Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Taneli-]

Kyselen huomenna millä elintavoilla moinen kulutus on

Tämähän se tärkein on. Pahimmillaan siellä asunut joku yksinäinen vanhus mikä lämmittää yhtä huonetta ja istuu villapalttoo päällä vilttien alla jossain +10C kynttilän valossa tehden puuhellalla (vaikka siinä takassa) ruokansakin ja karrikoiden vielä nukkuu sen edessä. Sitten on niin halpaa asua eikä sähköä kulu.

Kun tuo ns. peruskulutuskin voi vaihdella todella paljon riippuen miten pihejä ollaan, raskitaanko edes radiota kuunnella silloin pyhäpäivänä ja valoja pistää päälle. Toisaalta joku toinen taas käy päivittäin (sähkö)saunassa ja grillaa siellä kiukaalla vielä makkaratkin joten se on päivittäin vähintään jokun 5-6 tuntia päällä...

Esimerkkinä oma ns. normaali sähkönkulutus olisi ehkä jonkun 10-14kWh mutta kun käy saunassa (joka toinen päivä) se kulutus pompsahtaa vähintään 10kWh lisää.

Eli jos miettisi myyntiä voisi helposti elää vuoden ilman että kävisi saunomassa ja sitten voisi kertoa helposti noin 2000kWh vähäisemmän peruskulutuksen jo sen perusteella ilman että muuttaisi muuten mitenkään asumistottumuksia.

Tuossakin kannattaa varata hieman aikaa ja kysellä tarkemmin, koska helposti esim. vastaus "tietokone" voi tarkoittaa yhtä läppäriä tai tablettia tai sitten useampaa pöytäkonetta joilla louhitaan kryptovaluuttoja. Mitä kukakin pitää "normaalina käyttönä".
Samaten kuin "sauna" tiedän henkilöitä jotka käyvät kerran päivässä (joskus parikin) saunassa ja sitten niitä jotka käyvät siellä hyvä jos kertaa kuukaudessa.

 

[Joukahaine]

Kuten yllä veikkailtiin, niin voi kyllä olla sähkövastukset lattiassa eikä vesikiertoista. Käytännössä ongelma tulee siinä, että joutuu repimään todella paljon rakenteita auki jos tuon haluaa muuttaa vesikiertoiseksi.
Näet käytännössä tän siitä helpoiten, että onko talossa sähköpattereita? Vesikiertoisilla pattereillakin toi energiaremontti on maltillisempi vaikkakin hyötysuhteet pumpuissa on huonommat.
On kyllä noille neliöille todella maltillinen kulutus.. Sauna ollut varastona ja sisälämpötila 18c? Oma veikkaus noilla spekseillä olis lähempänä 20kwh. Tollasella 10kW kulutuksella mitään energiaremontteja kannata ees tehdä. Onkohan heillä antaa tuolle kulutukselle esim. energiayhtiöltä papereita ? Näkee melkein minkä vaan sänkönmyyjän nettisivuilta nykyään noi suoraan että mikä ollut kulutus 12kk aikana.

Mutta ei siinä, ei tämä nyt suora deal breaker ole, mutta kandee huomioida.

Noniin käyty tämä kohde katsomassa. Sijainti, pohja, piha ja asunnon yleinen ulkonäkö todella hyviä. Oikein sellainen kodikas ja molempia miellyttävä. 230t euroa pyynti ja 116m2, 2008 puutalo..

Lämmitysmuotona tosiaan oli tuo sähkövastuksellinen lattialämmitys, talon huoltomaalausta ei ole tehty ja laitteisto (vesivaraaja, iv, ilppi) alkuperäiset. Noihin menisi jokunen tonni kun nuo tarvittaessa uusisi. Aurinkokennotkin olisi mahdollista hommata jos tuo sähkönkulutus mietityttäisi (nyk 9000-13000 kwh/vuosi)
Kauankos tuollainen sähköinen lattialämmitys yleisesti kestää? Rupeaako oleen vaihtokunnossa esim n 5vuoden päästä? Perskule kun muuten pätevä asunto meille hyvään hintaan, mutta tuo lämmitysmuoto sylettää liikaa niin keston kun kulutuksenkin puolesta.

 

[korpijääkäri]

Noniin käyty tämä kohde katsomassa. Sijainti, pohja, piha ja asunnon yleinen ulkonäkö todella hyviä. Oikein sellainen kodikas ja molempia miellyttävä. 230t euroa pyynti ja 116m2, 2008 puutalo..

Lämmitysmuotona tosiaan oli tuo sähkövastuksellinen lattialämmitys, talon huoltomaalausta ei ole tehty ja laitteisto (vesivaraaja, iv, ilppi) alkuperäiset. Noihin menisi jokunen tonni kun nuo tarvittaessa uusisi. Aurinkokennotkin olisi mahdollista hommata jos tuo sähkönkulutus mietityttäisi (nyk 9000-13000 kwh/vuosi)
Kauankos tuollainen sähköinen lattialämmitys yleisesti kestää? Rupeaako oleen vaihtokunnossa esim n 5vuoden päästä? Perskule kun muuten pätevä asunto meille hyvään hintaan, mutta tuo lämmitysmuoto sylettää liikaa niin keston kun kulutuksenkin puolesta.

Eiköhän se vähintään sen 30 vuotta mene., ei niitä uusita kuin äärimmäisen harvoin. Ei kannata liikaa miettiä niitä tulevia remontteja, niitä vaan tuppaa aina tulemaan välillä eteen isompia tai pienempiä ja tavallaan ne on yksi osa okt-asumista. Ei muuta kuin kauppoja hieromaan

 

[zaneislandd]

Kauankos tuollainen sähköinen lattialämmitys yleisesti kestää? Rupeaako oleen vaihtokunnossa esim n 5vuoden päästä? Perskule kun muuten pätevä asunto meille hyvään hintaan, mutta tuo lämmitysmuoto sylettää liikaa niin keston kun kulutuksenkin puolesta.

Koskaan ei saa täydellistä tai pitää latoa lisää seteleitä tiskiin. Sähkölämmityshän kestää todella hyvin aikaa, eikai noita tosissaan uusita kuin äärimmäisen harvoin. Pattereita voi toki joutua vaihtamaan jossain välissä jos alkuperäiset. Mutta ei ne nyt niin tyyriitä ole. En kyllä tuon takia jättäis ostamatta jos muuten hyvältä vaikuttaa.

Ja edelleen, jos kokonaiskulutus on tuota 9-13k kW luokkaa niin se on vähemmän kuin meidän maalämpötalon.. toki meillä on sähköauto ja ulkoporeamme, mutta vaikka ne laskis pois niin epäilisin 144m2 hirsitalon (2023) vievän 5-7k kW lämmitykseen ja helposti sen 3-4k kW muuhun

 

[kajakkivajakki]

Termostaattihan noissa se löyhin osa mutta sähkäri vaihtaa sen about vartissa ja osa maksaa kymppejä. Ite vastus voi kestää vaikka 50 vuotta.

 

[Angus_McGyver]

Noniin käyty tämä kohde katsomassa. Sijainti, pohja, piha ja asunnon yleinen ulkonäkö todella hyviä. Oikein sellainen kodikas ja molempia miellyttävä. 230t euroa pyynti ja 116m2, 2008 puutalo..

Lämmitysmuotona tosiaan oli tuo sähkövastuksellinen lattialämmitys, talon huoltomaalausta ei ole tehty ja laitteisto (vesivaraaja, iv, ilppi) alkuperäiset. Noihin menisi jokunen tonni kun nuo tarvittaessa uusisi. Aurinkokennotkin olisi mahdollista hommata jos tuo sähkönkulutus mietityttäisi (nyk 9000-13000 kwh/vuosi)
Kauankos tuollainen sähköinen lattialämmitys yleisesti kestää? Rupeaako oleen vaihtokunnossa esim n 5vuoden päästä? Perskule kun muuten pätevä asunto meille hyvään hintaan, mutta tuo lämmitysmuoto sylettää liikaa niin keston kun kulutuksenkin puolesta.

Mitä aurinkopaneelit auttaa (merkityksellisesti) kulutukseen kun eikö ne ole pimeässä ja lumen alla silloin sähköä kuluu eniten eli lämmitykseen? Pahoittelut jos tyhmä kysymys.

 

[rahvaan_omainen]

Noilla spekseillä kannattaa jättää väliin, jos ei ole painetta sen verran tilillä, että lämmityskulut ei haittaa.

Paljonko sitten on vähän jos tuo talo on kallis lämmittää? Sähkösoppareita saa kiinteänä pitkälti alle 10c / kwh ja sähkötaloissa yleensä kaksiaikasoppareita niin yösiirto edullista.

Termostaattihan noissa se löyhin osa mutta sähkäri vaihtaa sen about vartissa ja osa maksaa kymppejä. Ite vastus voi kestää vaikka 50 vuotta.

Tämä, hyvinkin helppo ja toimintavarma. Termarit hajoavat tuossa ikäluokassa yksi kerrallaan pari per vuosi.

Alkuperäiselle kysyjälle vinkkinä, että laita ne sähkökulut laskuriin ja laske paljonko se vuodessa on. Suhteuta sitten kokonaiskuluihin, yleensä aika pientä.
Ja veden lämmitys on se mikä haukkaa enemmän sitä sähköä yleensä läpi vuoden, lämmitys avustettuna on aika tasainen.

 

[Oksa]

1986 rakennetussa taloyhtiössä jossa asuin pitkään ei 2010-luvun alkupuolella kylppäriremonteissa uusittu sähköistä lattialämmityskaapelointia jos ei mennyt piikatessa rikki Olin hallituksessa vielä tämän vuoden keväällä eikä niitä käsittääkseni koskaan hajonnut. Kyllä sellaisen pitäisi kestää vuosikymmeniä.

 

[Jituska]

Oma puoliso kerroi, että työkaveri oli tiputtanut sähkönkulutusta noin 30-40% (huom, voi olla lapin lisää) vaihtamlla alkuperäiset sähköpatterit uusiin.

Tämän varmaankin sillä, kun itselleni sähkölämmitteiset talot olleet ihan ehdottomia ”ei kohteita”. Ilppi säästää myös kuluja. Jopa kaukolämmössä olisi mahdollisuus säästää ilpillä lämmityskuluissa.

Aikanaan törmäsin johonkin turkielmaan/kirjoitelmaan siihen liittyen, kun taloyhtiöllä mietittiin yhteistilausta ilppien osalta kesän helleaaltoja helpottamaan.

 

[Angus_McGyver]

Vaikuttaahan ne koko vuoden kulutukseen vaikka sen isoimman hyödyn saisi irti kesällä...

Tottakai, mutta eikö kesällä sähkö ole muutenkin liki ilmaista? Vaikea nähdä tilannetta jossa laittamalla vaikka 10t€ paneleihin niistä voisi jäädä jotenkin voitolle kun niiden tuottaman sähkön aikaan sähköä ei juuri kulu, ja jos kuluu se on jokatapauksessa halpaa-ilmaista pörssissä sekä ostaessa että omista paneleista verkkoon myydessä. Sitten kun keskitalven pakkasilla sähkö on kallista ja sitä kuluu paljon ei paneelit tuota yhtikäs mitään. Edelleen siis en ole aiheeseen valtavasti tutustunut mitä nyt kerran puhunut vanhusvanhemmat olemaan ostamatta kalliita paneleita lipevältä ovelle myyjältä, mutta tälläinen kuva itselläni on. Tottakai mielelläni muutan näkemykseni jos olen väärässä.

 

[Kernomas]

Miten kaukolämmössä säästetään lämmityskuluissa, ellei koko yhtiössä lasketa tuloveden lämpötilaa?

 

[kilroy1]

Miten kaukolämmössä säästetään lämmityskuluissa, ellei koko yhtiössä lasketa tuloveden lämpötilaa?

Voi olla myös kaukolämmössä oleva okt. Patterit kiinni ja ilppi huutamaan..

 

[kjns]

Tottakai, mutta eikö kesällä sähkö ole muutenkin liki ilmaista?

Riippuu myös missä asuu, meilläpäin ainakin sähkönsiirto (ja sähkövero) muodostaa suurimman osan sähkön kokonaiskuluista kesät talvet, kiitos Carunan. Toki itse menen kiinteähintaisilla soppareilla mutta vaikka sähköenergia olis meille 0,00 euroa kWh:lta niin sähkö maksais siltikin melkein 8 snt/kWh, siirto 5,07 snt ja sähkövero 2,8 snt /kWh. Paneeleista saa sähköä ilman siirtokuluja ja veroja.

Aiemmin aina leukailtu että kustaan tyhmää silmään kun siirto ja verot maksaa energiaa enemmän, mutta nyt ratkeaa sekin ongelma kun sähköenergia nousee myös melkein 8 senttiin…

Mutta sinänsä asiasta samaa mieltä, en ole saanut vielä sellaista laskelmaa eteeni jonka perusteella lähtisin paneeleita omaan taloon asentamaan. Siinä vaiheessa kun investointi on kuoletettu alkaa romppeiden oletettava elinikä olemaan täynnä joten on niinsanotusti tuurin päällä jääkö käteen plussaa, nollaa vai miinusta. Lisäksi tuo että silloin kun niitä eniten tarvitsis saa niistä vähiten sähköä. Sitten jos noissa olisi ROI aina varmasti plus-merkkinen niin voisi toki harkita että mitottaisi kesän pohjakulutuksen mukaan paneelit katolle…

 

[Taneli-]

Toki tuota aurinkopaneelia voi miettiä monellakin tapaa. Kuten yllä on laskettu ei se Suomen oloissa ehkä taloon itseensä niin järkevä ole koska sen hinta vs. käyttöaika on sellainen ettei se maksa itseään takaisin.

Esim. pieni sellainen laitettiin kesällä tehtyyn uuteen roskakatokseen missä sen tehtävä on käytännössä antaa sähköä liiketunnistimelle joka sitten antaa valoa kun joku astuu sisälle katokseen / kulkee siitä ihan edestä. Eli johonkin tuollaiseen ihan näppärä eikä tarvitse erikseen sähköjä vetää tms.

Eli ei ole järkevää alkaa miettimään muiden yleisten ratkaisujen sijaan (ilppi, maalämpö, ilmavesilämpöpumppu) ei edes vaikka teoriassa osa voikin vielä olla sidottu jopa päälle 30senttiä kWh kiinteään pidempään sopimukseen minkä ottanut kun hinnat raketoivat ja ihmiset tekivät näin jälkikäteen katsoen "ei niin optimoituja" ratkaisuja.

 

[pokkus]

Miten kaukolämmössä säästetään lämmityskuluissa, ellei koko yhtiössä lasketa tuloveden lämpötilaa?

Asentamalla laitteet joka asuntoon lämpimän veden virtauksen mittaamiseen ja ne ketkä lämmittävät eniten myös maksavat eniten. Sama periaate kuin käyttöveden tasauksessa vuosittain.

 

[Kvarkki]

Paljonko sitten on vähän jos tuo talo on kallis lämmittää? Sähkösoppareita saa kiinteänä pitkälti alle 10c / kwh ja sähkötaloissa yleensä kaksiaikasoppareita niin yösiirto edullista.

No jos tuolle torpalle laskee lämmityskulutukseksi hyvinkin optimistisesti 10000 kWh vuodessa, niin siirtomaksujen kanssa sitä hintaa alkaa ikävästi kertymään. Jos vaikka vertaa omaan maalämpötaloon, joka imee lämmitykseen sen 5000 kWh ja tuotettu lämpömäärä on 3-4x tuo. Vähän pidemmälle kun asioita katsoo ja pohtii millä keinoin tulevat hallitukset voisivat rahaa kotitalouksista imuroida, niin "saastuttava" sähkönkäyttäjä lienee aika korkealla listassa. Sattuu se muutos toki muihinkin sähköä käyttäviin lämmitysmuotoihin, mutta 1:3-1:4 tarve kulutukseen nähden on vähän eri ostaa kuin 1:1. Jos ketjun aiheeseen peilaa, niin moisen riskin realisoituminen ei ainakaan paranna asunnon jälleenmyytävyyttä.

Kysyjän kannalta oleellisin asia hommassa on mieltymys lämpöön. Maalämmön kanssa kun pistää lämpöä lisää, niin maksettavaa tulee murto-osa lisää. Suorasähköllä taas jokainen kWh täytyy maksaa. Naapurissa ollaan seurattu yhden perheen tuskailua suorasähkötalossa, kun eivät pääse siitä eroon ja mukava lämmitystaso aiheuttaa alipainetta liikaa kukkaroon. Jos kysyjä päätyy taloa ostamaan, niin tingata kannattaa ainakin reilusti epätoivottavasta lämmitystavasta.

Tämä, hyvinkin helppo ja toimintavarma. Termarit hajoavat tuossa ikäluokassa yksi kerrallaan pari per vuosi.

Ei välttämättä ole haittaa vaikka suoraan siirtyisi älytermareihin. Jos päätyy omistajaksi...

 

[Jebaus]

Valitettavan usein mielikuvat ohjaavat ostopäätöstä. Sähkölämmitys (saatikka se öljy!) on tällä hetkellä se paha ja maalämpö taas se good-tier vaihtoehto (jonka sija tosin horjuu vahvasti etenkin eteläsuomessa).

Todellisuudessa asunnon koko, maantieteellinen sijainti ja asumistottumukset määräävät myös hyvin paljon, mikä kenellekkin on sopiva.

Lähtökohtaisesti mitä pienempi, uudempi ja etelämpänä talo on, sitä parempi vaihtoehto sähkölämmitys on. Vastaavasti mitä vanhempi, suurempi ja pohjoisempana, sitä enemmän kannattaa sähkölämmitystä vältellä.

Sähkö on kuitenkin erittäin toimintavarma, pitkä-ikäinen, tehokas, huoltovapaa ja huolto/laitteistokuluiltaan edullinen lämmitystapa. Moni, kuten itse arvostan näitä ominaisuuksia enemmän kuin absoluuttista käyttöhintaa ja siksi se myös on lähes aina se varajärjestelmä niin lämpöpumppu kuin öljylämmityksessäkin johon turvaudutaan laiterikon tai poikkeusolojen johdosta.

 

[love_doctor]

Lähtökohtaisesti mitä pienempi, uudempi ja etelämpänä talo on, sitä parempi vaihtoehto sähkölämmitys on. Vastaavasti mitä vanhempi, suurempi ja pohjoisempana, sitä enemmän kannattaa sähkölämmitystä vältellä.

Talon energiatehokkuus ja eristysten hyvyys myös vaikuttaa paljon lämmityksen tarpeeseen. Maalämmön alkuinvestoinnin takaisinmaksuun menee kauemmin jos talo on lähes nollaenerginen. Paljon kai menee vuosiluvun mukaan eristyksen määrä, mutta joihinkin kohteisiin on panostettu vaikka katon villoihin enemmän kuin toisissa. Samoin on vaikka siporex-taloissa - osa tehnyt isommasta harkosta ja on vielä tulevienkin määräysten mukainen.

Sähkö on kuitenkin erittäin toimintavarma, pitkä-ikäinen, tehokas, huoltovapaa ja huolto/laitteistokuluiltaan edullinen lämmitystapa. Moni, kuten itse arvostan näitä ominaisuuksia enemmän kuin absoluuttista käyttöhintaa ja siksi se myös on lähes aina se varajärjestelmä niin lämpöpumppu kuin öljylämmityksessäkin johon turvaudutaan laiterikon tai poikkeusolojen johdosta.

Toki käyttökustannuksissa voi olla valtavia eroja, kun osa hankkii 35c/kWh sopimuksia (+siirto) ja osalla on pörssisähköt ja home assistantit ja liukurit kovassa käytössä ja keskihinta alle 10c/kWh.

 

[Kvarkki]

Suurin syy suoralle sähkölämmitykselle tuonkin talon rakennusvuotena oli rakentajan ahneus. Maksimikate ulos, kun pistää halvimman mahdollisen järjestelmän sisään. On vielä nopea asentaakin. Meni silloin vielä läpi ostajille kuin väärä raha, nykyään taitaa olla hiljaisempaa.

Jokainen tilanne on toki tapauskohtaisesti harkittava. Jos talossa on kaikki muu täydellistä, niin ei sähkölämmitys taloa sinällään pilaa. Varsinkin, jos saa tinkauksessa hoidettua ei-toivottavasta imagosta hyödyn itselle.

 

[Oksa]

Jokainen tilanne on toki tapauskohtaisesti harkittava. Jos talossa on kaikki muu täydellistä, niin ei sähkölämmitys taloa sinällään pilaa. Varsinkin, jos saa tinkauksessa hoidettua ei-toivottavasta imagosta hyödyn itselle.

Näinhän se on. Lisäksi lämmitysjärjestelmien kanssa pitää myös punnita riski mahdollisista laiterikoista elinkaaren aikana. Suora sähkölämmitys on edullisuuden ja yksinkertaisuuden myötä myös erittäin toimintavarma pitkiä aikoja. Maalämpöpumppu kun kosahtaa sopivassa kohdassa takuuajan jälkeen niin siinä on sähköenergian säästöt syöty pitkältä ajalta. Lisäksi modernilla ilmalämpöpumpulla saa pienellä investoinnilla parannettua suorasähkötalon energiatehokkuutta.

 

[BongisKhan]

No jos tuolle torpalle laskee lämmityskulutukseksi hyvinkin optimistisesti 10000 kWh vuodessa, niin siirtomaksujen kanssa sitä hintaa alkaa ikävästi kertymään. Jos vaikka vertaa omaan maalämpötaloon, joka imee lämmitykseen sen 5000 kWh ja tuotettu lämpömäärä on 3-4x tuo. Vähän pidemmälle kun asioita katsoo ja pohtii millä keinoin tulevat hallitukset voisivat rahaa kotitalouksista imuroida, niin "saastuttava" sähkönkäyttäjä lienee aika korkealla listassa. Sattuu se muutos toki muihinkin sähköä käyttäviin lämmitysmuotoihin, mutta 1:3-1:4 tarve kulutukseen nähden on vähän eri ostaa kuin 1:1. Jos ketjun aiheeseen peilaa, niin moisen riskin realisoituminen ei ainakaan paranna asunnon jälleenmyytävyyttä.

Jos sähköstä maksaa kokonaisuudessaan vaikka 15c/kWh ja kulutus on tuon 10 000 kWh/v, niin eipä tuo ole toisaalta kuin 125€ kuussa. Ei tuo minusta mitenkään kovin paha ole jos miettii mitä ihmiset maksaa vastiketta tai ihan vaikka vaan kaukolämmöstä. Olisihan se toki ihan kiva jos lämmityssähkö olisi vain 62€/kk, mutta toisaalta jos miettii että varsinkin jos ostat talon jossa MLP on jo valmiina, niin ainakin tuossa 2021-2022 kun itse kämppiä katsoimme, maalämmöstä sai helposti maksaa 50-100k€ preemiota muihin about vastaaviin kämppiin verrattuna. Se valmiina ostettu laitteisto on myös luultavasti jo jonkun verran ajettu, eli jos seuraavan 5-15 vuoden aikana se pitää uusia ja se maksaa ihan helposti jonkun 15 kiloeuroa töineen.

Tolla erotuksella ostaa jo wattitunnin sähköä poikineen ja tosiaan noin yleisesti ottaen aivan ylivoimaisesti kustannustehokkain ja todennäköisimmin itsensä nopeasti takaisinmaksava ratkaisu on pari ILPiä.

 

[draco76]

Jos sähköstä maksaa kokonaisuudessaan vaikka 15c/kWh ja kulutus on tuon 10 000 kWh/v, niin eipä tuo ole toisaalta kuin 125€ kuussa. Ei tuo minusta mitenkään kovin paha ole jos miettii mitä ihmiset maksaa vastiketta tai ihan vaikka vaan kaukolämmöstä. Olisihan se toki ihan kiva jos lämmityssähkö olisi vain 62€/kk, mutta toisaalta jos miettii että varsinkin jos ostat talon jossa MLP on jo valmiina, niin ainakin tuossa 2021-2022 kun itse kämppiä katsoimme, maalämmöstä sai helposti maksaa 50-100k€ preemiota muihin about vastaaviin kämppiin verrattuna. Se valmiina ostettu laitteisto on myös luultavasti jo jonkun verran ajettu, eli jos seuraavan 5-15 vuoden aikana se pitää uusia ja se maksaa ihan helposti jonkun 15 kiloeuroa töineen.

Tolla erotuksella ostaa jo wattitunnin sähköä poikineen ja tosiaan noin yleisesti ottaen aivan ylivoimaisesti kustannustehokkain ja todennäköisimmin itsensä nopeasti takaisinmaksava ratkaisu on pari ILPiä.

Jep. Täytyy vain muistaa pitää varaa talven laskuja varten. Pörssisähköllä varsinkin kannattaa varautua hinnan heilahteluihin, vaikka pitkässä juoksussa se on todennäköisesti halvempaa. Sähkövastuksin oleva varaava takka voi auttaa pörssisähkön kanssa. Saa yöllä halvalla sähköllä varattua, päivällä ilppi ja sähkön hinnan ollessa korkealla lämmittää puulla.

 

[Oksa]

Jos sähköstä maksaa kokonaisuudessaan vaikka 15c/kWh ja kulutus on tuon 10 000 kWh/v, niin eipä tuo ole toisaalta kuin 125€ kuussa. Ei tuo minusta mitenkään kovin paha ole jos miettii mitä ihmiset maksaa vastiketta tai ihan vaikka vaan kaukolämmöstä.

Niin ja sitten jos ei käteisellä ole taloa ostamassa niin mikä on lainanhoitokulu näillä koroilla kun haluaa vastaavan talon maalämmöllä jonka hinta on sata tonnia enemmän...

 

[zaneislandd]

Ja ylipäätään jos kriteereinä on maalämpötalo 2000-2010 ~116m2 ja taskuissa 230t€ niin alkaa aika harvaksi mennä vaihtoehdot. Uudeltamaalta tuohon saa lätkiä +100k€ ja keskisuomessa taas vaihtoehtoja ehkä se 2kpl.. Että jos kaikki muut asiat loksahtaa talossa kohdalle niin ei kyllä sähkölämmityksen takia kannata jättää ostamatta. Niinkuin täällä moni jo sanoi, sähkölämmityksessä on myös hyviä puolia (laiterikot jne) ja edelleen jos vähänkään pysyy noissa 9-13k kW lukemissa niin ne on kyllä niin maltilliset joka tapauksessa. Tossa melkeen energiaremonttina ILP + ehkä lisää puhallusvillaa yläpohjaan.

 

[Oksa]

Ja ylipäätään jos kriteereinä on maalämpötalo 2000-2010 ~116m2 ja taskuissa 230t€ niin alkaa aika harvaksi mennä vaihtoehdot. Uudeltamaalta tuohon saa lätkiä +100k€ ja keskisuomessa taas vaihtoehtoja ehkä se 2kpl.. Että jos kaikki muut asiat loksahtaa talossa kohdalle niin ei kyllä sähkölämmityksen takia kannata jättää ostamatta. Niinkuin täällä moni jo sanoi, sähkölämmityksessä on myös hyviä puolia (laiterikot jne) ja edelleen jos vähänkään pysyy noissa 9-13k kW lukemissa niin ne on kyllä niin maltilliset joka tapauksessa. Tossa melkeen energiaremonttina ILP + ehkä lisää puhallusvillaa yläpohjaan.

Jep. Jostain kun on tingittävä niin toki sitten voisi suorasähkön pelossa ostaa 70- tai 80-lukulaisen jollain vesikiertoisella järjestelmällä joka on "helppo" päivittää modernimpaan mutta itse näen vanhan talon suurempana riskinä kuin 2000-lukulaisen suorasähköllä.

 

[Kaali]

Riippuu myös missä asuu, meilläpäin ainakin sähkönsiirto (ja sähkövero) muodostaa suurimman osan sähkön kokonaiskuluista kesät talvet, kiitos Carunan. Toki itse menen kiinteähintaisilla soppareilla mutta vaikka sähköenergia olis meille 0,00 euroa kWh:lta niin sähkö maksais siltikin melkein 8 snt/kWh, siirto 5,07 snt ja sähkövero 2,8 snt /kWh. Paneeleista saa sähköä ilman siirtokuluja ja veroja.

Aiemmin aina leukailtu että kustaan tyhmää silmään kun siirto ja verot maksaa energiaa enemmän, mutta nyt ratkeaa sekin ongelma kun sähköenergia nousee myös melkein 8 senttiin…

Mutta sinänsä asiasta samaa mieltä, en ole saanut vielä sellaista laskelmaa eteeni jonka perusteella lähtisin paneeleita omaan taloon asentamaan. Siinä vaiheessa kun investointi on kuoletettu alkaa romppeiden oletettava elinikä olemaan täynnä joten on niinsanotusti tuurin päällä jääkö käteen plussaa, nollaa vai miinusta. Lisäksi tuo että silloin kun niitä eniten tarvitsis saa niistä vähiten sähköä. Sitten jos noissa olisi ROI aina varmasti plus-merkkinen niin voisi toki harkita että mitottaisi kesän pohjakulutuksen mukaan paneelit katolle…

Sähköauto pihaan, niin jo äkkiä maksaa aurinkopaneelit ittensä takaisin. Toki riippuu myös mihin suuntaan talo ja paneelit ovat, mutta meillä kesäaikaan paneelit heräsi jo klo 05:00 ja sähköä tuli parhaimmillaan aina kellon 20.30-21.00 asti. Kesäkuussa rahaa tuli takaisin peräti 30e tilille muistaakseni. Mitähän laskin, niin olisimmeko paneeleista saaneet kesäkuussa n. 480e hyödyn kokonaisuudessaan. Normaalisti olisi tullut n. 150e sähkölasku siirtoineen ja polttoaineisiin mennyt n. 300e, jos ei olisi sähköautoa pihassa. Menee vähän asian ohitse, mutta kannattaa laskea, miten itse hyötyy paneeleista parhaiten. Jotkut hyötyy enemmän mitä toiset. Eihän tosin tämä edullinen investointi ollut, kun maksoi 12t€ ja vielä, kun itse halusin täysmustat paneelit ja hieman paremman inverterin (hifistelyä).

E: Tämän lisäksi meillä ilppi ja vaarava takka. Muutoin täyssähkölämmitteinen omakotitalo. Pienellä sähkön kulutuksella kuitenkin pääsemme nykyisin, kun "kaikki mahdolliset hilavitkuttimet" talosta löytyy.

 

[Jituska]

Miten kaukolämmössä säästetään lämmityskuluissa, ellei koko yhtiössä lasketa tuloveden lämpötilaa?

Eli siinä pitäis silloin kaikissa asunnoissa olla ilppi ja oli muistaakseni pakkasiin asti, jossa voi saada säästöä lämmittämällä ilpillä.

En sen kunnemin aikanaan lähtenyt tutkimaan, kun osaan asuntoihin tuli ilp ja ymmärtääkseni meillä on edullinen kaukolämpö sopimus.

*korjaus pakkaslukemiin*

 

[Boulder]

Yleensä ongelmaksi muodostuu se, että kaukolämpö maksetaan "huomaamatta" vastikkeessa ja sähkö taas ihan suoraan kulutuksen mukaan niin moni ei halua lähteä tuohon ilppilämmittämiseen. Ilpillä kyllä pystyy lämmittämään halvemmalla kuin kaukolämmöllä ihan kunnon pakkasillakin jos kone saa puristettua lämpöä luokkaa COP 2 vielä parinkympin pakkasillakin ja kl-hinnoittelu ja sähkösopimus on suht normaali. Itse kun seurailen kilowattitunnin hintaa niin oman käytön mukaan laskettu kaukolämpö oli viime kuussa ~15 c/kWh sisältäen perusmaksun ja energian.

 

[Joukahaine]

Niin ja sitten jos ei käteisellä ole taloa ostamassa niin mikä on lainanhoitokulu näillä koroilla kun haluaa vastaavan talon maalämmöllä jonka hinta on sata tonnia enemmän...

Kiitokset sähkökeskustelusta täällä. Avasi hiukan enemmän silmiä. Pankki myönsi meille jopa 270t euroa/lainalupaus, mutta kun kyseinen kohde tuli vastaan 230t ja jos saisi ainakin kympin pois tarjouksella niin voisin olla tyytyväinen. Vaikka lainaa mahdollistettaisi enemmän niin en näe järkeä ottaa ns maximilainaa mitä saa ulos. Mielummin sitä pienemmällä summalla.

Nukutaan viikonlopun yli ja tehdään tarjous todnäk alkuviikosta. Kaikissa keskusteluissa itsensä tai vaimon kanssa sitä aina päätyy ostetaan vaihtoehtoon. Onhan tuossa huoltomaalaus keväällä ja ilpin päivitys (nyk 15v vanha), mutta aika pientä kumminkin. Täytyisi katsoa ainakin vuoden verran ennenkuin tekee päätöksiä aurinkokennoista.

Onko pankki myöntänyt minkälaisia remppalainoja/millä korolla? Sitä kun ei saa 250t ulos asuntolainana jos talo maksaa 230t. Parillakympillä hoituisi maalaus, ilpin päivitys, lämminvesivaraajan uusiminen ja jäisi huonekalupäivityksiinkin.

 

[jm82]

Kiitokset sähkökeskustelusta täällä. Avasi hiukan enemmän silmiä. Pankki myönsi meille jopa 270t euroa/lainalupaus, mutta kun kyseinen kohde tuli vastaan 230t ja jos saisi ainakin kympin pois tarjouksella niin voisin olla tyytyväinen. Vaikka lainaa mahdollistettaisi enemmän niin en näe järkeä ottaa ns maximilainaa mitä saa ulos. Mielummin sitä pienemmällä summalla.

Nukutaan viikonlopun yli ja tehdään tarjous todnäk alkuviikosta. Kaikissa keskusteluissa itsensä tai vaimon kanssa sitä aina päätyy ostetaan vaihtoehtoon. Onhan tuossa huoltomaalaus keväällä ja ilpin päivitys (nyk 15v vanha), mutta aika pientä kumminkin. Täytyisi katsoa ainakin vuoden verran ennenkuin tekee päätöksiä aurinkokennoista.

Onko pankki myöntänyt minkälaisia remppalainoja/millä korolla? Sitä kun ei saa 250t ulos asuntolainana jos talo maksaa 230t. Parillakympillä hoituisi maalaus, ilpin päivitys, lämminvesivaraajan uusiminen ja jäisi huonekalupäivityksiinkin.

Itse tarjosin hieman vastaavasta sähkölämmitteisestä ja saman ikäisestä 199k€ maksavasta 180k€. Sitten 181k€ ja lopuksi 181 500€.

Eli saattaisi veikkauksena olla noin 20k€ tinkausta, mutta kohteestahan se on kiinni. Itse en kumminkaan halunnut hyväksyä sähköistä sopimusta, koska kohteessa ei ollut sitä rakennusaikaista valvontapöytäkirjaa tehtynä ollenkaan.

 

[pokkus]

Tuli tehyä OP:lla ylimääräinen lainanlyhennys (muuttuva annuitetti). Kuukausittainen maksuerä pysyi samana (lyhennys kasvoi, korko pieneni) ja samalla maksuajasta hävisi noin 10 vuotta. Toisin sanoen laina maksetaan aiemmin pois ja muuten kaikki pysyi ennallaan. Tätä muistaakseni joku / jotkut pohti aiemmin miten laina käyttäytyy lyhennystilanteessa.

 

[Taneli-]

Yleensä ongelmaksi muodostuu se, että kaukolämpö maksetaan "huomaamatta" vastikkeessa ja sähkö taas ihan suoraan kulutuksen mukaan niin moni ei halua lähteä tuohon ilppilämmittämiseen.

No tämä, jos vastikkeessa on maalämpö jo leivottu sisään (eli lämmitys + lämmin & kylmävesi sun muut) miksi turhaan käyttäisin ilppiä muuten kuin kesällä viilentämiseen (mihin se on toki hankittukin).
Toki voidaan heittää vastakysymys miksi sitten maksan netistä vaikka voisin käyttää taloyhtiön nettiä ilmaiseksi mutta jotenkin koen saavani enempi 150/50 netistä hyötyä kuin saisin nykyisestä 10/1 netistä. Kesällä asia erikseen kun tulee kuitu ja 50/50 mikä sinänsä riittää joten siinä säästää sen noin 12€/kk.

 

[JerryKannu]

Itse tarjosin hieman vastaavasta sähkölämmitteisestä ja saman ikäisestä 199k€ maksavasta 180k€. Sitten 181k€ ja lopuksi 181 500€.

Ilmeisesti aito juutalainen myyjänä?

 

[Benji]

Asentamalla laitteet joka asuntoon lämpimän veden virtauksen mittaamiseen ja ne ketkä lämmittävät eniten myös maksavat eniten. Sama periaate kuin käyttöveden tasauksessa vuosittain.

Tiedätkö, että tällaista olisi oikeasti toteutettu jossain?

 

[pokkus]

Tiedätkö, että tällaista olisi oikeasti toteutettu jossain?

Tiedän. Omassa yhtiössä esimerkiksi. Meillä on siis käyttöveden ja lämmityksen tasaus vuosittain. Hyvä juttu, että ne ketkä tykkää tuulettaa ikkunat auki kovilla pakkasilla niin myös maksavat sitten enemmän lämmityksestä.

 

[jm82]

Ilmeisesti aito juutalainen myyjänä?

Ilmeisesti. En toki tunne, kun välittäjä oli kyseessä.

 

[Benji]

Tiedän. Omassa yhtiössä esimerkiksi. Meillä on siis käyttöveden ja lämmityksen tasaus vuosittain. Hyvä juttu, että ne ketkä tykkää tuulettaa ikkunat auki kovilla pakkasilla niin myös maksavat sitten enemmän lämmityksestä.

Onko mittarit asennettu rakennusvaiheessa vai jälkikäteen? Mikäköhän on tuollaisen takaisinmaksuaika. Toki riippuu siitä kuinka paljon tuo säästää. Pitääkö mittareita uusia kuinka usein?

 

[Mikkos]

Tiedän. Omassa yhtiössä esimerkiksi. Meillä on siis käyttöveden ja lämmityksen tasaus vuosittain. Hyvä juttu, että ne ketkä tykkää tuulettaa ikkunat auki kovilla pakkasilla niin myös maksavat sitten enemmän lämmityksestä.

Ihan sivuhuomautuksena että moniko tuulettaa kämppää patterit päällä? Ite kun kaukolämmössä asuin ja tykkäsin viileästä makkarista ja ikkuna auki kesät talvet niin oli myös patteri pois.

 

[pokkus]

Onko mittarit asennettu rakennusvaiheessa vai jälkikäteen? Mikäköhän on tuollaisen takaisinmaksuaika. Toki riippuu siitä kuinka paljon tuo säästää. Pitääkö mittareita uusia kuinka usein?

Ilmeisesti jälkikäteen laitettu samalla, kun lämimtysjärjestelmässä tehtiin jotain isompia korjauksia.

 

[pokkus]

Ihan sivuhuomautuksena että moniko tuulettaa kämppää patterit päällä? Ite kun kaukolämmössä asuin ja tykkäsin viileästä makkarista ja ikkuna auki kesät talvet niin oli myös patteri pois.

Kyllähän noita aina yhtiöistä löytyy, jotka eivät välitä kulutuksesta, koska "maksaa saman" kaikille. Eli suihkussa lotrataan ja patterit aina täysillä ja sitten ruunalaiton jälkeen avataan ikkunat, että saadaan lämpö pois tjsp. Mutta kyllä se isoin vaikutus varmaan tulee siitä kuinka lämpimänä haluaa sen oman asunnon pitää. Eli jos termostaatit aina täysillä niin maksimivirtaus siellä menee koko ajan. Jos tyytyy matalampaan lämpöön niin säästyyhän siinä rahaakin.

 

[jm82]

Kyllähän noita aina yhtiöistä löytyy, jotka eivät välitä kulutuksesta, koska "maksaa saman" kaikille. Eli suihkussa lotrataan ja patterit aina täysillä ja sitten ruunalaiton jälkeen avataan ikkunat, että saadaan lämpö pois tjsp. Mutta kyllä se isoin vaikutus varmaan tulee siitä kuinka lämpimänä haluaa sen oman asunnon pitää. Eli jos termostaatit aina täysillä niin maksimivirtaus siellä menee koko ajan. Jos tyytyy matalampaan lämpöön niin säästyyhän siinä rahaakin.

Ehkä tyhmä kysymys, mutta hiljattain rakennetussa kerrostalossa on tietysti lämmön talteenotto ilmastoinnissa/ilmanvaihdossa.

Itse tykkään pitää näillä -30 asteen pakkasilla lattialämpöä täysillä öisin. Sitten päivällä lämpö saa olla siinä normaalissa, eli keskitasolla säätöä, on varmaan noin 21 astetta.

Toisaalta lattialämmitys vaikuttaa viiveellä ja hitaasti? Eli ei varmaan paljoakaan siitä säätämisestö ole iloa tai hyötyä? Huonekohtainen säätö. Pesuhuoneen lattia kylläkin täysillä.


Mutta siis vaikuttaakohan tuo säätö myös ilmanvaihdon paluuilmaan. Kyllä varmaan? Eli puhaltaa vähän "kuumempaa" ilmaa takaisin, jos lattialämpö on ainakin yöllä täysillä?

 

[Kvarkki]

Maalämmön takaisinmaksuaikaa muuttuu etenkin jos siinä tapahtuu rikkoutuminen

Eipä nuo korjaukset ole kovinkaan kalliita alkuinvestointiin nöhden. Samanlailla sitä hintaa pari tonnia tulee, jos ilppi tms porsii. Tai kaukolämmön lämmönvaihdin. Suoralla sähkölläkin saa vastaavan summan kulumaan, kun joutuu uusimaan säätimet yms. 2018 syksyllä asennettu pumppu on jo maksanut mahdolliset korjaukset kolmeen kertaan takaisin. Toki talo mallia sahanpuru ja vanhassa kattilassa ei ollut kylmönö paljoa tiiviitä läpivientejö enää löytynyt eli investoinnin näkökulmasta vaihtoehtoja ei ollut.

Niin ja sitten jos ei käteisellä ole taloa ostamassa niin mikä on lainanhoitokulu näillä koroilla kun haluaa vastaavan talon maalämmöllä jonka hinta on sata tonnia enemmän...

Kyllö jossain on pahasti vialla, jos 20 k€ systeemi nostaa hinta 100 k€. Tai sitten tässä vertailet eri tason kämppiäkin.

 

[leffo]

Tiedätkö, että tällaista olisi oikeasti toteutettu jossain?

Tuossa talossa oli uutena sellainen. Mutta jostain syystä siitä on luovuttu. Mielestäni noina aikoina näin muutaman muunkin uudiskohteen lämmityksen mittauksella. Ei ole enää näkynyt.

Lonttistentie 27 - VI kaupunginosa, Turku

Tarkista helposti talon Lonttistentie 27, 20100 hinta-arviot, ...

asunnot.oikotie.fi

Epäilen että tuossa voi olla ongelmana oikeudenmukainen jyvitys, kerrokset ja ilmansuunta. Tai sitten ne mittarit eivät vaan toimi. Jokin syy siinä on? Toisaalta luulisi että jollain muutaman vuoden keskiarvomittauksella saisi jyvityksen kohdalleen, kunhan mittarit ylipäätään toimii.

 

[Costi]

Tuli tehyä OP:lla ylimääräinen lainanlyhennys (muuttuva annuitetti). Kuukausittainen maksuerä pysyi samana (lyhennys kasvoi, korko pieneni) ja samalla maksuajasta hävisi noin 10 vuotta. Toisin sanoen laina maksetaan aiemmin pois ja muuten kaikki pysyi ennallaan. Tätä muistaakseni joku / jotkut pohti aiemmin miten laina käyttäytyy lyhennystilanteessa.

Tämä päivittyy seuraavana korontarkistuspäivänä. Ihmettelin itse samaa asiaa syksyllä kun tein ylimääräisen lyhennyksen muuttuvan annuiteetin lainaan, mutta seuraavana korontarkistuspäivänä laina-aika palasi alkuperäiseen ja maksuerät laskettiin uusiksi.

EDIT. Ja nimenomaan OP oli kyseessä.

 

[mustajoki]

Asentamalla laitteet joka asuntoon lämpimän veden virtauksen mittaamiseen ja ne ketkä lämmittävät eniten myös maksavat eniten. Sama periaate kuin käyttöveden tasauksessa vuosittain.

Pidän ideaa vähän kyseenalaisena, koska linjan päässä olevassa asunnossa se lämmin vesi taitaa olla jo haaleampaa ja saman lämmitysefektin saamiseen menee enemmän virtausta (en ole asiantuntija, mutta intuitiivinen arvaus). Samoin ylin kerros vaatinee enemmän lämmitystä kuin välikerrokset, koska lämpövuodot katosta. Rakennusvirheiden aiheuttamista mahdollisista kylmäsilloista joissakin yksittäisissä asunnoissa puhumattakaan. Tarvittaisiin aikamoista kalibrointia ettei ylin kerros maksa aina ylimääräistä, vaikka sisälämpötila olisi joka asunnossa sama.

 

[mikkot]

Pidän ideaa vähän kyseenalaisena, koska linjan päässä olevassa asunnossa se lämmin vesi taitaa olla jo haaleampaa ja saman lämmitysefektin saamiseen menee enemmän virtausta (en ole asiantuntija, mutta intuitiivinen arvaus). Samoin ylin kerros vaatinee enemmän lämmitystä kuin välikerrokset, koska lämpövuodot katosta. Rakennusvirheiden aiheuttamista mahdollisista kylmäsilloista joissakin yksittäisissä asunnoissa puhumattakaan. Tarvittaisiin aikamoista kalibrointia ettei ylin kerros maksa aina ylimääräistä, vaikka sisälämpötila olisi joka asunnossa sama.

Sen takia pitääkin laskea vielä asuntokohtaisesti tulo- ja menoveden lämpötilaero. Asiaa ei pidä tarkastella siltä kantilta, että kustannusten pitäisi asuntojen välillä olla vakiot samalla sisälämpötilalla, vaan kustannuksen pitää olla sama samalla energiankäytöllä.

 

[mustajoki]

Sen takia pitääkin laskea vielä asuntokohtaisesti tulo- ja menoveden lämpötilaero. Asiaa ei pidä tarkastella siltä kantilta, että kustannusten pitäisi asuntojen välillä olla vakiot samalla sisälämpötilalla, vaan kustannuksen pitää olla sama samalla energiankäytöllä.

Mutta lisäksi energiankäytön pitäisi olla normeerattu juuri kyseiselle asunnolle ja asuntokoolle + pohjalle: mille ilmansuunnalle ulkoseinä, kuinka monta ulkoseinää + katto/lattia lämpimään asuntoon vai kylmään ulkoilmaan/maahan, mainitsemani mahdolliset rakennusvirheet - miten todistaa että kylmäsiltoja on, riidat siitä että taloyhtiö ei korjaa niitä ja laskuttaa lisälämmityksestä vielä päälle... miten yhdenvertaisuusperiaate taloyhtiössä toteutuu?

En ollenkaan tiedä onko vaivan ja mahdollisten riitojen arvoista.

 

[mikkot]

Mutta lisäksi energiankäytön pitäisi olla normeerattu juuri kyseiselle asunnolle ja asuntokoolle + pohjalle: mille ilmansuunnalle ulkoseinä, kuinka monta ulkoseinää + katto/lattia lämpimään asuntoon vai kylmään ulkoilmaan/maahan, mainitsemani mahdolliset rakennusvirheet - miten todistaa että kylmäsiltoja on, riidat siitä että taloyhtiö ei korjaa niitä ja laskuttaa lisälämmityksestä vielä päälle... miten yhdenvertaisuusperiaate taloyhtiössä toteutuu?

En ollenkaan tiedä onko vaivan ja mahdollisten riitojen arvoista.

Uudemmissa kerrostaloissa yläkerroksen asukit maksavat hissiremontista suuremman osan. Ihan samalla tavalla rivarin päätykämpän omistaja joutuu maksamaanenemmän lämmityksestä. Tämähän toteutuu jo suorasähkökohteissa. En ota kantaa siihen, että onko moinen mittaaminen järkevää, mutta kyllä se teknisesti olisi mahdollista suorittaa "reilusti" kaikkia osakkeenomistajia kohtaan.

 

[pokkus]

Pidän ideaa vähän kyseenalaisena, koska linjan päässä olevassa asunnossa se lämmin vesi taitaa olla jo haaleampaa ja saman lämmitysefektin saamiseen menee enemmän virtausta (en ole asiantuntija, mutta intuitiivinen arvaus). Samoin ylin kerros vaatinee enemmän lämmitystä kuin välikerrokset, koska lämpövuodot katosta. Rakennusvirheiden aiheuttamista mahdollisista kylmäsilloista joissakin yksittäisissä asunnoissa puhumattakaan. Tarvittaisiin aikamoista kalibrointia ettei ylin kerros maksa aina ylimääräistä, vaikka sisälämpötila olisi joka asunnossa sama.

Vedät tasavertaisuuden mietinnän ehkä napsun verran liian pitkälle, koska ei tasavertaisuus ikinä täydellisesti toteudu yhtiöissä. Aina siellä joku häviää ja joku voittaa oli toteutus mikä tahansa. Lähtökohtaisesti on kuitenkin hyvä tavoitella sitä, että jokainen osakas maksaa oman käytön mukaan eli omalla käytöksellä voi vaikuttaa omaan kulutukseen ja sitä kautta myös maksettuihin vastikkeisiin.

Ihan esimerkkinä jollakin osakkaalla voi oma piha-alue olla kaksinkertainen toisiin verrattuna, mutta silti vastikkeet maksetaan sisäneliöiden tai vastikeosuuksien mukaan. Jollakin voi autokatos- ja/tai parkkipaikka olla asunnon vieressä ja toisella taas kymmenien metrien päässä ja silti maksetaan sama vastike kaikista paikoista. Käyttövesikin voidaan laskuttaa kiinteänä summana per asukas ja joku osakas käy 2 kertaa päivässä pitkässä suihkussa ja toinen taas vain viikonloppuisin, koska muuten käy suihkussa töissä. Silti molemmat maksaa saman, vaikka toinen käyttää kymmenkertaisesti vettä.

Täysin tasavertainen yhtiö on siis utopiaa, mutta parempaan voidaan aina pyrkiä ja jokainen voi valita itselleen sopivimman. Itse ainakin mieluusti valitsen yhtiön, jossa vesi ja lämmitys tasataan vuosittain, koska voin omilla toimilla vaikuttaa asioihin. Toki ei tälläkään omakotitalon tasolle päästä, mutta yhtiön "helppoudesta / vaivattomuudesta" pitää aina jossain määrin maksaa.

 

[mustajoki]

Uudemmissa kerrostaloissa yläkerroksen asukit maksavat hissiremontista suuremman osan. Ihan samalla tavalla rivarin päätykämpän omistaja joutuu maksamaanenemmän lämmityksestä. Tämähän toteutuu jo suorasähkökohteissa. En ota kantaa siihen, että onko moinen mittaaminen järkevää, mutta kyllä se teknisesti olisi mahdollista suorittaa "reilusti" kaikkia osakkeenomistajia kohtaan.

Ainahan taloyhtiö voi tosiaan tietty jälkiasentaa suoran sähkölämmityksen, jos osakkaat pelkäävät maksavansa muiden osakkaanomistajien lämmityskuluja. Mutta eikö tuo hissi/kerrosjyvitysmahdollisuus ollut vain perusparannuksiin liittyvä pykälä?

Lämmitysvastikkeen erottaminen hoitovastikkeesta vaatisi kai yhtiöjärjestyksen muuttamista, ja osassa yhtiöjärjestyksistä tämä vaatisi kaikkien osakkeenomistajien suostumusta (koska näin yhtiöjärjestyksessä mainitaan) - määräenemmistö ei aina riitä.