Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[kajakkivajakki]

Tässäkin ketjussa vuosien saatossa käyty keskusteluja, kun toisten mielestä vessanpytty suihkutilojen yhteydessä on mauton ja halpa ratkaisu.
Tuossa ylläolevassa sitten taas pitää saunakaljaa käydä kuseksimassa koko kämpän toises nurkassa.

Hyvinkin keveillä tilanjakaja ratkaisuilla sitä vessanpyttyä on suhteellisen helppo pesutiloissa rajata ja siitä tuskin kukaan on eri mieltä että mitä useampi asukki asunnossa on niin sen tärkeämpää on, että sieltä löytyy kaksi pyttyä. On se sitten niiden sijoitus ratkaistu mitenvain.

 

[Oksa]

Tässäkin ketjussa vuosien saatossa käyty keskusteluja, kun toisten mielestä vessanpytty suihkutilojen yhteydessä on mauton ja halpa ratkaisu.

Tällaista mielipidettä en olekaan kuullut enkä keksi miten siitä huonon ratkaisun saa. Meillä oli itse asiassa edellisessä asunnossa molemmat wc:t erillään suihkutilasta ja nykyisessä toinen erillinen ja toinen suihkuseinän takana enkä koe että olisi mennyt mitenkään huonompaan suuntaan.

 

[JRan]

Olikos se niin, että niitä vessoja pitää nykyään löytyä 1 per kerros. Ainakin noissa uudemmissa asunnoissa on löytynyt periaatteessa aina vähintään 1 WC per kerros.

Saattoi olla myös neliöihin liittyvää, mutta näissä se ei toki varmasti vielä tule vastaan.

Sivuhuomiona, että maailmalla (etenkin Jenkit + Kanada) kukaan ei ostaisi asuntoa yhdellä kylpyhuoneella ja pienellä koirankoppi vessalla.

 

[jonniv]

Samaa mieltä. Tänä keväänä kun asuntoja katseltiin niin paljon löytyi neljänkin huoneen 80-100 neliön rivi- ja paritalokoteja yhdellä wc:llä.

Joo. Kyllähän tuo on todella hölmöa.. Mutta vielä hölmömpää on, kun tehdään alla olevan linkin kaltaisia asuntoja joissa ei ole edes eriilistä pesutilaa kerrostaloneliössä..

68,5 m² Virtakuja 4 A 21, 01600 Vantaa Kerrostalo 4h myyn...

Katso 3 kuvaa tästä 313000 €, 4h, kt, 68.5 m² Asunnot Kerrosta...

asunnot.oikotie.fi

Tällaista mielipidettä en olekaan kuullut enkä keksi miten siitä huonon ratkaisun saa. Meillä oli itse asiassa edellisessä asunnossa molemmat wc:t erillään suihkutilasta ja nykyisessä toinen erillinen ja toinen suihkuseinän takana enkä koe että olisi mennyt mitenkään huonompaan suuntaan.

No on se vähän hölmöä, jos vessanpytty on kylpyhuoneessa sijoitettu siten että se näkyy istuessa saunan lauteilla. Ja vielä jos kylpyhuoneen ja saunan välissä on kokolasiseinä. Tietenkin erillinen koppi aina paras ratkaisu.

 

[AeshmA]

No on se vähän hölmöä, jos vessanpytty on kylpyhuoneessa sijoitettu siten että se näkyy istuessa saunan lauteilla. Ja vielä jos kylpyhuoneen ja saunan välissä on kokolasiseinä. Tietenkin erillinen koppi aina paras ratkaisu.

Itsellä on tässä uudessa asunnossa juurikin tuollainen ratkaisu, eli pitkulainen kylpyhuone jossa WC toisessa päädyssä ja toisessa sauna kokolasiseinällä, eli käytännössä suora näköyhteys.
Tosin olen silti leirissä, joka ei ymmärrä mikä ongelma tuossa varsinaisesti on, sillä en tunnista tilannetta, että jonkun tarvitsisi mennä tarpeille samalla kun ollaan saunomassa. Tosin näin yksin asuessa tilanne on hypoteettinen muutoinkin.

 

[Boulder]

Minulla on asuntolainan korontarkistus tammikuussa. Nykyinen on sidottu 12kk euriboriin. Nyt on alkanut houkutella sen vaihtaminen 3kk euriboriin. Tuo vaihtaminen korontarkistuksen yhteydessä käsittääkseni säästäisi ehkä jotain, mutta taitavat silti jokusen satasen siitä pyytää, jos edes suostuvat vaihtamaan. Jos ennusteet kevään korkojen laskusta pitävät paikkansa niin tuolla 3kk tarkasteluvälillä pääsisin hyötymään siitä nopeammin. Toki ristiriidan aiheuttaa että se 3kk on tällä hetkellä korkeampi kuin 12kk.

Lainaa on 300 000e ja laina-aikaa 20v+. Sinällään siis tämä vaihtaminen vain tätä lähitulevaisuutta ajatellen on ihan vain pieniä murusia koko potissa. Mutta käsittääkseni tilastollisesti tuo lyhyempi euribor olisi lainan maksajalle halvempi pitkässäkin juoksussa. Onko muilla näkemystä onko viitekoron vaihtamisessa järkeä vai olenko ihan hakoteillä?

EKP tuskin lähtee nostamaan korkoja enää, eli 3kk euribor on lakipisteensä ehkä jo saavuttanutkin ja laskun alkaessa on lyhyt korko tietysti parempi valinta. Itse pyytäisin muutoksen, ja samalla marginaalin tarkistus alaspäin niin menisi samalla rahalla sekin

 

[jonniv]

Itsellä on tässä uudessa asunnossa juurikin tuollainen ratkaisu, eli pitkulainen kylpyhuone jossa WC toisessa päädyssä ja toisessa sauna kokolasiseinällä, eli käytännössä suora näköyhteys.
Tosin olen silti leirissä, joka ei ymmärrä mikä ongelma tuossa varsinaisesti on, sillä en tunnista tilannetta, että jonkun tarvitsisi mennä tarpeille samalla kun ollaan saunomassa. Tosin näin yksin asuessa tilanne on hypoteettinen muutoinkin.

Kun on äijien saunailta ja juodaan kaljaa, niin siinä kylpyhuoneen pöntöllä on joku kusella jatkuvasti. Ja saunomisen jälkeenkin sen kylpyhuoneen pöntön käyttäminen on huonoa sukat jalassa, kun koko lattia on märkä. Tai puhumattakaan jos paskalla joutuu istumaan siinä kosteassa ja kuumassa kylpyhuoneessa.

No ei tämä nyt tietysti maailman suurimpia ongelmia ole. Mutta kyllä wc erillisessä kopissa on ihan 100-0 parempi ratkaisu. Ja jos omakotitalon layouttia alkaisin suunnittelemaan, niin se olisi ehdoton valinta.

 

[antti-x]

Kun on äijien saunailta ja juodaan kaljaa, niin siinä kylpyhuoneen pöntöllä on joku kusella jatkuvasti. Ja saunomisen jälkeenkin sen kylpyhuoneen pöntön käyttäminen on huonoa sukat jalassa, kun koko lattia on märkä. Tai puhumattakaan jos paskalla joutuu istumaan siinä kosteassa ja kuumassa kylpyhuoneessa.

No ei tämä nyt tietysti maailman suurimpia ongelmia ole. Mutta kyllä wc erillisessä kopissa on ihan 100-0 parempi ratkaisu. Ja jos omakotitalon layouttia alkaisin suunnittelemaan, niin se olisi ehdoton valinta.

Lasitiili on olemukseltaan aika karsea mutta pitäisi olla lasitiilen kaltaisia märkätiloissa ilman erillisiä käsittelyjä toimivia "kaakeelitiiliä" tms mistä voisi jollain liimamassalla rakentaa erillisen pikku WC:n niin että olisi saman tien kaksipuolinen kaakeliseinä ilman erillisiä vesieristystarpeita tms. Siihen vielä lukollinen läpinäkymätön lasiovi ja homma valmis.

 

[draco76]

Olikos se niin, että niitä vessoja pitää nykyään löytyä 1 per kerros. Ainakin noissa uudemmissa asunnoissa on löytynyt periaatteessa aina vähintään 1 WC per kerros.

Saattoi olla myös neliöihin liittyvää, mutta näissä se ei toki varmasti vielä tule vastaan.

Sivuhuomiona, että maailmalla (etenkin Jenkit + Kanada) kukaan ei ostaisi asuntoa yhdellä kylpyhuoneella ja pienellä koirankoppi vessalla.

Me ostettiin vanha omakotitalo. Molemmissa kerroksissa vessat, mutta yläkerran vessa vain makuuhuoneen yhteydessä. Jälkikäteen aika hankala lisätä vessaa ilman suurempaa remonttia. Viemäriputki kylppärin alla siellä minne haluaisin toisen vessan ja kylppäri hyvässä kunnossa, joten en ala rikkomaan pintoja. Ehkä sitten kylppäriremontin yhteydessä, mutta kyllä tuo jonkun verran häiritsee. Onneksi ei ole kuin kolme henkilöä, isommalla perheellä ei välttämättä jaksaisi odottaa.

 

[kilroy1]

12ķk euribor tänään 3,536% eli vauhdilla tippuu.. huonoa tuuria että pojan lainan tarkistuspäivä oli 15.12 eli menee 14.12 noteerauksen mukaan..

 

[korpijääkäri]

12ķk euribor tänään 3,536% eli vauhdilla tippuu.. huonoa tuuria että pojan lainan tarkistuspäivä oli 15.12 eli menee 14.12 noteerauksen mukaan..

Saa nähdä milloin 3kk euribor seuraa perässä.

 

[jarmojs]

Saa nähdä milloin 3kk euribor seuraa perässä.

Tai 1kk.

 

[Boulder]

Äkkiseltään katsottuna sekä 1kk että 3kk euriborit on värähdelleet suunnilleen paikallaan jo aika pitkään ollen aavistuksen laskusuunnassa. Jos 12kk euriborin trendi jatkuu niin ei mene pitkään kun lyhyetkin korot alkavat hakea suuntaa jyrkemmin alas.

 

[Aksjdjjk]

Nyt on spekuloitu ensimmäistä ohjauskoron laskua maaliskuulle eli 3kk euribor lähtenee pian laskemaan etenkin jos signaalit koronlaskun suuntaan jatkuvat. 12kk euribor hinnoittelee sisäänsä jo kaikki ensi vuoden potentiaaliset koronlaskut.
1kk euribor todennäköisesti tipahtaa helmikuun aikana n 0,25% jos koronlasku maaliskuussa edelleen näyttää todennäköiseltä

 

[Tinke-80]

Mietin että jos teemme ehdollisen ostotarjouksen osakehuoneistosta jossa olisi kaksi ehtoa. Ensimmäinen olisi että ostamme osakehuoneiston vain jos saamme omamme ensin myytyä. Toinen olisi että muuttaisimme vasta 1.4. Mutta jäämmekö tässä ns löysään hirteen eli voiko myyjä perua kaupat jos muuttopäivän laittaa noin pitkälle? Ensimmäisestä kohdasta emme tingi.

 

[Joukahaine]

Mietin että jos teemme ehdollisen ostotarjouksen osakehuoneistosta jossa olisi kaksi ehtoa. Ensimmäinen olisi että ostamme osakehuoneiston vain jos saamme omamme ensin myytyä. Toinen olisi että muuttaisimme vasta 1.4. Mutta jäämmekö tässä ns löysään hirteen eli voiko myyjä perua kaupat jos muuttopäivän laittaa noin pitkälle? Ensimmäisestä kohdasta emme tingi.

Myyjä voi myös hyväksyä tarjouksen ehdollisena tai tehdä vastatarjouksen. Eli jatkaa myyntiä päivään x asti ja jollei parempaa tule siihen mennessä niin hyväksyy tämän tai pyytää teiltä käsirahaa ennaakkoon jtsp.

 

[tommiq]

Yleensä oman asunnon myynti ostotarjouksessa hyväksytään ehdollisena eli myyjä saa jatkaa kaupankäyntiä. Se jättää teidät löysään hirteen koska joku oman asuntonsa myynyt ostaja - tai paremman hinnan tarjonnut - menee noin myyjän näkökulmasta edelle.
Voitte toki kokeilla kirjata ostotarjoukseen oman asunnon myyntiehdon ja myyjä ei saa jatkaa kaupankäyntiä, mutta siihen tuskin suostutaan ellette kompensoi tätä kauppahinnalla. Tähän vaikuttaa myös se että millaiset näkymät teidän omalla asunnolla on asuntomarkkinoilla.

luovutuspäivä on usein neuvoteltavissa eli tuota voi lähteä ostotarjouksessa ehdottamaan. Myyjä voi halutessaan laittaa vastatarjouksen hallintaoikeuden siirtymispäivästä. Usein muutaman kk päähän sijoittuva siirtymispäivä on parempi jos myyjä asuu ko. asunnossa

 

[Taneli-]

Yleensähän myyjä on jopa tyytyväinen mitä pidempään uusi omistaja (joka tietysti maksaa asunnon heti kun kaupat tehdään) antaa hänen asua paikassa ja/tai hänelle jää muuttamisaikaa. Toki uudelle omistajalle voi olla tärkeää tietää kuka maksaa vastikkeet (jos osake) tai pitää kämpän lämpimänä (jos omakotitalo) mikäli myyjä muuttaa pois ja ostaja muuttaa vasta kuukausien päästä paikalle eikä siellä ole sähköjä / vesiputket jäätyvät jne jne.

Eli käytännössä sen jälkeen kun sopimus allekirjoitetaan, jolloin myös raha vaihtaa omistajaa kuten myös asunnon omistusoikeuskin se on myyjälle vain bonusta jos hänelle jää enempi aikaa tehdä muuttoa ja hankkia uutta asuntoa. Yleensä myyjä kuitenkin maksaa mahdolliset vastikkeet sekä sähköt kunnes on itse muuttanut pois. Mikäli hänen pois muuttamisensa ja uuden omistajan muuton väliin jää suurempaa aikaa uuden omistajan kannattaa huolehtia asunnon kunnosta tai siellä voi odottaa yllätys.

En ole kuullut tapauksesta missä pankki antaisi lainan, kauppakirjat tehtäisiin mutta raha vaihtaisi omistajaa vasta kun asunto luovutetaan. Eli myyjä ei saisi rahoja mutta asuisi asunnossa minkä omistaa ostaja ja ostajan tilillä makaisi mahdollisesti puolikin miljoonaa tai päälle odottamassa että hän muuttaa ja siirtää rahat myyjälle...

 

[Nik97]

ostajan tilillä makaisi mahdollisesti puolikin miljoonaa tai päälle odottamassa että hän muuttaa ja siirtää rahat myyjälle...

Ja sillä aikaa olisi hyvin aikaa lähteä rahojen kanssa paremmille laitumille..

 

[kapiteeli]

Eikös muuten olekin hassua, että pankki kannustaa (ellei jopa pakota olemalla tarjoamatta muita vaihtoehtoja) ottamaan 12 kuukauden euriborin sillä verukkeella, että "kuukausimenot ovat tiedossa", mutta pankille itselleen tämä "ennakointi" ei kelpaa, sillä he tarjoavat säästötileille poikkeuksetta 3 kk euriboriin sidotun talletuskoron. Koska 3 kk euribor on lähes poikkeuksetta matalampi kuin 12 kk, pankki saa katetta marginaalien lisäksi 12 ja 3 kk välisen korkoeron verran.

 

[zepi]

Eikös muuten olekin hassua, että pankki kannustaa (ellei jopa pakota olemalla tarjoamatta muita vaihtoehtoja) ottamaan 12 kuukauden euriborin sillä verukkeella, että "kuukausimenot ovat tiedossa", mutta pankille itselleen tämä "ennakointi" ei kelpaa, sillä he tarjoavat säästötileille poikkeuksetta 3 kk euriboriin sidotun talletuskoron. Koska 3 kk euribor on lähes poikkeuksetta matalampi kuin 12 kk, pankki saa katetta marginaalien lisäksi 12 ja 3 kk välisen korkoeron verran.

Tämä on kaiken pankkitoiminan perusta - ne lainaavat lähtökohtaisesti sisään lyhyenä ja ulos pitkänä ja koko busineksen ydin on tuossa.

Juuri nyt on poikkeustilanne kun euro-alueella on korkoinversio päällä. Eli siis tällä hetkellä pitkät korot ovat alempia kuin lyhyet. Usein tämän väitetään ennustavan lamaa/taantumaa…

Nyt taitaa olla jo taantuma päällä?

 

[Joukahaine]

Löytyi kaikinpuolin hieno ja hyvällä sijainnilla oleva omakotitalo. Todella siisti ja pinnat mielyttää vaimoakin. Mitä 2008 valmistuneissa (puu rakennus, peltikatto) asunnoissa olisi hyvä ottaa huomioon kunnon puolesta/mitkä remontit edessä jos on ns alkper kunnossa? 16vuotta ikää kuitenkin jo. Varaava takka hyvä, mutta sähkölämmitteinen vähän mietityttää.

 

[jm82]

Löytyi kaikinpuolin hieno ja hyvällä sijainnilla oleva omakotitalo. Todella siisti ja pinnat mielyttää vaimoakin. Mitä 2008 valmistuneissa (puu rakennus, peltikatto) asunnoissa olisi hyvä ottaa huomioon kunnon puolesta/mitkä remontit edessä jos on ns alkper kunnossa? 16vuotta ikää kuitenkin jo. Varaava takka hyvä, mutta sähkölämmitteinen vähän mietityttää.

Itse tarkistin joltain rakennustarkastajalta talon ja autotallin tiedot. Eikä paperit olleet aivan kunnossa, kun rakennusajalta ei ollut valvontapöytäkirjaa ollenkaan. Eikä autolallin rakennuslupa ollut enää voimassa, kun se oli vanhentunut jo, eikä jatkoa oltu haettu. Samoin 2008 valmisteinen sähkölämmitteinen talo. Ihan ok, mutta talon sijainti 23 minuuttia keskustasta, eli se toki vaikuttaa suoraan myös siihen talon arvoon (täytyykin olla aika halpa).

Ulkomaalaus varmasti ajankohtainen heti, jos ei ole vielä tehty?

 

[zaneislandd]

Löytyi kaikinpuolin hieno ja hyvällä sijainnilla oleva omakotitalo. Todella siisti ja pinnat mielyttää vaimoakin. Mitä 2008 valmistuneissa (puu rakennus, peltikatto) asunnoissa olisi hyvä ottaa huomioon kunnon puolesta/mitkä remontit edessä jos on ns alkper kunnossa? 16vuotta ikää kuitenkin jo. Varaava takka hyvä, mutta sähkölämmitteinen vähän mietityttää.

Ulkomaalauksen tila kannattaa selvittää, onko koskaan tehty huoltomaalausta. Sähkölämmitys ei ole maailmanloppu jos neliöitä on maltillisesti? Tai sähkölämmitys vesikiertoisella lattialämmityksellä on helpompi muuttaa energiaremontin yhteydessä myöhemmin. Sähkölämmitys pattereilla isossa talossa on huonoin ratkaisu. 16vuotiaassa talossa pinnat alkaa monien mielestä olla vähän joka tilassa vaihtokunnossa, mutta jos materiaalit on pidetty hyvinä ja teitä miellyttää niin mikä jottei, hyvin ovat valinneet 16v sitten. Kysyisin ihan kiusallani esim. kuinka usein ilmanvaihtokoneen suodattimet pitää vaihtaa tai koska takka nuohottu ym - näistä voisi päästä jyvälle kuinka nykyiset asukkaat ylipäätään pitää perus ylläpitohuollosta huolta.

 

[tommiq]

Löytyi kaikinpuolin hieno ja hyvällä sijainnilla oleva omakotitalo. Todella siisti ja pinnat mielyttää vaimoakin. Mitä 2008 valmistuneissa (puu rakennus, peltikatto) asunnoissa olisi hyvä ottaa huomioon kunnon puolesta/mitkä remontit edessä jos on ns alkper kunnossa? 16vuotta ikää kuitenkin jo. Varaava takka hyvä, mutta sähkölämmitteinen vähän mietityttää.

Oon nyt asunut pari kuukautta 2006 rakennetussa talossa. Omalta osalta voin sanoa talon olevan melko hyvässä kunnossa, mutta tällä hetkellä omaan 5-vuotissuunnitelmaan on seuraavat hommat tulossa, tätä listaa voit peilata oman talosi kuntotilanteeseen. Osa melko pieniä hommia ja osa isompia. Osa pakollisia ja osa ei (*).


- Kattotiilien vaihtoa - peltikatolla ei tätä ongelmaa ole joten sen puolesta sulla hyvä talo tiedossa
- Ainakin etelän puoleisen seinän ulkomaalaus 2024
- Terassin kaiteiden päällyslautojen uusiminen 2024
- Sokkelin pinnoituksen korjaus yhdestä kohtaa 2024
- Puuliiterin rakentaminen 2024-2025*
- Aurinkopaneelit 2025*
- Kaukolämmön korvaaminen (siirtyminen vesi-ilmalämpöpumppuun tai maalämpöön 2026 mennessä) . Talossa varaava takka ja ILP). Lämmönjakokeskuksen tekninen käyttöikä 20-25v. kiertovesipumpun ja säätimien kanssa ollaan jo laina-ajalla (tekninen käyttöikä 15v)
- IV-koneen vaihto 2026 (kyseessä alkuperäinen ILTO 440, vielä toistaiseksi hyvässä kunnossa mutta hyötysuhde alkaa jo laskea ja 20-25 vuoden iässä todennäköisesti prakaa)
- 2027 kylpyhuoneen pintaremontti*

Sinuna varmaan priorisoisin suorasähkölämmityksen korvaamista ellet sitten kovasti takkaa lämmitä. ILP myös taloon ellei jo ole. Sitten perushuoltotoimenpiteitä vaan tekemään eli ilmanvaihtokanavien ja IV-koneen putsausta + suodattimien vaihtoa, mahdollisesti saumojen vaihtoa märkätiloista ym.

Niin, ja jos siellä on 2000-luvun alun ajan hengen mukainen ainavalmis-kiuas niin sen vaihtaminen parempaan. Oli itselle ensimmäinen asia jota lähdin vaihtamaan

 

[Oksa]

Sinuna varmaan priorisoisin suorasähkölämmityksen korvaamista ellet sitten kovasti takkaa lämmitä. ILP myös taloon ellei jo ole. Sitten perushuoltotoimenpiteitä vaan tekemään eli ilmanvaihtokanavien ja IV-koneen putsausta + suodattimien vaihtoa, mahdollisesti saumojen vaihtoa märkätiloista ym.

Suorasähkön korvaaminen vaatii niin suuren remontin koko talon sisäosiin, että se tuskin on taloudellisesti kovin kannattavaa tuon ikäisessä ellei suunnittele joka tapauksessa kaiken uusimista sisältä. Suorasähköä on mielestäni täysin turha pelätä jos talon pohja on sellainen että ilmalämpöpumpun tai parin puhaltaman lämmön saa leviämään fiksusti joka huoneeseen. Toki niissä on omat miinuspuolensa (puhalluksen ja sulatusten ääni, sulatusveden kertyminen jääksi ym.) mutta mielestäni ei aiheuta kovin suurta vaivaa kun moni pumpun haluaa joka tapauksessa hankkia jo viilennysominaisuuden takia.

 

[Joukahaine]

Ulkomaalauksen tila kannattaa selvittää, onko koskaan tehty huoltomaalausta. Sähkölämmitys ei ole maailmanloppu jos neliöitä on maltillisesti? Tai sähkölämmitys vesikiertoisella lattialämmityksellä on helpompi muuttaa energiaremontin yhteydessä myöhemmin. Sähkölämmitys pattereilla isossa talossa on huonoin ratkaisu. 16vuotiaassa talossa pinnat alkaa monien mielestä olla vähän joka tilassa vaihtokunnossa, mutta jos materiaalit on pidetty hyvinä ja teitä miellyttää niin mikä jottei, hyvin ovat valinneet 16v sitten. Kysyisin ihan kiusallani esim. kuinka usein ilmanvaihtokoneen suodattimet pitää vaihtaa tai koska takka nuohottu ym - näistä voisi päästä jyvälle kuinka nykyiset asukkaat ylipäätään pitää perus ylläpitohuollosta huolta.

Hei, iso kiitos kaikille vinkeistä. Huomenna katselmus. Neliöitä tosiaan 116m2 Eli tässä listaa kysyttävistä asioista

-Lämmityksenä lukee sähkö ja lattialämmitys (eli tämä on oltava siis vesikiert lattialämmitys?) Kulutus ollut 9000-13000 kwh/v.
-Talossa on varaava takka ja ILP, joka tosin on 15v vanha eli vaihto saattaa olla edessä piakkoin. Nuohous/koska tehty?
-Ilmanvaihto järjestelmä koneellinen lämmön talteenotolla (huollot, ikä ,toimivuus?)
-Huoltomaalaukset, onko tehty?
-Sokkelin kunto?
-Märkätilojen saumauksista/kunto?
-Kiuastarkastus. Spekseissä lukee sähkökiuas.
-Rakennusajan valvontapöytäkirjat ja rakennusluvat. Siellä mm autokatos tehty.

Pääsiskö noilla eteenpäin aurinkokennoista voisin myös kysyä onko nyk asukkaalla ollut pohdinnassa.

 

[Oksa]

-Lämmityksenä lukee sähkö ja lattialämmitys (eli tämä on oltava siis vesikiert lattialämmitys?) Kulutus ollut 9000-13000 kwh/v.

Ei tuo sanamuoto tarkoita suoraan vesikiertoista, voi olla myös sähkövastukset lattiassa ympäri talon (jonka puolesta itse veikkaisin rakennusvuosi huomioiden). Jos on sähköllä lämpiävä kattila ja vesikierto niin vaihto energiatehokkaampaan tapaan onnistuu järkevästi.

 

[jm82]

Hei, iso kiitos kaikille vinkeistä. Huomenna katselmus. Neliöitä tosiaan 116m2 Eli tässä listaa kysyttävistä asioista

-Lämmityksenä lukee sähkö ja lattialämmitys (eli tämä on oltava siis vesikiert lattialämmitys?) Kulutus ollut 9000-13000 kwh/v.
-Talossa on varaava takka ja ILP, joka tosin on 15v vanha eli vaihto saattaa olla edessä piakkoin. Nuohous/koska tehty?
-Ilmanvaihto järjestelmä koneellinen lämmön talteenotolla (huollot, ikä ,toimivuus?)
-Huoltomaalaukset, onko tehty?
-Sokkelin kunto?
-Märkätilojen saumauksista/kunto?
-Kiuastarkastus. Spekseissä lukee sähkökiuas.
-Rakennusajan valvontapöytäkirjat ja rakennusluvat. Siellä mm autokatos tehty.

Pääsiskö noilla eteenpäin aurinkokennoista voisin myös kysyä onko nyk asukkaalla ollut pohdinnassa.

Sähkö ja lattialämmitys tarkoittaa sitä, että sähkövastukset on lattiassa. Ei siis ole vesikiertoinen lattialämmitys (sähköllä), koska tuo kyllä yleensä ainakin kerrotaan tiedoissa.

 

[elmo]

Oon nyt asunut pari kuukautta 2006 rakennetussa talossa. Omalta osalta voin sanoa talon olevan melko hyvässä kunnossa, mutta tällä hetkellä omaan 5-vuotissuunnitelmaan on seuraavat hommat tulossa, tätä listaa voit peilata oman talosi kuntotilanteeseen. Osa melko pieniä hommia ja osa isompia. Osa pakollisia ja osa ei (*).


- Kattotiilien vaihtoa - peltikatolla ei tätä ongelmaa ole joten sen puolesta sulla hyvä talo tiedossa
- Ainakin etelän puoleisen seinän ulkomaalaus 2024
- Terassin kaiteiden päällyslautojen uusiminen 2024
- Sokkelin pinnoituksen korjaus yhdestä kohtaa 2024
- Puuliiterin rakentaminen 2024-2025*
- Aurinkopaneelit 2025*
- Kaukolämmön korvaaminen (siirtyminen vesi-ilmalämpöpumppuun tai maalämpöön 2026 mennessä) . Talossa varaava takka ja ILP). Lämmönjakokeskuksen tekninen käyttöikä 20-25v. kiertovesipumpun ja säätimien kanssa ollaan jo laina-ajalla (tekninen käyttöikä 15v)
- IV-koneen vaihto 2026 (kyseessä alkuperäinen ILTO 440, vielä toistaiseksi hyvässä kunnossa mutta hyötysuhde alkaa jo laskea ja 20-25 vuoden iässä todennäköisesti prakaa)
- 2027 kylpyhuoneen pintaremontti*

Sinuna varmaan priorisoisin suorasähkölämmityksen korvaamista ellet sitten kovasti takkaa lämmitä. ILP myös taloon ellei jo ole. Sitten perushuoltotoimenpiteitä vaan tekemään eli ilmanvaihtokanavien ja IV-koneen putsausta + suodattimien vaihtoa, mahdollisesti saumojen vaihtoa märkätiloista ym.

Niin, ja jos siellä on 2000-luvun alun ajan hengen mukainen ainavalmis-kiuas niin sen vaihtaminen parempaan. Oli itselle ensimmäinen asia jota lähdin vaihtamaan

Jotain ö-luokan tiiliä jos alkaa hajoilemaan jo 17v käytön jälkeen?

Täällä -89 ja yhden harjatiilen olen saanut rikki kun ekana talvena olin noheva ja jostain luin, että pitää katoltakin kolata lunta XD. Muuten hyvin kestänyt kävelyt ja siirtelyt kun lumiesteet ja paneelit asentanut.

Ei kannata ihan orjallisesti tuijottaa noita teknisiä käyttöikiä vaikka niitä sinne kuntotarkastusraporttiin kirjoitellaankin. Ne on enempi sellasia laskennallisia asioita ja käytetään firmoissa missä mennään by the book kun ei ole enää talkkareita jotka pitäisi laitteita hengissä niin vaihdetaan kirjan mukaan. Omakotitalo asukkaan mikä tietää kiinteistönsä tekniset laitteet ei kannata noita orjallisesti tuijottaa. Toki joku varaaja voi olla sellanen, että sen haluaa vaihtaa 30v jälkeen vaikka se voisi olla vielä ok seuraavat 30v kunhan varolaitteet testattu (älä kysy multa voiko ja miten testataan). Mutta jou iv kone minkä kuluvat osat on puhaltimen laakerit... Ja vaikka uudessa koneessa olisi hitusen parempi hyötysuhde LTO:ssa niin ei sen uusinta tule koskaan maksamaan itseään takaisin.

Lyhyesti. Ei kannata lähteä heti uuteen muuttaessaan uusimaan suurella kädellä kirjasta katsoen tai tehdä edes pintaremppaa suuremmin (ellei ole aivan kamala). Hetken kun asuu niin huomaa paremmin mikä huone sopii mihinkin käyttöön ettei tule turhaan maalattua lastenhuoneen värejä toimistoon ja sitä rataa. Samoin esim. fiilikset miten keittiö toimii voi muuttua kummasti kun on asunut hetken. Imho mikään ei ole turhempaa kuin rempata juuri rempattua tai vaihtaa kunnossa olevia asioita.

 

[zaneislandd]

-Lämmityksenä lukee sähkö ja lattialämmitys (eli tämä on oltava siis vesikiert lattialämmitys?) Kulutus ollut 9000-13000 kwh/v.

Kuten yllä veikkailtiin, niin voi kyllä olla sähkövastukset lattiassa eikä vesikiertoista. Käytännössä ongelma tulee siinä, että joutuu repimään todella paljon rakenteita auki jos tuon haluaa muuttaa vesikiertoiseksi.
Näet käytännössä tän siitä helpoiten, että onko talossa sähköpattereita? Vesikiertoisilla pattereillakin toi energiaremontti on maltillisempi vaikkakin hyötysuhteet pumpuissa on huonommat.
On kyllä noille neliöille todella maltillinen kulutus.. Sauna ollut varastona ja sisälämpötila 18c? Oma veikkaus noilla spekseillä olis lähempänä 20kwh. Tollasella 10kW kulutuksella mitään energiaremontteja kannata ees tehdä. Onkohan heillä antaa tuolle kulutukselle esim. energiayhtiöltä papereita ? Näkee melkein minkä vaan sänkönmyyjän nettisivuilta nykyään noi suoraan että mikä ollut kulutus 12kk aikana.

Mutta ei siinä, ei tämä nyt suora deal breaker ole, mutta kandee huomioida.

 

[aaqee]

Meillä on 140 m2 sähkölattialämmitys ja myyjä lupaili 10kwh vuosikulutusta. Sen kummemmin säästelemättä meni viime vuonna 18kwh. Niin ja tähän kuuluu myös 60 neliön autotalli jossa pidetään 6-8c. Siellä 2 seinäpatteria.
Aihetta liipaten niin miten asuntolainan kilpailutus ja arvotetaanko siinä jotenkin tehtyjä remppoja / uudistuksia? Korontarkistuspäivä olisi maaliskuun lopussa.

 

[pokkus]

Hei, iso kiitos kaikille vinkeistä. Huomenna katselmus. Neliöitä tosiaan 116m2 Eli tässä listaa kysyttävistä asioista

-Lämmityksenä lukee sähkö ja lattialämmitys (eli tämä on oltava siis vesikiert lattialämmitys?) Kulutus ollut 9000-13000 kwh/v.
-Talossa on varaava takka ja ILP, joka tosin on 15v vanha eli vaihto saattaa olla edessä piakkoin.

Vähän epäilen tuota vuosikulutusta suoralla sähköllä tai sitten takkaa on saatu lämmittää huolella puolet vuodesta. Meille menee "vastaavassa" kaukolämmitteisessä talossa jo 7-8000 kWh vuodessa ja siinä ei ole mukana siis lämmitystä. Pelkkä peruskulutus on luokkaa 10 kWh / päivä, vaikka mitään ei asunnon sisällä ihmeemmin tee eli kun ilmanvaihtolaitteet, kodinkoneet ja muu elektroniikka käyttää sähköä kellon ympäri.

 

[jefreitteri]

Vähän epäilen tuota vuosikulutusta suoralla sähköllä tai sitten takkaa on saatu lämmittää huolella puolet vuodesta. Meille menee "vastaavassa" kaukolämmitteisessä talossa jo 7-8000 kWh vuodessa ja siinä ei ole mukana siis lämmitystä. Pelkkä peruskulutus on luokkaa 10 kWh / päivä, vaikka mitään ei asunnon sisällä ihmeemmin tee eli kun ilmanvaihtolaitteet, kodinkoneet ja muu elektroniikka käyttää sähköä kellon ympäri.

Minä en ihmettele. Puuta pitää toki polttaa jonkin verran. Omassa meni toissa vuonna 12,8MWh ja viime vuonna 12,9MWh. 135m2.

 

[Joukahaine]

Vähän epäilen tuota vuosikulutusta suoralla sähköllä tai sitten takkaa on saatu lämmittää huolella puolet vuodesta. Meille menee "vastaavassa" kaukolämmitteisessä talossa jo 7-8000 kWh vuodessa ja siinä ei ole mukana siis lämmitystä. Pelkkä peruskulutus on luokkaa 10 kWh / päivä, vaikka mitään ei asunnon sisällä ihmeemmin tee eli kun ilmanvaihtolaitteet, kodinkoneet ja muu elektroniikka käyttää sähköä kellon ympäri.

Näin oli talon myynti ilmossa. Vähän epäilevästi noihin suhtaudun toki. Kyselen huomenna millä elintavoilla moinen kulutus on. Oma sisko puhuu myös sähkölämmitäisen talon puolesta ettei se nyt niin maailman loppu ole. Heilläkin maltillinen 10t kWh vuodessa. Kuitenkin aina kun siellä käy talvella kylässä niin hemmetin kylmä asunto. Ehkä olen vähän liiankin mukavuudenhaluinen lämmön suhteen ja muuten hyvänoloisessa asunnossa (eritoten sijainti) tuo sähkölämmitys saattaa olla deal breaker.

 

[Kvarkki]

Noilla spekseillä kannattaa jättää väliin, jos ei ole painetta sen verran tilillä, että lämmityskulut ei haittaa.

 

[Taneli-]

Kyselen huomenna millä elintavoilla moinen kulutus on

Tämähän se tärkein on. Pahimmillaan siellä asunut joku yksinäinen vanhus mikä lämmittää yhtä huonetta ja istuu villapalttoo päällä vilttien alla jossain +10C kynttilän valossa tehden puuhellalla (vaikka siinä takassa) ruokansakin ja karrikoiden vielä nukkuu sen edessä. Sitten on niin halpaa asua eikä sähköä kulu.

Kun tuo ns. peruskulutuskin voi vaihdella todella paljon riippuen miten pihejä ollaan, raskitaanko edes radiota kuunnella silloin pyhäpäivänä ja valoja pistää päälle. Toisaalta joku toinen taas käy päivittäin (sähkö)saunassa ja grillaa siellä kiukaalla vielä makkaratkin joten se on päivittäin vähintään jokun 5-6 tuntia päällä...

Esimerkkinä oma ns. normaali sähkönkulutus olisi ehkä jonkun 10-14kWh mutta kun käy saunassa (joka toinen päivä) se kulutus pompsahtaa vähintään 10kWh lisää.

Eli jos miettisi myyntiä voisi helposti elää vuoden ilman että kävisi saunomassa ja sitten voisi kertoa helposti noin 2000kWh vähäisemmän peruskulutuksen jo sen perusteella ilman että muuttaisi muuten mitenkään asumistottumuksia.

Tuossakin kannattaa varata hieman aikaa ja kysellä tarkemmin, koska helposti esim. vastaus "tietokone" voi tarkoittaa yhtä läppäriä tai tablettia tai sitten useampaa pöytäkonetta joilla louhitaan kryptovaluuttoja. Mitä kukakin pitää "normaalina käyttönä".
Samaten kuin "sauna" tiedän henkilöitä jotka käyvät kerran päivässä (joskus parikin) saunassa ja sitten niitä jotka käyvät siellä hyvä jos kertaa kuukaudessa.

 

[Joukahaine]

Kuten yllä veikkailtiin, niin voi kyllä olla sähkövastukset lattiassa eikä vesikiertoista. Käytännössä ongelma tulee siinä, että joutuu repimään todella paljon rakenteita auki jos tuon haluaa muuttaa vesikiertoiseksi.
Näet käytännössä tän siitä helpoiten, että onko talossa sähköpattereita? Vesikiertoisilla pattereillakin toi energiaremontti on maltillisempi vaikkakin hyötysuhteet pumpuissa on huonommat.
On kyllä noille neliöille todella maltillinen kulutus.. Sauna ollut varastona ja sisälämpötila 18c? Oma veikkaus noilla spekseillä olis lähempänä 20kwh. Tollasella 10kW kulutuksella mitään energiaremontteja kannata ees tehdä. Onkohan heillä antaa tuolle kulutukselle esim. energiayhtiöltä papereita ? Näkee melkein minkä vaan sänkönmyyjän nettisivuilta nykyään noi suoraan että mikä ollut kulutus 12kk aikana.

Mutta ei siinä, ei tämä nyt suora deal breaker ole, mutta kandee huomioida.

Noniin käyty tämä kohde katsomassa. Sijainti, pohja, piha ja asunnon yleinen ulkonäkö todella hyviä. Oikein sellainen kodikas ja molempia miellyttävä. 230t euroa pyynti ja 116m2, 2008 puutalo..

Lämmitysmuotona tosiaan oli tuo sähkövastuksellinen lattialämmitys, talon huoltomaalausta ei ole tehty ja laitteisto (vesivaraaja, iv, ilppi) alkuperäiset. Noihin menisi jokunen tonni kun nuo tarvittaessa uusisi. Aurinkokennotkin olisi mahdollista hommata jos tuo sähkönkulutus mietityttäisi (nyk 9000-13000 kwh/vuosi)
Kauankos tuollainen sähköinen lattialämmitys yleisesti kestää? Rupeaako oleen vaihtokunnossa esim n 5vuoden päästä? Perskule kun muuten pätevä asunto meille hyvään hintaan, mutta tuo lämmitysmuoto sylettää liikaa niin keston kun kulutuksenkin puolesta.

 

[korpijääkäri]

Noniin käyty tämä kohde katsomassa. Sijainti, pohja, piha ja asunnon yleinen ulkonäkö todella hyviä. Oikein sellainen kodikas ja molempia miellyttävä. 230t euroa pyynti ja 116m2, 2008 puutalo..

Lämmitysmuotona tosiaan oli tuo sähkövastuksellinen lattialämmitys, talon huoltomaalausta ei ole tehty ja laitteisto (vesivaraaja, iv, ilppi) alkuperäiset. Noihin menisi jokunen tonni kun nuo tarvittaessa uusisi. Aurinkokennotkin olisi mahdollista hommata jos tuo sähkönkulutus mietityttäisi (nyk 9000-13000 kwh/vuosi)
Kauankos tuollainen sähköinen lattialämmitys yleisesti kestää? Rupeaako oleen vaihtokunnossa esim n 5vuoden päästä? Perskule kun muuten pätevä asunto meille hyvään hintaan, mutta tuo lämmitysmuoto sylettää liikaa niin keston kun kulutuksenkin puolesta.

Eiköhän se vähintään sen 30 vuotta mene., ei niitä uusita kuin äärimmäisen harvoin. Ei kannata liikaa miettiä niitä tulevia remontteja, niitä vaan tuppaa aina tulemaan välillä eteen isompia tai pienempiä ja tavallaan ne on yksi osa okt-asumista. Ei muuta kuin kauppoja hieromaan

 

[zaneislandd]

Kauankos tuollainen sähköinen lattialämmitys yleisesti kestää? Rupeaako oleen vaihtokunnossa esim n 5vuoden päästä? Perskule kun muuten pätevä asunto meille hyvään hintaan, mutta tuo lämmitysmuoto sylettää liikaa niin keston kun kulutuksenkin puolesta.

Koskaan ei saa täydellistä tai pitää latoa lisää seteleitä tiskiin. Sähkölämmityshän kestää todella hyvin aikaa, eikai noita tosissaan uusita kuin äärimmäisen harvoin. Pattereita voi toki joutua vaihtamaan jossain välissä jos alkuperäiset. Mutta ei ne nyt niin tyyriitä ole. En kyllä tuon takia jättäis ostamatta jos muuten hyvältä vaikuttaa.

Ja edelleen, jos kokonaiskulutus on tuota 9-13k kW luokkaa niin se on vähemmän kuin meidän maalämpötalon.. toki meillä on sähköauto ja ulkoporeamme, mutta vaikka ne laskis pois niin epäilisin 144m2 hirsitalon (2023) vievän 5-7k kW lämmitykseen ja helposti sen 3-4k kW muuhun

 

[kajakkivajakki]

Termostaattihan noissa se löyhin osa mutta sähkäri vaihtaa sen about vartissa ja osa maksaa kymppejä. Ite vastus voi kestää vaikka 50 vuotta.

 

[Angus_McGyver]

Noniin käyty tämä kohde katsomassa. Sijainti, pohja, piha ja asunnon yleinen ulkonäkö todella hyviä. Oikein sellainen kodikas ja molempia miellyttävä. 230t euroa pyynti ja 116m2, 2008 puutalo..

Lämmitysmuotona tosiaan oli tuo sähkövastuksellinen lattialämmitys, talon huoltomaalausta ei ole tehty ja laitteisto (vesivaraaja, iv, ilppi) alkuperäiset. Noihin menisi jokunen tonni kun nuo tarvittaessa uusisi. Aurinkokennotkin olisi mahdollista hommata jos tuo sähkönkulutus mietityttäisi (nyk 9000-13000 kwh/vuosi)
Kauankos tuollainen sähköinen lattialämmitys yleisesti kestää? Rupeaako oleen vaihtokunnossa esim n 5vuoden päästä? Perskule kun muuten pätevä asunto meille hyvään hintaan, mutta tuo lämmitysmuoto sylettää liikaa niin keston kun kulutuksenkin puolesta.

Mitä aurinkopaneelit auttaa (merkityksellisesti) kulutukseen kun eikö ne ole pimeässä ja lumen alla silloin sähköä kuluu eniten eli lämmitykseen? Pahoittelut jos tyhmä kysymys.

 

[rahvaan_omainen]

Noilla spekseillä kannattaa jättää väliin, jos ei ole painetta sen verran tilillä, että lämmityskulut ei haittaa.

Paljonko sitten on vähän jos tuo talo on kallis lämmittää? Sähkösoppareita saa kiinteänä pitkälti alle 10c / kwh ja sähkötaloissa yleensä kaksiaikasoppareita niin yösiirto edullista.

Termostaattihan noissa se löyhin osa mutta sähkäri vaihtaa sen about vartissa ja osa maksaa kymppejä. Ite vastus voi kestää vaikka 50 vuotta.

Tämä, hyvinkin helppo ja toimintavarma. Termarit hajoavat tuossa ikäluokassa yksi kerrallaan pari per vuosi.

Alkuperäiselle kysyjälle vinkkinä, että laita ne sähkökulut laskuriin ja laske paljonko se vuodessa on. Suhteuta sitten kokonaiskuluihin, yleensä aika pientä.
Ja veden lämmitys on se mikä haukkaa enemmän sitä sähköä yleensä läpi vuoden, lämmitys avustettuna on aika tasainen.

 

[Oksa]

1986 rakennetussa taloyhtiössä jossa asuin pitkään ei 2010-luvun alkupuolella kylppäriremonteissa uusittu sähköistä lattialämmityskaapelointia jos ei mennyt piikatessa rikki Olin hallituksessa vielä tämän vuoden keväällä eikä niitä käsittääkseni koskaan hajonnut. Kyllä sellaisen pitäisi kestää vuosikymmeniä.

 

[Jituska]

Oma puoliso kerroi, että työkaveri oli tiputtanut sähkönkulutusta noin 30-40% (huom, voi olla lapin lisää) vaihtamlla alkuperäiset sähköpatterit uusiin.

Tämän varmaankin sillä, kun itselleni sähkölämmitteiset talot olleet ihan ehdottomia ”ei kohteita”. Ilppi säästää myös kuluja. Jopa kaukolämmössä olisi mahdollisuus säästää ilpillä lämmityskuluissa.

Aikanaan törmäsin johonkin turkielmaan/kirjoitelmaan siihen liittyen, kun taloyhtiöllä mietittiin yhteistilausta ilppien osalta kesän helleaaltoja helpottamaan.

 

[Angus_McGyver]

Vaikuttaahan ne koko vuoden kulutukseen vaikka sen isoimman hyödyn saisi irti kesällä...

Tottakai, mutta eikö kesällä sähkö ole muutenkin liki ilmaista? Vaikea nähdä tilannetta jossa laittamalla vaikka 10t€ paneleihin niistä voisi jäädä jotenkin voitolle kun niiden tuottaman sähkön aikaan sähköä ei juuri kulu, ja jos kuluu se on jokatapauksessa halpaa-ilmaista pörssissä sekä ostaessa että omista paneleista verkkoon myydessä. Sitten kun keskitalven pakkasilla sähkö on kallista ja sitä kuluu paljon ei paneelit tuota yhtikäs mitään. Edelleen siis en ole aiheeseen valtavasti tutustunut mitä nyt kerran puhunut vanhusvanhemmat olemaan ostamatta kalliita paneleita lipevältä ovelle myyjältä, mutta tälläinen kuva itselläni on. Tottakai mielelläni muutan näkemykseni jos olen väärässä.

 

[Kernomas]

Miten kaukolämmössä säästetään lämmityskuluissa, ellei koko yhtiössä lasketa tuloveden lämpötilaa?

 

[kilroy1]

Miten kaukolämmössä säästetään lämmityskuluissa, ellei koko yhtiössä lasketa tuloveden lämpötilaa?

Voi olla myös kaukolämmössä oleva okt. Patterit kiinni ja ilppi huutamaan..

 

[kjns]

Tottakai, mutta eikö kesällä sähkö ole muutenkin liki ilmaista?

Riippuu myös missä asuu, meilläpäin ainakin sähkönsiirto (ja sähkövero) muodostaa suurimman osan sähkön kokonaiskuluista kesät talvet, kiitos Carunan. Toki itse menen kiinteähintaisilla soppareilla mutta vaikka sähköenergia olis meille 0,00 euroa kWh:lta niin sähkö maksais siltikin melkein 8 snt/kWh, siirto 5,07 snt ja sähkövero 2,8 snt /kWh. Paneeleista saa sähköä ilman siirtokuluja ja veroja.

Aiemmin aina leukailtu että kustaan tyhmää silmään kun siirto ja verot maksaa energiaa enemmän, mutta nyt ratkeaa sekin ongelma kun sähköenergia nousee myös melkein 8 senttiin…

Mutta sinänsä asiasta samaa mieltä, en ole saanut vielä sellaista laskelmaa eteeni jonka perusteella lähtisin paneeleita omaan taloon asentamaan. Siinä vaiheessa kun investointi on kuoletettu alkaa romppeiden oletettava elinikä olemaan täynnä joten on niinsanotusti tuurin päällä jääkö käteen plussaa, nollaa vai miinusta. Lisäksi tuo että silloin kun niitä eniten tarvitsis saa niistä vähiten sähköä. Sitten jos noissa olisi ROI aina varmasti plus-merkkinen niin voisi toki harkita että mitottaisi kesän pohjakulutuksen mukaan paneelit katolle…

 

[Taneli-]

Toki tuota aurinkopaneelia voi miettiä monellakin tapaa. Kuten yllä on laskettu ei se Suomen oloissa ehkä taloon itseensä niin järkevä ole koska sen hinta vs. käyttöaika on sellainen ettei se maksa itseään takaisin.

Esim. pieni sellainen laitettiin kesällä tehtyyn uuteen roskakatokseen missä sen tehtävä on käytännössä antaa sähköä liiketunnistimelle joka sitten antaa valoa kun joku astuu sisälle katokseen / kulkee siitä ihan edestä. Eli johonkin tuollaiseen ihan näppärä eikä tarvitse erikseen sähköjä vetää tms.

Eli ei ole järkevää alkaa miettimään muiden yleisten ratkaisujen sijaan (ilppi, maalämpö, ilmavesilämpöpumppu) ei edes vaikka teoriassa osa voikin vielä olla sidottu jopa päälle 30senttiä kWh kiinteään pidempään sopimukseen minkä ottanut kun hinnat raketoivat ja ihmiset tekivät näin jälkikäteen katsoen "ei niin optimoituja" ratkaisuja.