Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 788
Maalämmön takaisinmaksuaikaa muuttuu etenkin jos siinä tapahtuu rikkoutuminen
Eipä nuo korjaukset ole kovinkaan kalliita alkuinvestointiin nöhden. Samanlailla sitä hintaa pari tonnia tulee, jos ilppi tms porsii. Tai kaukolämmön lämmönvaihdin. Suoralla sähkölläkin saa vastaavan summan kulumaan, kun joutuu uusimaan säätimet yms. 2018 syksyllä asennettu pumppu on jo maksanut mahdolliset korjaukset kolmeen kertaan takaisin. Toki talo mallia sahanpuru ja vanhassa kattilassa ei ollut kylmönö paljoa tiiviitä läpivientejö enää löytynyt eli investoinnin näkökulmasta vaihtoehtoja ei ollut.

Niin ja sitten jos ei käteisellä ole taloa ostamassa niin mikä on lainanhoitokulu näillä koroilla kun haluaa vastaavan talon maalämmöllä jonka hinta on sata tonnia enemmän...
Kyllö jossain on pahasti vialla, jos 20 k€ systeemi nostaa hinta 100 k€. Tai sitten tässä vertailet eri tason kämppiäkin.
 
Liittynyt
18.11.2016
Viestejä
3 718
Tiedätkö, että tällaista olisi oikeasti toteutettu jossain?
Tuossa talossa oli uutena sellainen. Mutta jostain syystä siitä on luovuttu. Mielestäni noina aikoina näin muutaman muunkin uudiskohteen lämmityksen mittauksella. Ei ole enää näkynyt.

Epäilen että tuossa voi olla ongelmana oikeudenmukainen jyvitys, kerrokset ja ilmansuunta. Tai sitten ne mittarit eivät vaan toimi. Jokin syy siinä on? Toisaalta luulisi että jollain muutaman vuoden keskiarvomittauksella saisi jyvityksen kohdalleen, kunhan mittarit ylipäätään toimii.
 
Liittynyt
31.12.2022
Viestejä
14
Tuli tehyä OP:lla ylimääräinen lainanlyhennys (muuttuva annuitetti). Kuukausittainen maksuerä pysyi samana (lyhennys kasvoi, korko pieneni) ja samalla maksuajasta hävisi noin 10 vuotta. Toisin sanoen laina maksetaan aiemmin pois ja muuten kaikki pysyi ennallaan. Tätä muistaakseni joku / jotkut pohti aiemmin miten laina käyttäytyy lyhennystilanteessa.
Tämä päivittyy seuraavana korontarkistuspäivänä. Ihmettelin itse samaa asiaa syksyllä kun tein ylimääräisen lyhennyksen muuttuvan annuiteetin lainaan, mutta seuraavana korontarkistuspäivänä laina-aika palasi alkuperäiseen ja maksuerät laskettiin uusiksi.

EDIT. Ja nimenomaan OP oli kyseessä.
 
Liittynyt
10.11.2016
Viestejä
1 692
Asentamalla laitteet joka asuntoon lämpimän veden virtauksen mittaamiseen ja ne ketkä lämmittävät eniten myös maksavat eniten. Sama periaate kuin käyttöveden tasauksessa vuosittain.
Pidän ideaa vähän kyseenalaisena, koska linjan päässä olevassa asunnossa se lämmin vesi taitaa olla jo haaleampaa ja saman lämmitysefektin saamiseen menee enemmän virtausta (en ole asiantuntija, mutta intuitiivinen arvaus). Samoin ylin kerros vaatinee enemmän lämmitystä kuin välikerrokset, koska lämpövuodot katosta. Rakennusvirheiden aiheuttamista mahdollisista kylmäsilloista joissakin yksittäisissä asunnoissa puhumattakaan. Tarvittaisiin aikamoista kalibrointia ettei ylin kerros maksa aina ylimääräistä, vaikka sisälämpötila olisi joka asunnossa sama.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
401
Pidän ideaa vähän kyseenalaisena, koska linjan päässä olevassa asunnossa se lämmin vesi taitaa olla jo haaleampaa ja saman lämmitysefektin saamiseen menee enemmän virtausta (en ole asiantuntija, mutta intuitiivinen arvaus). Samoin ylin kerros vaatinee enemmän lämmitystä kuin välikerrokset, koska lämpövuodot katosta. Rakennusvirheiden aiheuttamista mahdollisista kylmäsilloista joissakin yksittäisissä asunnoissa puhumattakaan. Tarvittaisiin aikamoista kalibrointia ettei ylin kerros maksa aina ylimääräistä, vaikka sisälämpötila olisi joka asunnossa sama.
Sen takia pitääkin laskea vielä asuntokohtaisesti tulo- ja menoveden lämpötilaero. Asiaa ei pidä tarkastella siltä kantilta, että kustannusten pitäisi asuntojen välillä olla vakiot samalla sisälämpötilalla, vaan kustannuksen pitää olla sama samalla energiankäytöllä.
 
Liittynyt
10.11.2016
Viestejä
1 692
Sen takia pitääkin laskea vielä asuntokohtaisesti tulo- ja menoveden lämpötilaero. Asiaa ei pidä tarkastella siltä kantilta, että kustannusten pitäisi asuntojen välillä olla vakiot samalla sisälämpötilalla, vaan kustannuksen pitää olla sama samalla energiankäytöllä.
Mutta lisäksi energiankäytön pitäisi olla normeerattu juuri kyseiselle asunnolle ja asuntokoolle + pohjalle: mille ilmansuunnalle ulkoseinä, kuinka monta ulkoseinää + katto/lattia lämpimään asuntoon vai kylmään ulkoilmaan/maahan, mainitsemani mahdolliset rakennusvirheet - miten todistaa että kylmäsiltoja on, riidat siitä että taloyhtiö ei korjaa niitä ja laskuttaa lisälämmityksestä vielä päälle... miten yhdenvertaisuusperiaate taloyhtiössä toteutuu?

En ollenkaan tiedä onko vaivan ja mahdollisten riitojen arvoista.
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
401
Mutta lisäksi energiankäytön pitäisi olla normeerattu juuri kyseiselle asunnolle ja asuntokoolle + pohjalle: mille ilmansuunnalle ulkoseinä, kuinka monta ulkoseinää + katto/lattia lämpimään asuntoon vai kylmään ulkoilmaan/maahan, mainitsemani mahdolliset rakennusvirheet - miten todistaa että kylmäsiltoja on, riidat siitä että taloyhtiö ei korjaa niitä ja laskuttaa lisälämmityksestä vielä päälle... miten yhdenvertaisuusperiaate taloyhtiössä toteutuu?

En ollenkaan tiedä onko vaivan ja mahdollisten riitojen arvoista.

Uudemmissa kerrostaloissa yläkerroksen asukit maksavat hissiremontista suuremman osan. Ihan samalla tavalla rivarin päätykämpän omistaja joutuu maksamaanenemmän lämmityksestä. Tämähän toteutuu jo suorasähkökohteissa. En ota kantaa siihen, että onko moinen mittaaminen järkevää, mutta kyllä se teknisesti olisi mahdollista suorittaa "reilusti" kaikkia osakkeenomistajia kohtaan.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
3 204
Pidän ideaa vähän kyseenalaisena, koska linjan päässä olevassa asunnossa se lämmin vesi taitaa olla jo haaleampaa ja saman lämmitysefektin saamiseen menee enemmän virtausta (en ole asiantuntija, mutta intuitiivinen arvaus). Samoin ylin kerros vaatinee enemmän lämmitystä kuin välikerrokset, koska lämpövuodot katosta. Rakennusvirheiden aiheuttamista mahdollisista kylmäsilloista joissakin yksittäisissä asunnoissa puhumattakaan. Tarvittaisiin aikamoista kalibrointia ettei ylin kerros maksa aina ylimääräistä, vaikka sisälämpötila olisi joka asunnossa sama.
Vedät tasavertaisuuden mietinnän ehkä napsun verran liian pitkälle, koska ei tasavertaisuus ikinä täydellisesti toteudu yhtiöissä. Aina siellä joku häviää ja joku voittaa oli toteutus mikä tahansa. Lähtökohtaisesti on kuitenkin hyvä tavoitella sitä, että jokainen osakas maksaa oman käytön mukaan eli omalla käytöksellä voi vaikuttaa omaan kulutukseen ja sitä kautta myös maksettuihin vastikkeisiin.

Ihan esimerkkinä jollakin osakkaalla voi oma piha-alue olla kaksinkertainen toisiin verrattuna, mutta silti vastikkeet maksetaan sisäneliöiden tai vastikeosuuksien mukaan. Jollakin voi autokatos- ja/tai parkkipaikka olla asunnon vieressä ja toisella taas kymmenien metrien päässä ja silti maksetaan sama vastike kaikista paikoista. Käyttövesikin voidaan laskuttaa kiinteänä summana per asukas ja joku osakas käy 2 kertaa päivässä pitkässä suihkussa ja toinen taas vain viikonloppuisin, koska muuten käy suihkussa töissä. Silti molemmat maksaa saman, vaikka toinen käyttää kymmenkertaisesti vettä.

Täysin tasavertainen yhtiö on siis utopiaa, mutta parempaan voidaan aina pyrkiä ja jokainen voi valita itselleen sopivimman. Itse ainakin mieluusti valitsen yhtiön, jossa vesi ja lämmitys tasataan vuosittain, koska voin omilla toimilla vaikuttaa asioihin. Toki ei tälläkään omakotitalon tasolle päästä, mutta yhtiön "helppoudesta / vaivattomuudesta" pitää aina jossain määrin maksaa.
 
Liittynyt
10.11.2016
Viestejä
1 692
Uudemmissa kerrostaloissa yläkerroksen asukit maksavat hissiremontista suuremman osan. Ihan samalla tavalla rivarin päätykämpän omistaja joutuu maksamaanenemmän lämmityksestä. Tämähän toteutuu jo suorasähkökohteissa. En ota kantaa siihen, että onko moinen mittaaminen järkevää, mutta kyllä se teknisesti olisi mahdollista suorittaa "reilusti" kaikkia osakkeenomistajia kohtaan.
Ainahan taloyhtiö voi tosiaan tietty jälkiasentaa suoran sähkölämmityksen, jos osakkaat pelkäävät maksavansa muiden osakkaanomistajien lämmityskuluja. Mutta eikö tuo hissi/kerrosjyvitysmahdollisuus ollut vain perusparannuksiin liittyvä pykälä?

Lämmitysvastikkeen erottaminen hoitovastikkeesta vaatisi kai yhtiöjärjestyksen muuttamista, ja osassa yhtiöjärjestyksistä tämä vaatisi kaikkien osakkeenomistajien suostumusta (koska näin yhtiöjärjestyksessä mainitaan) - määräenemmistö ei aina riitä.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
3 204
Ainahan taloyhtiö voi tosiaan tietty jälkiasentaa suoran sähkölämmityksen, jos osakkaat pelkäävät maksavansa muiden osakkaanomistajien lämmityskuluja. Mutta eikö tuo hissi/kerrosjyvitysmahdollisuus ollut vain perusparannuksiin liittyvä pykälä?

Lämmitysvastikkeen erottaminen hoitovastikkeesta vaatisi kai yhtiöjärjestyksen muuttamista, ja osassa yhtiöjärjestyksistä tämä vaatisi kaikkien osakkeenomistajien suostumusta (koska näin yhtiöjärjestyksessä mainitaan) - määräenemmistö ei riitä.
On olemassa paljon yhtiöitä, joissa on kaikissa sähkölämmitys jo rakennusvaiheesta lähtien. On myös paljon yhtiöitä, joissa jokainen osakas vastaa täysimääräisesti kaikista omaan asuntoon kohdistuvista remonteista ja korjauksista mukaanlukien koko lämmitysjärjestelmä.

Tuo toinen kohtahan riippuu ihan yhtiöjärjestyksestä ja mitä siellä on määrätty. On voinut olla "oikein" jo yhtiön perustamisesta lähtien tai sitten myöhemmin muutettu yhteisellä päätöksellä. Kyllähän niitä muutoksia kannattaa yhtiöjärjestykseen tehdä, jos isoja muutoksia muutenkin yhtiössä tehdään.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 788
Tämä päivittyy seuraavana korontarkistuspäivänä. Ihmettelin itse samaa asiaa syksyllä kun tein ylimääräisen lyhennyksen muuttuvan annuiteetin lainaan, mutta seuraavana korontarkistuspäivänä laina-aika palasi alkuperäiseen ja maksuerät laskettiin uusiksi.

EDIT. Ja nimenomaan OP oli kyseessä.
Olerko varma ettet tehnyt jotain ennakkomaksua tms.? Muistelen, että OP:lla oli tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Nordean lainassa ylimääräinen lyhennys tarkoittaa ainakin sitä, että laina-ajasta lähtee pysyvästi pois ko. osuus. Kirintarkastus ei muuta viimeistä maksuajankohtaa. Lyhennysjoustolla jos taas pelaa, niin laina-aika heittää molempiin suuntiin maksuerän mukaan (toki jos maksaa ylimääräistä lyhennysjouston ylärajan yli, tätä ei saa takaisin).
 
Liittynyt
14.09.2017
Viestejä
2 148
Mitenhän paljon pitäis vaikuttaa hintaan, jos taloyhtiössä (kerrostalo) on ollut joissakin asunnoissa ja kellarissa vesivahinko?
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
05.11.2016
Viestejä
565
Mitenhän paljon pitäis vaikuttaa hintaan, jos taloyhtiössä (kerrostalo) on ollut joissakin asunnoissa ja kellarissa vesivahinko?
Onko kaikki korjaukset tehty? Tuliko yhtiölle velkaa? Onko velka jyvitetty vastikkeisiin asti? Jos edellämainitut kyllä ja olet ok vastikkeen kanssa, niin eipä tuo kai vaikuta hintaan itsessään. Tietysti jos vahingon syy on ollut rakenteissa ja pommeja piilossa, niin skippaisin suosiolla.
 

Taneli-

☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 703
Mitenhän paljon pitäis vaikuttaa hintaan, jos taloyhtiössä (kerrostalo) on ollut joissakin asunnoissa ja kellarissa vesivahinko?
Jos kaikkia noita alueita (yleensä putket vikana jos useampia ollut luokkaa pesutiloissa) ei ole tehty uusiksi sanoisin että niin paljon vaikuttaa hintaan että itse esim. jätin sellaiset (rivitalo mutta kuitenkin) asunnot välistä kun omaa asuntoa olin hankkimassa.

Eli tuosta voi lukea rivien välistä parikin asiaa:
1) yhtiö ei välitä tarpeeksi vaan odottaa että lisää vuotoja tulee ja sitten tietysti kaikki joutuvat maksamaan niitä ja pahimmillaan ne tulevat juuri siihen omaan uuteen kämppään...
2) yhtiöllä voi olla niin tiukka tilanne että lainaa ei saa tai sitten yhtiökokouksissa ei saada päätöstä lävitse koska "se maksaa" joten vuodesta toiseen joudutaan tilkitsemään noita vahinkoja eikä hoideta alkusyytä kuntoon (eli tehdä putkiremonttia)
3) yhtiössä voi olla useampiakin asuntoja myynnissä, juuri noiden syiden takia (rotat jättävät uppoavan laivan = nyt kun saa vielä kohtuu hyvää hintaa myydään ennenkuin tulee isoa ja kallista remonttia joka myös vaikuttaa asumismukavuuteen) joten asukasmoraali / yhteistyö on pohjamudissa ja pahimmillaan sinä joudut siihen keskelle "kun ostit tyhmänä liian kallilla sen naapurin kämpän miksi et tätä?" / "kun menit ja ostit sen naapurin kämpän niin halvalla ja käytit heidän tilannettaan hyväkseen, ikinä en anteeksi anna" tms.

Toki se jos joskus 15v sitten ollut joku ongelma kellarissa ja yhdellä asukkaalla akvaario hajonnut tjsp. 8 vuotta sitten eipä se niin paljoa asiaan vaikuttaisi jos yhtiö muuten kunnossa.
 
Liittynyt
14.09.2017
Viestejä
2 148
Kiitos vastauksista. Mietin täs, ku olis yli 300 000 euron kämppä myynnissä 230 000 eurolla. Toki putkiremppa tulossa ja joku 12 % arvonlasku PK-seudulla noista vuoden 2021 hinnoista. Mitään syytä ei tosin ole sinällään muuttaa, mut jos asuis siel jonku vaik viis vuotta ni se olis taas joku 300 000 euron kämppä. Jos vaik 200 000 eurolla sais sen, ni olis tyyliin 50 000 euron profit, ku vähentää putkiremontin kulut.
 
Liittynyt
14.09.2017
Viestejä
2 148
Jos sen saa 230ke se on 230ke kämppä, ei 300ke kämppä. Vai oonko myyjä sukua ja antamassa alennusta ?
Totta kyl toikin, mut mä pyrin arvioimaan muuttamisen järkevyyttä, ni toi mahdollinen arvon nousu olis yks syy. Se olis myös sijainniltaan parempi.

Mikään ei tietty takaa, et arvo nousee.
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 963
Jos kaikkia noita alueita (yleensä putket vikana jos useampia ollut luokkaa pesutiloissa) ei ole tehty uusiksi sanoisin että niin paljon vaikuttaa hintaan että itse esim. jätin sellaiset (rivitalo mutta kuitenkin) asunnot välistä kun omaa asuntoa olin hankkimassa.

Eli tuosta voi lukea rivien välistä parikin asiaa:
1) yhtiö ei välitä tarpeeksi vaan odottaa että lisää vuotoja tulee ja sitten tietysti kaikki joutuvat maksamaan niitä ja pahimmillaan ne tulevat juuri siihen omaan uuteen kämppään...
2) yhtiöllä voi olla niin tiukka tilanne että lainaa ei saa tai sitten yhtiökokouksissa ei saada päätöstä lävitse koska "se maksaa" joten vuodesta toiseen joudutaan tilkitsemään noita vahinkoja eikä hoideta alkusyytä kuntoon (eli tehdä putkiremonttia)
3) yhtiössä voi olla useampiakin asuntoja myynnissä, juuri noiden syiden takia (rotat jättävät uppoavan laivan = nyt kun saa vielä kohtuu hyvää hintaa myydään ennenkuin tulee isoa ja kallista remonttia joka myös vaikuttaa asumismukavuuteen) joten asukasmoraali / yhteistyö on pohjamudissa ja pahimmillaan sinä joudut siihen keskelle "kun ostit tyhmänä liian kallilla sen naapurin kämpän miksi et tätä?" / "kun menit ja ostit sen naapurin kämpän niin halvalla ja käytit heidän tilannettaan hyväkseen, ikinä en anteeksi anna" tms.

Toki se jos joskus 15v sitten ollut joku ongelma kellarissa ja yhdellä asukkaalla akvaario hajonnut tjsp. 8 vuotta sitten eipä se niin paljoa asiaan vaikuttaisi jos yhtiö muuten kunnossa.
En tiedä meninkö itse tekemään sitten huonon valinnan kun ostin 1999 rivarikämpän jossa ollut "kosteusvauriokorjaus" yhden naapuriasunnon pesutiloissa ja yhtiön lämmönjakohuoneessa.

Eipä niistä tullut edes kyseltyä kun ajattelin vain että pääasia että ovat korjattu. Ehkä joku muu olisi skipannut asunnon siitä syystä, mutta tuskin siitä kannattaa kuitenkaan yöunia menettää?
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
03.12.2016
Viestejä
1 594
Ylempään liittyen niin meillä nykyinen päätyrivari pitäs saada myytyä. Kunnossapitotarveselvitykseen merkattu yhtiölle: Arvioitu kunnossapitotarve seuraavan viiden vuoden kuluessa 'vesijohdot ja viemärit alkuperäisiä ja käyttöikänsä lopussa.
Mahtaa karkoittaa ostajia tuokin. Asunto vuoden -94.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 788
En tiedä meninkö itse tekemään sitten huonon valinnan kun ostin 1999 rivarikämpän jossa ollut "kosteusvauriokorjaus" yhden naapuriasunnon pesutiloissa ja yhtiön lämmönjakohuoneessa.

Eipä niistä tullut edes kyseltyä kun ajattelin vain että pääasia että ovat korjattu. Ehkä joku muu olisi skipannut asunnon siitä syystä, mutta tuskin siitä kannattaa kuitenkaan yöunia menettää?
Enemmän tuo on riski tulevista kuluista, kun tuppaa olemaan tasalaatuista tavaraa. Toisessa kämpässä voi vähän kauemmin kestää, mutta yleensä kaikki ne on uusittava jossain vaiheessa. Sinällään pesutilat ovat harmiton ja odottettava korjaustarve, siinä kohtaa kun aletaan puhumaan koko alapohjan ongelmista, niin syytä katsoa muualle. Matinkylässäkin oli yksi rivari myynnissä, jossa oli kaikenmoista korjausta tehty ja olevinaan kunnossa - Paria vuotta myöhemmin näin, että siitä käytiin oikeutta. Ostaja muistaakseni hävisi, kun hänen asuntoa oli korjattu ja kyse oli koko muun rivarin vakavista ongelmista.
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 963
Enemmän tuo on riski tulevista kuluista, kun tuppaa olemaan tasalaatuista tavaraa. Toisessa kämpässä voi vähän kauemmin kestää, mutta yleensä kaikki ne on uusittava jossain vaiheessa. Sinällään pesutilat ovat harmiton ja odottettava korjaustarve, siinä kohtaa kun aletaan puhumaan koko alapohjan ongelmista, niin syytä katsoa muualle. Matinkylässäkin oli yksi rivari myynnissä, jossa oli kaikenmoista korjausta tehty ja olevinaan kunnossa - Paria vuotta myöhemmin näin, että siitä käytiin oikeutta. Ostaja muistaakseni hävisi, kun hänen asuntoa oli korjattu ja kyse oli koko muun rivarin vakavista ongelmista.
No siis kosteuskartoitukset on tulossa kaikkiin kylppäreihin lähivuosina ja remonttikin lähivuosina joka tapauksessa edessä koska alkuperäinen kylppäri. En tiedä mitä tarkoitat alapohjan ongelmilla tässä yhteydessä, mutta kai ne käyttövesiputket valussa kulkee kuten lattialämmityskin.

No, elämä on valintojen maailma...
 
Liittynyt
05.11.2016
Viestejä
565
En tiedä meninkö itse tekemään sitten huonon valinnan kun ostin 1999 rivarikämpän jossa ollut "kosteusvauriokorjaus" yhden naapuriasunnon pesutiloissa ja yhtiön lämmönjakohuoneessa.

Eipä niistä tullut edes kyseltyä kun ajattelin vain että pääasia että ovat korjattu. Ehkä joku muu olisi skipannut asunnon siitä syystä, mutta tuskin siitä kannattaa kuitenkaan yöunia menettää?
Meillä taas tuli skipattua yksi paritaloyhtiön kämppä vm 2015, jossa oli juuri korjattu vesivahinko paskasti tehtyjen vesieristeiden takia. Jos yhdessä kahdeksasta oli eristeet kustu, niin millä todennäköisyydellä ne on sitten priimaa muissa kämpissä ja millä aikataululla paskoo alleen muissa asunnoissa. Sen yhden vahingon jäljiltä oli jo 20k jyvittämätöntä lainaa. Onneksi löytyi parempi kiinteistö tilalle.
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 963
Ylempään liittyen niin meillä nykyinen päätyrivari pitäs saada myytyä. Kunnossapitotarveselvitykseen merkattu yhtiölle: Arvioitu kunnossapitotarve seuraavan viiden vuoden kuluessa 'vesijohdot ja viemärit alkuperäisiä ja käyttöikänsä lopussa.
Mahtaa karkoittaa ostajia tuokin. Asunto vuoden -94.
Rivariinhan se on useimmiten vähemmän kallis remppa kuin kerrostaloon. Toki sekin riippuu eri tekijöistä, esim. onko huoneistoja yhtiössä 5 vai 15.

Meillä taas tuli skipattua yksi paritaloyhtiön kämppä vm 2015, jossa oli juuri korjattu vesivahinko paskasti tehtyjen vesieristeiden takia. Jos yhdessä kahdeksasta oli eristeet kustu, niin millä todennäköisyydellä ne on sitten priimaa muissa kämpissä ja millä aikataululla paskoo alleen muissa asunnoissa. Sen yhden vahingon jäljiltä oli jo 20k jyvittämätöntä lainaa. Onneksi löytyi parempi kiinteistö tilalle.
Toisaalta, mistäpä niitä aina pystyy ennustamaan mitä on edessä vaikka ostovaiheessa kaikki vaikuttaisi hyvältä. Jos haluaa varman päälle niin sitten pitää ostaa uusi tai asua vuokra-asunnossa.

Meidän yhtiöllä ei ole lainaa. Vielä. :D
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 108
Ylempään liittyen niin meillä nykyinen päätyrivari pitäs saada myytyä. Kunnossapitotarveselvitykseen merkattu yhtiölle: Arvioitu kunnossapitotarve seuraavan viiden vuoden kuluessa 'vesijohdot ja viemärit alkuperäisiä ja käyttöikänsä lopussa.
Mahtaa karkoittaa ostajia tuokin. Asunto vuoden -94.
Kannattaa oikeasti kysyä hallitukselta miten tähän on päädytty, kuulostaa todella aikaiselta molemmille. Tuli lähinnä mieleen että joku hallituksen jäsenistä on googlannut teknisiä käyttöikiä ja jostain keksinyt että putket kestävät 30 vuotta. Käyttövesiputkia ei ole vielä uusittu edes kaikkiin 70-luvun yhtiöihin saati tasan 30 vuotta täyttävään, viemäreistä nyt puhumattakaan.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 963
Kannattaa oikeasti kysyä hallitukselta miten tähän on päädytty, kuulostaa todella aikaiselta molemmille. Tuli lähinnä mieleen että joku hallituksen jäsenistä on googlannut teknisiä käyttöikiä ja jostain keksinyt että putket kestävät 30 vuotta. Käyttövesiputkia ei ole vielä uusittu edes kaikkiin 70-luvun yhtiöihin saati tasan 30 vuotta täyttävään, viemäreistä nyt puhumattakaan.
Jep ja eikös yleensä ensin teetätetä putkiston kuntotutkimus?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 788
No siis kosteuskartoitukset on tulossa kaikkiin kylppäreihin lähivuosina ja remonttikin lähivuosina joka tapauksessa edessä koska alkuperäinen kylppäri. En tiedä mitä tarkoitat alapohjan ongelmilla tässä yhteydessä, mutta kai ne käyttövesiputket valussa kulkee kuten lattialämmityskin.

No, elämä on valintojen maailma...
Juu, en tarkoittanut sinun kohdetta. Ts. halusin sanoa, että kylppärivaurioista voisin itsekin harkita, mutta alapohjasta heikkoa en missään tilanteessa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 788
Jep ja eikös yleensä ensin teetätetä putkiston kuntotutkimus?
Tiedän yhden taloyhtiön, jossa kartoituksen jälkeen vanhuudenhöperö hallitus päätti, että ei tarvetta ole ainakaan 5-10 vuoteen. Myöhemmin etsivät pikaista tekijää, kun 1-kerroksen yksiöstä tuli lokasäiliö.
 
Liittynyt
31.12.2022
Viestejä
14
Olerko varma ettet tehnyt jotain ennakkomaksua tms.? Muistelen, että OP:lla oli tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Nordean lainassa ylimääräinen lyhennys tarkoittaa ainakin sitä, että laina-ajasta lähtee pysyvästi pois ko. osuus. Kirintarkastus ei muuta viimeistä maksuajankohtaa. Lyhennysjoustolla jos taas pelaa, niin laina-aika heittää molempiin suuntiin maksuerän mukaan (toki jos maksaa ylimääräistä lyhennysjouston ylärajan yli, tätä ei saa takaisin).
Kyseessä oli ylimääräinen lyhennys. Tässä lainakeskustelussa meinaa mennä välillä puurot ja vellit sekaisin annuiteettilainojen ja muuttuvan annuiteetin lainojen kanssa. Nämähän ovat siis eri tuotteita ja käyttäytyvät ylimääräisten lyhennysten ja koronmuutosten suhteen eri tavalla.

Annuiteetti: Maksuerä pysyy samana ja laina-aika pitenee tai lyhenee.
Muuttuva annuiteetti: Laina-aika pysyy samana ja maksuerä kasvaa tai pienenee.
 
Liittynyt
19.10.2022
Viestejä
33
Kiitos vastauksista. Mietin täs, ku olis yli 300 000 euron kämppä myynnissä 230 000 eurolla. Toki putkiremppa tulossa ja joku 12 % arvonlasku PK-seudulla noista vuoden 2021 hinnoista. Mitään syytä ei tosin ole sinällään muuttaa, mut jos asuis siel jonku vaik viis vuotta ni se olis taas joku 300 000 euron kämppä. Jos vaik 200 000 eurolla sais sen, ni olis tyyliin 50 000 euron profit, ku vähentää putkiremontin kulut.
Yleinsä juuri ennen putkiremppaa ostetusta kämpästä maksaa ”liikaa”. Eli asunnosta saa pyydettyä enemmän, mitä putkirempan jälkeen.

Muutamia putkiremppa kohteita olen serannut ennen remppaa ja sen jälkeen (yhtä myös harkitsin mahdollisena ostokohteena). Taloyhtiöissä asuunot olivat noin 80k hintapyynniltään ennen remppaa ja rempan jälkeen hinta n. 130k josta yhtiölainaa about 70k.

Jos ennpahasti väärin muista niin noin 5v rempan jälkeen asunnosta saa yleinsä sen verran, että putkirempan kanssa jää ”nollille”.

Oletan, että välittäjä kaupitellut sillä, että tulee 70k laina asuntoon ja ”arvo nousee”, että nyt sais halvalla. Todennäjöisempää on, että naaprit myyvät rempan jälkeen saman tasoista kämppää ja honta on 10-20k vähemmän, mitä itse tuli maksaneeksi, kun remppalaina lasketaan mukaan.

Toki poikkeuksia on, mutta tuo on hyvä pitää mielessä, jos aikoo asuntoa myydä esim viiden vuoden päästä remontista.

itse ostaisin vasta putkiremontin jälkeen. Paitsi, jos kohde olisi jotenkin niin uniikki, että en uskoisi vastaavaa löytäväni markkinoilta.

Hyvä on myös pitää mielessä, että sen putkirempan aikana joutuu asumaan muualla ja ne asumiskulut tulee omasta pussista.

Niin se itsellekkin välittäjö sanoi, että ”remontti on laskettu hintaan” ja toki muutamia vuosia aiemmin hintapyynnit oli n. 70k enemmän. Hiljattain samasta yhtiöstä tuli vastaavalla pohjalla asunto myyntiin 130k pyynnillä ja melkein heti rempan jälkeen velaton pyynti yhdestä vastaavasta oli 65k. Putkirempasta on nyt about neljä vuotta. Kustannus arvio arvio oli siis kyseiselle kämpälle 70k ja muistaakseni toteutunut oli 75k.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 788
Kyseessä oli ylimääräinen lyhennys. Tässä lainakeskustelussa meinaa mennä välillä puurot ja vellit sekaisin annuiteettilainojen ja muuttuvan annuiteetin lainojen kanssa. Nämähän ovat siis eri tuotteita ja käyttäytyvät ylimääräisten lyhennysten ja koronmuutosten suhteen eri tavalla.

Annuiteetti: Maksuerä pysyy samana ja laina-aika pitenee tai lyhenee.
Muuttuva annuiteetti: Laina-aika pysyy samana ja maksuerä kasvaa tai pienenee.
Enemmän sanoisin, että pankeilla on puurot ja vellit sekaisin sen suhteen miksi omia viritelmiään kutsuvat. Esim. Nordean annuiteetti on kuvaukseltaan samanlainen kuin OP:n muuttuva annuiteetti. OP:n (hyvin kätketyssä) listassa ei edes ole pelkkää annuiteettia (sillä nimellä).

e: Linkit:

e2: Nordean annuiteetissa, joka siis käyttäytyy 1:1 OP:n muuttuvan annuiteetin kanssa ylimääräinen lyhennys käyttäytyy kuten kuvasin.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
31.12.2022
Viestejä
14
Enemmän sanoisin, että pankeilla on puurot ja vellit sekaisin sen suhteen miksi omia viritelmiään kutsuvat. Esim. Nordean annuiteetti on kuvaukseltaan samanlainen kuin OP:n muuttuva annuiteetti. OP:n (hyvin kätketyssä) listassa ei edes ole pelkkää annuiteettia (sillä nimellä).
OP:n materiaaleissa annuiteetti on tosiaan nimetty tasaeräksi. Hurjaa että kaksi näin isoa pankkia viestivät näin ristiriitaisesti asiasta. Tämä on kuitenkin suurta asiakaskuntaa koskeva asia.

Kuluttajaliiton sivuilla nuo termit on selitetty vastaavasti kuin OP:lla:

Asuntolaina | Kuluttajaliitto
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 788
OP:n materiaaleissa annuiteetti on tosiaan nimetty tasaeräksi. Hurjaa että kaksi näin isoa pankkia viestivät näin ristiriitaisesti asiasta. Tämä on kuitenkin suurta asiakaskuntaa koskeva asia.

Kuluttajaliiton sivuilla nuo termit on selitetty vastaavasti kuin OP:lla:

Asuntolaina | Kuluttajaliitto
S-pankin määritelmät:

Sitä haluaisi uskoa, että näistä voisi olla alalla yhdet termit :D
 
Liittynyt
14.09.2017
Viestejä
2 148
Minkähän suuruista prosenttia pankit täl hetkel käyttää, ku ne miettii lainanmaksukykyä?
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 831
Minkähän suuruista prosenttia pankit täl hetkel käyttää, ku ne miettii lainanmaksukykyä?
Erikoisesti aseteltu kysymys, mitähän tässä oikeen haetaan?

Suht yleinen lähtökohta taitaa olla, että lainanhoitokulut eivät saa ylittää 45% käytettävissä olevista tuloista. Eli jos nettotulot ovat 3000€, lainanhoitokulut saavat olla max 1450€/kk, joka tarkoittaisi 6% korolla ja 25v maksuajalla max 225t lainaa.

Tuosta voi sitten lähteä pyörittelemään tilannetta kumpaan vaan suuntaan ja myös esimerkiksi parisuhde/lapsitilanne sekä tietysti omat säästöt ja sijoitukset vaikuttavat asiaan. Esimerkiksi olemassaoleva autolaina voi vaikuttaa radikaalisti asuntolainan määrään.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
3 204
Sen takia pitääkin laskea vielä asuntokohtaisesti tulo- ja menoveden lämpötilaero. Asiaa ei pidä tarkastella siltä kantilta, että kustannusten pitäisi asuntojen välillä olla vakiot samalla sisälämpötilalla, vaan kustannuksen pitää olla sama samalla energiankäytöllä.
Tulipa nyt tämäkin varmistettua eli meillä huoneistokohtaiset mittalaitteistot mittaavat suoraan lämmittämiseen käytettyä energiamäärää (MWh). Lisäksi samasta mittarista näkee tulo- ja menoveden lämpötilat sekä virtausnopeuden. Melko yksiselitteisesti tuosta voidaan jyvittää jokaiselle asunnolle heidän osuus koko yhtiön kulutuksesta.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 442
Eipä nuo korjaukset ole kovinkaan kalliita alkuinvestointiin nöhden. Samanlailla sitä hintaa pari tonnia tulee, jos ilppi tms porsii. Tai kaukolämmön lämmönvaihdin. Suoralla sähkölläkin saa vastaavan summan kulumaan, kun joutuu uusimaan säätimet yms. 2018 syksyllä asennettu pumppu on jo maksanut mahdolliset korjaukset kolmeen kertaan takaisin. Toki talo mallia sahanpuru ja vanhassa kattilassa ei ollut kylmönö paljoa tiiviitä läpivientejö enää löytynyt eli investoinnin näkökulmasta vaihtoehtoja ei ollut.
Mikä tää boldattu kohta on mihin menee paritonnia? Lattialämmityksen termari, minkä hinta 30-150€/kpl? Vaihtoon menee joku 15min, jotta 2-4h vaihtaa koko talon termarit. Imho ei ole edes mainitsemisen arvoinen kulu...

Jos verrataan siihen mlp remppaan:

"Maalämpöpumppu on varsin vaivaton ja oikeastaan vähäisellä huollollakin pärjäävä laite. Kuluvia osia siinäkin kuitenkin on, kuten kiertovesi- ja liuospumppu, vaihtoventtiilit ja juuri kompressori. Niistä kompressorin vaihto tulee kalleimmaksi. Hovin mukaan se maksaa laitteesta riippuen noin 3 000–5 000 euroa."


Sitten voi toki päteä, että ei kukaan maksa tollsia hintoja ja tilasin ruotsita romikselta sisäänajetun 500€:llä hyvän kompuran ja kaverin serkku vaihtoi kaljapalkalla. Ja itse voin samaan hengenvetoon todeta, että vaihdoin lattiatermostaatit 5v sitten ja ostin tutulta sähkäriltä 20€/kpl erbelen termarit...


Toki ymmärrän, että tilanteesta riippuen on joko vihreät tai punaiset lasit päässä jos tuhnupöntössä on tiettyä rautaa (näin atk termein), mutta jotain rajaa näihin höpötyksiin.
 

Taneli-

☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 703
Se miten paljon säästää tai menee kannattaa sijoittaa myös ajallisesti (jos vain pystyy eikä elä ns. kädestä suuhun).
Eli jos voidaan laskea " Nykyisillä öljyn hinnoilla maalämpö maksaa itsensä takaisin todella nopeasti, tyypillisesti 4–6 vuodessa." Keski-ikä maalämpöpumpulla on sen 20-30 vuotta.

Tämä EI tarkoita että se automaattisesti hajoaisi juuri tuolloin, voi tulla nopeamminkin jotain ongelmaa. + Tapauskohtaisesti voi olla aika paljonkin eroa tuossa laskussa miten nopeasti tai hitaasti se sijoitus maksaa itsensä takaisin (täällä esim. saatiin 50% ARA:n energia rahoitusta = lainaa ei tarvinut ottaa niin paljoa ja isoimmissakin asunnoissa se käytännössä tarkoitti maksimissaan alle 4500€ sijoitusta kun taas jossain omakotitalossa se sijoitus voi olla 35 000€+).
"
Korkealaatuiset maalämpöpumput on mitoitettu 25 vuoden käyttöikää varten. Maalämpöpumpun ainoat liikkuvat ja kuluvat osat ovat kompressori, kolmitieventtiili ja kaksi kiertovesipumppua, jotka ovat korvattavia varaosia. Kun maalämpöpumpun kompressori joudutaan käyttöiän lopussa vaihtamaan, ovat kustannukset noin 2000 euroa. Maalämpöjärjestelmän muut osat ovat lähes ikuisia. Lämpökaivo, joka porataan suomalaiseen peruskallioon, ei luonnollisestikaan kulu käytössä. Samoin lämmönkeruuputkisto on lähes ikuinen, koska se on syöpymätöntä muovia ja kelluu lepotilassa viileässä ja valolta suojattuna veden täyttämässä lämpökaivossa. Maalämpöpumput eivät olleet 1980–luvun alussa samalla kehitystasolla kuin tänä päivänä. Ainoat negatiiviset käyttäjäkokemukset ovat pääsääntöisesti peräisin tuolta ajanjaksolta. Nykypäivän maalämmöllä lämmittäjät ovat poikkeuksetta varsin tyytyväisiä ratkaisuunsa.
"

Itse tarkastelen asiaa juuri öljyä vastaan (koska täällä siirryttiin öljystä maalämpöön): "Maalämpöinvestoinnilla saat 15–25 % tuoton sijoitetulle pääomalle. Tämä on erittäin korkea tuotto riskittömälle sijoitukselle. Lisäksi tuotto kasvaa öljyn hinnan noustessa."

+

Nuo linkit ovat ihan hyödyllisiä lukea.
Toki sitten voi vastaan tehdä tutkimusta ja katsoa miten kymmenen, sadan, tuhannen jne vuoden kuluessa suorasähköjärjestelmän eri osia täytyy korvata ja paljonko se tulee maksamaan vs. nuo "Maalämpöpumpun ainoat liikkuvat ja kuluvat osat ovat kompressori, kolmitieventtiili ja kaksi kiertovesipumppua, jotka ovat korvattavia varaosia. Kun maalämpöpumpun kompressori joudutaan käyttöiän lopussa vaihtamaan, ovat kustannukset noin 2000 euroa. Maalämpöjärjestelmän muut osat ovat lähes ikuisia." mainitut. Toki maalämmössä myös sadoissa ja tuhansissa vuosissa tulee sitten ainakin teoriassa se kunnan / valtion vetämän sähköverkon kunto myös ongelmaksi joten sitäkin varmaan tullaan uusimaan, mutta se käsittääkseni on sitten kunnan/valtion eikä sitä saa yksityinen mennä sörkkimään...
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: eba
Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 831
Ihan hyviä huomioita yllä. Vaikka maalämpö nyt kistatta on se tämän hetken energiatehokkain lämmitysmuoto (oman metsän puita ja tulisijaa ei lasketa), niin kannattaa muistaa että se EI tarkoita sitä että se olisi rahallisesti se järkevin, tai aina edes mahdollinen.

Jos maalämpöön pääsee käsiksi esimerkiksi yllämainitulla n. 5000€ investoinnilla niin en edes harkitsisi muita vaihtoehtoja. Todellisuudessa kustannut kuitenkin on luokkaa 20 000€ johon esimerkiksi uudiskohteessa ei saa edes kotitalousvähennystä. Jos tämän summan joutuu ottamaan lainaa, TAI sen vaihtoehtoisesti sijoittaa, se tarkoittaa 5% korolla 1000€ lisäkuluja tai hyvitystä toiseen lämmitysmuotoon. Tällä rahalla saa esim 5000-10000kwh sähköä hieman suhdanteesta riippuen jolla jo yksistään lämmittää uuden alle 150m2 matalaenergiatalon (käyttösähkön hukkalämmön lisäksi).

Joku vertaa öljyyn, joku sähköön, joku tulevaan maailmantilanteeseen ja joku menneisyyteen. Asuntojen ostamisesta kuitenkin puhuttaessa, ikävä fakta yleensä on se että oma lompakko/lainansaantikyky määrää yleensä enemmän kuin hyvät tulevaisuudenvisiot. Silloin se maalämmön hintaan tuoma preemio saattaa olla liikaa ja käytetään mieluummin johonkin muihin ominaisuuksiin asunnossa.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
01.01.2017
Viestejä
139
Ihan hyviä huomioita yllä. Vaikka maalämpö nyt kistatta on se tämän hetken energiatehokkain lämmitysmuoto (oman metsän puita ja tulisijaa ei lasketa), niin kannattaa muistaa että se EI tarkoita sitä että se olisi rahallisesti se järkevin, tai aina edes mahdollinen.
Mielestäni omakotitaloon se järkevin lämmitysmuoto on vesikiertoinen lämmitys koko talossa. Oli sitten lattialämmitys tai patterit. Yhdistettynä ilmanvaihdon lämmön talteenottoon.
Sekundaarinen kysymys on miten se kiertävä vesi sitten lämmitetään. Mahdollisuuksia on monia ja monesti hybridi saattaa olla paras
- Öljylämmitys
- Puilla lämmitys (sisältäen myös vesitakan)
- Pellettilämmitys
- Maalämpö
- Vesi-ilmalämpöpumppu
- Sähkövastus (aurinko, tuuli, hydro tai sähköverkosta)
- ...jne
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 108
Mielestäni omakotitaloon se järkevin lämmitysmuoto on vesikiertoinen lämmitys koko talossa. Oli sitten lattialämmitys tai patterit. Yhdistettynä ilmanvaihdon lämmön talteenottoon.
Sekundaarinen kysymys on miten se kiertävä vesi sitten lämmitetään. Mahdollisuuksia on monia ja monesti hybridi saattaa olla paras
- Öljylämmitys
- Puilla lämmitys (sisältäen myös vesitakan)
- Pellettilämmitys
- Maalämpö
- Vesi-ilmalämpöpumppu
- Sähkövastus (aurinko, tuuli, hydro tai sähköverkosta)
- ...jne
Tästä olen täysin samaa mieltä ja olisin itsekin vesikiertoisen halunnut, mutta sitten kun taloa ei ole rakennuttamassa vaan ostamassa käytettyä ja sillä on muitakin kriteerejä kuin lämmönjako (rakennusvuosi, tehdyt remontit, sijainti, koko, pohja ja ennen kaikkea hankintabudjetti ja sen myötä mahdolliseen remonttiin käytettävät rahat) niin vesikiertoisen lämmitystavan puuttuminen ei suoraan tarkoita massiivisia sähkölaskuja tai että talo pitäisi unohtaa potentiaalisena vaihtoehtona saman tien.
 
Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 831
Siis kyllä, vesikiertoinen lattialämmitys on todella merkittävä etu asunnossa eikä kyllä ole mitään syytä miksei sellaista olisi uuteen asuntoon tehty. Tai no, ainut on todellinen piheys jos on menty sähköpattereilla.

Eikä sen jälkikäteen asennuskaan mikään mahdoton työ ole. Useampaan taloon tullut tehtyä lattian uusimisen yhteydessä ja puhutaan n. 3500-5000€ lisäkustannuksesta 120-150m2 talossa.
 
Liittynyt
12.01.2019
Viestejä
127
Yksi ihan mielenkiintoinen yhtiömuotoinen paritaloasunto ollut jo useamman kuukauden myynnissä Oulun alueella. Rakennettu vuonna 2018. Ei oo tullut käytyä katsomassa (vielä), mutta jotenkin tuo hintapyyntö mietityttää.

Taloyhtiön kun googlaa, niin paikallislehti on tehnyt valmistumisvaiheessa artikkelin yhdestä samankokoisesta mutta hiukan eri leiskalla olevasta asunnosta. Siinä kerrottu rakennusvaiheen hintapyyntö ja nyt myyvät n. 20% enemmän.

En tiedä onko jotain tasokorotuksia tehty rakennusvaiheessa, mutta vaikuttaa että hinta on aika kova etenkin tässä markkinassa ts. myyjä vielä korona-ajan pyynnissä. Pitää varmaan vielä lisää tutkailla ja ehkä käydä paikan päällä..
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 202
Siis kyllä, vesikiertoinen lattialämmitys on todella merkittävä etu asunnossa eikä kyllä ole mitään syytä miksei sellaista olisi uuteen asuntoon tehty. Tai no, ainut on todellinen piheys jos on menty sähköpattereilla.

Eikä sen jälkikäteen asennuskaan mikään mahdoton työ ole. Useampaan taloon tullut tehtyä lattian uusimisen yhteydessä ja puhutaan n. 3500-5000€ lisäkustannuksesta 120-150m2 talossa.
Niin tai raha, ei ole tarvinnut miettiä lämmityskustannuksia ja on painettu vaan vastukset lattiaan. Huolettomin ja huoltovapain konsti.
 
Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 831
Niin tai raha, ei ole tarvinnut miettiä lämmityskustannuksia ja on painettu vaan vastukset lattiaan. Huolettomin ja huoltovapain konsti.
Piheydellä viittasin juurikin tähän rahaan.

Jos taas sinne on laitettu vastuskaapelit, se johtuu tyhmyydestä tai tietämättömyydestä. Käytännössä vesiputket ovat halvemmat kuin kaapelit ja jakotukki+sekoitusryhmä sekä lisävastus lämminvesivaraajaan halvempi mitä sähkövedot, termostaatit ja sulakkeet. Asennustyö on aikalailla sama raudoitusverkkoon, ja putki on "huolettomampi ja huoltovapaampi" kun sähkövastus.

Todellinen säästäjä voi tehdä koko talon yhdellä putkilenkillä niin ei tarvitse jakotukkiakaan, tällaisenkin olen nähnyt.

Mutta eikai noita vastuskaapeleita ole käytettykkään enään 2000-luvulla? Vaan sitten jos on säästetty niin on laitettu sähköpatterit ja märkätiloihin ainoastaan kaapelit.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 108
Piheydellä viittasin juurikin tähän rahaan.

Jos taas sinne on laitettu vastuskaapelit, se johtuu tyhmyydestä tai tietämättömyydestä. Käytännössä vesiputket ovat halvemmat kuin kaapelit ja jakotukki+sekoitusryhmä sekä lisävastus lämminvesivaraajaan halvempi mitä sähkövedot, termostaatit ja sulakkeet. Asennustyö on aikalailla sama raudoitusverkkoon, ja putki on "huolettomampi ja huoltovapaampi" kun sähkövastus.

Todellinen säästäjä voi tehdä koko talon yhdellä putkilenkillä niin ei tarvitse jakotukkiakaan, tällaisenkin olen nähnyt.

Mutta eikai noita vastuskaapeleita ole käytettykkään enään 2000-luvulla? Vaan sitten jos on säästetty niin on laitettu sähköpatterit ja märkätiloihin ainoastaan kaapelit.
Siis en nyt tiedä tarkoitatko vain että vastuskaapelin sijaan on käytetty valmiita vastusmattoja, mutta kyllä suorasähkö lattialämmityksellä on todella yleinen pientaloissa esim. välillä 2000-2010.

Tämän hakemiseen käytin alle 30 sekuntia: 112 m² Solkipolku 1 A, 02750 Espoo Omakotitalo 3h myynnis...
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 202
Huolettomuudella viittasin siihen, että vesikierrossa on aina jonkinlainen riski vuodolle. Sähkövastuksilla riski on käytännössä lähes nolla.
 
Liittynyt
02.12.2020
Viestejä
44
Itse asun Finnlamellin vuonna 2008 rakennetussa omakotitalossa ja talon lämmitys on toteutettu sähkövastuksilla. Laitatin heti 2019 ilmalämpöpumpun kun tähän muutettiin. Sähkönkulutus tippui 19000>13000. Vuosi sitten laitatin aurinkopaneelit ja kulutus tippui edelleen ollen nyt 10 000 kwh. Kovasti lämmitän myös Tulikiven varaavaa takkaa.
 
Liittynyt
03.12.2016
Viestejä
1 594
Itse asun Finnlamellin vuonna 2008 rakennetussa omakotitalossa ja talon lämmitys on toteutettu sähkövastuksilla. Laitatin heti 2019 ilmalämpöpumpun kun tähän muutettiin. Sähkönkulutus tippui 19000>13000. Vuosi sitten laitatin aurinkopaneelit ja kulutus tippui edelleen ollen nyt 10 000 kwh. Kovasti lämmitän myös Tulikiven varaavaa takkaa.
Minua kiinnostaa tämä, koska kohta mahdollisesti samassa tilanteessa. Tarjous jätetiin talosta, jossa sähkövastukset/lattialämmitys, varaava takka ja ilppi.
-Pidätkö lattialämmityksen minimissä ilpin pyöriessä vai ei lämmitystä lattiassa ollenkaan (poisluk kylppäri)?
-Onko ilppi ainapäällä kesät talvet?
-Olisko lämmitysmuodon vaihtaminen ollut isompi kustannus/oletko koskaan harkinnut?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 610
sähkövastukset/lattialämmitys, varaava takka ja ilppi.
-Pidätkö lattialämmityksen minimissä ilpin pyöriessä vai ei lämmitystä lattiassa ollenkaan (poisluk kylppäri)?
-Onko ilppi ainapäällä kesät talvet?
-Olisko lämmitysmuodon vaihtaminen ollut isompi kustannus/oletko koskaan harkinnut?
Turha varmaan lattiassa pitää lämpöä, jos ilpin lämpö riittää. Eli lattialämpö päällä, mutta erittäin pienellä (ei käytännössä mene koskaan päälle).

-Ilp on päällä, kun tarvitaan lämmitystä. Pois päältä kun lämmitystä ei tarvita.

-Jos tarvitsee jäähdytystä, niin ilp kannattaa olla jatkuvasti päällä, mutta lämpötila mahdollisimman suurella, että ei jäähdytä liikaa. Ilpiä ei kannata siis sammuttaa, vaan pitää (varalta) päällä, että ilpin kenno pääsee kuivamaan.

Jotenkin noin.

Edit:
Ilpin automaattista lämmitys/jäähdytys toimintoa ei kannata koskaan käyttää. Eli se automaatti valinta on täysin turha. Vaikkapa niin, että teet takkaan tulet, niin ilp lämmitys lakkaa ja ilp alkaakin jäähdyttämään.
 
Liittynyt
03.12.2016
Viestejä
1 594
Turha varmaan lattiassa pitää lämpöä, jos ilpin lämpö riittää. Eli lattialämpö päällä, mutta erittäin pienellä (ei käytännössä mene koskaan päälle).

-Ilp on päällä, kun tarvitaan lämmitystä. Pois päältä kun lämmitystä ei tarvita.

-Jos tarvitsee jäähdytystä, niin ilp kannattaa olla jatkuvasti päällä, mutta lämpötila mahdollisimman suurella, että ei jäähdytä liikaa. Ilpiä ei kannata siis sammuttaa, vaan pitää (varalta) päällä, että ilpin kenno pääsee kuivamaan.

Jotenkin noin.

Edit:
Ilpin automaattista lämmitys/jäähdytys toimintoa ei kannata koskaan käyttää. Eli se automaatti valinta on täysin turha. Vaikkapa niin, että teet takkaan tulet, niin ilp lämmitys lakkaa ja ilp alkaakin jäähdyttämään.
Jes kiitoksia. Miksi ilppi pitäisi muuten sammuttaa kun lämmitystä ei tarvita? Koko syksy ja talvi alkukevät pyynti vaikka 21 ja loppukevät/kesä pyyntiä hiukan korkeammalle ja viilennys päälle? Eikö?
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
240 208
Viestejä
4 194 576
Jäsenet
70 871
Uusin jäsen
Hedelma

Hinta.fi

Ylös Bottom