Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Boulder]

Nyt vielä omana mausteenaan pitkään jatkunut nollakorkojen aika. Se houkutteli ottamaan isoja lainoja ja takaisinmaksulla ei ollut mitään väliä, koska korkoa ei mene. Nyt sitten kohta alkaa napsahdella.

Se on juuri näin. On todella vaikea sovittaa lainaa kohdalleen kun takana on useampi alhaisten korkojen vuosi ja mitään viitteitä nousullekaan ei näy, seuraavaksi saa yhtä aikaa päälle asumisen kuluina reilusti nousseet korkokulut muiden okt-asumiseen vaikuttavien hinnannousujen mukana.

Niin se itselläkin kävi, että vaihdoin työpaikkaa ja sain ihan mukavan palkankorotuksen samassa yhteydessä. Ei käytännössä ehtinyt kulua kuukauttakaan kun korkomenot vei korotuksen mennessään. Toki olen maksellut tasalyhennyksellä lainoja pois jo pitkän aikaa ja vaikutukset on olleet vähäisemmät kuin mitä ne olisi voinut olla. Tiedän myös, että tätä kestää vaan aikansa ja pitää sitkistellä läpi. On se silti varmaan aika erikoinen tunne kun lainanhoitomenot jää pois.

 

[JRan]

Nyt vielä omana mausteenaan pitkään jatkunut nollakorkojen aika. Se houkutteli ottamaan isoja lainoja ja takaisinmaksulla ei ollut mitään väliä, koska korkoa ei mene. Nyt sitten kohta alkaa napsahdella.

Niin kyllähän tämä tilanne tulee yhtä yllätyksenä nykyihmisille, kuin koronan alkaessa ja töiden loppuessa, se että kukaan ei maksakaan "mitään" jos ei kuulu liittoon. Näitä juttuja oli iltalehdet pullollaan, että Sirkka-Matiakselle ei riitäkään Kelan maksama muutaman sadan euron korvaus, kun työt loppui. Näillä ei kuulemma saanut edes viikkoa tilattua Voltista ruokaa.

Tämä korkovaikutus on toki hitaampi, koska koron tarkastukset menee näillä ongelmaisilla vuoden syklillä. Kun rahat on lopussa, niin pankista saa lyhennysvapaata, pitkiäkin jaksoja ja sitten vielä menee kuitenkin se 6kk - 1v maksamatta siihen pakkohuutokauppaan.

Muutaman tapauksen olen nyt kuullut pk-seudulla, että nyt mennään jo lyhennysvapailla.

Edit: typo

 

[Jituska]

Se on juuri näin. On todella vaikea sovittaa lainaa kohdalleen kun takana on useampi alhaisten korkojen vuosi ja mitään viitteitä nousullekaan ei näy, seuraavaksi saa yhtä aikaa päälle asumisen kuluina reilusti nousseet korkokulut muiden okt-asumiseen vaikuttavien hinnannousujen mukana.

Niin se itselläkin kävi, että vaihdoin työpaikkaa ja sain ihan mukavan palkankorotuksen samassa yhteydessä. Ei käytännössä ehtinyt kulua kuukauttakaan kun korkomenot vei korotuksen mennessään. Toki olen maksellut tasalyhennyksellä lainoja pois jo pitkän aikaa ja vaikutukset on olleet vähäisemmät kuin mitä ne olisi voinut olla. Tiedän myös, että tätä kestää vaan aikansa ja pitää sitkistellä läpi. On se silti varmaan aika erikoinen tunne kun lainanhoitomenot jää pois.

Meillä oli kanssa tasalyhennys + korko. Juuri koron nousuja silmällä pitäen. Kun korot alkoivat nousta, rupesin pyörittelemään lainaa laskureissa ja hoksasin, että se kannattaa vaihtaa annuiteettiin ja hieman lyhentää laina-aikaa. Loppupäästä ne korkokulut kun alkaa olemaan enemmän tasalyhenteisessä.

Toki, enää meillä ei lainanlyhennykset tipu yhtä pieniksi kuin aiemmin, mutta laina + korko ei noussut niin korkeaksi, mitä olisi tehnyt. Toki, jos lainan olisi pitänyt alkuperäisen maksuajan mukaan olisi nousu ollut huomattavasti pienempää. Lyhennettiin laina-aikaa jollain kolmella vuodella. Tämä siksi, että näin suojaa myös tulevilta vuosilta korkojen nousuja vastaan, kun laina lyhenee enemmän.

 

[FelRage]

Kiitä vielä kerran aikaisemmin kysymykseeni vastanneille.

Nyt kysynkin teidän mielipiteitänne/ omakohtaisia-kokemuksianne, että mitä mieltä olette? Olemme tarjonneet n. 7 vuotta vanhasta rivitalosta, johon pyysimme myyjää tekemään kosteus- ja kuntotarkastuksen yhtenä ostotarjouksen ehtona. Myyjältä kävi ilmi että parikin tarjousta on tullut ilman ennakkoehtoja. Myyjä oli kovin sinnikäästi vastusti kosteus- ja kuntotarkastusta. Miten tuossa nyt ostajan puolesta käy jos minä ostajana ostan tuon rivitalon ilman tuota kosteus- ja kuntotarkastus -ehtoa. Ja sitten jälkikäteen teetän itse oston jälkeen kosteus- ja kuntotarkastuksen ja siitä ilmenee jotain suuria poikkeamia. Voiko tuossa tehdä enää mitään?

 

[kolistelija]

Kiitä vielä kerran aikaisemmin kysymykseeni vastanneille.

Nyt kysynkin teidän mielipiteitänne/ omakohtaisia-kokemuksianne, että mitä mieltä olette? Olemme tarjonneet n. 7 vuotta vanhasta rivitalosta, johon pyysimme myyjää tekemään kosteus- ja kuntotarkastuksen yhtenä ostotarjouksen ehtona. Myyjältä kävi ilmi että parikin tarjousta on tullut ilman ennakkoehtoja. Myyjä oli kovin sinnikäästi vastusti kosteus- ja kuntotarkastusta. Miten tuossa nyt ostajan puolesta käy jos minä ostajana ostan tuon rivitalon ilman tuota kosteus- ja kuntotarkastus -ehtoa. Ja sitten jälkikäteen teetän itse oston jälkeen kosteus- ja kuntotarkastuksen ja siitä ilmenee jotain suuria poikkeamia. Voiko tuossa tehdä enää mitään?

Kuulostaa siltä että kannattaisi vaan jatkaa kohteen etsintää. Ei tuossa ole mitään järkeä että myyjä kieltäytyy omaa oikeusturvaansa parantavista toimenpiteistä...

Vai oliko ongelmana niiden maksaja? Yleensähän ne maksetaan puoliksi jos kaupat tulee ja jos löytyy kaupan estäviä ongelmia maksaa myyjä kulut.

 

[kajakkivajakki]

Kiitä vielä kerran aikaisemmin kysymykseeni vastanneille.

Nyt kysynkin teidän mielipiteitänne/ omakohtaisia-kokemuksianne, että mitä mieltä olette? Olemme tarjonneet n. 7 vuotta vanhasta rivitalosta, johon pyysimme myyjää tekemään kosteus- ja kuntotarkastuksen yhtenä ostotarjouksen ehtona. Myyjältä kävi ilmi että parikin tarjousta on tullut ilman ennakkoehtoja. Myyjä oli kovin sinnikäästi vastusti kosteus- ja kuntotarkastusta. Miten tuossa nyt ostajan puolesta käy jos minä ostajana ostan tuon rivitalon ilman tuota kosteus- ja kuntotarkastus -ehtoa. Ja sitten jälkikäteen teetän itse oston jälkeen kosteus- ja kuntotarkastuksen ja siitä ilmenee jotain suuria poikkeamia. Voiko tuossa tehdä enää mitään?

Taloyhtiön vastuullehan ne vesieristeet ja niiden kunto kuuluu. Tuon ikäisessä huoneistossa ei pitäisi olla kyllä mitään ongelmia odotettavissa rakenteissa ja jos sitten sattuisi olemaan jokin rakennusvirhe niin silloin on oletettavaa että sama virhe löytyy kaikista huoneistoista. Ja silloin kustannukset paisuvat kun taloyhtiön kuuluu ne korjauttaa kaikkiin huoneistoihin.

Mutta jos tuo kyseinen myyjän vastahakoisuus itselle on ns dealbreaker niin siirtyy seuraavaan kohteeseen?

Edit: Ja nyt kun tuosta valmistumisesta on kulunut se alle 10 vuotta niin olisi taloyhtiön intresseissäkin tarkistaa kaikki mahdolliset ongelmat, jotka kuuluvat rakentajan 10 vuoden vastuun piikkiin (jos siis rakentaja on vielä pystyssä oleva liike/yhtiö, eikä konkurssi ole poistanut kartalta).

 

[Manezi]

Kuulostaa siltä että kannattaisi vaan jatkaa kohteen etsintää. Ei tuossa ole mitään järkeä että myyjä kieltäytyy omaa oikeusturvaansa parantavista toimenpiteistä...

Vai oliko ongelmana niiden maksaja? Yleensähän ne maksetaan puoliksi jos kaupat tulee ja jos löytyy kaupan estäviä ongelmia maksaa myyjä kulut.

2016 vuotiseen osakkeeseen ostajan ehdotuksesta jotain pintapuolista kosteusmittausta omaan piikkiin? köh köh, ymmärrän myyjää kyllä miksi kehottaa tunkemaan tuollaisen ehdon ties minne, varsinkin jos siellä jo muitakin tarjouksia jo on olemassa. Onhan tuossa sama järki kuin muissakin ehdollisissa tarjouksissa että ketjuttuvat ties minkä syiden vuoksi jos tarjolla on ehdottomia.

Kiinteistö nyt olisikin vielä eriasia jos joku pankki siihen tuollaista ehdottelisi mutta että 7 vuotta vanhaan osakkeeseen? eihän siinä ole edes 10v tarkistukset menneet.

 

[B12]

No jos myyjä on saanut parikin tarjousta ilman vaatimuksia, niin silloin ihan ymmärrettävää, että mielellään ottaa helpot ja nopeat kaupat ilman ylimääräistä säätöä ja lisäkustannuksia.

Sitten jos olisi vaikeuksia mennä kaupaksi niin eri juttu. Ja kuten mainittu, niin tuo kämppähän on lähes uudenkarhea.

 

[Taneli-]

Kiitä vielä kerran aikaisemmin kysymykseeni vastanneille.

Nyt kysynkin teidän mielipiteitänne/ omakohtaisia-kokemuksianne, että mitä mieltä olette? Olemme tarjonneet n. 7 vuotta vanhasta rivitalosta, johon pyysimme myyjää tekemään kosteus- ja kuntotarkastuksen yhtenä ostotarjouksen ehtona. Myyjältä kävi ilmi että parikin tarjousta on tullut ilman ennakkoehtoja. Myyjä oli kovin sinnikäästi vastusti kosteus- ja kuntotarkastusta. Miten tuossa nyt ostajan puolesta käy jos minä ostajana ostan tuon rivitalon ilman tuota kosteus- ja kuntotarkastus -ehtoa. Ja sitten jälkikäteen teetän itse oston jälkeen kosteus- ja kuntotarkastuksen ja siitä ilmenee jotain suuria poikkeamia. Voiko tuossa tehdä enää mitään?

Jos sen tekee ns. pintapuolisesti niin aina tulee tietoa että esim. suihkun kohdalta löytyy hieman kohonneita arvoja jne. Sitten jos tekee oikeasti hyvin ja kunnolla tuon (poraa seinää, ottaa koepalaa) niin siinä täytyy uusia kaakelointia, tehdä kosteuseristys uudestaan jne. Kun kyse kuitenkin vasta 7 vuotta vanhasta osakkeesta ymmärrän miksi myyjä ei moiseen tahdo ryhtyä.

Tietysti jos sen ostat voit tehdä mitä haluat ja sen voi helposti tehdä jos muutenkin aiot uusia pinnat mutta ei siinä oikein muuten ole järkeä ellei sitten talossa ole tapahtunut jotain vesivahinkoja tms miksi sellaisen väkisin haluaisit tehdä?

 

[kolistelija]

2016 vuotiseen osakkeeseen ostajan ehdotuksesta jotain pintapuolista kosteusmittausta omaan piikkiin? köh köh, ymmärrän myyjää kyllä miksi kehottaa tunkemaan tuollaisen ehdon ties minne, varsinkin jos siellä jo muitakin tarjouksia jo on olemassa. Onhan tuossa sama järki kuin muissakin ehdollisissa tarjouksissa että ketjuttuvat ties minkä syiden vuoksi jos tarjolla on ehdottomia.

Kiinteistö nyt olisikin vielä eriasia jos joku pankki siihen tuollaista ehdottelisi mutta että 7 vuotta vanhaan osakkeeseen? eihän siinä ole edes 10v tarkistukset menneet.

Ei ole mikään valtava yllätys löytää esim. asukkaan sammuttama iv-kone, suihkuun porattuja reikiä tai muuta kummallista. Ei se pintapuolinen tarkastus kummoisia maksa ja itse teettäisin mielummin sellaisen kuin tonkisin joka neliösentin kämpästä näytön aikana.

Ei siinä ne taloyhtiön omistamat rakenteet niin paljoa kiinnosta, vaan se onko se asukas tehnyt jotain helvetin typerää siellä. Siitä voi ihan hyvin maksaa muutaman satasen että joku muu käy konttailemassa ja tonkimassa.

Tässä voi varmaan olettaa että tarjous on korkeampi kuin ehdottomat tarjoukset, joten miksi ihmeessa myyjä ei suostuisi tohon jos nettohinta on korkeampi?

 

[FelRage]

Kiitos kaikille jo vastauksista. Tosiaan meillä on nyt tällä hetkellä korkein tarjous.

Ei ole mikään valtava yllätys löytää esim. asukkaan sammuttama iv-kone, suihkuun porattuja reikiä tai muuta kummallista. Ei se pintapuolinen tarkastus kummoisia maksa ja itse teettäisin mielummin sellaisen kuin tonkisin joka neliösentin kämpästä näytön aikana.

Ei siinä ne taloyhtiön omistamat rakenteet niin paljoa kiinnosta, vaan se onko se asukas tehnyt jotain helvetin typerää siellä. Siitä voi ihan hyvin maksaa muutaman satasen että joku muu käy konttailemassa ja tonkimassa.

Tässä voi varmaan olettaa että tarjous on korkeampi kuin ehdottomat tarjoukset, joten miksi ihmeessa myyjä ei suostuisi tohon jos nettohinta on korkeampi?

Juurikin näin. Tarjosimme hieman alle pyyntihinnan. Pyysin vielä itse illalla jotta itse pääsisi tarkastamaan tilat, vaikkakaan juurikaan noista nyt hirveästi tiedä muutakuin katselee googlesta esimerkkejä miltä nyt kaapisto tai laattojen kosteusvauriot nyt sitten näyttävät. Myyjä suostui että sinne pääsisi katsomaan, mutta kyllä silti melkeinpä pyytäisin tai jopa vaatisiin kunto- ja kosteustarkastusta. Kun kuitenkin ymmärtääkseni on taloyhtiön sekä myyjänkin etu tulevaisuudessa.

 

[Manezi]

Kiitos kaikille jo vastauksista. Tosiaan meillä on nyt tällä hetkellä korkein tarjous.


Juurikin näin. Meillä on tällä hetkellä korkein tarjous. Tarjosimme hieman alle pyyntihinnan.

Mainitsit että vain yhtenä ehtona tuo kuntokartoitus, eli siellä voi olla nyt niitä teidän muitakin ehtoja. Erittelithän tarkasti tuon kuntokartoituksen vaikutuksen tarjoukseen eli missä kohtaa voit irtautua tarjouksesta yms tarkenteet vai onko se vain "kosteus ja kuntokartoitus ja jos omasta mielestä ei ole kiva niin ei kiitos"? Kannattaa hieman ajatella sitä myyjänkin asemaa että välillä se tonni pari ei ole isokaan juttu jos helposti pääsee eroon seuraavalle tarjoajalle, jolta voi vielä hieman huudattaa tarjousta ylemmäs.

 

[FelRage]

Mainitsit että vain yhtenä ehtona tuo kuntokartoitus, eli siellä voi olla nyt niitä teidän muitakin ehtoja. Erittelithän tarkasti tuon kuntokartoituksen vaikutuksen tarjoukseen eli missä kohtaa voit irtautua tarjouksesta yms tarkenteet vai onko se vain "kosteus ja kuntokartoitus ja jos omasta mielestä ei ole kiva niin ei kiitos"? Kannattaa hieman ajatella sitä myyjänkin asemaa että välillä se tonni pari ei ole isokaan juttu jos helposti pääsee eroon seuraavalle tarjoajalle, jolta voi vielä hieman huudattaa tarjousta ylemmäs.

Tottakai.

Ruuvasimme tiukemman hallinnonluovutuksen kuin mitä myyjä itse halusi. Totesin myös että tarvittaessa voidaan joustaa hallinnointi-ajan luovutuksessa, jos kuntotarkistus tehdään kun myyjä hetimmiten melkein soitti minulle takaisin sen jälkeen kun olimme tarjouksen lähettäneet. Ehtona kunto- ja kosteustarkastukseen laitoimme jotakuinkin näin: "Asunnosta ei löydy asunnon ikä ja kunto huomioiden poikkeamia kunto- ja kosteusmittauksessa".

 

[jm82]

Kiitä vielä kerran aikaisemmin kysymykseeni vastanneille.

Nyt kysynkin teidän mielipiteitänne/ omakohtaisia-kokemuksianne, että mitä mieltä olette? Olemme tarjonneet n. 7 vuotta vanhasta rivitalosta, johon pyysimme myyjää tekemään kosteus- ja kuntotarkastuksen yhtenä ostotarjouksen ehtona. Myyjältä kävi ilmi että parikin tarjousta on tullut ilman ennakkoehtoja. Myyjä oli kovin sinnikäästi vastusti kosteus- ja kuntotarkastusta. Miten tuossa nyt ostajan puolesta käy jos minä ostajana ostan tuon rivitalon ilman tuota kosteus- ja kuntotarkastus -ehtoa. Ja sitten jälkikäteen teetän itse oston jälkeen kosteus- ja kuntotarkastuksen ja siitä ilmenee jotain suuria poikkeamia. Voiko tuossa tehdä enää mitään?

Itse harkitsen 2009 ja noin 185k€ maksavan asunnon kuntotarkastuksen poistamista. Toki itse tutkisin sitten hieman paremmin.

Toisaalta pieni raha se tarkastus, eli aika suurella riskillä menee osto? En tiedä sitten mitä mieltä myyjä on, eli haluavatko teettää tutkimuksen silti.

Esim raksystems tarkastus maksaa jonkin verran ja tuoko se silti mitään käytännön hyötyä? Mielenrauhaa varmaan kyllä.

 

[latzka]

Noista kylppärin pintakosteusmittauksista taida kyllä saada juuri muuta tietoa kuin että onko suihkua käytetty hiljattain vaiko ei. En tiedä, onko jotain hyötyä siinä tapauksessa, että kylppärin seinän toiselta puolen pääsee mittailemaan vai loppuuko kantama siinäkin. Rakenteita ei nyt kukaan lähde suhteellisen uudessa kämpässä purkamaan, jos ainoa syy on ostajan mielenrauha.

 

[FelRage]

Noista kylppärin pintakosteusmittauksista taida kyllä saada juuri muuta tietoa kuin että onko suihkua käytetty hiljattain vaiko ei. En tiedä, onko jotain hyötyä siinä tapauksessa, että kylppärin seinän toiselta puolen pääsee mittailemaan vai loppuuko kantama siinäkin. Rakenteita ei nyt kukaan lähde suhteellisen uudessa kämpässä purkamaan, jos ainoa syy on ostajan mielenrauha.

Kunto- ja kosteusmittauksella en olettanutkaan enkä olisi pyytänytkään että rakenteita aletaan aukomaan. Vaan lähinnä nimenomaan siitä ostajan mielenrauhasta on kyse.

 

[korpijääkäri]

Kiitos kaikille jo vastauksista. Tosiaan meillä on nyt tällä hetkellä korkein tarjous.



Juurikin näin. Tarjosimme hieman alle pyyntihinnan. Pyysin vielä itse illalla jotta itse pääsisi tarkastamaan tilat, vaikkakaan juurikaan noista nyt hirveästi tiedä muutakuin katselee googlesta esimerkkejä miltä nyt kaapisto tai laattojen kosteusvauriot nyt sitten näyttävät. Myyjä suostui että sinne pääsisi katsomaan, mutta kyllä silti melkeinpä pyytäisin tai jopa vaatisiin kunto- ja kosteustarkastusta. Kun kuitenkin ymmärtääkseni on taloyhtiön sekä myyjänkin etu tulevaisuudessa.

Itse jos olisin ostamassa esim. tätä rivitalo huoneistoa selvittäisin kuka sen on rakentanut. Onko tämä rakennuttaja ns. hyvässä maineessa vai jo joku konkurssin tehnyt pikkufirma. Googlaamalla voi selvitä paljon.

 

[latzka]

Kunto- ja kosteusmittauksella en olettanutkaan enkä olisi pyytänytkään että rakenteita aletaan aukomaan. Vaan lähinnä nimenomaan siitä ostajan mielenrauhasta on kyse.

Juu, no kannattaa vaikka lueskella niistä pintakosteusmittauksista ja päättää sitten, saatko sen tuloksista minkäänlaista mielenrauhaa. Kylppärissä kun se kosteus saa tunkeutua laattojen ja vesieristeen väliin, mutta se mittari ei kosteutta havaitessaan osaa kertoa, onko kosteutta vesieristeen oikealla vai väärällä puolella. Jos se jonkinlaisia lukemia näyttää, niin et edelleenkään pysty erottelemaan, onko kyse normaalista käytössä olevan kylppärin kosteudesta vai jostain muusta. Jos taas näyttää täysin kuivaa, niin sitten kukaan ei ole käyttänyt suihkua hetkeen.

 

[korpijääkäri]

Juu, no kannattaa vaikka lueskella niistä pintakosteusmittauksista ja päättää sitten, saatko sen tuloksista minkäänlaista mielenrauhaa. Kylppärissä kun se kosteus saa tunkeutua laattojen ja vesieristeen väliin, mutta se mittari ei kosteutta havaitessaan osaa kertoa, onko kosteutta vesieristeen oikealla vai väärällä puolella. Jos se jonkinlaisia lukemia näyttää, niin et edelleenkään pysty erottelemaan, onko kyse normaalista käytössä olevan kylppärin kosteudesta vai jostain muusta. Jos taas näyttää täysin kuivaa, niin sitten kukaan ei ole käyttänyt suihkua hetkeen.

Sullako on tapana käydä ennen kosteusmittausta suihkussa. Laattojen takana jos on kosteutta niin jokinhan siinä on silloin vialla. Kyllä se kosteusmittaus on ihan yleinen tapa ja se on hyvä teettää. Siitä on hyötyä sekä myyjälle että ostajalle.

 

[Harb]

Sullako on tapana käydä ennen kosteusmittausta suihkussa. Laattojen takana jos on kosteutta niin jokinhan siinä on silloin vialla. Kyllä se kosteusmittaus on ihan yleinen tapa ja se on hyvä teettää. Siitä on hyötyä sekä myyjälle että ostajalle.

Saumalaasti ei pidä vettä, joten ne laattojen taustat kyllä kastuvat ihan joka suihkuttelussa. Sen takia siellä on se vesieriste suojaamassa rakenteita.

Ja kun se laasti pääsee kastumaan ei se ihan pariin päivään kuivu, varsinkin jos lattialämmitys ei jostain syystä ole päällä.

 

[Kvarkki]

Sullako on tapana käydä ennen kosteusmittausta suihkussa. Laattojen takana jos on kosteutta niin jokinhan siinä on silloin vialla. Kyllä se kosteusmittaus on ihan yleinen tapa ja se on hyvä teettää. Siitä on hyötyä sekä myyjälle että ostajalle.

Pintamittauksella tehdyt arvaukset ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. Mahtaakohan suurin osa mittaajista edes ymmärtää miten pitäisi mitata… Tai mitä se havaittu luku kertoo (jos kertoo). Kylppärin pitäisi olla edes sinnepäin luotettavan pintatuloksen saamiseksi käyttämättä niin pitkään, että moinen ei toteudu kuin jossain perikunnan myynneissä.

 

[latzka]

Sullako on tapana käydä ennen kosteusmittausta suihkussa. Laattojen takana jos on kosteutta niin jokinhan siinä on silloin vialla. Kyllä se kosteusmittaus on ihan yleinen tapa ja se on hyvä teettää. Siitä on hyötyä sekä myyjälle että ostajalle.

Siinä saat olla aika pitkään käymättä suihkussa ennen kosteusmittausta ja huudattaa lattialämmitystä, jos haluat saada tulokseksi muuta kuin normaaliksi luettavat kohonneet arvot niistä paikoista, mistä vesi nyt sattuu pääsemään laatan alle. Aika takuuvarma paikka esim. lattiakaivon ympäristö. Laattojen tai laastin kun ei tarvitse pitää vettä, niin ei siinä veden pääsemisessä niiden taakse varsinaisesti ole yhtään mitään vialla.

Toisekseen en ymmärtänyt edes koko logiikkaa. Kuivattele kylppäri ennen kosteusmittausta, jotta saa "myyjän ja ostajan hyödyksi" hyvät tulokset. Ota kylppäri takaisin käyttöön ja vesi menee sitten minne menee taas? Jos vesi ei sinne laattojen taakse saisi päästä, niin eikö se nimenomaan yläpintojen kuivaamisen jälkeen pitäisi mittailla?

 

[korpijääkäri]

Saumalaasti ei pidä vettä, joten ne laattojen taustat kyllä kastuvat ihan joka suihkuttelussa. Sen takia siellä on se vesieriste suojaamassa rakenteita.

Ja kun se laasti pääsee kastumaan ei se ihan pariin päivään kuivu, varsinkin jos lattialämmitys ei jostain syystä ole päällä.

Pidetään ne lämmitykset päällä. Mökit/ vanhemmat talot erikseen.

 

[korpijääkäri]

Pintamittauksella tehdyt arvaukset ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. Mahtaakohan suurin osa mittaajista edes ymmärtää miten pitäisi mitata… Tai mitä se havaittu luku kertoo (jos kertoo). Kylppärin pitäisi olla edes sinnepäin luotettavan pintatuloksen saamiseksi käyttämättä niin pitkään, että moinen ei toteudu kuin jossain perikunnan myynneissä.

Kyllä ne paremmin ymmärtää kuin sinä tai minä.

 

[Harb]

Pidetään ne lämmitykset päällä. Mökit/ vanhemmat talot erikseen.

Kuivumisen tulisi tapahtua pääsääntöisesti ilmanvaihdon kautta. Mutta joo, kannattaa lähtökohtaisesti pitää ne latialämmitykset päällä joka tapauksessa.

Tai sitten käyttää altaallista suihkukaappia, joka on keskieuroopassa tyypillisempi ratkaisu (tai amme) kun niitä vesieristeitä ei välttämättä löydy.

Siellähän muuten kuntotarkastajat tekevät yleensä kosteusmittauksen ulkopuolelta vedeneristyksen toiminnan toteamiseksi (seinä kastuu kun suihku on seinää vasten)

 

[jm82]

Tuollainen 2000-luvun loppupuolen 08-09 sähkölämmitteinen talo hieman mietinnässä. Neliöitä 144 ja puoliksi tehdyssä autokatos/autotalli rakennuksessa vielä hiukan lisää neliöitä. Taitaa olla 7 x 9.5 = 66.5 neliötä valettua lattiaa ja autokatoksen koko 7 x 5 = 35 neliötä on autokatoksen osuus.

Takkaa on ainakin ahkerasti käytetty ja ILP on luultavasti ollut vain viilentämiseen.

Taitaa olla sen verran perus talo, että ei tuosta keksi mitään tarkempaa kommentoitavaa? Tontti on 1900 neliötä, eli sen puolesta tilaa pitäisi myös riittää.

 

[Kvarkki]

Kyllä ne paremmin ymmärtää kuin sinä tai minä.

Tietämättömyys on siitä kiva suojaverkko, että voi uskotella itselleen että toiset osaa. Sit kun itse osaa, niin näkee miten pihalla suurin osa persvakoukoista on, osaajiakaan ei kiinnosta monesti kuin palkkakuitti. Oikeasti osaavia ja motivoituneita tekijöitä on aika harvassa.

 

[taski]

Tuollainen 2000-luvun loppupuolen 08-09 sähkölämmitteinen talo hieman mietinnässä. Neliöitä 144 ja puoliksi tehdyssä autokatos/autotalli rakennuksessa vielä hiukan lisää neliöitä. Taitaa olla 7 x 9.5 = 66.5 neliötä valettua lattiaa ja autokatoksen koko 7 x 5 = 35 neliötä on autokatoksen osuus.

Takkaa on ainakin ahkerasti käytetty ja ILP on luultavasti ollut vain viilentämiseen.

Taitaa olla sen verran perus talo, että ei tuosta keksi mitään tarkempaa kommentoitavaa? Tontti on 1900 neliötä, eli sen puolesta tilaa pitäisi myös riittää.

Jos sähkölämmitteinen niin miksi ilpit vaan viilentämiseen? Luulisi nyt että niillä nimenomaan kannattaisi lämmittää ennemmin kuin sillä suorasähköllä? Mulla ainakin pääsääntöisesti ilpit lämmittää, kun on myös sähkölämmitteinen pirtti. Neliöitä meillä hiukan alta 200 ja takkaa on nyt tänä talvena tullut poltettua. Kauheasti se ei kyllä ole sähkönkulutukseen vaikuttanut, mutta sillä saa illaksi / aamuksi kivan mukavuuslämmön kyllä torppaan.

 

[korpijääkäri]

Tietämättömyys on siitä kiva suojaverkko, että voi uskotella itselleen että toiset osaa. Sit kun itse osaa, niin näkee miten pihalla suurin osa persvakoukoista on, osaajiakaan ei kiinnosta monesti kuin palkkakuitti. Oikeasti osaavia ja motivoituneita tekijöitä on aika harvassa.

Alkaa mennä aiheen ohi joten en jatka enään tätä tässä.

 

[latzka]

Tietämättömyys on siitä kiva suojaverkko, että voi uskotella itselleen että toiset osaa. Sit kun itse osaa, niin näkee miten pihalla suurin osa persvakoukoista on, osaajiakaan ei kiinnosta monesti kuin palkkakuitti. Oikeasti osaavia ja motivoituneita tekijöitä on aika harvassa.

Tää on kyllä totta. Ja vaikka ei mitään osaisi, niin nykyään tuntuu olevan syytä selvittää itse vaihtoehdot ja speksata täsmälleen mitä haluaa ja miten haluaa sen tehtävän. Muuten tarjottu tai toteutettu vaihtoehto on takuuvarmasti se nopein teippiratkaisu ja perävalot vilkkuen kohti seuraavaa kohdetta. Olisikin niin yksinkertaista, että voisi vaan soittaa jonkun tekemään ja kuvailla pelkän ongelman.

 

[jm82]

Jos sähkölämmitteinen niin miksi ilpit vaan viilentämiseen? Luulisi nyt että niillä nimenomaan kannattaisi lämmittää ennemmin kuin sillä suorasähköllä? Mulla ainakin pääsääntöisesti ilpit lämmittää, kun on myös sähkölämmitteinen pirtti. Neliöitä meillä hiukan alta 200 ja takkaa on nyt tänä talvena tullut poltettua. Kauheasti se ei kyllä ole sähkönkulutukseen vaikuttanut, mutta sillä saa illaksi / aamuksi kivan mukavuuslämmön kyllä torppaan.

Epäilys siis että ilpillä olisi viilennetty viimeksi kesällä. Ilp oli talon tutustumiskäynnillä pois päältä ja kun laitoin sen päälle, niin taisi olla viilennys valittuna. Ilp ulkoyksikössäkin oli vielä se kuljetusta varten laitettu ritilä paikallaan, eli unohdettu irrottaa se.

Jos jossain vaiheessa talo tulee ostettua, niin ilpin laitan kyllä päälle. Tai mietin myös toisen ilpin lisäämistä (mitsu rw35), jos se vanha mitsu ??35 jää yksin pieneksi.

Lattialämmitys siis sähköllä. Ei tule muuta mieleen, kun että haluttu pitää mukavuuslämpöä lattiassa ja lämmitetty jostain kumman syystä vain takalla.

 

[JRan]

Epäilys siis että ilpillä olisi viilennetty viimeksi kesällä. Ilp oli talon tutustumiskäynnillä pois päältä ja kun laitoin sen päälle, niin taisi olla viilennys valittuna. Ilp ulkoyksikössäkin oli vielä se kuljetusta varten laitettu ritilä paikallaan, eli unohdettu irrottaa se.

Jos jossain vaiheessa talo tulee ostettua, niin ilpin laitan kyllä päälle. Tai mietin myös toisen ilpin lisäämistä (mitsu rw35), jos se vanha mitsu ??35 jää yksin pieneksi.

Lattialämmitys siis sähköllä. Ei tule muuta mieleen, kun että haluttu pitää mukavuuslämpöä lattiassa ja lämmitetty jostain kumman syystä vain takalla.

Onko mitään tietoja sähkönkulutuksesta? Erikoista, että noista vaihtoehdoista ei ole ilmalämpöpumppu ollut lämmitys käytössä. Luulisi, että lattialämmitys suoralla sähköllä on heittämällä kallein ja tuskin takan lämpö leviää edes mihinkään (se ilmalämpöpumppu voisi auttaa tässäkin oikein sijoitettuna). Vai onkohan porukka nukkunut ja oleillut talvet takan lähellä.

 

[kajakkivajakki]

Jospa niillä vain on ollut lompsa lyönnissä ja jäähdytyksen takia koko kone hankittu. Eivät ole nähneet tarpeelliseksi kuunnella sen hurinoita läpi vuoden. Eipä tuolle toisten käyttäytymiselle nyt kovin montaa ajatusta kannata uhrata, meitä on moneksi.

 

[JRan]

Jospa niillä vain on ollut lompsa lyönnissä ja jäähdytyksen takia koko kone hankittu. Eivät ole nähneet tarpeelliseksi kuunnella sen hurinoita läpi vuoden. Eipä tuolle toisten käyttäytymiselle nyt kovin montaa ajatusta kannata uhrata, meitä on moneksi.

Näinhän se on juu. Itselläkin nyt kun on ollut vilp käytössä, niin onhan se loistava verrattuna ilppiin, kun ei hurise, eikä humise mikään. Mutta kyllä noita kannattaa silti vähän kysellä asuntoa ostaessa, että miten on lämmitelty ja millä kulutuksilla. Noista voi kuitenkin saada jotain ideaa kuluista ja miten se kämppä lämpenee.

 

[jm82]

Onko mitään tietoja sähkönkulutuksesta? Erikoista, että noista vaihtoehdoista ei ole ilmalämpöpumppu ollut lämmitys käytössä. Luulisi, että lattialämmitys suoralla sähköllä on heittämällä kallein ja tuskin takan lämpö leviää edes mihinkään (se ilmalämpöpumppu voisi auttaa tässäkin oikein sijoitettuna). Vai onkohan porukka nukkunut ja oleillut talvet takan lähellä.

Esitteen mukaan 12 200kWh/vuosi ja etelä-pohjanmaalla sijaitsee. Arvaisin että kolme henkilöä asunut. ILP on eteisen tuulikaapin päällä ja ulkoyksikkö oikealla seinustalla.

Voisikohan sähkönkulutus olla oikean suuruinen, jos on paljon lämmitetty takkaa ja sähkölattiat päällä?


Täällä naapurilla on puukattila ja ilp samoin pois päältä. Ehkä sitten ilmaiset puut tai jotain?

 

[kolistelija]

Esitteen mukaan 12 200kWh/vuosi ja etelä-pohjanmaalla sijaitsee. Arvaisin että kolme henkilöä asunut. ILP on eteisen tuulikaapin päällä ja ulkoyksikkö oikealla seinustalla.

Voisikohan sähkönkulutus olla oikean suuruinen, jos on paljon lämmitetty takkaa ja sähkölattiat päällä?


Täällä naapurilla on puukattila ja ilp samoin pois päältä. Ehkä sitten ilmaiset puut tai jotain?

Voisi kuvitella että puita saa kanniskella aika reippaasta että pääsee tuohon kulutukseen jos ilppi tosiaan ollut pois päältä.

Onko talossa suttu aktiivisesti viime ajat? Ehkä selitys sille ilpin jäähdytysasennolla on niin yksinkertainen ettei siellä nyt asuta?

 

[latzka]

Viime talvi oli Etelä-Pohjanmaalla leuto, mutta silti 12 200 kWh kuulostaa aika vähältä. Joko talo on todella energiatehokas, takkaa/ilppiä on käytetty ahkerasti tai sisällä on nokka huurussa hoettu takethatputinia.

Meillä meni myös Etelä-Pohjanmaalla saman kokoluokan 1999 rakennetussa osatehomitoitus-maalämpötönössä suunnilleen saman verran (sisällä n. +23) ilman takanpolttoa, eikä sähkövastusta viime talvena tarvinnut isommin käyttää kuin yhden käden sormin laskettavina päivinä.

Muutamaa muuta samankokoista sähkölämmitteistä vuosituhannen alkupuolen taloa käytiin katsomassa ja näissä edeltävän vuoden kulutus oli muistaakseni 20-23 MWh luokassa. Vähemmän kuluttaneessa oli myös ilppi ja takkaa käytetty kylmempinä päivinä. Vanhempien samalla alueella sijaitsevassa 200 neliön talossa kulutus ollut ilman säästöpyrkimyksiä lähemmäs 30MWh.

 

[mikkot]

Esitteen mukaan 12 200kWh/vuosi ja etelä-pohjanmaalla sijaitsee. Arvaisin että kolme henkilöä asunut. ILP on eteisen tuulikaapin päällä ja ulkoyksikkö oikealla seinustalla.

Voisikohan sähkönkulutus olla oikean suuruinen, jos on paljon lämmitetty takkaa ja sähkölattiat päällä?


Täällä naapurilla on puukattila ja ilp samoin pois päältä. Ehkä sitten ilmaiset puut tai jotain?

Kyselet siltä välittäjällä sähköpostilla vastauksia kysymyksiin. Se sitten selvittää niitä myyjältä. Kun talon asioita kyselee kirjallisesti ja yksityiskohtaisesti, ei välittäjä pääse selittämään ympäripyöreitä vastaukseksi. Kirjalliseen vastaukseen kerrotaan myös helpommin koko totuus. Muista myös, että mikäli vastaus ei sisällöltään vastaa sitä mitä halusit tietää, niin ostajan selonottovelvollisuuteen kuuluu kysyä asiaa selkeämmin uudelleen. Kysymyksiä voisi olla esimerkiksi:

1. Onko takkaa lämmitetty talvisin? Kuinka paljon puuta on arviolta mennyt vuosittain?
2. Ovatko lattialämmitykset olleet talvisin kaikki päällä?
3. Onko ILPpiä käytetty lämmitykseen?
4. Onko osaa talosta pidetty viileämpänä? Kuinka lämpöisenä taloa on suunnilleen talvisin pidetty?
5. Olisiko mahdollista saada vuosittainen sähkönkulutusdata viimeiseltä viideltä vuodelta? Lisäksi voit pyytää yhden vuoden osalta kuukausikohtaista dataa, jolloin voit haarukoida peruskulutusta, josta kävisi ehkä ilmi talon lämmitysenergian tarve.
6. Mikä ollut keskimääräinen veden kulutus vuosittain --> Tästä voi päätellä paljonko vettä on pitänyt lämmittää. Saattaa tulla muutama tuhat kWh eroa vuosikulutukseen ja muutenkin saa käsitystä siitä miten veden ja sähkön kanssa on ehkä sniiduiltu.

Jotkut myös saunovat lähes joka päivä ja toiset eivät juuri koskaan. Toisilla kiuas on aina vähintään kolme tuntia päällä ja toisilla puolitoista per kerta. Liian spesifit kysymykset saattavat toisaalta pistää myyjät miettimään sitä, onko ostaja mahdollisesti ns. hankala tapaus. Kyselyä voi alustaa sillä, että haluat selvittää talon lämmitysenergian tarvetta ja sillä perusteella mahdollisten energiaremonttien tarvetta ja kustannuksia.

 

[B12]

No tuo näyttää hyvin perustalolta perusspekseillä ja sähköä sähkölämmitykseen saa menemään mitä tahansa tottumuksista riippuen. Meillä on 165 asuinneliötä ja valmistunut vuosituhannen vaihteessa. Edellisillä asukkailla viimeinen vuosi meni 24000kWh. Talossa oli todella lämmin (sähköinen lattialämmitys) ja puuta eivät enää jaksaneet polttaa. Meillä meni ekana vuonna 14000kWh ja pyöri siellä 14000-16000kWh. Sitten laitettiin kaksi ilppiä ja kulutus ollut sen jälkeen siellä 10000kWh suuruusluokassa. Saunominen, suihkussa lotraaminen, kuinka lämpimänä haluaa kämpän pitää, ilmanvaihto jne vaikuttavat todella paljon. 20vs 25 astetta on huikea ero.

2008-2009 talo on jo sen verran moderni, että ei siinä mitään isoja lämpöhukkia pitäisi enää olla, vaan kulutus on ihan käytön ja tottumusten mukaan. 12000kWh on suht vähän, kuten mainittu, mutta ei mitenkään mahdoton kun ei tuhlaa sähköä/vettä turhaan. Ilppiä tai paria itse käyttäisin, mutta tuo talo on vähän hankalan mallinen ilman leviämisen kannalta. Keskellä avara ja päissä sokkelot. Meillä on vähän päinvastoin, eli keskellä eteiskäytävä ja kumpikin pää selvästi avonaisempaa tilaa. Kaksi ilppiä sopii kuin nakutettu.

 

[jm82]

Voisi kuvitella että puita saa kanniskella aika reippaasta että pääsee tuohon kulutukseen jos ilppi tosiaan ollut pois päältä.

Onko talossa suttu aktiivisesti viime ajat? Ehkä selitys sille ilpin jäähdytysasennolla on niin yksinkertainen ettei siellä nyt asuta?

Yleisen näytön aikana ilmeisesti yksi asukas vaan asui. Talo on ollut myynnissä kesästä asti. Ainakin takkaa on käytetty ahkerasti. Jonkinlainen puulatokin siellä on, eli polttopuuta on mahdollisesti ollut aika paljon?

Laitoin nyt neljä kysymyksen välittäjälle. Esim onko kulutus vuodelta 2022 ja onko ilpiä käytetty lämmitykseen.

 

[JRan]

Yleisen näytön aikana ilmeisesti yksi asukas vaan asui. Talo on ollut myynnissä kesästä asti. Ainakin takkaa on käytetty ahkerasti. Jonkinlainen puulatokin siellä on, eli polttopuuta on mahdollisesti ollut aika paljon?

Laitoin nyt neljä kysymyksen välittäjälle. Esim onko kulutus vuodelta 2022 ja onko ilpiä käytetty lämmitykseen.

En silti usko, että takka pitäisi koko kämppää lämpimänä. Toki jos jokainen ovi on kokoajan auki, niin teoriassa makkareissa ja muualla voi joku peruslämpö olla. Uskon silti, että ikkunat vuotaa lattialämmitys asunnossa kuitenkin aina sen verran, että takalla ei pysty mitään 18-20 asteen lämpöjä pitämään kaikkialla. Tai sitten pitää olla joku kamiina, joka palaa yötä päivää ja siihen kunnon puhaltimet.

Tämä siis toki kannattaa ottaa huomioon ihan vaan siksi, että jotain osaa asunnosta on saatettu pitää kylmänä, mikä ei taas ole välttämättä ollenkaan hyvä juttu.

Ehkä välittäjän vastaus selittää jotain asiasta. Oliko muuten niin, että jokaisessa huoneessa on erikseen lattialämmityksen termostaatti ja säätö? Onko autotalli myös lämmin tila?

 

[B12]

Yleisen näytön aikana ilmeisesti yksi asukas vaan asui. Talo on ollut myynnissä kesästä asti. Ainakin takkaa on käytetty ahkerasti. Jonkinlainen puulatokin siellä on, eli polttopuuta on mahdollisesti ollut aika paljon?

Niin eli ehkä erohomma tai joku muu perheen hajoamistilanne ja mies jäänyt asumaan ja poltellut puuta? Varmaankin ylimääräiset makkarit olleet viileämpänä jne, jolloin tuo kulutus ei mitenkään ihmeellinen ihme ole.

 

[jm82]

En silti usko, että takka pitäisi koko kämppää lämpimänä. Toki jos jokainen ovi on kokoajan auki, niin teoriassa makkareissa ja muualla voi joku peruslämpö olla. Uskon silti, että ikkunat vuotaa lattialämmitys asunnossa kuitenkin aina sen verran, että takalla ei pysty mitään 18-20 asteen lämpöjä pitämään kaikkialla. Tai sitten pitää olla joku kamiina, joka palaa yötä päivää ja siihen kunnon puhaltimet.

Tämä siis toki kannattaa ottaa huomioon ihan vaan siksi, että jotain osaa asunnosta on saatettu pitää kylmänä, mikä ei taas ole välttämättä ollenkaan hyvä juttu.

Että välittäjän vastaus selittää jotain asiasta. Oliko muuten niin, että jokaisessa huoneessa on erikseen lattialämmityksen termostaatti ja säätö? Onko autotalli myös lämmin tila?

Kyllä näytti olevan joka huoneessa sähkölattian termostaatit.

Autotalli osalla on valettu betonilattia, mutta ei lämmitystä ollenkaan. Villat on seinissä, mutta katossa ei ole villaa tai puhallusvillaakaan. Autotallista puuttuu myös ovi. Jonkinlainen pressu on sen oven tilalla, mutta ei tietenkään kovin tiiviisti. Autotallin perällä pitäisi olla myös varasto, mutta varaston väliseinää ei ole rakennettu. Autotallissa ei näytä olevan rännejä, eli ne puuttuu myös kokonaan. Eikä ole maalattu.

Niin eli ehkä erohomma tai joku muu perheen hajoamistilanne ja mies jäänyt asumaan ja poltellut puuta? Varmaankin ylimääräiset makkarit olleet viileämpänä jne, jolloin tuo kulutus ei mitenkään ihmeellinen ihme ole.

Välittäjä ei tietysti kerro ihan kaikkia tietoja.

Se kiinnostaisi että onko 12 200kWh vuodelta 2022 ja kuinka monta silloin on asunut. Selvinnee ehkä lähipäivinä.

 

[latzka]

Onkos tuon tallin osalta lupa-asiat minkälaisessa mallissa? Näyttää olevan sellaisessa vaiheessa, ettei lopputarkastuksia liene tehty. Kun E-P kyseessä, niin onko se ollut jollain muotoa pystyssä jo sen 15 vuotta vai jonkun myöhemmin aloittelema projekti? Ei olisi seudun ensimmäinen talli tai katos, joka lyödään pystyyn sen enempiä vaivautumatta rakennuslupia tai muita joutavuuksia hakemaan.

 

[jm82]

Onkos tuon tallin osalta lupa-asiat minkälaisessa mallissa? Näyttää olevan sellaisessa vaiheessa, ettei lopputarkastuksia liene tehty. Kun E-P kyseessä, niin onko se ollut jollain muotoa pystyssä jo sen 15 vuotta vai jonkun myöhemmin aloittelema projekti? Ei olisi seudun ensimmäinen talli tai katos, joka lyödään pystyyn sen enempiä vaivautumatta rakennuslupia tai muita joutavuuksia hakemaan.

Autokatos/autotallin lopputarkastus on tekemättä. Täytyy selvittää, että koska se talli on rakennettu. Epäilen että 15 vuotta vanha talli? Rakennuslupa ja piirrustukset ilmeisesti on, koska talli näkyy kartalla.

Itse kyllä jotain kyselin välittäjältä, että onko keskeneräisestä tallista paljonkin haittaa tai kuluja. Ei kyllä osannut tarkemmin kertoa asiasta.

 

[latzka]

Autokatos/autotallin lopputarkastus on tekemättä. Täytyy selvittää, että koska se talli on rakennettu. Epäilen että 15 vuotta vanha talli? Rakennuslupa ja piirrustukset ilmeisesti on, koska talli näkyy kartalla.

Itse kyllä jotain kyselin välittäjältä, että onko keskeneräisestä tallista paljonkin haittaa tai kuluja. Ei kyllä osannut tarkemmin kertoa asiasta.

Varmaan hyvä olla yhteydessä paikalliseen rakennusvalvontaan ja selvittää tilannetta sieltä myös (jos ei välittäjä tätä tajua tehdä).

Lähinnä tulee mieleen, että onko jokin määräyksissä muuttunut alkuperäisen luvan myöntämisen jälkeen. Yleensä kai rakennuslupa on 5 vuotta voimassa, jonka aikana pitäisi saada lopputarkastuskin tehtyä tai haettua lisäaikaa.

Oletettavasti lisäaikaa ei ole haettu, jolloin tuolle joutunee laittamaan uuden lupahakemuksen sisään (= selvitä tarvittavat liitteet ja niiden olemassaolo). Siinä nyt menee jonkinlainen suojelusraha viranomaiselle ainakin. Kinkkisempi juttu taitaa olla, jos jokin tallia koskeva määräys on muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana, eikä täyty nykyisessä rakennelmassa. Lupaa ei voi myöntää uudelleen 15 vuotta sitten voimassa olleiden määräysten mukaisena vaan nykyisten määräysten mukaisena. Tallirakennelman ollessa kyseessä kuvittelisi, ettei maailma ole mahdottomasti muuttunut, mutta syytä varmistaa kuitenkin.

 

[jm82]

Varmaan hyvä olla yhteydessä paikalliseen rakennusvalvontaan ja selvittää tilannetta sieltä myös (jos ei välittäjä tätä tajua tehdä).

Lähinnä tulee mieleen, että onko jokin määräyksissä muuttunut alkuperäisen luvan myöntämisen jälkeen. Yleensä kai rakennuslupa on 5 vuotta voimassa, jonka aikana pitäisi saada lopputarkastuskin tehtyä tai haettua lisäaikaa.

Oletettavasti lisäaikaa ei ole haettu, jolloin tuolle joutunee laittamaan uuden lupahakemuksen sisään (= selvitä tarvittavat liitteet ja niiden olemassaolo). Siinä nyt menee jonkinlainen suojelusraha viranomaiselle ainakin. Kinkkisempi juttu taitaa olla, jos jokin tallia koskeva määräys on muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana, eikä täyty nykyisessä rakennelmassa. Lupaa ei voi myöntää uudelleen 15 vuotta sitten voimassa olleiden määräysten mukaisena vaan nykyisten määräysten mukaisena. Tallirakennelman ollessa kyseessä kuvittelisi, ettei maailma ole mahdottomasti muuttunut, mutta syytä varmistaa kuitenkin.

Talon lupa on vuodelta 2008. Läpäisty, pois lukien tarkastusasiakirjapuute. Eli ei ole aivan siltäkään osin kunnossa?

Talousrakennukselle on oma lupa 2011-582. Käyttöönottotarkastus tekemättä. Eli lupa haettu 2011, mutta vanhentunut. 2023 siis talon loppukatselmus vasta tehty.

Rakennustyön tarkastusasiakirja siis hukassa/kadonnut vuosien aikana?

 

[kajakkivajakki]

Jostain syystä tuota pöytäkirjaa ei ole pidetty:

https://www.sakyla.fi/wp-content/uploads/2021/05/Tarkastusasiakirja_pientalo.pdf

Näillä lakeuksilla vastaavan työnjohtajan on saanut nimellisesti isoa viskipulloa tms vastaan niin halutessaan, joka ei käy työmaalla koskaan
Mutta miksi tuota tai vastaavaa ei ole sit aikoinaan täytetty.

Veljen hartiapankkitalossa vastaava käski ottamaan kuvia niin perkeleesti ja laati niiden perusteella sitten täytti vastaavan paperin lupaviranomaisille, eipä se joutanut siellä työmaalla käymään kuin pari kertaa

 

[jm82]

Jostain syystä tuota pöytäkirjaa ei ole pidetty:

https://www.sakyla.fi/wp-content/uploads/2021/05/Tarkastusasiakirja_pientalo.pdf

Näillä lakeuksilla vastaavan työnjohtajan on saanut nimellisesti isoa viskipulloa tms vastaan niin halutessaan, joka ei käy työmaalla koskaan
Mutta miksi tuota tai vastaavaa ei ole sit aikoinaan täytetty.

Veljen hartiapankkitalossa vastaava käski ottamaan kuvia niin perkeleesti ja laati niiden perusteella sitten täytti vastaavan paperin lupaviranomaisille, eipä se joutanut siellä työmaalla käymään kuin pari kertaa

Luulisi tuon olevan ainakin kauppahintaa alentava seikka?

"Olemme kuulleet täällä rakennusvalvonnassa joiltakin välittäjiltä, että osaa kiinteistöistä ei oteta edes myyntiin, jos lopputarkastusta ei ole tehty"

Onko loppukatselmus tekemättä? Voi vaikeuttaa talon myyntiä

Suomessa on jopa kymmeniä tuhansia omakotitaloja, joissa on loppukatselmus tekemättä, vaikka rakennuksessa on asuttu jo vuosia. Taloon voi muuttaa käyttöönottokatselmuksen jälkeen, mutta lopullinen katselmus pitää teettää ennen rakennusluvan umpeutumista.

yle.fi

Loppukatselmus kohtaan on laitettu rasti, vaikka tuo lappunen puuttuukin. Hieman on kyllä outoa? Toki eihän sitä enää 15 vuoden jälkeen voi uudestaan tehdäkään.

 

[kajakkivajakki]

Loppukatselmus kohtaan on laitettu rasti, vaikka tuo lappunen puuttuukin. Hieman on kyllä outoa? Toki eihän sitä enää 15 vuoden jälkeen voi uudestaan tehdäkään.

Tuo on kyllä hieman tulkinnanvaraisesti tuohon nyt merkitty, mutta oletettavasti rakennusvalvonta on periaatteessa kohteen hyväksynyt noine puutteineen ja ei ole tuota tarkastusasiakirjaa jatkossa vaatimassakaan.
Asia nyt kannattaisi tarkistaa lupaviranomaisilta joka tapauksessa.

Näin vuosien jälkeen valvoja voi olla esimerkiksi menehtynyt niin sen nimeä ei enää mihinkään paperiin ole saatavilla täten edes teoriassa.