Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[love_doctor]

Lähtökohtaisesti mitä pienempi, uudempi ja etelämpänä talo on, sitä parempi vaihtoehto sähkölämmitys on. Vastaavasti mitä vanhempi, suurempi ja pohjoisempana, sitä enemmän kannattaa sähkölämmitystä vältellä.

Talon energiatehokkuus ja eristysten hyvyys myös vaikuttaa paljon lämmityksen tarpeeseen. Maalämmön alkuinvestoinnin takaisinmaksuun menee kauemmin jos talo on lähes nollaenerginen. Paljon kai menee vuosiluvun mukaan eristyksen määrä, mutta joihinkin kohteisiin on panostettu vaikka katon villoihin enemmän kuin toisissa. Samoin on vaikka siporex-taloissa - osa tehnyt isommasta harkosta ja on vielä tulevienkin määräysten mukainen.

Sähkö on kuitenkin erittäin toimintavarma, pitkä-ikäinen, tehokas, huoltovapaa ja huolto/laitteistokuluiltaan edullinen lämmitystapa. Moni, kuten itse arvostan näitä ominaisuuksia enemmän kuin absoluuttista käyttöhintaa ja siksi se myös on lähes aina se varajärjestelmä niin lämpöpumppu kuin öljylämmityksessäkin johon turvaudutaan laiterikon tai poikkeusolojen johdosta.

Toki käyttökustannuksissa voi olla valtavia eroja, kun osa hankkii 35c/kWh sopimuksia (+siirto) ja osalla on pörssisähköt ja home assistantit ja liukurit kovassa käytössä ja keskihinta alle 10c/kWh.

 

[Kvarkki]

Suurin syy suoralle sähkölämmitykselle tuonkin talon rakennusvuotena oli rakentajan ahneus. Maksimikate ulos, kun pistää halvimman mahdollisen järjestelmän sisään. On vielä nopea asentaakin. Meni silloin vielä läpi ostajille kuin väärä raha, nykyään taitaa olla hiljaisempaa.

Jokainen tilanne on toki tapauskohtaisesti harkittava. Jos talossa on kaikki muu täydellistä, niin ei sähkölämmitys taloa sinällään pilaa. Varsinkin, jos saa tinkauksessa hoidettua ei-toivottavasta imagosta hyödyn itselle.

 

[Oksa]

Jokainen tilanne on toki tapauskohtaisesti harkittava. Jos talossa on kaikki muu täydellistä, niin ei sähkölämmitys taloa sinällään pilaa. Varsinkin, jos saa tinkauksessa hoidettua ei-toivottavasta imagosta hyödyn itselle.

Näinhän se on. Lisäksi lämmitysjärjestelmien kanssa pitää myös punnita riski mahdollisista laiterikoista elinkaaren aikana. Suora sähkölämmitys on edullisuuden ja yksinkertaisuuden myötä myös erittäin toimintavarma pitkiä aikoja. Maalämpöpumppu kun kosahtaa sopivassa kohdassa takuuajan jälkeen niin siinä on sähköenergian säästöt syöty pitkältä ajalta. Lisäksi modernilla ilmalämpöpumpulla saa pienellä investoinnilla parannettua suorasähkötalon energiatehokkuutta.

 

[BongisKhan]

No jos tuolle torpalle laskee lämmityskulutukseksi hyvinkin optimistisesti 10000 kWh vuodessa, niin siirtomaksujen kanssa sitä hintaa alkaa ikävästi kertymään. Jos vaikka vertaa omaan maalämpötaloon, joka imee lämmitykseen sen 5000 kWh ja tuotettu lämpömäärä on 3-4x tuo. Vähän pidemmälle kun asioita katsoo ja pohtii millä keinoin tulevat hallitukset voisivat rahaa kotitalouksista imuroida, niin "saastuttava" sähkönkäyttäjä lienee aika korkealla listassa. Sattuu se muutos toki muihinkin sähköä käyttäviin lämmitysmuotoihin, mutta 1:3-1:4 tarve kulutukseen nähden on vähän eri ostaa kuin 1:1. Jos ketjun aiheeseen peilaa, niin moisen riskin realisoituminen ei ainakaan paranna asunnon jälleenmyytävyyttä.

Jos sähköstä maksaa kokonaisuudessaan vaikka 15c/kWh ja kulutus on tuon 10 000 kWh/v, niin eipä tuo ole toisaalta kuin 125€ kuussa. Ei tuo minusta mitenkään kovin paha ole jos miettii mitä ihmiset maksaa vastiketta tai ihan vaikka vaan kaukolämmöstä. Olisihan se toki ihan kiva jos lämmityssähkö olisi vain 62€/kk, mutta toisaalta jos miettii että varsinkin jos ostat talon jossa MLP on jo valmiina, niin ainakin tuossa 2021-2022 kun itse kämppiä katsoimme, maalämmöstä sai helposti maksaa 50-100k€ preemiota muihin about vastaaviin kämppiin verrattuna. Se valmiina ostettu laitteisto on myös luultavasti jo jonkun verran ajettu, eli jos seuraavan 5-15 vuoden aikana se pitää uusia ja se maksaa ihan helposti jonkun 15 kiloeuroa töineen.

Tolla erotuksella ostaa jo wattitunnin sähköä poikineen ja tosiaan noin yleisesti ottaen aivan ylivoimaisesti kustannustehokkain ja todennäköisimmin itsensä nopeasti takaisinmaksava ratkaisu on pari ILPiä.

 

[draco76]

Jos sähköstä maksaa kokonaisuudessaan vaikka 15c/kWh ja kulutus on tuon 10 000 kWh/v, niin eipä tuo ole toisaalta kuin 125€ kuussa. Ei tuo minusta mitenkään kovin paha ole jos miettii mitä ihmiset maksaa vastiketta tai ihan vaikka vaan kaukolämmöstä. Olisihan se toki ihan kiva jos lämmityssähkö olisi vain 62€/kk, mutta toisaalta jos miettii että varsinkin jos ostat talon jossa MLP on jo valmiina, niin ainakin tuossa 2021-2022 kun itse kämppiä katsoimme, maalämmöstä sai helposti maksaa 50-100k€ preemiota muihin about vastaaviin kämppiin verrattuna. Se valmiina ostettu laitteisto on myös luultavasti jo jonkun verran ajettu, eli jos seuraavan 5-15 vuoden aikana se pitää uusia ja se maksaa ihan helposti jonkun 15 kiloeuroa töineen.

Tolla erotuksella ostaa jo wattitunnin sähköä poikineen ja tosiaan noin yleisesti ottaen aivan ylivoimaisesti kustannustehokkain ja todennäköisimmin itsensä nopeasti takaisinmaksava ratkaisu on pari ILPiä.

Jep. Täytyy vain muistaa pitää varaa talven laskuja varten. Pörssisähköllä varsinkin kannattaa varautua hinnan heilahteluihin, vaikka pitkässä juoksussa se on todennäköisesti halvempaa. Sähkövastuksin oleva varaava takka voi auttaa pörssisähkön kanssa. Saa yöllä halvalla sähköllä varattua, päivällä ilppi ja sähkön hinnan ollessa korkealla lämmittää puulla.

 

[Oksa]

Jos sähköstä maksaa kokonaisuudessaan vaikka 15c/kWh ja kulutus on tuon 10 000 kWh/v, niin eipä tuo ole toisaalta kuin 125€ kuussa. Ei tuo minusta mitenkään kovin paha ole jos miettii mitä ihmiset maksaa vastiketta tai ihan vaikka vaan kaukolämmöstä.

Niin ja sitten jos ei käteisellä ole taloa ostamassa niin mikä on lainanhoitokulu näillä koroilla kun haluaa vastaavan talon maalämmöllä jonka hinta on sata tonnia enemmän...

 

[zaneislandd]

Ja ylipäätään jos kriteereinä on maalämpötalo 2000-2010 ~116m2 ja taskuissa 230t€ niin alkaa aika harvaksi mennä vaihtoehdot. Uudeltamaalta tuohon saa lätkiä +100k€ ja keskisuomessa taas vaihtoehtoja ehkä se 2kpl.. Että jos kaikki muut asiat loksahtaa talossa kohdalle niin ei kyllä sähkölämmityksen takia kannata jättää ostamatta. Niinkuin täällä moni jo sanoi, sähkölämmityksessä on myös hyviä puolia (laiterikot jne) ja edelleen jos vähänkään pysyy noissa 9-13k kW lukemissa niin ne on kyllä niin maltilliset joka tapauksessa. Tossa melkeen energiaremonttina ILP + ehkä lisää puhallusvillaa yläpohjaan.

 

[Oksa]

Ja ylipäätään jos kriteereinä on maalämpötalo 2000-2010 ~116m2 ja taskuissa 230t€ niin alkaa aika harvaksi mennä vaihtoehdot. Uudeltamaalta tuohon saa lätkiä +100k€ ja keskisuomessa taas vaihtoehtoja ehkä se 2kpl.. Että jos kaikki muut asiat loksahtaa talossa kohdalle niin ei kyllä sähkölämmityksen takia kannata jättää ostamatta. Niinkuin täällä moni jo sanoi, sähkölämmityksessä on myös hyviä puolia (laiterikot jne) ja edelleen jos vähänkään pysyy noissa 9-13k kW lukemissa niin ne on kyllä niin maltilliset joka tapauksessa. Tossa melkeen energiaremonttina ILP + ehkä lisää puhallusvillaa yläpohjaan.

Jep. Jostain kun on tingittävä niin toki sitten voisi suorasähkön pelossa ostaa 70- tai 80-lukulaisen jollain vesikiertoisella järjestelmällä joka on "helppo" päivittää modernimpaan mutta itse näen vanhan talon suurempana riskinä kuin 2000-lukulaisen suorasähköllä.

 

[Kaali]

Riippuu myös missä asuu, meilläpäin ainakin sähkönsiirto (ja sähkövero) muodostaa suurimman osan sähkön kokonaiskuluista kesät talvet, kiitos Carunan. Toki itse menen kiinteähintaisilla soppareilla mutta vaikka sähköenergia olis meille 0,00 euroa kWh:lta niin sähkö maksais siltikin melkein 8 snt/kWh, siirto 5,07 snt ja sähkövero 2,8 snt /kWh. Paneeleista saa sähköä ilman siirtokuluja ja veroja.

Aiemmin aina leukailtu että kustaan tyhmää silmään kun siirto ja verot maksaa energiaa enemmän, mutta nyt ratkeaa sekin ongelma kun sähköenergia nousee myös melkein 8 senttiin…

Mutta sinänsä asiasta samaa mieltä, en ole saanut vielä sellaista laskelmaa eteeni jonka perusteella lähtisin paneeleita omaan taloon asentamaan. Siinä vaiheessa kun investointi on kuoletettu alkaa romppeiden oletettava elinikä olemaan täynnä joten on niinsanotusti tuurin päällä jääkö käteen plussaa, nollaa vai miinusta. Lisäksi tuo että silloin kun niitä eniten tarvitsis saa niistä vähiten sähköä. Sitten jos noissa olisi ROI aina varmasti plus-merkkinen niin voisi toki harkita että mitottaisi kesän pohjakulutuksen mukaan paneelit katolle…

Sähköauto pihaan, niin jo äkkiä maksaa aurinkopaneelit ittensä takaisin. Toki riippuu myös mihin suuntaan talo ja paneelit ovat, mutta meillä kesäaikaan paneelit heräsi jo klo 05:00 ja sähköä tuli parhaimmillaan aina kellon 20.30-21.00 asti. Kesäkuussa rahaa tuli takaisin peräti 30e tilille muistaakseni. Mitähän laskin, niin olisimmeko paneeleista saaneet kesäkuussa n. 480e hyödyn kokonaisuudessaan. Normaalisti olisi tullut n. 150e sähkölasku siirtoineen ja polttoaineisiin mennyt n. 300e, jos ei olisi sähköautoa pihassa. Menee vähän asian ohitse, mutta kannattaa laskea, miten itse hyötyy paneeleista parhaiten. Jotkut hyötyy enemmän mitä toiset. Eihän tosin tämä edullinen investointi ollut, kun maksoi 12t€ ja vielä, kun itse halusin täysmustat paneelit ja hieman paremman inverterin (hifistelyä).

E: Tämän lisäksi meillä ilppi ja vaarava takka. Muutoin täyssähkölämmitteinen omakotitalo. Pienellä sähkön kulutuksella kuitenkin pääsemme nykyisin, kun "kaikki mahdolliset hilavitkuttimet" talosta löytyy.

 

[Jituska]

Miten kaukolämmössä säästetään lämmityskuluissa, ellei koko yhtiössä lasketa tuloveden lämpötilaa?

Eli siinä pitäis silloin kaikissa asunnoissa olla ilppi ja oli muistaakseni pakkasiin asti, jossa voi saada säästöä lämmittämällä ilpillä.

En sen kunnemin aikanaan lähtenyt tutkimaan, kun osaan asuntoihin tuli ilp ja ymmärtääkseni meillä on edullinen kaukolämpö sopimus.

*korjaus pakkaslukemiin*

 

[Boulder]

Yleensä ongelmaksi muodostuu se, että kaukolämpö maksetaan "huomaamatta" vastikkeessa ja sähkö taas ihan suoraan kulutuksen mukaan niin moni ei halua lähteä tuohon ilppilämmittämiseen. Ilpillä kyllä pystyy lämmittämään halvemmalla kuin kaukolämmöllä ihan kunnon pakkasillakin jos kone saa puristettua lämpöä luokkaa COP 2 vielä parinkympin pakkasillakin ja kl-hinnoittelu ja sähkösopimus on suht normaali. Itse kun seurailen kilowattitunnin hintaa niin oman käytön mukaan laskettu kaukolämpö oli viime kuussa ~15 c/kWh sisältäen perusmaksun ja energian.

 

[Joukahaine]

Niin ja sitten jos ei käteisellä ole taloa ostamassa niin mikä on lainanhoitokulu näillä koroilla kun haluaa vastaavan talon maalämmöllä jonka hinta on sata tonnia enemmän...

Kiitokset sähkökeskustelusta täällä. Avasi hiukan enemmän silmiä. Pankki myönsi meille jopa 270t euroa/lainalupaus, mutta kun kyseinen kohde tuli vastaan 230t ja jos saisi ainakin kympin pois tarjouksella niin voisin olla tyytyväinen. Vaikka lainaa mahdollistettaisi enemmän niin en näe järkeä ottaa ns maximilainaa mitä saa ulos. Mielummin sitä pienemmällä summalla.

Nukutaan viikonlopun yli ja tehdään tarjous todnäk alkuviikosta. Kaikissa keskusteluissa itsensä tai vaimon kanssa sitä aina päätyy ostetaan vaihtoehtoon. Onhan tuossa huoltomaalaus keväällä ja ilpin päivitys (nyk 15v vanha), mutta aika pientä kumminkin. Täytyisi katsoa ainakin vuoden verran ennenkuin tekee päätöksiä aurinkokennoista.

Onko pankki myöntänyt minkälaisia remppalainoja/millä korolla? Sitä kun ei saa 250t ulos asuntolainana jos talo maksaa 230t. Parillakympillä hoituisi maalaus, ilpin päivitys, lämminvesivaraajan uusiminen ja jäisi huonekalupäivityksiinkin.

 

[jm82]

Kiitokset sähkökeskustelusta täällä. Avasi hiukan enemmän silmiä. Pankki myönsi meille jopa 270t euroa/lainalupaus, mutta kun kyseinen kohde tuli vastaan 230t ja jos saisi ainakin kympin pois tarjouksella niin voisin olla tyytyväinen. Vaikka lainaa mahdollistettaisi enemmän niin en näe järkeä ottaa ns maximilainaa mitä saa ulos. Mielummin sitä pienemmällä summalla.

Nukutaan viikonlopun yli ja tehdään tarjous todnäk alkuviikosta. Kaikissa keskusteluissa itsensä tai vaimon kanssa sitä aina päätyy ostetaan vaihtoehtoon. Onhan tuossa huoltomaalaus keväällä ja ilpin päivitys (nyk 15v vanha), mutta aika pientä kumminkin. Täytyisi katsoa ainakin vuoden verran ennenkuin tekee päätöksiä aurinkokennoista.

Onko pankki myöntänyt minkälaisia remppalainoja/millä korolla? Sitä kun ei saa 250t ulos asuntolainana jos talo maksaa 230t. Parillakympillä hoituisi maalaus, ilpin päivitys, lämminvesivaraajan uusiminen ja jäisi huonekalupäivityksiinkin.

Itse tarjosin hieman vastaavasta sähkölämmitteisestä ja saman ikäisestä 199k€ maksavasta 180k€. Sitten 181k€ ja lopuksi 181 500€.

Eli saattaisi veikkauksena olla noin 20k€ tinkausta, mutta kohteestahan se on kiinni. Itse en kumminkaan halunnut hyväksyä sähköistä sopimusta, koska kohteessa ei ollut sitä rakennusaikaista valvontapöytäkirjaa tehtynä ollenkaan.

 

[pokkus]

Tuli tehyä OP:lla ylimääräinen lainanlyhennys (muuttuva annuitetti). Kuukausittainen maksuerä pysyi samana (lyhennys kasvoi, korko pieneni) ja samalla maksuajasta hävisi noin 10 vuotta. Toisin sanoen laina maksetaan aiemmin pois ja muuten kaikki pysyi ennallaan. Tätä muistaakseni joku / jotkut pohti aiemmin miten laina käyttäytyy lyhennystilanteessa.

 

[Taneli-]

Yleensä ongelmaksi muodostuu se, että kaukolämpö maksetaan "huomaamatta" vastikkeessa ja sähkö taas ihan suoraan kulutuksen mukaan niin moni ei halua lähteä tuohon ilppilämmittämiseen.

No tämä, jos vastikkeessa on maalämpö jo leivottu sisään (eli lämmitys + lämmin & kylmävesi sun muut) miksi turhaan käyttäisin ilppiä muuten kuin kesällä viilentämiseen (mihin se on toki hankittukin).
Toki voidaan heittää vastakysymys miksi sitten maksan netistä vaikka voisin käyttää taloyhtiön nettiä ilmaiseksi mutta jotenkin koen saavani enempi 150/50 netistä hyötyä kuin saisin nykyisestä 10/1 netistä. Kesällä asia erikseen kun tulee kuitu ja 50/50 mikä sinänsä riittää joten siinä säästää sen noin 12€/kk.

 

[JerryKannu]

Itse tarjosin hieman vastaavasta sähkölämmitteisestä ja saman ikäisestä 199k€ maksavasta 180k€. Sitten 181k€ ja lopuksi 181 500€.

Ilmeisesti aito juutalainen myyjänä?

 

[Benji]

Asentamalla laitteet joka asuntoon lämpimän veden virtauksen mittaamiseen ja ne ketkä lämmittävät eniten myös maksavat eniten. Sama periaate kuin käyttöveden tasauksessa vuosittain.

Tiedätkö, että tällaista olisi oikeasti toteutettu jossain?

 

[pokkus]

Tiedätkö, että tällaista olisi oikeasti toteutettu jossain?

Tiedän. Omassa yhtiössä esimerkiksi. Meillä on siis käyttöveden ja lämmityksen tasaus vuosittain. Hyvä juttu, että ne ketkä tykkää tuulettaa ikkunat auki kovilla pakkasilla niin myös maksavat sitten enemmän lämmityksestä.

 

[jm82]

Ilmeisesti aito juutalainen myyjänä?

Ilmeisesti. En toki tunne, kun välittäjä oli kyseessä.

 

[Benji]

Tiedän. Omassa yhtiössä esimerkiksi. Meillä on siis käyttöveden ja lämmityksen tasaus vuosittain. Hyvä juttu, että ne ketkä tykkää tuulettaa ikkunat auki kovilla pakkasilla niin myös maksavat sitten enemmän lämmityksestä.

Onko mittarit asennettu rakennusvaiheessa vai jälkikäteen? Mikäköhän on tuollaisen takaisinmaksuaika. Toki riippuu siitä kuinka paljon tuo säästää. Pitääkö mittareita uusia kuinka usein?

 

[Mikkos]

Tiedän. Omassa yhtiössä esimerkiksi. Meillä on siis käyttöveden ja lämmityksen tasaus vuosittain. Hyvä juttu, että ne ketkä tykkää tuulettaa ikkunat auki kovilla pakkasilla niin myös maksavat sitten enemmän lämmityksestä.

Ihan sivuhuomautuksena että moniko tuulettaa kämppää patterit päällä? Ite kun kaukolämmössä asuin ja tykkäsin viileästä makkarista ja ikkuna auki kesät talvet niin oli myös patteri pois.

 

[pokkus]

Onko mittarit asennettu rakennusvaiheessa vai jälkikäteen? Mikäköhän on tuollaisen takaisinmaksuaika. Toki riippuu siitä kuinka paljon tuo säästää. Pitääkö mittareita uusia kuinka usein?

Ilmeisesti jälkikäteen laitettu samalla, kun lämimtysjärjestelmässä tehtiin jotain isompia korjauksia.

 

[pokkus]

Ihan sivuhuomautuksena että moniko tuulettaa kämppää patterit päällä? Ite kun kaukolämmössä asuin ja tykkäsin viileästä makkarista ja ikkuna auki kesät talvet niin oli myös patteri pois.

Kyllähän noita aina yhtiöistä löytyy, jotka eivät välitä kulutuksesta, koska "maksaa saman" kaikille. Eli suihkussa lotrataan ja patterit aina täysillä ja sitten ruunalaiton jälkeen avataan ikkunat, että saadaan lämpö pois tjsp. Mutta kyllä se isoin vaikutus varmaan tulee siitä kuinka lämpimänä haluaa sen oman asunnon pitää. Eli jos termostaatit aina täysillä niin maksimivirtaus siellä menee koko ajan. Jos tyytyy matalampaan lämpöön niin säästyyhän siinä rahaakin.

 

[jm82]

Kyllähän noita aina yhtiöistä löytyy, jotka eivät välitä kulutuksesta, koska "maksaa saman" kaikille. Eli suihkussa lotrataan ja patterit aina täysillä ja sitten ruunalaiton jälkeen avataan ikkunat, että saadaan lämpö pois tjsp. Mutta kyllä se isoin vaikutus varmaan tulee siitä kuinka lämpimänä haluaa sen oman asunnon pitää. Eli jos termostaatit aina täysillä niin maksimivirtaus siellä menee koko ajan. Jos tyytyy matalampaan lämpöön niin säästyyhän siinä rahaakin.

Ehkä tyhmä kysymys, mutta hiljattain rakennetussa kerrostalossa on tietysti lämmön talteenotto ilmastoinnissa/ilmanvaihdossa.

Itse tykkään pitää näillä -30 asteen pakkasilla lattialämpöä täysillä öisin. Sitten päivällä lämpö saa olla siinä normaalissa, eli keskitasolla säätöä, on varmaan noin 21 astetta.

Toisaalta lattialämmitys vaikuttaa viiveellä ja hitaasti? Eli ei varmaan paljoakaan siitä säätämisestö ole iloa tai hyötyä? Huonekohtainen säätö. Pesuhuoneen lattia kylläkin täysillä.


Mutta siis vaikuttaakohan tuo säätö myös ilmanvaihdon paluuilmaan. Kyllä varmaan? Eli puhaltaa vähän "kuumempaa" ilmaa takaisin, jos lattialämpö on ainakin yöllä täysillä?

 

[Kvarkki]

Maalämmön takaisinmaksuaikaa muuttuu etenkin jos siinä tapahtuu rikkoutuminen

Eipä nuo korjaukset ole kovinkaan kalliita alkuinvestointiin nöhden. Samanlailla sitä hintaa pari tonnia tulee, jos ilppi tms porsii. Tai kaukolämmön lämmönvaihdin. Suoralla sähkölläkin saa vastaavan summan kulumaan, kun joutuu uusimaan säätimet yms. 2018 syksyllä asennettu pumppu on jo maksanut mahdolliset korjaukset kolmeen kertaan takaisin. Toki talo mallia sahanpuru ja vanhassa kattilassa ei ollut kylmönö paljoa tiiviitä läpivientejö enää löytynyt eli investoinnin näkökulmasta vaihtoehtoja ei ollut.

Niin ja sitten jos ei käteisellä ole taloa ostamassa niin mikä on lainanhoitokulu näillä koroilla kun haluaa vastaavan talon maalämmöllä jonka hinta on sata tonnia enemmän...

Kyllö jossain on pahasti vialla, jos 20 k€ systeemi nostaa hinta 100 k€. Tai sitten tässä vertailet eri tason kämppiäkin.

 

[leffo]

Tiedätkö, että tällaista olisi oikeasti toteutettu jossain?

Tuossa talossa oli uutena sellainen. Mutta jostain syystä siitä on luovuttu. Mielestäni noina aikoina näin muutaman muunkin uudiskohteen lämmityksen mittauksella. Ei ole enää näkynyt.

Lonttistentie 27 - VI kaupunginosa, Turku

Tarkista helposti talon Lonttistentie 27, 20100 hinta-arviot, ...

asunnot.oikotie.fi

Epäilen että tuossa voi olla ongelmana oikeudenmukainen jyvitys, kerrokset ja ilmansuunta. Tai sitten ne mittarit eivät vaan toimi. Jokin syy siinä on? Toisaalta luulisi että jollain muutaman vuoden keskiarvomittauksella saisi jyvityksen kohdalleen, kunhan mittarit ylipäätään toimii.

 

[Costi]

Tuli tehyä OP:lla ylimääräinen lainanlyhennys (muuttuva annuitetti). Kuukausittainen maksuerä pysyi samana (lyhennys kasvoi, korko pieneni) ja samalla maksuajasta hävisi noin 10 vuotta. Toisin sanoen laina maksetaan aiemmin pois ja muuten kaikki pysyi ennallaan. Tätä muistaakseni joku / jotkut pohti aiemmin miten laina käyttäytyy lyhennystilanteessa.

Tämä päivittyy seuraavana korontarkistuspäivänä. Ihmettelin itse samaa asiaa syksyllä kun tein ylimääräisen lyhennyksen muuttuvan annuiteetin lainaan, mutta seuraavana korontarkistuspäivänä laina-aika palasi alkuperäiseen ja maksuerät laskettiin uusiksi.

EDIT. Ja nimenomaan OP oli kyseessä.

 

[mustajoki]

Asentamalla laitteet joka asuntoon lämpimän veden virtauksen mittaamiseen ja ne ketkä lämmittävät eniten myös maksavat eniten. Sama periaate kuin käyttöveden tasauksessa vuosittain.

Pidän ideaa vähän kyseenalaisena, koska linjan päässä olevassa asunnossa se lämmin vesi taitaa olla jo haaleampaa ja saman lämmitysefektin saamiseen menee enemmän virtausta (en ole asiantuntija, mutta intuitiivinen arvaus). Samoin ylin kerros vaatinee enemmän lämmitystä kuin välikerrokset, koska lämpövuodot katosta. Rakennusvirheiden aiheuttamista mahdollisista kylmäsilloista joissakin yksittäisissä asunnoissa puhumattakaan. Tarvittaisiin aikamoista kalibrointia ettei ylin kerros maksa aina ylimääräistä, vaikka sisälämpötila olisi joka asunnossa sama.

 

[mikkot]

Pidän ideaa vähän kyseenalaisena, koska linjan päässä olevassa asunnossa se lämmin vesi taitaa olla jo haaleampaa ja saman lämmitysefektin saamiseen menee enemmän virtausta (en ole asiantuntija, mutta intuitiivinen arvaus). Samoin ylin kerros vaatinee enemmän lämmitystä kuin välikerrokset, koska lämpövuodot katosta. Rakennusvirheiden aiheuttamista mahdollisista kylmäsilloista joissakin yksittäisissä asunnoissa puhumattakaan. Tarvittaisiin aikamoista kalibrointia ettei ylin kerros maksa aina ylimääräistä, vaikka sisälämpötila olisi joka asunnossa sama.

Sen takia pitääkin laskea vielä asuntokohtaisesti tulo- ja menoveden lämpötilaero. Asiaa ei pidä tarkastella siltä kantilta, että kustannusten pitäisi asuntojen välillä olla vakiot samalla sisälämpötilalla, vaan kustannuksen pitää olla sama samalla energiankäytöllä.

 

[mustajoki]

Sen takia pitääkin laskea vielä asuntokohtaisesti tulo- ja menoveden lämpötilaero. Asiaa ei pidä tarkastella siltä kantilta, että kustannusten pitäisi asuntojen välillä olla vakiot samalla sisälämpötilalla, vaan kustannuksen pitää olla sama samalla energiankäytöllä.

Mutta lisäksi energiankäytön pitäisi olla normeerattu juuri kyseiselle asunnolle ja asuntokoolle + pohjalle: mille ilmansuunnalle ulkoseinä, kuinka monta ulkoseinää + katto/lattia lämpimään asuntoon vai kylmään ulkoilmaan/maahan, mainitsemani mahdolliset rakennusvirheet - miten todistaa että kylmäsiltoja on, riidat siitä että taloyhtiö ei korjaa niitä ja laskuttaa lisälämmityksestä vielä päälle... miten yhdenvertaisuusperiaate taloyhtiössä toteutuu?

En ollenkaan tiedä onko vaivan ja mahdollisten riitojen arvoista.

 

[mikkot]

Mutta lisäksi energiankäytön pitäisi olla normeerattu juuri kyseiselle asunnolle ja asuntokoolle + pohjalle: mille ilmansuunnalle ulkoseinä, kuinka monta ulkoseinää + katto/lattia lämpimään asuntoon vai kylmään ulkoilmaan/maahan, mainitsemani mahdolliset rakennusvirheet - miten todistaa että kylmäsiltoja on, riidat siitä että taloyhtiö ei korjaa niitä ja laskuttaa lisälämmityksestä vielä päälle... miten yhdenvertaisuusperiaate taloyhtiössä toteutuu?

En ollenkaan tiedä onko vaivan ja mahdollisten riitojen arvoista.

Uudemmissa kerrostaloissa yläkerroksen asukit maksavat hissiremontista suuremman osan. Ihan samalla tavalla rivarin päätykämpän omistaja joutuu maksamaanenemmän lämmityksestä. Tämähän toteutuu jo suorasähkökohteissa. En ota kantaa siihen, että onko moinen mittaaminen järkevää, mutta kyllä se teknisesti olisi mahdollista suorittaa "reilusti" kaikkia osakkeenomistajia kohtaan.

 

[pokkus]

Pidän ideaa vähän kyseenalaisena, koska linjan päässä olevassa asunnossa se lämmin vesi taitaa olla jo haaleampaa ja saman lämmitysefektin saamiseen menee enemmän virtausta (en ole asiantuntija, mutta intuitiivinen arvaus). Samoin ylin kerros vaatinee enemmän lämmitystä kuin välikerrokset, koska lämpövuodot katosta. Rakennusvirheiden aiheuttamista mahdollisista kylmäsilloista joissakin yksittäisissä asunnoissa puhumattakaan. Tarvittaisiin aikamoista kalibrointia ettei ylin kerros maksa aina ylimääräistä, vaikka sisälämpötila olisi joka asunnossa sama.

Vedät tasavertaisuuden mietinnän ehkä napsun verran liian pitkälle, koska ei tasavertaisuus ikinä täydellisesti toteudu yhtiöissä. Aina siellä joku häviää ja joku voittaa oli toteutus mikä tahansa. Lähtökohtaisesti on kuitenkin hyvä tavoitella sitä, että jokainen osakas maksaa oman käytön mukaan eli omalla käytöksellä voi vaikuttaa omaan kulutukseen ja sitä kautta myös maksettuihin vastikkeisiin.

Ihan esimerkkinä jollakin osakkaalla voi oma piha-alue olla kaksinkertainen toisiin verrattuna, mutta silti vastikkeet maksetaan sisäneliöiden tai vastikeosuuksien mukaan. Jollakin voi autokatos- ja/tai parkkipaikka olla asunnon vieressä ja toisella taas kymmenien metrien päässä ja silti maksetaan sama vastike kaikista paikoista. Käyttövesikin voidaan laskuttaa kiinteänä summana per asukas ja joku osakas käy 2 kertaa päivässä pitkässä suihkussa ja toinen taas vain viikonloppuisin, koska muuten käy suihkussa töissä. Silti molemmat maksaa saman, vaikka toinen käyttää kymmenkertaisesti vettä.

Täysin tasavertainen yhtiö on siis utopiaa, mutta parempaan voidaan aina pyrkiä ja jokainen voi valita itselleen sopivimman. Itse ainakin mieluusti valitsen yhtiön, jossa vesi ja lämmitys tasataan vuosittain, koska voin omilla toimilla vaikuttaa asioihin. Toki ei tälläkään omakotitalon tasolle päästä, mutta yhtiön "helppoudesta / vaivattomuudesta" pitää aina jossain määrin maksaa.

 

[mustajoki]

Uudemmissa kerrostaloissa yläkerroksen asukit maksavat hissiremontista suuremman osan. Ihan samalla tavalla rivarin päätykämpän omistaja joutuu maksamaanenemmän lämmityksestä. Tämähän toteutuu jo suorasähkökohteissa. En ota kantaa siihen, että onko moinen mittaaminen järkevää, mutta kyllä se teknisesti olisi mahdollista suorittaa "reilusti" kaikkia osakkeenomistajia kohtaan.

Ainahan taloyhtiö voi tosiaan tietty jälkiasentaa suoran sähkölämmityksen, jos osakkaat pelkäävät maksavansa muiden osakkaanomistajien lämmityskuluja. Mutta eikö tuo hissi/kerrosjyvitysmahdollisuus ollut vain perusparannuksiin liittyvä pykälä?

Lämmitysvastikkeen erottaminen hoitovastikkeesta vaatisi kai yhtiöjärjestyksen muuttamista, ja osassa yhtiöjärjestyksistä tämä vaatisi kaikkien osakkeenomistajien suostumusta (koska näin yhtiöjärjestyksessä mainitaan) - määräenemmistö ei aina riitä.

 

[pokkus]

Ainahan taloyhtiö voi tosiaan tietty jälkiasentaa suoran sähkölämmityksen, jos osakkaat pelkäävät maksavansa muiden osakkaanomistajien lämmityskuluja. Mutta eikö tuo hissi/kerrosjyvitysmahdollisuus ollut vain perusparannuksiin liittyvä pykälä?

Lämmitysvastikkeen erottaminen hoitovastikkeesta vaatisi kai yhtiöjärjestyksen muuttamista, ja osassa yhtiöjärjestyksistä tämä vaatisi kaikkien osakkeenomistajien suostumusta (koska näin yhtiöjärjestyksessä mainitaan) - määräenemmistö ei riitä.

On olemassa paljon yhtiöitä, joissa on kaikissa sähkölämmitys jo rakennusvaiheesta lähtien. On myös paljon yhtiöitä, joissa jokainen osakas vastaa täysimääräisesti kaikista omaan asuntoon kohdistuvista remonteista ja korjauksista mukaanlukien koko lämmitysjärjestelmä.

Tuo toinen kohtahan riippuu ihan yhtiöjärjestyksestä ja mitä siellä on määrätty. On voinut olla "oikein" jo yhtiön perustamisesta lähtien tai sitten myöhemmin muutettu yhteisellä päätöksellä. Kyllähän niitä muutoksia kannattaa yhtiöjärjestykseen tehdä, jos isoja muutoksia muutenkin yhtiössä tehdään.

 

[Kvarkki]

Tämä päivittyy seuraavana korontarkistuspäivänä. Ihmettelin itse samaa asiaa syksyllä kun tein ylimääräisen lyhennyksen muuttuvan annuiteetin lainaan, mutta seuraavana korontarkistuspäivänä laina-aika palasi alkuperäiseen ja maksuerät laskettiin uusiksi.

EDIT. Ja nimenomaan OP oli kyseessä.

Olerko varma ettet tehnyt jotain ennakkomaksua tms.? Muistelen, että OP:lla oli tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Nordean lainassa ylimääräinen lyhennys tarkoittaa ainakin sitä, että laina-ajasta lähtee pysyvästi pois ko. osuus. Kirintarkastus ei muuta viimeistä maksuajankohtaa. Lyhennysjoustolla jos taas pelaa, niin laina-aika heittää molempiin suuntiin maksuerän mukaan (toki jos maksaa ylimääräistä lyhennysjouston ylärajan yli, tätä ei saa takaisin).

 

[Jeesbox]

Mitenhän paljon pitäis vaikuttaa hintaan, jos taloyhtiössä (kerrostalo) on ollut joissakin asunnoissa ja kellarissa vesivahinko?

 

[atteasd]

Mitenhän paljon pitäis vaikuttaa hintaan, jos taloyhtiössä (kerrostalo) on ollut joissakin asunnoissa ja kellarissa vesivahinko?

Onko kaikki korjaukset tehty? Tuliko yhtiölle velkaa? Onko velka jyvitetty vastikkeisiin asti? Jos edellämainitut kyllä ja olet ok vastikkeen kanssa, niin eipä tuo kai vaikuta hintaan itsessään. Tietysti jos vahingon syy on ollut rakenteissa ja pommeja piilossa, niin skippaisin suosiolla.

 

[Taneli-]

Mitenhän paljon pitäis vaikuttaa hintaan, jos taloyhtiössä (kerrostalo) on ollut joissakin asunnoissa ja kellarissa vesivahinko?

Jos kaikkia noita alueita (yleensä putket vikana jos useampia ollut luokkaa pesutiloissa) ei ole tehty uusiksi sanoisin että niin paljon vaikuttaa hintaan että itse esim. jätin sellaiset (rivitalo mutta kuitenkin) asunnot välistä kun omaa asuntoa olin hankkimassa.

Eli tuosta voi lukea rivien välistä parikin asiaa:
1) yhtiö ei välitä tarpeeksi vaan odottaa että lisää vuotoja tulee ja sitten tietysti kaikki joutuvat maksamaan niitä ja pahimmillaan ne tulevat juuri siihen omaan uuteen kämppään...
2) yhtiöllä voi olla niin tiukka tilanne että lainaa ei saa tai sitten yhtiökokouksissa ei saada päätöstä lävitse koska "se maksaa" joten vuodesta toiseen joudutaan tilkitsemään noita vahinkoja eikä hoideta alkusyytä kuntoon (eli tehdä putkiremonttia)
3) yhtiössä voi olla useampiakin asuntoja myynnissä, juuri noiden syiden takia (rotat jättävät uppoavan laivan = nyt kun saa vielä kohtuu hyvää hintaa myydään ennenkuin tulee isoa ja kallista remonttia joka myös vaikuttaa asumismukavuuteen) joten asukasmoraali / yhteistyö on pohjamudissa ja pahimmillaan sinä joudut siihen keskelle "kun ostit tyhmänä liian kallilla sen naapurin kämpän miksi et tätä?" / "kun menit ja ostit sen naapurin kämpän niin halvalla ja käytit heidän tilannettaan hyväkseen, ikinä en anteeksi anna" tms.

Toki se jos joskus 15v sitten ollut joku ongelma kellarissa ja yhdellä asukkaalla akvaario hajonnut tjsp. 8 vuotta sitten eipä se niin paljoa asiaan vaikuttaisi jos yhtiö muuten kunnossa.

 

[Jeesbox]

Kiitos vastauksista. Mietin täs, ku olis yli 300 000 euron kämppä myynnissä 230 000 eurolla. Toki putkiremppa tulossa ja joku 12 % arvonlasku PK-seudulla noista vuoden 2021 hinnoista. Mitään syytä ei tosin ole sinällään muuttaa, mut jos asuis siel jonku vaik viis vuotta ni se olis taas joku 300 000 euron kämppä. Jos vaik 200 000 eurolla sais sen, ni olis tyyliin 50 000 euron profit, ku vähentää putkiremontin kulut.

 

[Jeesbox]

Jos sen saa 230ke se on 230ke kämppä, ei 300ke kämppä. Vai oonko myyjä sukua ja antamassa alennusta ?

Totta kyl toikin, mut mä pyrin arvioimaan muuttamisen järkevyyttä, ni toi mahdollinen arvon nousu olis yks syy. Se olis myös sijainniltaan parempi.

Mikään ei tietty takaa, et arvo nousee.

 

[N1kkel]

Jos kaikkia noita alueita (yleensä putket vikana jos useampia ollut luokkaa pesutiloissa) ei ole tehty uusiksi sanoisin että niin paljon vaikuttaa hintaan että itse esim. jätin sellaiset (rivitalo mutta kuitenkin) asunnot välistä kun omaa asuntoa olin hankkimassa.

Eli tuosta voi lukea rivien välistä parikin asiaa:
1) yhtiö ei välitä tarpeeksi vaan odottaa että lisää vuotoja tulee ja sitten tietysti kaikki joutuvat maksamaan niitä ja pahimmillaan ne tulevat juuri siihen omaan uuteen kämppään...
2) yhtiöllä voi olla niin tiukka tilanne että lainaa ei saa tai sitten yhtiökokouksissa ei saada päätöstä lävitse koska "se maksaa" joten vuodesta toiseen joudutaan tilkitsemään noita vahinkoja eikä hoideta alkusyytä kuntoon (eli tehdä putkiremonttia)
3) yhtiössä voi olla useampiakin asuntoja myynnissä, juuri noiden syiden takia (rotat jättävät uppoavan laivan = nyt kun saa vielä kohtuu hyvää hintaa myydään ennenkuin tulee isoa ja kallista remonttia joka myös vaikuttaa asumismukavuuteen) joten asukasmoraali / yhteistyö on pohjamudissa ja pahimmillaan sinä joudut siihen keskelle "kun ostit tyhmänä liian kallilla sen naapurin kämpän miksi et tätä?" / "kun menit ja ostit sen naapurin kämpän niin halvalla ja käytit heidän tilannettaan hyväkseen, ikinä en anteeksi anna" tms.

Toki se jos joskus 15v sitten ollut joku ongelma kellarissa ja yhdellä asukkaalla akvaario hajonnut tjsp. 8 vuotta sitten eipä se niin paljoa asiaan vaikuttaisi jos yhtiö muuten kunnossa.

En tiedä meninkö itse tekemään sitten huonon valinnan kun ostin 1999 rivarikämpän jossa ollut "kosteusvauriokorjaus" yhden naapuriasunnon pesutiloissa ja yhtiön lämmönjakohuoneessa.

Eipä niistä tullut edes kyseltyä kun ajattelin vain että pääasia että ovat korjattu. Ehkä joku muu olisi skipannut asunnon siitä syystä, mutta tuskin siitä kannattaa kuitenkaan yöunia menettää?

 

[Joukahaine]

Ylempään liittyen niin meillä nykyinen päätyrivari pitäs saada myytyä. Kunnossapitotarveselvitykseen merkattu yhtiölle: Arvioitu kunnossapitotarve seuraavan viiden vuoden kuluessa 'vesijohdot ja viemärit alkuperäisiä ja käyttöikänsä lopussa.
Mahtaa karkoittaa ostajia tuokin. Asunto vuoden -94.

 

[Kvarkki]

En tiedä meninkö itse tekemään sitten huonon valinnan kun ostin 1999 rivarikämpän jossa ollut "kosteusvauriokorjaus" yhden naapuriasunnon pesutiloissa ja yhtiön lämmönjakohuoneessa.

Eipä niistä tullut edes kyseltyä kun ajattelin vain että pääasia että ovat korjattu. Ehkä joku muu olisi skipannut asunnon siitä syystä, mutta tuskin siitä kannattaa kuitenkaan yöunia menettää?

Enemmän tuo on riski tulevista kuluista, kun tuppaa olemaan tasalaatuista tavaraa. Toisessa kämpässä voi vähän kauemmin kestää, mutta yleensä kaikki ne on uusittava jossain vaiheessa. Sinällään pesutilat ovat harmiton ja odottettava korjaustarve, siinä kohtaa kun aletaan puhumaan koko alapohjan ongelmista, niin syytä katsoa muualle. Matinkylässäkin oli yksi rivari myynnissä, jossa oli kaikenmoista korjausta tehty ja olevinaan kunnossa - Paria vuotta myöhemmin näin, että siitä käytiin oikeutta. Ostaja muistaakseni hävisi, kun hänen asuntoa oli korjattu ja kyse oli koko muun rivarin vakavista ongelmista.

 

[N1kkel]

Enemmän tuo on riski tulevista kuluista, kun tuppaa olemaan tasalaatuista tavaraa. Toisessa kämpässä voi vähän kauemmin kestää, mutta yleensä kaikki ne on uusittava jossain vaiheessa. Sinällään pesutilat ovat harmiton ja odottettava korjaustarve, siinä kohtaa kun aletaan puhumaan koko alapohjan ongelmista, niin syytä katsoa muualle. Matinkylässäkin oli yksi rivari myynnissä, jossa oli kaikenmoista korjausta tehty ja olevinaan kunnossa - Paria vuotta myöhemmin näin, että siitä käytiin oikeutta. Ostaja muistaakseni hävisi, kun hänen asuntoa oli korjattu ja kyse oli koko muun rivarin vakavista ongelmista.

No siis kosteuskartoitukset on tulossa kaikkiin kylppäreihin lähivuosina ja remonttikin lähivuosina joka tapauksessa edessä koska alkuperäinen kylppäri. En tiedä mitä tarkoitat alapohjan ongelmilla tässä yhteydessä, mutta kai ne käyttövesiputket valussa kulkee kuten lattialämmityskin.

No, elämä on valintojen maailma...

 

[atteasd]

En tiedä meninkö itse tekemään sitten huonon valinnan kun ostin 1999 rivarikämpän jossa ollut "kosteusvauriokorjaus" yhden naapuriasunnon pesutiloissa ja yhtiön lämmönjakohuoneessa.

Eipä niistä tullut edes kyseltyä kun ajattelin vain että pääasia että ovat korjattu. Ehkä joku muu olisi skipannut asunnon siitä syystä, mutta tuskin siitä kannattaa kuitenkaan yöunia menettää?

Meillä taas tuli skipattua yksi paritaloyhtiön kämppä vm 2015, jossa oli juuri korjattu vesivahinko paskasti tehtyjen vesieristeiden takia. Jos yhdessä kahdeksasta oli eristeet kustu, niin millä todennäköisyydellä ne on sitten priimaa muissa kämpissä ja millä aikataululla paskoo alleen muissa asunnoissa. Sen yhden vahingon jäljiltä oli jo 20k jyvittämätöntä lainaa. Onneksi löytyi parempi kiinteistö tilalle.

 

[N1kkel]

Ylempään liittyen niin meillä nykyinen päätyrivari pitäs saada myytyä. Kunnossapitotarveselvitykseen merkattu yhtiölle: Arvioitu kunnossapitotarve seuraavan viiden vuoden kuluessa 'vesijohdot ja viemärit alkuperäisiä ja käyttöikänsä lopussa.
Mahtaa karkoittaa ostajia tuokin. Asunto vuoden -94.

Rivariinhan se on useimmiten vähemmän kallis remppa kuin kerrostaloon. Toki sekin riippuu eri tekijöistä, esim. onko huoneistoja yhtiössä 5 vai 15.

Meillä taas tuli skipattua yksi paritaloyhtiön kämppä vm 2015, jossa oli juuri korjattu vesivahinko paskasti tehtyjen vesieristeiden takia. Jos yhdessä kahdeksasta oli eristeet kustu, niin millä todennäköisyydellä ne on sitten priimaa muissa kämpissä ja millä aikataululla paskoo alleen muissa asunnoissa. Sen yhden vahingon jäljiltä oli jo 20k jyvittämätöntä lainaa. Onneksi löytyi parempi kiinteistö tilalle.

Toisaalta, mistäpä niitä aina pystyy ennustamaan mitä on edessä vaikka ostovaiheessa kaikki vaikuttaisi hyvältä. Jos haluaa varman päälle niin sitten pitää ostaa uusi tai asua vuokra-asunnossa.

Meidän yhtiöllä ei ole lainaa. Vielä.

 

[Oksa]

Ylempään liittyen niin meillä nykyinen päätyrivari pitäs saada myytyä. Kunnossapitotarveselvitykseen merkattu yhtiölle: Arvioitu kunnossapitotarve seuraavan viiden vuoden kuluessa 'vesijohdot ja viemärit alkuperäisiä ja käyttöikänsä lopussa.
Mahtaa karkoittaa ostajia tuokin. Asunto vuoden -94.

Kannattaa oikeasti kysyä hallitukselta miten tähän on päädytty, kuulostaa todella aikaiselta molemmille. Tuli lähinnä mieleen että joku hallituksen jäsenistä on googlannut teknisiä käyttöikiä ja jostain keksinyt että putket kestävät 30 vuotta. Käyttövesiputkia ei ole vielä uusittu edes kaikkiin 70-luvun yhtiöihin saati tasan 30 vuotta täyttävään, viemäreistä nyt puhumattakaan.

 

[N1kkel]

Kannattaa oikeasti kysyä hallitukselta miten tähän on päädytty, kuulostaa todella aikaiselta molemmille. Tuli lähinnä mieleen että joku hallituksen jäsenistä on googlannut teknisiä käyttöikiä ja jostain keksinyt että putket kestävät 30 vuotta. Käyttövesiputkia ei ole vielä uusittu edes kaikkiin 70-luvun yhtiöihin saati tasan 30 vuotta täyttävään, viemäreistä nyt puhumattakaan.

Jep ja eikös yleensä ensin teetätetä putkiston kuntotutkimus?

 

[Kvarkki]

No siis kosteuskartoitukset on tulossa kaikkiin kylppäreihin lähivuosina ja remonttikin lähivuosina joka tapauksessa edessä koska alkuperäinen kylppäri. En tiedä mitä tarkoitat alapohjan ongelmilla tässä yhteydessä, mutta kai ne käyttövesiputket valussa kulkee kuten lattialämmityskin.

No, elämä on valintojen maailma...

Juu, en tarkoittanut sinun kohdetta. Ts. halusin sanoa, että kylppärivaurioista voisin itsekin harkita, mutta alapohjasta heikkoa en missään tilanteessa.

 

[Kvarkki]

Jep ja eikös yleensä ensin teetätetä putkiston kuntotutkimus?

Tiedän yhden taloyhtiön, jossa kartoituksen jälkeen vanhuudenhöperö hallitus päätti, että ei tarvetta ole ainakaan 5-10 vuoteen. Myöhemmin etsivät pikaista tekijää, kun 1-kerroksen yksiöstä tuli lokasäiliö.