivuosina ja remonttikin lähivuosina joka tapauksessa edessä koska alkuperäinen kylppäri. En tiedä mitä tarkoitat alapohjan ongelmilla tässä yhteydessä, mutta kai ne käyttövesiputket valussa kulkee kuten lattialämmityskin.

No, elämä on valintojen maailma...

 

[atteasd]

En tiedä meninkö itse tekemään sitten huonon valinnan kun ostin 1999 rivarikämpän jossa ollut "kosteusvauriokorjaus" yhden naapuriasunnon pesutiloissa ja yhtiön lämmönjakohuoneessa.

Eipä niistä tullut edes kyseltyä kun ajattelin vain että pääasia että ovat korjattu. Ehkä joku muu olisi skipannut asunnon siitä syystä, mutta tuskin siitä kannattaa kuitenkaan yöunia menettää?

Meillä taas tuli skipattua yksi paritaloyhtiön kämppä vm 2015, jossa oli juuri korjattu vesivahinko paskasti tehtyjen vesieristeiden takia. Jos yhdessä kahdeksasta oli eristeet kustu, niin millä todennäköisyydellä ne on sitten priimaa muissa kämpissä ja millä aikataululla paskoo alleen muissa asunnoissa. Sen yhden vahingon jäljiltä oli jo 20k jyvittämätöntä lainaa. Onneksi löytyi parempi kiinteistö tilalle.

 

[N1kkel]

Ylempään liittyen niin meillä nykyinen päätyrivari pitäs saada myytyä. Kunnossapitotarveselvitykseen merkattu yhtiölle: Arvioitu kunnossapitotarve seuraavan viiden vuoden kuluessa 'vesijohdot ja viemärit alkuperäisiä ja käyttöikänsä lopussa.
Mahtaa karkoittaa ostajia tuokin. Asunto vuoden -94.

Rivariinhan se on useimmiten vähemmän kallis remppa kuin kerrostaloon. Toki sekin riippuu eri tekijöistä, esim. onko huoneistoja yhtiössä 5 vai 15.

Meillä taas tuli skipattua yksi paritaloyhtiön kämppä vm 2015, jossa oli juuri korjattu vesivahinko paskasti tehtyjen vesieristeiden takia. Jos yhdessä kahdeksasta oli eristeet kustu, niin millä todennäköisyydellä ne on sitten priimaa muissa kämpissä ja millä aikataululla paskoo alleen muissa asunnoissa. Sen yhden vahingon jäljiltä oli jo 20k jyvittämätöntä lainaa. Onneksi löytyi parempi kiinteistö tilalle.

Toisaalta, mistäpä niitä aina pystyy ennustamaan mitä on edessä vaikka ostovaiheessa kaikki vaikuttaisi hyvältä. Jos haluaa varman päälle niin sitten pitää ostaa uusi tai asua vuokra-asunnossa.

Meidän yhtiöllä ei ole lainaa. Vielä.

 

[Oksa]

Ylempään liittyen niin meillä nykyinen päätyrivari pitäs saada myytyä. Kunnossapitotarveselvitykseen merkattu yhtiölle: Arvioitu kunnossapitotarve seuraavan viiden vuoden kuluessa 'vesijohdot ja viemärit alkuperäisiä ja käyttöikänsä lopussa.
Mahtaa karkoittaa ostajia tuokin. Asunto vuoden -94.

Kannattaa oikeasti kysyä hallitukselta miten tähän on päädytty, kuulostaa todella aikaiselta molemmille. Tuli lähinnä mieleen että joku hallituksen jäsenistä on googlannut teknisiä käyttöikiä ja jostain keksinyt että putket kestävät 30 vuotta. Käyttövesiputkia ei ole vielä uusittu edes kaikkiin 70-luvun yhtiöihin saati tasan 30 vuotta täyttävään, viemäreistä nyt puhumattakaan.

 

[N1kkel]

Kannattaa oikeasti kysyä hallitukselta miten tähän on päädytty, kuulostaa todella aikaiselta molemmille. Tuli lähinnä mieleen että joku hallituksen jäsenistä on googlannut teknisiä käyttöikiä ja jostain keksinyt että putket kestävät 30 vuotta. Käyttövesiputkia ei ole vielä uusittu edes kaikkiin 70-luvun yhtiöihin saati tasan 30 vuotta täyttävään, viemäreistä nyt puhumattakaan.

Jep ja eikös yleensä ensin teetätetä putkiston kuntotutkimus?

 

[Kvarkki]

No siis kosteuskartoitukset on tulossa kaikkiin kylppäreihin lähivuosina ja remonttikin lähivuosina joka tapauksessa edessä koska alkuperäinen kylppäri. En tiedä mitä tarkoitat alapohjan ongelmilla tässä yhteydessä, mutta kai ne käyttövesiputket valussa kulkee kuten lattialämmityskin.

No, elämä on valintojen maailma...

Juu, en tarkoittanut sinun kohdetta. Ts. halusin sanoa, että kylppärivaurioista voisin itsekin harkita, mutta alapohjasta heikkoa en missään tilanteessa.

 

[Kvarkki]

Jep ja eikös yleensä ensin teetätetä putkiston kuntotutkimus?

Tiedän yhden taloyhtiön, jossa kartoituksen jälkeen vanhuudenhöperö hallitus päätti, että ei tarvetta ole ainakaan 5-10 vuoteen. Myöhemmin etsivät pikaista tekijää, kun 1-kerroksen yksiöstä tuli lokasäiliö.

 

[Costi]

Olerko varma ettet tehnyt jotain ennakkomaksua tms.? Muistelen, että OP:lla oli tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Nordean lainassa ylimääräinen lyhennys tarkoittaa ainakin sitä, että laina-ajasta lähtee pysyvästi pois ko. osuus. Kirintarkastus ei muuta viimeistä maksuajankohtaa. Lyhennysjoustolla jos taas pelaa, niin laina-aika heittää molempiin suuntiin maksuerän mukaan (toki jos maksaa ylimääräistä lyhennysjouston ylärajan yli, tätä ei saa takaisin).

Kyseessä oli ylimääräinen lyhennys. Tässä lainakeskustelussa meinaa mennä välillä puurot ja vellit sekaisin annuiteettilainojen ja muuttuvan annuiteetin lainojen kanssa. Nämähän ovat siis eri tuotteita ja käyttäytyvät ylimääräisten lyhennysten ja koronmuutosten suhteen eri tavalla.

Annuiteetti: Maksuerä pysyy samana ja laina-aika pitenee tai lyhenee.
Muuttuva annuiteetti: Laina-aika pysyy samana ja maksuerä kasvaa tai pienenee.

 

[Jituska]

Kiitos vastauksista. Mietin täs, ku olis yli 300 000 euron kämppä myynnissä 230 000 eurolla. Toki putkiremppa tulossa ja joku 12 % arvonlasku PK-seudulla noista vuoden 2021 hinnoista. Mitään syytä ei tosin ole sinällään muuttaa, mut jos asuis siel jonku vaik viis vuotta ni se olis taas joku 300 000 euron kämppä. Jos vaik 200 000 eurolla sais sen, ni olis tyyliin 50 000 euron profit, ku vähentää putkiremontin kulut.

Yleinsä juuri ennen putkiremppaa ostetusta kämpästä maksaa ”liikaa”. Eli asunnosta saa pyydettyä enemmän, mitä putkirempan jälkeen.

Muutamia putkiremppa kohteita olen serannut ennen remppaa ja sen jälkeen (yhtä myös harkitsin mahdollisena ostokohteena). Taloyhtiöissä asuunot olivat noin 80k hintapyynniltään ennen remppaa ja rempan jälkeen hinta n. 130k josta yhtiölainaa about 70k.

Jos ennpahasti väärin muista niin noin 5v rempan jälkeen asunnosta saa yleinsä sen verran, että putkirempan kanssa jää ”nollille”.

Oletan, että välittäjä kaupitellut sillä, että tulee 70k laina asuntoon ja ”arvo nousee”, että nyt sais halvalla. Todennäjöisempää on, että naaprit myyvät rempan jälkeen saman tasoista kämppää ja honta on 10-20k vähemmän, mitä itse tuli maksaneeksi, kun remppalaina lasketaan mukaan.

Toki poikkeuksia on, mutta tuo on hyvä pitää mielessä, jos aikoo asuntoa myydä esim viiden vuoden päästä remontista.

itse ostaisin vasta putkiremontin jälkeen. Paitsi, jos kohde olisi jotenkin niin uniikki, että en uskoisi vastaavaa löytäväni markkinoilta.

Hyvä on myös pitää mielessä, että sen putkirempan aikana joutuu asumaan muualla ja ne asumiskulut tulee omasta pussista.

Niin se itsellekkin välittäjö sanoi, että ”remontti on laskettu hintaan” ja toki muutamia vuosia aiemmin hintapyynnit oli n. 70k enemmän. Hiljattain samasta yhtiöstä tuli vastaavalla pohjalla asunto myyntiin 130k pyynnillä ja melkein heti rempan jälkeen velaton pyynti yhdestä vastaavasta oli 65k. Putkirempasta on nyt about neljä vuotta. Kustannus arvio arvio oli siis kyseiselle kämpälle 70k ja muistaakseni toteutunut oli 75k.

 

[Kvarkki]

Kyseessä oli ylimääräinen lyhennys. Tässä lainakeskustelussa meinaa mennä välillä puurot ja vellit sekaisin annuiteettilainojen ja muuttuvan annuiteetin lainojen kanssa. Nämähän ovat siis eri tuotteita ja käyttäytyvät ylimääräisten lyhennysten ja koronmuutosten suhteen eri tavalla.

Annuiteetti: Maksuerä pysyy samana ja laina-aika pitenee tai lyhenee.
Muuttuva annuiteetti: Laina-aika pysyy samana ja maksuerä kasvaa tai pienenee.

Enemmän sanoisin, että pankeilla on puurot ja vellit sekaisin sen suhteen miksi omia viritelmiään kutsuvat. Esim. Nordean annuiteetti on kuvaukseltaan samanlainen kuin OP:n muuttuva annuiteetti. OP:n (hyvin kätketyssä) listassa ei edes ole pelkkää annuiteettia (sillä nimellä).

e: Linkit:

Muuttuva annuiteetti ja muut lainan lyhennystavat

Tässä artikkelissa kerromme mikä on muuttuva annuiteetti, ja mitä muita asuntolainan lyhennystapoja on.

www.op.fi

Annuiteetti, tasaerä ja muut lainan lyhennystavat

Asuntolainan lyhennystavat vaikuttavat laina-ajan korkokustannuksiin. Valitse sinulle sopiva lainan lyhennystapa ja kokeile kätevää lainalaskuria!

www.nordea.fi

e2: Nordean annuiteetissa, joka siis käyttäytyy 1:1 OP:n muuttuvan annuiteetin kanssa ylimääräinen lyhennys käyttäytyy kuten kuvasin.

 

[Costi]

Enemmän sanoisin, että pankeilla on puurot ja vellit sekaisin sen suhteen miksi omia viritelmiään kutsuvat. Esim. Nordean annuiteetti on kuvaukseltaan samanlainen kuin OP:n muuttuva annuiteetti. OP:n (hyvin kätketyssä) listassa ei edes ole pelkkää annuiteettia (sillä nimellä).

OP:n materiaaleissa annuiteetti on tosiaan nimetty tasaeräksi. Hurjaa että kaksi näin isoa pankkia viestivät näin ristiriitaisesti asiasta. Tämä on kuitenkin suurta asiakaskuntaa koskeva asia.

Kuluttajaliiton sivuilla nuo termit on selitetty vastaavasti kuin OP:lla:

Asuntolaina | Kuluttajaliitto

 

[Kvarkki]

OP:n materiaaleissa annuiteetti on tosiaan nimetty tasaeräksi. Hurjaa että kaksi näin isoa pankkia viestivät näin ristiriitaisesti asiasta. Tämä on kuitenkin suurta asiakaskuntaa koskeva asia.

Kuluttajaliiton sivuilla nuo termit on selitetty vastaavasti kuin OP:lla:

Asuntolaina | Kuluttajaliitto

S-pankin määritelmät:

annuiteetti | Lainasanakirja | S-Pankki

Mitä tarkoittaa annuiteetti? Lue Asunnon ostajan lainasanakirjasta.

www.s-pankki.fi

tasalyhennys | Lainasanakirja | S-Pankki

Mitä tarkoittaa tasalyhennys? Lue Asunnon ostajan lainasanakirjasta.

www.s-pankki.fi

kiinteä tasaerä | Lainasanakirja | S-Pankki

Mitä tarkoittaa kiinteä tasaerä? Lue Asunnon ostajan lainasanakirjasta.

www.s-pankki.fi

Sitä haluaisi uskoa, että näistä voisi olla alalla yhdet termit

 

[Jeesbox]

Minkähän suuruista prosenttia pankit täl hetkel käyttää, ku ne miettii lainanmaksukykyä?

 

[Jebaus]

Minkähän suuruista prosenttia pankit täl hetkel käyttää, ku ne miettii lainanmaksukykyä?

Erikoisesti aseteltu kysymys, mitähän tässä oikeen haetaan?

Suht yleinen lähtökohta taitaa olla, että lainanhoitokulut eivät saa ylittää 45% käytettävissä olevista tuloista. Eli jos nettotulot ovat 3000€, lainanhoitokulut saavat olla max 1450€/kk, joka tarkoittaisi 6% korolla ja 25v maksuajalla max 225t lainaa.

Tuosta voi sitten lähteä pyörittelemään tilannetta kumpaan vaan suuntaan ja myös esimerkiksi parisuhde/lapsitilanne sekä tietysti omat säästöt ja sijoitukset vaikuttavat asiaan. Esimerkiksi olemassaoleva autolaina voi vaikuttaa radikaalisti asuntolainan määrään.

 

[pokkus]

Sen takia pitääkin laskea vielä asuntokohtaisesti tulo- ja menoveden lämpötilaero. Asiaa ei pidä tarkastella siltä kantilta, että kustannusten pitäisi asuntojen välillä olla vakiot samalla sisälämpötilalla, vaan kustannuksen pitää olla sama samalla energiankäytöllä.

Tulipa nyt tämäkin varmistettua eli meillä huoneistokohtaiset mittalaitteistot mittaavat suoraan lämmittämiseen käytettyä energiamäärää (MWh). Lisäksi samasta mittarista näkee tulo- ja menoveden lämpötilat sekä virtausnopeuden. Melko yksiselitteisesti tuosta voidaan jyvittää jokaiselle asunnolle heidän osuus koko yhtiön kulutuksesta.

 

[elmo]

Eipä nuo korjaukset ole kovinkaan kalliita alkuinvestointiin nöhden. Samanlailla sitä hintaa pari tonnia tulee, jos ilppi tms porsii. Tai kaukolämmön lämmönvaihdin. Suoralla sähkölläkin saa vastaavan summan kulumaan, kun joutuu uusimaan säätimet yms. 2018 syksyllä asennettu pumppu on jo maksanut mahdolliset korjaukset kolmeen kertaan takaisin. Toki talo mallia sahanpuru ja vanhassa kattilassa ei ollut kylmönö paljoa tiiviitä läpivientejö enää löytynyt eli investoinnin näkökulmasta vaihtoehtoja ei ollut.

Mikä tää boldattu kohta on mihin menee paritonnia? Lattialämmityksen termari, minkä hinta 30-150€/kpl? Vaihtoon menee joku 15min, jotta 2-4h vaihtaa koko talon termarit. Imho ei ole edes mainitsemisen arvoinen kulu...

Jos verrataan siihen mlp remppaan:

"Maalämpöpumppu on varsin vaivaton ja oikeastaan vähäisellä huollollakin pärjäävä laite. Kuluvia osia siinäkin kuitenkin on, kuten kiertovesi- ja liuospumppu, vaihtoventtiilit ja juuri kompressori. Niistä kompressorin vaihto tulee kalleimmaksi. Hovin mukaan se maksaa laitteesta riippuen noin 3 000–5 000 euroa."

Milloin maalämpöpumpun kompressori kannattaa vaihtaa? Näin asiantuntijat vastaavat - Rakennusmaailma

Kun maalämpöpumppu tulee vaihtoikään, järjestelmää saattaa muutenkin kannattaa päivittää.

rakennusmaailma.fi

Sitten voi toki päteä, että ei kukaan maksa tollsia hintoja ja tilasin ruotsita romikselta sisäänajetun 500€:llä hyvän kompuran ja kaverin serkku vaihtoi kaljapalkalla. Ja itse voin samaan hengenvetoon todeta, että vaihdoin lattiatermostaatit 5v sitten ja ostin tutulta sähkäriltä 20€/kpl erbelen termarit...


Toki ymmärrän, että tilanteesta riippuen on joko vihreät tai punaiset lasit päässä jos tuhnupöntössä on tiettyä rautaa (näin atk termein), mutta jotain rajaa näihin höpötyksiin.

 

[Taneli-]

Se miten paljon säästää tai menee kannattaa sijoittaa myös ajallisesti (jos vain pystyy eikä elä ns. kädestä suuhun).
Eli jos voidaan laskea " Nykyisillä öljyn hinnoilla maalämpö maksaa itsensä takaisin todella nopeasti, tyypillisesti 4–6 vuodessa." Keski-ikä maalämpöpumpulla on sen 20-30 vuotta.

Tämä EI tarkoita että se automaattisesti hajoaisi juuri tuolloin, voi tulla nopeamminkin jotain ongelmaa. + Tapauskohtaisesti voi olla aika paljonkin eroa tuossa laskussa miten nopeasti tai hitaasti se sijoitus maksaa itsensä takaisin (täällä esim. saatiin 50% ARA:n energia rahoitusta = lainaa ei tarvinut ottaa niin paljoa ja isoimmissakin asunnoissa se käytännössä tarkoitti maksimissaan alle 4500€ sijoitusta kun taas jossain omakotitalossa se sijoitus voi olla 35 000€+).
"
Korkealaatuiset maalämpöpumput on mitoitettu 25 vuoden käyttöikää varten. Maalämpöpumpun ainoat liikkuvat ja kuluvat osat ovat kompressori, kolmitieventtiili ja kaksi kiertovesipumppua, jotka ovat korvattavia varaosia. Kun maalämpöpumpun kompressori joudutaan käyttöiän lopussa vaihtamaan, ovat kustannukset noin 2000 euroa. Maalämpöjärjestelmän muut osat ovat lähes ikuisia. Lämpökaivo, joka porataan suomalaiseen peruskallioon, ei luonnollisestikaan kulu käytössä. Samoin lämmönkeruuputkisto on lähes ikuinen, koska se on syöpymätöntä muovia ja kelluu lepotilassa viileässä ja valolta suojattuna veden täyttämässä lämpökaivossa. Maalämpöpumput eivät olleet 1980–luvun alussa samalla kehitystasolla kuin tänä päivänä. Ainoat negatiiviset käyttäjäkokemukset ovat pääsääntöisesti peräisin tuolta ajanjaksolta. Nykypäivän maalämmöllä lämmittäjät ovat poikkeuksetta varsin tyytyväisiä ratkaisuunsa.
"

Itse tarkastelen asiaa juuri öljyä vastaan (koska täällä siirryttiin öljystä maalämpöön): "Maalämpöinvestoinnilla saat 15–25 % tuoton sijoitetulle pääomalle. Tämä on erittäin korkea tuotto riskittömälle sijoitukselle. Lisäksi tuotto kasvaa öljyn hinnan noustessa."

41 kysymystä ja vastausta maalämmöstä - JH-Lämpö

41 kysymystä ja vastausta maalämmöstä Tästä artikkelista voit lukea maalämmöstä usein kysyttyjä kysymyksiä. Nämä 41 kysymystä vastauksineen tarjoaa sinulle tuhdin tietopaketin aiheesta. 1. Mitä maalämpö...

www.jh-lampo.fi

+

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/108157/Energiakaivojen%20mitoitukseen%20liittyvat%20tekijat.pdf

Nuo linkit ovat ihan hyödyllisiä lukea.
Toki sitten voi vastaan tehdä tutkimusta ja katsoa miten kymmenen, sadan, tuhannen jne vuoden kuluessa suorasähköjärjestelmän eri osia täytyy korvata ja paljonko se tulee maksamaan vs. nuo "Maalämpöpumpun ainoat liikkuvat ja kuluvat osat ovat kompressori, kolmitieventtiili ja kaksi kiertovesipumppua, jotka ovat korvattavia varaosia. Kun maalämpöpumpun kompressori joudutaan käyttöiän lopussa vaihtamaan, ovat kustannukset noin 2000 euroa. Maalämpöjärjestelmän muut osat ovat lähes ikuisia." mainitut. Toki maalämmössä myös sadoissa ja tuhansissa vuosissa tulee sitten ainakin teoriassa se kunnan / valtion vetämän sähköverkon kunto myös ongelmaksi joten sitäkin varmaan tullaan uusimaan, mutta se käsittääkseni on sitten kunnan/valtion eikä sitä saa yksityinen mennä sörkkimään...

 

[Jebaus]

Ihan hyviä huomioita yllä. Vaikka maalämpö nyt kistatta on se tämän hetken energiatehokkain lämmitysmuoto (oman metsän puita ja tulisijaa ei lasketa), niin kannattaa muistaa että se EI tarkoita sitä että se olisi rahallisesti se järkevin, tai aina edes mahdollinen.

Jos maalämpöön pääsee käsiksi esimerkiksi yllämainitulla n. 5000€ investoinnilla niin en edes harkitsisi muita vaihtoehtoja. Todellisuudessa kustannut kuitenkin on luokkaa 20 000€ johon esimerkiksi uudiskohteessa ei saa edes kotitalousvähennystä. Jos tämän summan joutuu ottamaan lainaa, TAI sen vaihtoehtoisesti sijoittaa, se tarkoittaa 5% korolla 1000€ lisäkuluja tai hyvitystä toiseen lämmitysmuotoon. Tällä rahalla saa esim 5000-10000kwh sähköä hieman suhdanteesta riippuen jolla jo yksistään lämmittää uuden alle 150m2 matalaenergiatalon (käyttösähkön hukkalämmön lisäksi).

Joku vertaa öljyyn, joku sähköön, joku tulevaan maailmantilanteeseen ja joku menneisyyteen. Asuntojen ostamisesta kuitenkin puhuttaessa, ikävä fakta yleensä on se että oma lompakko/lainansaantikyky määrää yleensä enemmän kuin hyvät tulevaisuudenvisiot. Silloin se maalämmön hintaan tuoma preemio saattaa olla liikaa ja käytetään mieluummin johonkin muihin ominaisuuksiin asunnossa.

 

[mpkk2]

Ihan hyviä huomioita yllä. Vaikka maalämpö nyt kistatta on se tämän hetken energiatehokkain lämmitysmuoto (oman metsän puita ja tulisijaa ei lasketa), niin kannattaa muistaa että se EI tarkoita sitä että se olisi rahallisesti se järkevin, tai aina edes mahdollinen.

Mielestäni omakotitaloon se järkevin lämmitysmuoto on vesikiertoinen lämmitys koko talossa. Oli sitten lattialämmitys tai patterit. Yhdistettynä ilmanvaihdon lämmön talteenottoon.
Sekundaarinen kysymys on miten se kiertävä vesi sitten lämmitetään. Mahdollisuuksia on monia ja monesti hybridi saattaa olla paras
- Öljylämmitys
- Puilla lämmitys (sisältäen myös vesitakan)
- Pellettilämmitys
- Maalämpö
- Vesi-ilmalämpöpumppu
- Sähkövastus (aurinko, tuuli, hydro tai sähköverkosta)
- ...jne

 

[Oksa]

Mielestäni omakotitaloon se järkevin lämmitysmuoto on vesikiertoinen lämmitys koko talossa. Oli sitten lattialämmitys tai patterit. Yhdistettynä ilmanvaihdon lämmön talteenottoon.
Sekundaarinen kysymys on miten se kiertävä vesi sitten lämmitetään. Mahdollisuuksia on monia ja monesti hybridi saattaa olla paras
- Öljylämmitys
- Puilla lämmitys (sisältäen myös vesitakan)
- Pellettilämmitys
- Maalämpö
- Vesi-ilmalämpöpumppu
- Sähkövastus (aurinko, tuuli, hydro tai sähköverkosta)
- ...jne

Tästä olen täysin samaa mieltä ja olisin itsekin vesikiertoisen halunnut, mutta sitten kun taloa ei ole rakennuttamassa vaan ostamassa käytettyä ja sillä on muitakin kriteerejä kuin lämmönjako (rakennusvuosi, tehdyt remontit, sijainti, koko, pohja ja ennen kaikkea hankintabudjetti ja sen myötä mahdolliseen remonttiin käytettävät rahat) niin vesikiertoisen lämmitystavan puuttuminen ei suoraan tarkoita massiivisia sähkölaskuja tai että talo pitäisi unohtaa potentiaalisena vaihtoehtona saman tien.

 

[Jebaus]

Siis kyllä, vesikiertoinen lattialämmitys on todella merkittävä etu asunnossa eikä kyllä ole mitään syytä miksei sellaista olisi uuteen asuntoon tehty. Tai no, ainut on todellinen piheys jos on menty sähköpattereilla.

Eikä sen jälkikäteen asennuskaan mikään mahdoton työ ole. Useampaan taloon tullut tehtyä lattian uusimisen yhteydessä ja puhutaan n. 3500-5000€ lisäkustannuksesta 120-150m2 talossa.

 

[Arttu]

Yksi ihan mielenkiintoinen yhtiömuotoinen paritaloasunto ollut jo useamman kuukauden myynnissä Oulun alueella. Rakennettu vuonna 2018. Ei oo tullut käytyä katsomassa (vielä), mutta jotenkin tuo hintapyyntö mietityttää.

Taloyhtiön kun googlaa, niin paikallislehti on tehnyt valmistumisvaiheessa artikkelin yhdestä samankokoisesta mutta hiukan eri leiskalla olevasta asunnosta. Siinä kerrottu rakennusvaiheen hintapyyntö ja nyt myyvät n. 20% enemmän.

En tiedä onko jotain tasokorotuksia tehty rakennusvaiheessa, mutta vaikuttaa että hinta on aika kova etenkin tässä markkinassa ts. myyjä vielä korona-ajan pyynnissä. Pitää varmaan vielä lisää tutkailla ja ehkä käydä paikan päällä..

 

[taski]

Siis kyllä, vesikiertoinen lattialämmitys on todella merkittävä etu asunnossa eikä kyllä ole mitään syytä miksei sellaista olisi uuteen asuntoon tehty. Tai no, ainut on todellinen piheys jos on menty sähköpattereilla.

Eikä sen jälkikäteen asennuskaan mikään mahdoton työ ole. Useampaan taloon tullut tehtyä lattian uusimisen yhteydessä ja puhutaan n. 3500-5000€ lisäkustannuksesta 120-150m2 talossa.

Niin tai raha, ei ole tarvinnut miettiä lämmityskustannuksia ja on painettu vaan vastukset lattiaan. Huolettomin ja huoltovapain konsti.

 

[Jebaus]

Niin tai raha, ei ole tarvinnut miettiä lämmityskustannuksia ja on painettu vaan vastukset lattiaan. Huolettomin ja huoltovapain konsti.

Piheydellä viittasin juurikin tähän rahaan.

Jos taas sinne on laitettu vastuskaapelit, se johtuu tyhmyydestä tai tietämättömyydestä. Käytännössä vesiputket ovat halvemmat kuin kaapelit ja jakotukki+sekoitusryhmä sekä lisävastus lämminvesivaraajaan halvempi mitä sähkövedot, termostaatit ja sulakkeet. Asennustyö on aikalailla sama raudoitusverkkoon, ja putki on "huolettomampi ja huoltovapaampi" kun sähkövastus.

Todellinen säästäjä voi tehdä koko talon yhdellä putkilenkillä niin ei tarvitse jakotukkiakaan, tällaisenkin olen nähnyt.

Mutta eikai noita vastuskaapeleita ole käytettykkään enään 2000-luvulla? Vaan sitten jos on säästetty niin on laitettu sähköpatterit ja märkätiloihin ainoastaan kaapelit.

 

[Oksa]

Piheydellä viittasin juurikin tähän rahaan.

Jos taas sinne on laitettu vastuskaapelit, se johtuu tyhmyydestä tai tietämättömyydestä. Käytännössä vesiputket ovat halvemmat kuin kaapelit ja jakotukki+sekoitusryhmä sekä lisävastus lämminvesivaraajaan halvempi mitä sähkövedot, termostaatit ja sulakkeet. Asennustyö on aikalailla sama raudoitusverkkoon, ja putki on "huolettomampi ja huoltovapaampi" kun sähkövastus.

Todellinen säästäjä voi tehdä koko talon yhdellä putkilenkillä niin ei tarvitse jakotukkiakaan, tällaisenkin olen nähnyt.

Mutta eikai noita vastuskaapeleita ole käytettykkään enään 2000-luvulla? Vaan sitten jos on säästetty niin on laitettu sähköpatterit ja märkätiloihin ainoastaan kaapelit.

Siis en nyt tiedä tarkoitatko vain että vastuskaapelin sijaan on käytetty valmiita vastusmattoja, mutta kyllä suorasähkö lattialämmityksellä on todella yleinen pientaloissa esim. välillä 2000-2010.

Tämän hakemiseen käytin alle 30 sekuntia: 112 m² Solkipolku 1 A, 02750 Espoo Omakotitalo 3h myynnis...

 

[taski]

Huolettomuudella viittasin siihen, että vesikierrossa on aina jonkinlainen riski vuodolle. Sähkövastuksilla riski on käytännössä lähes nolla.

 

[BigBen]

Itse asun Finnlamellin vuonna 2008 rakennetussa omakotitalossa ja talon lämmitys on toteutettu sähkövastuksilla. Laitatin heti 2019 ilmalämpöpumpun kun tähän muutettiin. Sähkönkulutus tippui 19000>13000. Vuosi sitten laitatin aurinkopaneelit ja kulutus tippui edelleen ollen nyt 10 000 kwh. Kovasti lämmitän myös Tulikiven varaavaa takkaa.

 

[mpkk2]

Huolettomuudella viittasin siihen, että vesikierrossa on aina jonkinlainen riski vuodolle. Sähkövastuksilla riski on käytännössä lähes nolla.

En nyt sanoisi riskin olevan sähkövastuksilla ihan nolla.. Esimerkki: Sähkölämmityksen riski

 

[Joukahaine]

Itse asun Finnlamellin vuonna 2008 rakennetussa omakotitalossa ja talon lämmitys on toteutettu sähkövastuksilla. Laitatin heti 2019 ilmalämpöpumpun kun tähän muutettiin. Sähkönkulutus tippui 19000>13000. Vuosi sitten laitatin aurinkopaneelit ja kulutus tippui edelleen ollen nyt 10 000 kwh. Kovasti lämmitän myös Tulikiven varaavaa takkaa.

Minua kiinnostaa tämä, koska kohta mahdollisesti samassa tilanteessa. Tarjous jätetiin talosta, jossa sähkövastukset/lattialämmitys, varaava takka ja ilppi.
-Pidätkö lattialämmityksen minimissä ilpin pyöriessä vai ei lämmitystä lattiassa ollenkaan (poisluk kylppäri)?
-Onko ilppi ainapäällä kesät talvet?
-Olisko lämmitysmuodon vaihtaminen ollut isompi kustannus/oletko koskaan harkinnut?

 

[jm82]

sähkövastukset/lattialämmitys, varaava takka ja ilppi.
-Pidätkö lattialämmityksen minimissä ilpin pyöriessä vai ei lämmitystä lattiassa ollenkaan (poisluk kylppäri)?
-Onko ilppi ainapäällä kesät talvet?
-Olisko lämmitysmuodon vaihtaminen ollut isompi kustannus/oletko koskaan harkinnut?

Turha varmaan lattiassa pitää lämpöä, jos ilpin lämpö riittää. Eli lattialämpö päällä, mutta erittäin pienellä (ei käytännössä mene koskaan päälle).

-Ilp on päällä, kun tarvitaan lämmitystä. Pois päältä kun lämmitystä ei tarvita.

-Jos tarvitsee jäähdytystä, niin ilp kannattaa olla jatkuvasti päällä, mutta lämpötila mahdollisimman suurella, että ei jäähdytä liikaa. Ilpiä ei kannata siis sammuttaa, vaan pitää (varalta) päällä, että ilpin kenno pääsee kuivamaan.

Jotenkin noin.

Edit:
Ilpin automaattista lämmitys/jäähdytys toimintoa ei kannata koskaan käyttää. Eli se automaatti valinta on täysin turha. Vaikkapa niin, että teet takkaan tulet, niin ilp lämmitys lakkaa ja ilp alkaakin jäähdyttämään.

 

[Joukahaine]

Turha varmaan lattiassa pitää lämpöä, jos ilpin lämpö riittää. Eli lattialämpö päällä, mutta erittäin pienellä (ei käytännössä mene koskaan päälle).

-Ilp on päällä, kun tarvitaan lämmitystä. Pois päältä kun lämmitystä ei tarvita.

-Jos tarvitsee jäähdytystä, niin ilp kannattaa olla jatkuvasti päällä, mutta lämpötila mahdollisimman suurella, että ei jäähdytä liikaa. Ilpiä ei kannata siis sammuttaa, vaan pitää (varalta) päällä, että ilpin kenno pääsee kuivamaan.

Jotenkin noin.

Edit:
Ilpin automaattista lämmitys/jäähdytys toimintoa ei kannata koskaan käyttää. Eli se automaatti valinta on täysin turha. Vaikkapa niin, että teet takkaan tulet, niin ilp lämmitys lakkaa ja ilp alkaakin jäähdyttämään.

Jes kiitoksia. Miksi ilppi pitäisi muuten sammuttaa kun lämmitystä ei tarvita? Koko syksy ja talvi alkukevät pyynti vaikka 21 ja loppukevät/kesä pyyntiä hiukan korkeammalle ja viilennys päälle? Eikö?

 

[Joukahaine]

Siirränpä keskustelun lainoihin. 240t lainaa tulisi Nordealta marginaali 0,54. Ei mitään tietoa missä nuo pyörivät nykyään, mutta oli parempi kuin nykyinen marginaali edullisemmalla kämpällä.

Korkokatto maksaisi 7400e, 7 vuodelle. Näin ei nousisi viitekorko yli 4%. Hiukan jäi vielä auki miten tuo maksettaisiin. Kuukausittain lainan päälle tuon 7 vuoden ajan, kerralla vai mitenkä.

 

[Oksa]

Siirränpä keskustelun lainoihin. 240t lainaa tulisi Nordealta marginaali 0,54. Ei mitään tietoa missä nuo pyörivät nykyään, mutta oli parempi kuin nykyinen marginaali edullisemmalla kämpällä.

Korkokatto maksaisi 7400e, 7 vuodelle. Näin ei nousisi viitekorko yli 4%. Hiukan jäi vielä auki miten tuo maksettaisiin. Kuukausittain lainan päälle tuon 7 vuoden ajan, kerralla vai mitenkä.

Me kilpailutimme viime vuoden alkupuolella saman kokoluokan lainan myös omakotitaloon, toistakymmentä vuotta olin ollut Nordean asuntolaina-asiakas ja uuteen suostuivat tarjoamaan marginaaliksi 0,6. OP ja S-Pankki tarjosivat 0,4, parinsadan tonnin lainalla 0,2 prosenttiyksikön ero vaikutti kuukausierään niin paljon että päädyin maalaispankin asiakkaaksi koska päälle tulee vielä bonukset.

Korkokattoa en harkitsisi hetkeäkään tässä tilanteessa, todennäköisintä on että ovat parhaillaan huipulla ja suunta on tulevaisuudessa alaspäin.

 

[Teräsmiäs]

Vähän unohtunut päivittää marraskuista asiaa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

11/2022 vaihtui Turun Seudun osuuspankissa 12kk euribor vaihtui 6kk euriboriksi. Marginaali pysyi samassa 0.55% ja tästä ei päästy alemmas.

11/2023 sama pankki ja sama asp-henkilö käsittelemässä asiaa. 6kk euribor vaihtui 3kk euriboriksi. Marginaali saatiin alemmas 0.48%.

Lainasumma on 290 000e ja laina-aika 24vuotta.

Nyt odotellaan josko marras/joulukuussa olisi saavutettu euribor piikki.

 

[BigBen]

Minua kiinnostaa tämä, koska kohta mahdollisesti samassa tilanteessa. Tarjous jätetiin talosta, jossa sähkövastukset/lattialämmitys, varaava takka ja ilppi.
-Pidätkö lattialämmityksen minimissä ilpin pyöriessä vai ei lämmitystä lattiassa ollenkaan (poisluk kylppäri)?
-Onko ilppi ainapäällä kesät talvet?
-Olisko lämmitysmuodon vaihtaminen ollut isompi kustannus/oletko koskaan harkinnut?

Lattialämmitys ollut päällä ainoastaan märkätiloissa ja makuuhuoneessa. Ilppi jaksaa lämmittää talon kokonaan. Asuinpinta-alaa meillä noin 100 neliötä. Takka vielä apuna, ei mikään suuren suuri, taisi olla massaa 1450 kg. Takka jaksaa lämmittää pikkupakkasilla hyvin, mutta yhtään jos kiristyy pakkanen, ei teho vaan riitä.

Ilpin sammutan heti, kun lämmitystarvetta ei ole. Kesällä laitan sitten päälle, aina kun on viilennystarvetta.

Lämmitysmuodon vaihtoa, en ole vakavissaan koskaan harkinnut. En tiedä saisiko sitä taloudellisesti kannattavaksi meidän sähkönkulutuksella. Suurempi takka ennemmin houkuttelisi. Kaveri hommasi juuri ison takan, olikohan 3000 kg painoinen Tulikivi. Hänellä lämmitettävää pinta-alaa muistaakseni 160 neliötä ja sähkönkulutus on nyt sitten huomattavasti vähemmän, kuin meillä.

 

[antti-x]

Suurempi takka ennemmin houkuttelisi. Kaveri hommasi juuri ison takan, olikohan 3000 kg painoinen Tulikivi. Hänellä lämmitettävää pinta-alaa muistaakseni 160 neliötä ja sähkönkulutus on nyt sitten huomattavasti vähemmän, kuin meillä.

Kylmimmillä keleillä isompi takka eniten auttaisi, ja tietty pidentäisi ehkä täyttöväliä. Puun poltossa vaivan ohella (ja voi toki olla ettei sitä koe vaivaksi) pitää tietty tiedostaa puun hinta. Heitto/irtokuutiossa klapia on jotain 1000kWh energiaa jos koivua, 800kwh jos havua tai muuta. Jos koivusta maksaa 50€/heittokuutio niin hinta on 5 senttiä / kwh ja takan hyötysuhde on reilu 80% niin voi laskea että tulee sentti lisää hintaa, 6 senttiä kWh . Jos lämpöpumpun hyötysuhden on kolmosen luokkaa, niin 18 senttiä / kWh siirretty sähkö vastaa samaa kustannusta kuin 50€/motti koivuklapi jos puulle ei laske mitään muuta kustannusta. Jos puusta maksaa vajaan satasen mitä nyt netissä pyydetään, niin puhutaan yli 30 sentin ilmalämpöpumppusähköstä pikkupakkasilla.

Tietty sitten kun on kunnolla pakkasta ilmalämpöpumpun hyötysuhde ei enää ole kolme ja puun poltto on suhteessa kannattavampaa.

 

[draco76]

Lattialämmitys ollut päällä ainoastaan märkätiloissa ja makuuhuoneessa. Ilppi jaksaa lämmittää talon kokonaan. Asuinpinta-alaa meillä noin 100 neliötä. Takka vielä apuna, ei mikään suuren suuri, taisi olla massaa 1450 kg. Takka jaksaa lämmittää pikkupakkasilla hyvin, mutta yhtään jos kiristyy pakkanen, ei teho vaan riitä.

Ilpin sammutan heti, kun lämmitystarvetta ei ole. Kesällä laitan sitten päälle, aina kun on viilennystarvetta.

Lämmitysmuodon vaihtoa, en ole vakavissaan koskaan harkinnut. En tiedä saisiko sitä taloudellisesti kannattavaksi meidän sähkönkulutuksella. Suurempi takka ennemmin houkuttelisi. Kaveri hommasi juuri ison takan, olikohan 3000 kg painoinen Tulikivi. Hänellä lämmitettävää pinta-alaa muistaakseni 160 neliötä ja sähkönkulutus on nyt sitten huomattavasti vähemmän, kuin meillä.

Kannattaa harkita lämpövastusten laittamista asentaessa, niitä ei saa jälkikäteen ainakaan tulikiveen. Saisi yöllä lämmitettyä halvalla pörssisähköllä.

 

[Iså]

Minua kiinnostaa tämä, koska kohta mahdollisesti samassa tilanteessa. Tarjous jätetiin talosta, jossa sähkövastukset/lattialämmitys, varaava takka ja ilppi.
-Pidätkö lattialämmityksen minimissä ilpin pyöriessä vai ei lämmitystä lattiassa ollenkaan (poisluk kylppäri)?
-Onko ilppi ainapäällä kesät talvet?
-Olisko lämmitysmuodon vaihtaminen ollut isompi kustannus/oletko koskaan harkinnut?

Minulla on myös 200 neliöinen 2005v rakennettu puutalo jossa on lämmityskaapelit 130m² alueella lattiassa. 2000 luvun alussa sähkökaapelit betonivalussa olivat yleinen lämmitysmuoto koska sähkö ja lämmityskaapelit olivat halpoja. Sanoisin että ainoastaan maalämpö on parempi vaihtoehto kuin sähkö+ilp ja en osaa sanoa kuinka paljon maalämmölle arvottaisin hintaa omakotitalon asuntokaupassa? Ehkä 10 000e ?

Pesuhuoneessa pitää olla lattialämpö aina. Muulla laatoitetulla alueella on pidettävä pientä lattialämpöä päällä talvella ettei varpaat jäädy, nämä alueet toisaalta viilentävät hyvin kesäisin ja jäähdytystä ei tarvita kuin muutamia viikkoja joka kesä. Laminaattialueella ei ole ollut koskaan lattialämmitys päällä vaikka siellä tepastelisi avojaloin talvella. Ilp on aina päällä, kesällä vain laitetaan jäähdytysasetukselle.

Vesikiertoinen lattialämmitys on edullisempi kun käytössä on maalämpö tai omat puut. Lämmitysmuodon vaihtaminen 2000 luvun sähkölämmittäiseen taloon ei maksaisi koskaan itseään takaisin koska nykyajan ILPit ovat jo niin hyviä laitteita.

Minulla iso leivinuuni ja puukiuas lämmittävät talvella. En myöskään luota siihen että vesikierto ei vuotaisi koskaan. Jos haluaa investoida sähkölämmitystalon energiatehokkuuteen niin lisää yläpohjan eristeitä ja laittaa aurinkopaneeleita kun ne nyt ovat niin halpoja (jopa 600 e/kWp asennettuna, takaisinmaksuaika 7-10v). Paneelit tuottavat sähköä maaliskuusta syyskuuhun. Muista että talven ajaksi täytyy aina hommata kiinteä sähkösopimus. Paneelien kanssa kulutus jäänee nyt n. 14 000kwh vuodessa.

Kannattaa harkita lämpövastusten laittamista asentaessa, niitä ei saa jälkikäteen ainakaan tulikiveen. Saisi yöllä lämmitettyä halvalla pörssisähköllä.

Ainakaan täälläpäin sähkön siirron ollessa 7,64 c/kWh, kannattaa sähkö säästää ilmalämpöpumpulle hyötysuhteen ollessa 1,5-4x, vaikka tuntihinta olisikin kalliimpi.

 

[tommiq]

Minulla iso leivinuuni ja puukiuas lämmittävät talvella. En myöskään luota siihen että vesikierto ei vuotaisi koskaan. Jos haluaa investoida sähkölämmitystalon energiatehokkuuteen niin lisää yläpohjan eristeitä ja laittaa aurinkopaneeleita kun ne nyt ovat niin halpoja (jopa 600 e/kWp asennettuna, takaisinmaksuaika 7-10v). Paneelit tuottavat sähköä maaliskuusta syyskuuhun. Muista että talven ajaksi täytyy aina hommata kiinteä sähkösopimus. Paneelien kanssa kulutus jäänee nyt n. 14 000kwh vuodessa.




Ainakaan täälläpäin sähkön siirron ollessa 7,64 c/kWh, kannattaa sähkö säästää ilmalämpöpumpulle hyötysuhteen ollessa 1,5-4x, vaikka tuntihinta olisikin kalliimpi.

Näin offtopiccina että mistä saa aurinkopaneelit 600e/kwp asennettuna

 

[elmo]

Näin offtopiccina että mistä saa aurinkopaneelit 600e/kwp asennettuna

Oiskohan ite asentaen ja sähkäri kaljapalkka? Kamat tuohon hintaan saa ainakin, kiinnikkeet maksaa vielä suhteettomasti, jotta jos niissä pääsee halvalla niin vois saada asennettunakin . Mulla olis 5kWp kamat autotallissa odottamassa ilmojen lauhtumista, Hintaa tuli 0,556€/Wp.

Vielä kuumottelisi ostaa toiset 12 tai 6 lisää ja laittaa talon päätyyn. Tällöin säästän siivun telineissä kun ajattelin askarrella paskarrella L-asennuskiskosta sopivat. Pääsisin 0,506€/Wp 6 paneelin kanssa, mutta taidan vielä odottaa hetken jos saisi sopivat hilut alle puolen euron niin psykologinen vaikutus olisi isompi .

Pari vuotta sitten ostin 22 paneelia katolle ja siitä piti köyhtyä 0,891€/Wp. Tää oli karvan ennen sitä 2022 boomia. Jotta hinnat tulleet hyvin alas. Ite laitettu ja tuttu sähkäri ilmatteeks dc mittaukset sun muut hifi jutut.

Kyllähän näistä on saanut maksaa kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä varsinkin jos sortunut ovilla kiertelijöiden uhriksi.

e: Päivitetään sen verran, että itsellä nää viimeisimmtä microinverttereillä johtuen potentiaalisista varjoista jolloin ehkä hitucen kalliimmaksi tulee. Thermosunilta saa normi invertterillä systeemin koosta riippuen 0,39€/Wp + asennus.

410W Yksikide Half Cut PERC paneeleilla