Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Vaateri]

Ymmärsin että tuo on joku iso kerrostalo, jossa nyt olkoon vaikka 35 asuntoa keskineliöillä vaikka 50 (yksiöitä ja kaksioita varmaan isoin osa). Se tekee 1750 asuinneliötä. 1750x8=14000/kk tai 168000/v. Eli jos vuokra on 5% tontin arvosta niin kyseessä on noin 3.5 millin arvoinen pläntti.

Luvut toki ihan esimerkkejä mutta missaanko jotain?

Lehtisaaren kerrostalot ovat tyypillisesti matalia ja niiden asunnot suuria. Vähän sellaisia korotetun rivitalon oloisia. Eli rakennuksen pinta-alan osuus tontista suhteessa asuntojen määrään voi olla aika suuri.

 

[elmo]

Ihmetyttää kyllä kovasti kuka ostaa noita vuokratontilla olevia asuntoja. Nykyään uusissa varsinkin omistajana on monesti joku tonttirahasto jonka ainoa tarkoitus on takoa voittoa mahdollisimman paljon ja ehdoissa kovat korotukset joka vuosi. Nyt kun ostat uuden asunnon niin 10v päästä pelkkä tonttivuokran osuus on helposti tuplat mitä nyt ja aina vaan nousee. Tuollaisista kämpistä tulee kuin golf osakkeita joista ei pääse enää millään eroon, eli asunnon arvo on negatiivinen kun pelkästä tontista saa maksaa vuokraa kohta 10 000 €/kk pienen yksiönkin osalta.

Jos ei ole varaa ostaa omalla tontilla olevaa niin sitten ei kyllä kannata ostaa mitään vaan asua vuokralla. Toki omassakin tontissa on mahdollisuus siihen, että kiinteistöveroa korotetaan todella paljon, mutta se tuskin kuitenkaan ihan niin paljon pomppaa kun vuokrat.

Jos osa porukasta ei tajua edes uudenasunnon rahoitusvastikkeen lyhennysvapaata niin onko tuo nyt niin ihme...

 

[Nomber]

Jos osa porukasta ei tajua edes uudenasunnon rahoitusvastikkeen lyhennysvapaata niin onko tuo nyt niin ihme...

Näin olen asian kanssa miettinyt, että vuokratontilla olevia asuntoja ostavat vain ne jotka eivät ymmärrä mitä tekevät.

 

[Vaateri]

Nyt kun ostat uuden asunnon niin 10v päästä pelkkä tonttivuokran osuus on helposti tuplat mitä nyt ja aina vaan nousee.

Olisiko linkata esimerkkiä tällaisesta? Lähinnä sijainti kiinnostaisi.

 

[kuoris]

Hallirus nostamassa maapohjan kiinteistöveron alarajaa. Kaiken ne tekee että saavat kulit pois ok-taloista neukkukuutioihin.

 

[Mikkos]

Ihmetyttää kyllä kovasti kuka ostaa noita vuokratontilla olevia asuntoja. Nykyään uusissa varsinkin omistajana on monesti joku tonttirahasto jonka ainoa tarkoitus on takoa voittoa mahdollisimman paljon ja ehdoissa kovat korotukset joka vuosi. Nyt kun ostat uuden asunnon niin 10v päästä pelkkä tonttivuokran osuus on helposti tuplat mitä nyt ja aina vaan nousee. Tuollaisista kämpistä tulee kuin golf osakkeita joista ei pääse enää millään eroon, eli asunnon arvo on negatiivinen kun pelkästä tontista saa maksaa vuokraa kohta 10 000 €/kk pienen yksiönkin osalta.

Jos ei ole varaa ostaa omalla tontilla olevaa niin sitten ei kyllä kannata ostaa mitään vaan asua vuokralla. Toki omassakin tontissa on mahdollisuus siihen, että kiinteistöveroa korotetaan todella paljon, mutta se tuskin kuitenkaan ihan niin paljon pomppaa kun vuokrat.

Ja mäkään en ymmärrä kuka haluaa ostaa suojellun torpan jossa et saa tehdä mitään remonttia ilman sen seitsemää lupaa ja anomusta ja silloinkin saat tehdä vain rajoissa remonttia. Ei oikein mene jakeluun miks joku tollaisen kohteen hommais.

 

[jefreitteri]

Olisiko linkata esimerkkiä tällaisesta? Lähinnä sijainti kiinnostaisi.

No jos se nousee vuodessa 7% niin kymmenessä vuodessa vuokra on tuplaantunut.

 

[Proscribo]

Näin olen asian kanssa miettinyt, että vuokratontilla olevia asuntoja ostavat vain ne jotka eivät ymmärrä mitä tekevät.

Eihän se vuokratontti suoraan tarkoita, että kohde on ostokelvoton. Mutta tekee helposti järkevän diilin tekemisestä vaikeaa tai mahdotonta, jos ja kun muut ostajaehdokkaat eivät ymmärrä, mitä se vuokratontti meinaa. Hyvä toki myyjälle.

 

[Vaateri]

No jos se nousee vuodessa 7% niin kymmenessä vuodessa vuokra on tuplaantunut.

Niin? Nouseeko jokaisen vuokratontin vuokra siis kiinteän 7 % vuodessa vai mitä tarkoitat?

Edit. Jos katsoo vaikka elinkustannusindeksiä, niin jonnekin 80-luvun puoliväliin asti se tosiaan tuplaantui alle 10 vuodessa, mutta sen jälkeen tahti on ollut paljon hitaampi, eikä sitä yksittäiset inflaatiopiikit varmaankaan käännä takaisin tuohon 50 vuoden takaiseen vauhtiin.

 

[pokkus]

Eihän se vuokratontti suoraan tarkoita, että kohde on ostokelvoton. Mutta tekee helposti järkevän diilin tekemisestä vaikeaa tai mahdotonta, jos ja kun muut ostajaehdokkaat eivät ymmärrä, mitä se vuokratontti meinaa. Hyvä toki myyjälle.

Just katsoin eilen yhtä asuntoa myynnissä, joka vaikutti muuten ihan mielenkiintoiselta, mutta oli vuokratontilla (yhtiössä oleva kolmio). Ei siinä muuten mitään, mutta tonttivuokrasta olisi pitänyt maksaa yli 400 euroa kuussa, joka oli yksinään enemmän kuin muut vastikkeet yhteensä. Lähellä oli muutamaa vuotta vanhempi vastaava asunto myynnissä, mutta omalla tontilla ja vielä pyynniltään pikkaisen halvempi. En tiedä kuka siihen vuokratontilliseen oikeasti tarttuisi tuossa tilanteessa. Itse skippaan heti kaikki vuokratontilliset kohteet. Kiinteistössä sellaista voisi harkita, jos vuokratontti otettu huomioon hinnassa ja tontin voi lunastaa itselleen. Yhtiössä en ottaisi vuokratontillista missään kohtaa.

 

[AeshmA]

Eihän se vuokratontti suoraan tarkoita, että kohde on ostokelvoton. Mutta tekee helposti järkevän diilin tekemisestä vaikeaa tai mahdotonta, jos ja kun muut ostajaehdokkaat eivät ymmärrä, mitä se vuokratontti meinaa. Hyvä toki myyjälle.

Juurikin näin, lähinnä tuo pelottelu taitaa koskea näitä yksityisessä tai rahastojen omistuksessa olevia tontteja.
Tulevassa (yhtiömuotoisessa, vielä rakenteilla olevassa) kämpässä minkä ostin on kaupungin vuokratontti 50 vuoden laina-ajalla ja korotukset on sidottu indeksiin.
Googlesta kaivamalla löytää tontin vuokrahinnan ja nämä kun taidetaan jakaa asuinneliöiden mukaan, niin oma osuus lienee ~68€/kk (~818€/vuosi, hoitovastike 240€/kk).

 

[Nik97]

Vanhan rintamiestalon kellaritilan jos pyrkii ottamaan laajemmin asumiskäyttöön niin se on aika kyseenalainen kompromissi aina. Jos kosteusteknisesti tosi hyvä paikka, reitti hyvä sinne kellariin ja salaojat syvällä niin sitten ehkä saunaa ja kodinhoitohuonetta, ehkä mancavea tms. mutta noin muuten kellari on mielestäni hyvä jättää varastotilaksi johon käyttöön se alunperin on rakennettu 50-60 luvulla. Ei ainakaan makkareita. Ja lisäksi siellä voi tosiaan vetää hyvin täydentävää teknistä putkea eri suuntiin.

Meillä oli lapsuudenkodissa sauna, pesutilat ja kodinhoitohuone kellarissa. Ilmeisesti alunperinkin ollut, tai saunaa ei tainnut olla mutta vanhempani tekivät sinne sen. Boileri sijaitsi myös siellä kellarissa. Talona 50-luvun rintamamiestalo.

Mutta joo en kyllä sijoittaisi muita asuintiloja kellariin.

 

[miloytyn]

Just katsoin eilen yhtä asuntoa myynnissä, joka vaikutti muuten ihan mielenkiintoiselta, mutta oli vuokratontilla (yhtiössä oleva kolmio). Ei siinä muuten mitään, mutta tonttivuokrasta olisi pitänyt maksaa yli 400 euroa kuussa, joka oli yksinään enemmän kuin muut vastikkeet yhteensä. Lähellä oli muutamaa vuotta vanhempi vastaava asunto myynnissä, mutta omalla tontilla ja vielä pyynniltään pikkaisen halvempi. En tiedä kuka siihen vuokratontilliseen oikeasti tarttuisi tuossa tilanteessa. Itse skippaan heti kaikki vuokratontilliset kohteet. Kiinteistössä sellaista voisi harkita, jos vuokratontti otettu huomioon hinnassa ja tontin voi lunastaa itselleen. Yhtiössä en ottaisi vuokratontillista missään kohtaa.

Yhtiöissäkin voi nykyään monesti lunastaa tonttiosuuden itselleen. Toki tämä pitää sitten ottaa huomioon hinnassa.

 

[pokkus]

Yhtiöissäkin voi nykyään monesti lunastaa tonttiosuuden itselleen. Toki tämä pitää sitten ottaa huomioon hinnassa.

Kyllä useasti pystyy, mutta itse en halua olla tilanteessa, jossa itse omistaisin oman osuuden tontista, mutta loput >80% osakkaista on edelleen vuokralla. Siinä on liian isot ristiriidan mahdollisuudet joskus tulevaisuudessa, kun jotain päätöksiä tehdään ja sitten itse on altavastaajana varmasti.

Edit: tässäpä hyvä kirjoitus aiheesta. Itse en koskisi pitkällä tikullakaan yhtiöön vuokratontilla. Se oman osuuden lunastaminen tuntuisi jopa hullulta. Ja kun vielä miettii tilannetta, joskus lähempänä vuokrasuhteen umpeutumista niin miten silloin toimitaan kun tontista joku omistaa pienen palan sieltä sun täältä ja osa on kuitenkin edelleen vuokrasuhteessa.

Kannattaako vuokratontin osuus lunastaa omaksi vai ei?

Yhä useampi uudiskohde on rakennettu rahaston omistamalle vuokratontille. Mistä ostaja tietää, kannattaako tontti lunastaa vai maksaa siitä vuokraa? Lakimies varoittaa riskeistä.

www.op-media.fi

"Juristi muistuttaa, että vuokratontteihin liittyy myös riski, johon yksittäinen asunnon ostaja ei pysty varautumaan käytännössä mitenkään. Mitä tapahtuu silloin, jos joku toinen osakas ei kykene lunastamaan tonttia eikä maksamaan omaa vuokravastikettaan?

Piilo muistuttaa, että osakkaat eivät lunasta tonttiaan itselleen. Osakas maksaa taloyhtiölle sovitun vastikkeen, jolla taloyhtiö ostaa omistukseensa osuuden tontista. Niinpä, jos joku ei pysty maksamaan osuuttaan tontista, viime kädessä yhtiö on vastuussa tontin vuokrasta tai loppuosuuden lunastuksesta.

Ja yhtiön velvoitteista vastaavat osakkaat - myös ne, jotka ovat jo maksaneet oman osuutensa."

 

[Lucas]

Yhtiöissäkin voi nykyään monesti lunastaa tonttiosuuden itselleen. Toki tämä pitää sitten ottaa huomioon hinnassa.

Jossain tapauksissa on viisaampi jättää lunastamatta se tonttiosuus. Esimerkiksi täällä Oulussa on pari purkukuntoista kerrostaloa aivan perkeleen kalliilla ylihintaisella vuokratontilla. Pidän todennäköisenä että menevät ne taloyhtiön konkurssiin tällä vuosikymmenellä. Siinähän sitten omistaa muutaman neliön tonttia ja pääsee vastaamaan purkukustannuksista.

 

[miloytyn]

Kyllä useasti pystyy, mutta itse en halua olla tilanteessa, jossa itse omistaisin oman osuuden tontista, mutta loput >80% osakkaista on edelleen vuokralla. Siinä on liian isot ristiriidan mahdollisuudet joskus tulevaisuudessa, kun jotain päätöksiä tehdään ja sitten itse on altavastaajana varmasti.

Tokihan nuo on aina tapauskohtaisia. Esim meillä yhtiössä on vuokralla enää 3/16 asuntoa, kun muut ovat lunastaneet tontin omakseen.

 

[ssg]

Löydettiin sellainen talo, joka haluttiin niin tarjottiin tonni päälle pyyntihintaan, että saadaan se ja niin myös saatiin. Oulun sivukyliltä ostettiin ja ei täälläkään kyllä viikkoa kahta kauempaa järkevät noin 2000-luvulla rakennetut 200-300k talot etuovessa vanhene.

Lainataan nyt vielä tätä kerran. Talosta oli toisetkin laittaneet tarjouspyynnön. Muutettiin meidän tarjous pyyntihintaan. Oltiin joka tapauksessa valmiita maksamaan se niin parempi jättää kikkailut pois. Vituttaisi jos jonkun vaivaisen parin tonnin takia ei saisi. Pyyntihinnasta enempää emme kyllä suostu maksamaan jos sillä ei saa niin se on ok.

 

[Taneli-]

Näin olen asian kanssa miettinyt, että vuokratontilla olevia asuntoja ostavat vain ne jotka eivät ymmärrä mitä tekevät.

Tämä, toki voi olla muutama syy miksi tälläiseen sortuu mutta monessa ei ole luokkaa 50v halpaa hinta edessä ja tontin saa lunastaa naurettavan halvalla ennenkuin kaupunki/kunta pääsee muuttamaan sopimusta.

Vaikka sanotaankin että "sijainti, sijainti, sijainti" niin mieluummin otan hieman vanhemman asunnon missä (yleensä) myös tilavammat ratkaisut ja se oma tontti (sekä enempi pihaa) kuin uudisrakennuksesta vuokratontilla olevan "valmistuu 2024 alkuvuodesta, 80% asunnoista myymättä, osta heti ja saat alennusta mutta et saa kertoa hintaa" diilin.

 

[mustajoki]

Kyllä useasti pystyy, mutta itse en halua olla tilanteessa, jossa itse omistaisin oman osuuden tontista, mutta loput >80% osakkaista on edelleen vuokralla. Siinä on liian isot ristiriidan mahdollisuudet joskus tulevaisuudessa, kun jotain päätöksiä tehdään ja sitten itse on altavastaajana varmasti.

Edit: tässäpä hyvä kirjoitus aiheesta. Itse en koskisi pitkällä tikullakaan yhtiöön vuokratontilla. Se oman osuuden lunastaminen tuntuisi jopa hullulta. Ja kun vielä miettii tilannetta, joskus lähempänä vuokrasuhteen umpeutumista niin miten silloin toimitaan kun tontista joku omistaa pienen palan sieltä sun täältä ja osa on kuitenkin edelleen vuokrasuhteessa.

Kannattaako vuokratontin osuus lunastaa omaksi vai ei?

Yhä useampi uudiskohde on rakennettu rahaston omistamalle vuokratontille. Mistä ostaja tietää, kannattaako tontti lunastaa vai maksaa siitä vuokraa? Lakimies varoittaa riskeistä.

www.op-media.fi

"Juristi muistuttaa, että vuokratontteihin liittyy myös riski, johon yksittäinen asunnon ostaja ei pysty varautumaan käytännössä mitenkään. Mitä tapahtuu silloin, jos joku toinen osakas ei kykene lunastamaan tonttia eikä maksamaan omaa vuokravastikettaan?

Piilo muistuttaa, että osakkaat eivät lunasta tonttiaan itselleen. Osakas maksaa taloyhtiölle sovitun vastikkeen, jolla taloyhtiö ostaa omistukseensa osuuden tontista. Niinpä, jos joku ei pysty maksamaan osuuttaan tontista, viime kädessä yhtiö on vastuussa tontin vuokrasta tai loppuosuuden lunastuksesta.

Ja yhtiön velvoitteista vastaavat osakkaat - myös ne, jotka ovat jo maksaneet oman osuutensa."

Niin kuin tuossa sanotaan jos joku osakas jättää vuokratontin osuuden maksamatta, velvoitteista vastaavat osakkaat - myös ne, joilla on edelleen oma vuokratontin osuus maksettavana. Eli kaikilla vielä maksukykyisillä on sama intressi ottaa huoneisto haltuun ja vuokralle nopeasti, jotta yhtiövastike, vuokravastike ja mahdolliset rahoitusvastikkeet katetaan mahdollisimman suurelta osin. Siis sama juttu kuin yhtiölainassa, en näe mitä sellaisia taloyhtiön päätöksiä on joissa olisi altavastaajana jos on maksanut yhtiölainan tahi vuokratonttiosuuden pois (ja joissa osakkaiden yhdenvertaisuusperiaate ei olisi perälautatukena).

Valinnaisen vuokratontin ongelmat tulevat ehkä asuntoa myydessä - miten arvottaa lunastettu tahi lunastamaton tonttiosuus? Mutta jos sen 5 vuotta tai pidempään asuu, tonttiosuuden lunastaminen alkaa näyttää paremmalta ja paremmalta.

 

[Kvarkki]

Kyllä, mutta nyt oli kyse nimenomaan rintamamiestaloista.

Pilalle rempattuna (lisäeristys ja tiivistys 70-90 luku) voivat olla täynnä yllätyksiä. Alkuperäinen rakenne on sen verran hatara/tuulettuva, että pysyy kunnossa lämpövuodon ansiosta. Toki pientä tekemistä löytyy varmasti 70-vuoden jälkeen. Yksinkertaisia korjata, jos itse osaa tehdä ja ei ole maksanut kauniista sisäpinnoista. Jos vasara löytyy ennemmin hanurista kuin kämmenestä, kannattaa jättää väliin. Suurin merkittävä hyöty rintamamiestalon ostamisesta on valmis iso piha/ympäristö (pl. pilalle täydennysrakennetut alueet).

Tuo Kaarinan kohde vaikuttaa suht ok:lta, jos tarkoituksena on purkaa talo ja rakentaa uusi. Vähän ehkä liikaa hintaa vaikka iso tontti ja liittymät. Rakennuspaikka lienee tonttiin nähden optimi 1952 talosn kohdalla.

 

[jefreitteri]

Niin? Nouseeko jokaisen vuokratontin vuokra siis kiinteän 7 % vuodessa vai mitä tarkoitat?

Edit. Jos katsoo vaikka elinkustannusindeksiä, niin jonnekin 80-luvun puoliväliin asti se tosiaan tuplaantui alle 10 vuodessa, mutta sen jälkeen tahti on ollut paljon hitaampi, eikä sitä yksittäiset inflaatiopiikit varmaankaan käännä takaisin tuohon 50 vuoden takaiseen vauhtiin.

Niin sitä vaan, että ei kai tuo vuokran tuplaantuminen niin uskomaton asia olisi etteikö niin olisi joskus käynyt, käy parhaillaan ja tulisi edelleen tapahtumaan. Onhan näitä uutisiakin ollut, että esim. Helsinki on nostanut tonttivuoksia suunnilleen tuon 7%/vuosi.

 

[Vaateri]

Onhan näitä uutisiakin ollut, että esim. Helsinki on nostanut tonttivuoksia suunnilleen tuon 7%/vuosi.

Yhden kerran, koska elinkustannusindeksin muutos sitä edellytti. Sopimukset ovat 50 vuoden mittaisia ja vuosikorotusten perusteena on elinkustannusindeksin muutos. Uuden sopimuksen yhteydessä ekat 10 vuotta menee lisäksi alennetulla vuokralla.

Se tonttivuokran tuplaantuminen 10 vuodessa olisi oikeasti huomattavan poikkeuksellista ja edellyttäisi 80-luvulta alkaneen trendin totaalista muutosta.

Edit. Tuolta voi katsella vuosimuutosta: Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos muuttujina Kuukausi ja Tiedot-PxWeb Maaliskuussa 1990 mentiin alle 7 % ja seuraavan kerran 7 % nähtiin toukokuussa 2022. Kuvan lisääminen ei nyt näköjään toimi, mutta diagrammin näkee täältä:

https://pxdata.stat.fi/PxWeb/ChartHandler.ashx?ver=18.12.25&legendheight=20&legend=true&guidelinesvertical=false&guidelineshorizontal=true&labelorientation=Vertical&linethickness=3&height=500&width=900&title=Kuluttajahintaindeksin%20vuosimuutos%20muuttujina%20Kuukausi.%20Vuosimuutos%20%28%25%29.&charttype=chartViewLine&px_tableid=statfin_khi_pxt_122p.px&px_path=StatFin__khi&px_language=fi&px_db=StatFin

 

[Taneli-]

Oikeastihan tuossa vuokratontissa on se huono puoli pidemmän päälle, varsinkin JOS ei ole optiota ostaa sitä (aika monta sellaistakin tapausta löytyy) että vaihtoehdot ovat oikeasti aika olemattomat.

Totta, lain mukaan jos et hyväksy uutta hintaa sinulla on 100% oikeus purkaa se rakennus siitä ja laittaa se tontti 100% samaan kuntoon kuin se oli alunperin ennen rakennuksen pystytystä. Mutta en muista lukeneeni yhdestäkään tälläisestä tapauksesta (voi olla että löytyy historiasta) joten oikeasti se mitä tapahtuu on että joko asukkaat maksavat tai myyvät tai joutuvat ulosottoon ja uusi asukas maksaa.

Esim. tässä lukee miten: Tonttivuokra voi nousta kertarysäyksellä 15-kertaiseksi – kaksi tamperelaista taloyhtiötä saa vuokraan helpotuksen harvinaisella tavalla

"
Tampereen keskustan laidalla Juhannuskylässä sijaitsevat puutalot ovat noin satavuotiaita. 1980-luvulla tehtiin asemakaava, joka sallii puutalojen purkamisen. Tilalle voisi rakentaa kerrostalon.

Taloja ei kuitenkaan ole purettu, ja tähän saakka tonttivuokraa on maksettu nykyisten rakennusten mukaan.

Vanha purkukaava on kuitenkin palannut kummittelemaan asukkaille. Maanvuokrasopimukset päättyvät pian. Tulevaisuudessa vuokraa pitäisi maksaa kerrostalon verran, vaikka tontilla on matala puutalo.
"

Eli se on voi, voi.. ..joko purkaa ja rakentaa uutta tai sitten maksaa ja kärsii. Vuokra voi nousta 10 kertaiseksi, mikä voi tarkoittaa esim. 80m2 kämpässä +400€/kk vastikkeen nousua. Mikä olisi itselle näin Pirkanmaalla asuvana sellainen "eh, juu ei" juttu. Tuota miettien en todellakaan halua vuokra tontilla olevaa asuntoa. Sen verran voin sanoa että ns. "perus" vastike tai jopa perus kulut (sanotaan nyt netti, vesi, sähköt, lämmitys, autopaikka, autopaikan sähköt, kaikki vakuutukset jne) eivät maksa minulla hieman isommassa asunnossa 400€/kk. Joten tuntuisi jotenkin absurdilta että ns. perus vastike "pompsahtaisi" sen verran (asia erikseen jos tulisi jotain yhtiölainaa, mutta siinäkin mahdollisuus maksaa se heti kuten tehnyt ikkuna ja maalämpöremonteissa).

Tai tästä voi lukea: Tonttivuokrien korotuspiikit tekevät kipeää – yksi taloyhtiö kapinoi, toinen alistuu, kolmas uskoo kaavamuutoksen apuun Tampereella

Yksi taloyhtiö kapinoi, toinen alistuu ja kolmas uskoo kaavamuutoksen apuun...

Tämän vuoden aikana Helsingissä nousee sen 7,14% maavuokrat indeksiehdon mukaisesti jos siis sattuu asumaan Käpylässä, Munkkivuoressa tai Kannelmäessä, en tiedä miten suosittuja paikkoja mutta kait muutama sielläkin asuu enkä usko että ihan halpoja asuntoja:

Hinnat | Helsinki korottaa asuintonttien vuokria huomattavasti

Tonttivuokrien nousu tietänee korotuksia asukkaiden maksamiin vastikkeisiin ja vuokriin.

www.hs.fi

 

[love_doctor]

Tässä turun suunnalla uudet omakotitontit maksaa ehkä 200€/rakennusoikeusneliö. Paljon halvempiakin löytyy.

Mielenkiintoista. Mistäköhän tuolla hintaa ostat vai onko noin paljon tinkimisvaraa. Tuosta vaikka jotain näkymää. No joo, onhan tuolla kauempanakin tontteja, mutta eivät ole ihan kysytyimmällä alueella.

Tuo Kaarinan kohde vaikuttaa suht ok:lta, jos tarkoituksena on purkaa talo ja rakentaa uusi. Vähän ehkä liikaa hintaa vaikka iso tontti ja liittymät. Rakennuspaikka lienee tonttiin nähden optimi 1952 talosn kohdalla.

Lähinnä siinä se miinus että junarata ihan kotiovella ja voi tulla lähemmäs kaksoisraiteiden myötä. Vaikuttaa mm. tärinän vaimennuksen tarpeeseen taloa rakentaessa.

 

[Lucas]

Niin kuin tuossa sanotaan jos joku osakas jättää vuokratontin osuuden maksamatta, velvoitteista vastaavat osakkaat - myös ne, joilla on edelleen oma vuokratontin osuus maksettavana. Eli kaikilla vielä maksukykyisillä on sama intressi ottaa huoneisto haltuun ja vuokralle nopeasti, jotta yhtiövastike, vuokravastike ja mahdolliset rahoitusvastikkeet katetaan mahdollisimman suurelta osin. Siis sama juttu kuin yhtiölainassa, en näe mitä sellaisia taloyhtiön päätöksiä on joissa olisi altavastaajana jos on maksanut yhtiölainan tahi vuokratonttiosuuden pois (ja joissa osakkaiden yhdenvertaisuusperiaate ei olisi perälautatukena).

Ongelma tuossa on ainakin taloyhtiön konkurssin tapauksessa. Ei taida paljoa lämmittää se muutaman neliön tontin omistus siitä kun taitaa olla lähinnä maksajan roolia luvassa kun konkurssiin mennyttä remonttivelkaista taloyhtiön taloa aletaan purkamaan

Niin sitä vaan, että ei kai tuo vuokran tuplaantuminen niin uskomaton asia olisi etteikö niin olisi joskus käynyt, käy parhaillaan ja tulisi edelleen tapahtumaan. Onhan näitä uutisiakin ollut, että esim. Helsinki on nostanut tonttivuoksia suunnilleen tuon 7%/vuosi.

Nehän tontinvuokrat on sidottu yleensä nykyään elinkustannusindeksiin. Sen seurauksena se vuokra nousee tänä vuonna sen 7-8 prosenttia. Ensi vuonnaki varmaan lähes saman. Siitä eteenpäin vaikea ennustaa.

Siinä vuokratontilla olevalla kerrotalolla omistajineen ei taida olla oikein muuta mahdollisuutta kuin maksaa tai itkeä ja maksaa se kallistunut vuokra. Vaikea sitä kerrostaloa on siitä muuallekkaan siirtää. Teknisesti ehkä onnistuu jotenkin, mutta taloudellisesti ei todellakaan.

 

[antti-x]

Mielenkiintoista. Mistäköhän tuolla hintaa ostat vai onko noin paljon tinkimisvaraa. Tuosta vaikka jotain näkymää. No joo, onhan tuolla kauempanakin tontteja, mutta eivät ole ihan kysytyimmällä alueella.

esim. nämä ovat noin 10km päässä Turun kauppatorista ja muutaman kilometrin lentokentästä ja Myllyn kauppakeskuksesta, eli eivät mitenkään kovin syrjässä, 1298m2 tontti maksaa 36€/m2 eli 46728€ ja sisältää rakennusoikeutta 250 + 60 + 60 m2. Ihan pelkästään noille perusneliöillekin jakaen hintaa tulee selvästi alle 200€/rak. oikeusneliö. Päällistönmäki - Ruskon kunta vaihe 9 kun klikkaa auki niin löytyy

Kauemmas ympäryskuntiin kun menee esim. Maskuun niin 9€/neliö tonttejakin löytyy kohtuudella.

 

[Lucas]

Mielenkiintoista. Mistäköhän tuolla hintaa ostat vai onko noin paljon tinkimisvaraa. Tuosta vaikka jotain näkymää. No joo, onhan tuolla kauempanakin tontteja, mutta eivät ole ihan kysytyimmällä alueella.

Lähinnä siinä se miinus että junarata ihan kotiovella ja voi tulla lähemmäs kaksoisraiteiden myötä. Vaikuttaa mm. tärinän vaimennuksen tarpeeseen taloa rakentaessa.

Oulussakin hyvillä paikoilla lähellä keskustaa olevat omakotitalotontit maksavat luokkaa lähemmäs tuhat euroa neliömetri rakennusoikeutta. Lähellä keskustaa on tässä tapauksessa noin kolmen kilometrin säteellä keskustasta olevat. Sitten taas jostain 10 kilometrin päästä saattaa saada kaupungin tontin tuolla 200 euroa per rakennusoikeusneliö eli noin 50 tuhatta euroa tontti jolla 250m2 rakennusoikeutta. Muutamia kymmeniä kilometriä kauempaa tontteja taitaa saada jo 20 eurolla per rakennusoikeusneliömetri.

Joki ja merenrantatontit ovat sitten kalliimpia kaikissa noissa alueilla.

 

[Taneli-]

Ongelma tuossa on ainakin taloyhtiön konkurssin tapauksessa. Ei taida paljoa lämmittää se muutaman neliön tontin omistus siitä kun taitaa olla lähinnä maksajan roolia luvassa kun konkurssiin mennyttä remonttivelkaista taloyhtiön taloa aletaan purkamaan

Oikeastihan tuo ei toimi noin. Eli jos osana taloyhtiötä olet lunastanut oman osuutesi tontista ja taloyhtiö menee nurin niin se oli siinä.
Eli et voi tulla ja yrittää sanella "ostakaa nämä maat minulta tai rakennan oman tulliportiin tai en anna teidän rakentaa mitään tähän kohtaan maata". Se on niin että jos taloyhtiö menee nurin niin menetät paitsi sen oikeuden asua siinä asunnossa myös sen maan.

Toki JOS siinä on mahdollisuus lunastaa osuus uudesta taloyhtiöstä tms. niin sinulla on sama oikeus kuin kaikilla muillakin, mutta sekin on hieman hämärää onko sinulla (tuskin on) oikeutta sitten siihen "maahan". Luultavasti joudut lunastamaan sen tontin osuuden uudestaan jos haluat ostaa sen uuden osakkeen uudesta taloyhtiöstä.

 

[Lucas]

Oikeastihan tuo ei toimi noin. Eli jos osana taloyhtiötä olet lunastanut oman osuutesi tontista ja taloyhtiö menee nurin niin se oli siinä.
Eli et voi tulla ja yrittää sanella "ostakaa nämä maat minulta tai rakennan oman tulliportiin tai en anna teidän rakentaa mitään tähän kohtaan maata". Se on niin että jos taloyhtiö menee nurin niin menetät paitsi sen oikeuden asua siinä asunnossa myös sen maan.

Toki JOS siinä on mahdollisuus lunastaa osuus uudesta taloyhtiöstä tms. niin sinulla on sama oikeus kuin kaikilla muillakin, mutta sekin on hieman hämärää onko sinulla (tuskin on) oikeutta sitten siihen "maahan". Luultavasti joudut lunastamaan sen tontin osuuden uudestaan jos haluat ostaa sen uuden osakkeen uudesta taloyhtiöstä.

Eli tonttiosuuden lunastamalla siinä ei asukas lunasta mitään tonttiosuutta omakseen vaan taloyhtiö lunastaa sen palasen tontista? Olen ajatellut, että siinä saa ostaa jonkun neliömäärän määräalan tontista kun varainsiirtoverokin sama 4 prosenttia kuin kiinteistökaupoissa ja sellainen mielikuva että vaatisi vielä kaupanvahvistajan tai sähköisen kaupanteon.

Onneksi nuo taloyhtiön konkurssit ovat vielä ainakin harvinaisia. Uuden karhea talo 2000-luvulta ja kasvukeskus, niin riski taloyhtiön konkurssiin on pieni. Paitsi ehkä niissä tapauksissa joissa on uusi taloyhtiö ja yhtiölainaa enemmän mitä taloyhtiön asuntojen käypä arvo kun yhtiölainoja ei ole lyhennetty vielä lainkaan.

Hyvähän se on kuitenkin tuo konkurssivaihtoehtokin pitää mielessä ja arvoida sen riskiä jos tontin lunastusta miettii.

 

[Taneli-]

Eli tonttiosuuden lunastamalla siinä ei asukas lunasta mitään tonttiosuutta omakseen vaan taloyhtiö lunastaa sen palasen tontista? Olen ajatellut, että siinä saa ostaa jonkun neliömäärän määräalan tontista kun varainsiirtoverokin sama 4 prosenttia kuin kiinteistökaupoissa ja sellainen mielikuva että vaatisi vielä kaupanvahvistajan tai sähköisen kaupanteon.

En itse ja asiassa tiedä miten tuo toimii JOS taloyhtiö omaa vaikka teoriassa sen 100 asuntoa ja vaikka 99 kpl on tontin lunastanut itselleen mutta 1kpl ei. Eli tontti on vuokralla. Mitä sitten tapahtuu JOS tontin ostamis mahdollisuus jossain vaiheessa päättyy? Eli maksaako se yksi ja ainoa asukas sitten kaikki vuokraan menevät menot? (OK, silloin tietysti yhtiökokouksessa päätetään ostaa se tontti itselleen ja se yksi henkilö maksaa yhtiölle sitä tontin vuokraa mitä nostetaan vaikka se 7% per vuosi kunnes tajuaa ostaa sen tai muuttaa pois ja uusi ostaa sen). Mutta jos vaikka 40% on ostanut maan (tontin) itselleen?

Tuo on sinänsä mielenkiintoinen ongelma. Oikeastihan tietysti jos taloyhtiöllä on mahdollisuus ostaa se tontti itselleen ja tarpeeksi moni sen ostaa otaksun että yhtiökokouksessa asiaa käsitellään => sitten ne jotka EIVÄT ole maksaneet ja ostaneet sitä tonttia itselleen joutuvat maksamaan sitä yhtiölainaa minkä taloyhtiö ottaa ostaakseen sen tontin. Mutta edelleen jos joku/jotkut eivät sitä maksa se lankeaa muiden (myös niiden jotka ovat tontista maksaneet) maksettavaksi kunnes/ellei osaketta laiteta vuokralle tjsp.

Eli jos vaikka SINÄ (tai kunta tai kaupunki) omistaa tontin ja tarjoaa esim. 5v ajan mahdollisuuden hintaan X ostaa sen ja vuokra nousee joka vuosi vaikka sen 7% niiin jatkuvastihan ne jotka eivät tonttia ole ostaneet joutuvat maksamaan suhteessa yhä enemmän tontin vuokraa vs ne jotka ovat sen jo ostaneet.

Teoreettinen tilanne missä on 100 asukasta ja tontti mihin rakennettu useampi kerrostalo olisi niinkin halpa kuin 12 miljoonaa eli sen saisi lunastaa itselleen hintaan 120 000€ mutta jos ei lunasta maksaisi vuoden aikana vaikka 1200€ vuokraa (eli vain naurettavat 100€/kk), sitten se nousisi teoreettisesti esim. 10v aikana kohtuulliset 30% eli vuokra hinta olisi 156 000€ mutta sitten ei olisi enää mahdollista ostaa tonttia. Mitenkäs sitten tehtäisiin? Ne jotka ovat tontin ostaneet eivät maksa ja niistä rahoista sitten (ilmeisesti) maksetaan sitä vuokraa tai ehkä kaupunki perii vain "osaa" vuokrasta. Väitän että tontti täytyy asuntoyhtiön kerralla lunastaa eikä "nyt yksi asukas osti yhden osan, maksamme vain 99% vuokrasta tästä eteenpäin" ei pääse syntymään.

Tässä täytyy kuitenkin miettiä tilannetta missä asunto on vaikkapa 100v vanha, eli se tontin hinta ehtii nousta "melkoisesti" ja teoriassa osa ei sitten "ikinä" maksa tontin vuokraa kun loput taas maksavat "kaiken".

 

[Nomber]

En itse ja asiassa tiedä miten tuo toimii JOS taloyhtiö omaa vaikka teoriassa sen 100 asuntoa ja vaikka 99 kpl on tontin lunastanut itselleen mutta 1kpl ei. Eli tontti on vuokralla. Mitä sitten tapahtuu JOS tontin ostamis mahdollisuus jossain vaiheessa päättyy? Eli maksaako se yksi ja ainoa asukas sitten kaikki vuokraan menevät menot? (OK, silloin tietysti yhtiökokouksessa päätetään ostaa se tontti itselleen ja se yksi henkilö maksaa yhtiölle sitä tontin vuokraa mitä nostetaan vaikka se 7% per vuosi kunnes tajuaa ostaa sen tai muuttaa pois ja uusi ostaa sen). Mutta jos vaikka 40% on ostanut maan (tontin) itselleen?

Tuo on sinänsä mielenkiintoinen ongelma. Oikeastihan tietysti jos taloyhtiöllä on mahdollisuus ostaa se tontti itselleen ja tarpeeksi moni sen ostaa otaksun että yhtiökokouksessa asiaa käsitellään => sitten ne jotka EIVÄT ole maksaneet ja ostaneet sitä tonttia itselleen joutuvat maksamaan sitä yhtiölainaa minkä taloyhtiö ottaa ostaakseen sen tontin. Mutta edelleen jos joku/jotkut eivät sitä maksa se lankeaa muiden (myös niiden jotka ovat tontista maksaneet) maksettavaksi kunnes/ellei osaketta laiteta vuokralle tjsp.

Eli jos vaikka SINÄ (tai kunta tai kaupunki) omistaa tontin ja tarjoaa esim. 5v ajan mahdollisuuden hintaan X ostaa sen ja vuokra nousee joka vuosi vaikka sen 7% niiin jatkuvastihan ne jotka eivät tonttia ole ostaneet joutuvat maksamaan suhteessa yhä enemmän tontin vuokraa vs ne jotka ovat sen jo ostaneet.

Teoreettinen tilanne missä on 100 asukasta ja tontti mihin rakennettu useampi kerrostalo olisi niinkin halpa kuin 12 miljoonaa eli sen saisi lunastaa itselleen hintaan 120 000€ mutta jos ei lunasta maksaisi vuoden aikana vaikka 1200€ vuokraa (eli vain naurettavat 100€/kk), sitten se nousisi teoreettisesti esim. 10v aikana kohtuulliset 30% eli vuokra hinta olisi 156 000€ mutta sitten ei olisi enää mahdollista ostaa tonttia. Mitenkäs sitten tehtäisiin? Ne jotka ovat tontin ostaneet eivät maksa ja niistä rahoista sitten (ilmeisesti) maksetaan sitä vuokraa tai ehkä kaupunki perii vain "osaa" vuokrasta. Väitän että tontti täytyy asuntoyhtiön kerralla lunastaa eikä "nyt yksi asukas osti yhden osan, maksamme vain 99% vuokrasta tästä eteenpäin" ei pääse syntymään.

Tässä täytyy kuitenkin miettiä tilannetta missä asunto on vaikkapa 100v vanha, eli se tontin hinta ehtii nousta "melkoisesti" ja teoriassa osa ei sitten "ikinä" maksa tontin vuokraa kun loput taas maksavat "kaiken".

Eikö se tontin ostaminen tarkoita juuri sitä että ne ostorahat menevät sinne tontin omiastajalle, ei taloyhtiölle? Eli jos 99% osakkaista lunastaa tontin ja 1% ei niin sitten tontin vuokran määrä on 1% siitä alkuperäisestä.

Jos 100% lunastaa niin tontti siirtyy yhtiön omistukseen? Tosin mitenköhän tässä käyttäytyy kiinteistövero tontin osalta? Kuka maksaa kiinteistöveroa eri tilanteissa?

 

[pokkus]

Valinnaisen vuokratontin ongelmat tulevat ehkä asuntoa myydessä - miten arvottaa lunastettu tahi lunastamaton tonttiosuus? Mutta jos sen 5 vuotta tai pidempään asuu, tonttiosuuden lunastaminen alkaa näyttää paremmalta ja paremmalta.

Jos tuo on ongelma myydessä niin silloinhan se ongelma on ollut jo ostaessa. Ainakin pk-seudulla vuokratontilliset talot ovat olleet hinnoiteltu lähes samaan hintaan kuin omalla tontilla olevat, että linssiin viilaus on tapahtunut jo silloin ostaessa. Kauppahinta on saattanut olla vaivaiset 10-15ke halvempi vuokratontillisessa talossa, mutta siitä saa sitten maksaa 4-8ke vuosittain tonttivuokraa ja tontin lunastushinta voi hyvin olla jotain 120-180ke välillä.

 

[Xzopo]

En itse ja asiassa tiedä miten tuo toimii JOS taloyhtiö omaa vaikka teoriassa sen 100 asuntoa ja vaikka 99 kpl on tontin lunastanut itselleen mutta 1kpl ei. Eli tontti on vuokralla. Mitä sitten tapahtuu JOS tontin ostamis mahdollisuus jossain vaiheessa päättyy? Eli maksaako se yksi ja ainoa asukas sitten kaikki vuokraan menevät menot? (OK, silloin tietysti yhtiökokouksessa päätetään ostaa se tontti itselleen ja se yksi henkilö maksaa yhtiölle sitä tontin vuokraa mitä nostetaan vaikka se 7% per vuosi kunnes tajuaa ostaa sen tai muuttaa pois ja uusi ostaa sen). Mutta jos vaikka 40% on ostanut maan (tontin) itselleen?

Valinnaisessa vuokratontti on sopimus maanomistajan ja As Oy kanssa, määräaikainen vuokra-aika ja lopuksi lunastus. Tontti päätyy siten lopuksi aina kokonaan As Oylle.

Lunastamalla tonttiosuuden osakas ei saa tonttia vaan se on edelleen As Oyn. Tonttiosuuden lunastanut osakas vapautuu tonttivuokrasta.

Esimerkin 40% lunastanut osuuden: kokonaisvuokra jokin summa x. As Oy maksaa vuokraa maanomistajalle 0,6x, As Oy jyvittää kulut osakkaiden kesken jotka eivät ole osuuttaan vielä lunastanut.

Vuokra-ajan jälkeen As Oy lunastaa loput osuudet tontista ja päättää kuinka kulut katetaan.

 

[Xzopo]

Tuo on sinänsä mielenkiintoinen ongelma. Oikeastihan tietysti jos taloyhtiöllä on mahdollisuus ostaa se tontti itselleen ja tarpeeksi moni sen ostaa otaksun että yhtiökokouksessa asiaa käsitellään => sitten ne jotka EIVÄT ole maksaneet ja ostaneet sitä tonttia itselleen joutuvat maksamaan sitä yhtiölainaa minkä taloyhtiö ottaa ostaakseen sen tontin. Mutta edelleen jos joku/jotkut eivät sitä maksa se lankeaa muiden (myös niiden jotka ovat tontista maksaneet) maksettavaksi kunnes/ellei osaketta laiteta vuokralle tjsp.

Yksinkertaista, ei ole mitään mielenkiintoista. Taloyhtiö voi jyvittää yhtiölainan kulut vastikkeina osakkaille, jotka eivät ole lunastaneet tonttiosuuttaan. Luonnollisesti jos osakas ei vastikkeita maksa niin kaikki osakkaat ovat maksajina lyhyellä välillä, pitkällä välillä osakkeen haltuunotto tai osakkaan maksamat rästit tuo rahat takaisin.

 

[renee]

Yksinkertaista, ei ole mitään mielenkiintoista. Taloyhtiö voi jyvittää yhtiölainan kulut vastikkeina osakkaille, jotka eivät ole lunastaneet tonttiosuuttaan. Luonnollisesti jos osakas ei vastikkeita maksa niin kaikki osakkaat ovat maksajina lyhyellä välillä, pitkällä välillä osakkeen haltuunotto tai osakkaan maksamat rästit tuo rahat takaisin.

Jos mennään haltuunottoon asti, niin siitä tulee tuloja, jos asunnon saa vuokralle. Vuokra ei välttämättä kata vastikekuluja. Pakkomyyntitilanteessa yhtiö on yksi velkojista ja sieltä tulee mitä tulee, jos mitään - riippuen siitä paljonko velallinen on velkaa ja mikä on velkojen prioriteetti.

Kummassakaan tilanteessa yhtiön osakkaat harvoin selviävät täysin kuivin jaloin.

 

[antti-x]

Hesarissa taas esimerkkiä siitä minkä verran taloyhtiölainoja stressitestataan. 2020 yksin asuva uskonnon opettaja osti 413000 € kaksion jossa 145k€ käsiraha vanhan asunnon myynnistä ja loput yhtiölainaa. Nyt nettotulot ja vastike ovat sitten aika samalla tasolla.

 

[Proscribo]

Hesarissa taas esimerkkiä siitä minkä verran taloyhtiölainoja stressitestataan. 2020 yksin asuva uskonnon opettaja osti 413000 € kaksion jossa 145k€ käsiraha vanhan asunnon myynnistä ja loput yhtiölainaa. Nyt nettotulot ja vastike ovat sitten aika samalla tasolla.

Kukapa sitä stressitestaisi, taloyhtiö? Muut asukkaat kai voisi estää ostamasta, jos yhtiöjärjestyksestä löytyy sopivat rimpsut, mutta muuten ostamiseen riittää kun laittaa myyntihinnan tiskiin.

 

[Grazer]

Hesarissa taas esimerkkiä siitä minkä verran taloyhtiölainoja stressitestataan. 2020 yksin asuva uskonnon opettaja osti 413000 € kaksion jossa 145k€ käsiraha vanhan asunnon myynnistä ja loput yhtiölainaa. Nyt nettotulot ja vastike ovat sitten aika samalla tasolla.

Se vielä puuttui että kyseessä olisi ollut matematiikan opettaja. Tuossa kyseisessä tapauksessa paska osui tuulettimeen maksimaalisesti, kun tuossakin eittämättä ollut se kahden vuoden lyhennysvapaa, eli viime vuonna samaan aikaan päättyi lyhennysvapaa ja Euribor nosti korkoa reilusti. Ja nyt tänä vuonna Euriborin nousu nostaa korkoa vielä reilusti.

Asuminen | Tea osti uuden unelmakodin, ja vastike nousi yli 2 000 euroon – Nyt hän tekee kolmea työtä, ettei asunnosta tarvitsisi luopua

Rahoitusvastikkeiden nousu huolettaa nyt monia suomalaisia. Kaksi HS:n lukijaa jakaa kokemuksensa kiperästä tilanteesta, jossa koti täytyy ehkä myydä pois.

www.hs.fi

Ensi alkuun taloyhtiölainasta piti maksaa vain korot. Rahoitus- ja hoitovastikkeen sisältävä yhtiövastike oli kokonaisuudessaan noin 500 euroa. Viime syksynä se nousi 1 900 euroon, ja elokuussa se nousee Tean arvion mukaan 2 200–2 400 euroon.

Nollakorkojen aikaa kesti liian kauan, niin monelle tuli luulo että se on uusi normaali ja että vastike on hamaan tappiin muutama sata euroa kuukaudessa. Noilla vastikesummilla katsotaan tosiaan, kenen perse kestää merivettä.

Oli juuri eilen kollegan kanssa puhetta että heillä nyt korkojen nousun myötä puolison kanssa lainan maksuerä on noin 2 800 EUR/kk. Asuvat Kalasataman Majakassa. Ei heillä nyt välitöntä paniikkia ole mutta kuulemma jos korot vielä nousevat, niin totesi, että pitänee alkaa katsella, josko kuitenkin siirtyisi töihin takaisin yksityiselle sektorille. Sen kun tietää että varsinkin tällä inflaatiolla julkisen puolen palkat jäävät pahasti jälkeen.

Paremman palkan turvin hän toivoo voivansa lunastaa taloyhtiölainan omaksi pankkilainakseen.

Auttaa toki jonkin verran, jos taloyhtiön hallitus ei ole kilpailuttanut lainaa, mutta jos on kilpailuttanut, niin se arviolta maksimissaankin 0,2-0,3 prosenttiyksikön ero lainan kokonaiskorossa ei näillä 4 % korkotasoilla enää tilannetta pelasta. Ja kun taloyhtiölaina on noin uusi, niin henkilökohtaisen lainan ottaminenkaan ei laina-aikaa monella vuodella pidennä. Meidän taloyhtiölainassa marginaali 0,5 prosenttia, niin tuosta ei kovin paljoa enää alemmas pääsisi henkilökohtaisella lainallakaan.

”Tiedostin toki itsekin, että riski asumiskulujen kasvuun on olemassa. Sitä en osannut odottaa, että korot nousisivat näin nopeasti.”

Silti hän pitää taloyhtiölainaa edelleen pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana.

”Kieltämättä hassua, mutta sen ansiosta saatoin muuttaa unelma-asuntooni, vaikka sen ei olisi pitänyt olla mahdollista.”

Aika monessa artikkelissa toisteltu tuota, että tiesi että kulut voivat nousta, mutta ei osannut odottaa että nousevat näin paljon. Eli eivät osanneet korkolaskentaa. Toki meilläkin taloyhtiön hallituksessa meni arvaus pieleen, kun viime vuoden keväällä euriborin noustua juuri plussalle, tuli pankista samantien tarjous lainan korkosuojaukselle (kiinteä korko 2,14 % plus marginaali, suojausaika 15 vuotta), jonka hylkäsimme sillä oletuksella, että emme uskoneet euroalueen ja joidenkin euromaiden taloustilanteesta johtuen euriborin nousevan 2-2,5 prosenttia korkeammalle.

EDIT:
On sentään sellaisiakin uudiskohteita, joissa ei ole yhtiölainaa lainkaan. Eipähän kukaan osta ylikallista asuntoa edullisella myyntihinnalla

75,5 m² Konttisatamankatu 2 G 22, 00540 Helsinki Kerrosta...

Katso 16 kuvaa tästä 806200 €, 3h+kt+s, 75.5 m² Asunnot Kerros...

asunnot.oikotie.fi

 

[elmo]

Auttaa toki jonkin verran, jos taloyhtiön hallitus ei ole kilpailuttanut lainaa, mutta jos on kilpailuttanut, niin se arviolta maksimissaankin 0,2-0,3 prosenttiyksikön ero lainan kokonaiskorossa ei näillä 4 % korkotasoilla enää tilannetta pelasta. Ja kun taloyhtiölaina on noin uusi, niin henkilökohtaisen lainan ottaminenkaan ei laina-aikaa monella vuodella pidennä. Meidän taloyhtiölainassa marginaali 0,5 prosenttia, niin tuosta ei kovin paljoa enää alemmas pääsisi henkilökohtaisella lainallakaan.

Taloyhtiölaina voi olla 10 tai 15v pankista saa 25v+, jotta kyllä se kk kulut pienentää vaikka sitten saakin maksella käytännössä kahteen kertaa kämppänsä . Luulis, että kelpaa pankille kun sijainti taitaa kuitenkin olla ok.

Mut joo tossa näkee myös hyvin jos puskurit pistetty kämpään täysin. Mitään rahoituslaitosta ei kiinnosta et on tehnyt noin... Aina kannattaisi jättää käteispuskuria jos on pienituloinen. Menee duuni alta tai jotain muuta kuprua niin huonolla tuurilla kämppä menee vasaran alle kun sen arvo on romahtanut ja kuittaa nykyisen velkansa pois, mutta sinne jäi säästöt 150k...

Eipä tollasta yhtälöä voi kyllä edes pelata oikein 2k€ nettotuloilla 300-400k€ asunto...

 

[kolistelija]

Kun 2018 ostin rivarikämpän, olisi yhtiölainan marginaali ollut 1,6 %. Tai siis oli, kymmenisen sijoittajien ostamaa asuntoa oli joille tuo jäi maksettavaksi eikä heitä tuntunut kiinnostavan...

 

[N1kkel]

Kuinka kalliita ensiasuntoja porukka on yleensä ostellut (pk-seudun ulkopuolella)? 100k, 150k, 200k, ...?

 

[AeshmA]

Kuinka kalliita ensiasuntoja porukka on yleensä ostellut (pk-seudun ulkopuolella)? 100k, 150k, 200k, ...?

Haarukka on varmasti iso johtuen mm. ostajan iästä, palkkatasosta, ASP- vai normaalilaina, paikkakunnasta jne., joten "yleensä" voi olla vaikea määritellä.
Itsellä meni melko pitkään ensi asunnon oston kanssa (34v), joten varmasti ylittää keskitason. Hieman vajaa 245k autokatospaikan kanssa ja kuntana Tampere.

 

[Taneli-]

Kuinka kalliita ensiasuntoja porukka on yleensä ostellut (pk-seudun ulkopuolella)? 100k, 150k, 200k, ...?

2021: Noin puolet asuntolainoista otetaan yksin (niin tein itsekin, eli omiin nimiin vaikka parisuhteessa)
"
Osuuspankissa yksin ensiasuntoa varten otetut lainat olivat toissa vuonna keskimäärin 115 000 euroa ja viime vuonna 125 000 euroa.
"
+ 2018 artikkelista:
"
Huoneistomarkkinoiden kiinteistönvälittäjän Arto Kosken mukaan ensiasuntojen hinnat ovat nousseet. Ne osuvat nyt keskimäärin 150 000–200 000 euron hintahaarukkaan. Eniten ostetaan kerrostalo- ja rivitalo-osakkeita.
"
Yleensä summa on hieman korkeampi JOS asuntolainaa ottavalla on myös lapsi/lapsia. Lukemma noin kolmannes asuntolainoista on ensiasuntoa varten ja keski-ikä on noin 30 vuotta.

Monesti (ei tietysti aina) tilanne ja ns. kannustin on se parisuhde / sen yhteisen asunnon etsiminen joten etsitään jotain kaksio-kolmio tyyppistä ja itsekin voin vahvistaa sen että laina oli tietysti alle mutta noin 150k arvoinen asunto tuli hankittua vaikka siitä saikin jonkun verran hintaa tingittyä alas ja nyt noin 9½ vuotta asumisen jälkeen ikkuna ja maalämpöremontti tehtynä on arvo noussut ihan mukavasti.

Tämä oma kokemus on Pirkanmaan alueelta, eli tietysti tilanne varmaan vaihtelee hintojen mukaan.
2010 kirjoitettu artikkeli kertoo että:
"
Länsi-Suomessa ensiasunnon koko on keskimäärin 70 neliömetriä, kertoo Kiinteistömaailman tutkimus. Ensiasunnon keskimääräinen hinta on Länsi-Suomessa noin 110 000 euroa.
Tyypillisin ensimmänen omistusasunto on kerrostalokaksio tai kolmio. Ensiasunnon ostajat tekevät tällä hetkellä lähes kolmanneksen kaikista asuntokaupoista.

Tyypillinen ensimmäisen omistusasunnon ostaja on työssäkäyvä ja lapseton alle kolmekymppinen, joka on asunut aiemmin vuokralla ja muuttaa yhdessä kumppaninsa kanssa.
"

Hieman on siis ehkä tilanne muuttunut, eli hieman suurempi asunto itsellä, hieman iäkkäämpänä hankittu sekä hieman kalliimpi (eikä kerrostalosta).

 

[leffo]

Jaa ihmeessä jos on jotain tarkempaa analyysiä asuntomarkkinoista. Suomessa on kasvava reservi myymättömiä mummonmökkejä (pari vuotta sitten luku taisi olla jo 350t). Etuoven uusimmissa ilmoituksissa vähemmän näkyy siitä. Vertaan lähinnä siihen mitä luku ollut viime vuosina. Noissa luvuissa on vuodenajan mukaan pientä fluktuaatiota, mutta nyt tänä vuonna ainakin suunta ollut vaan nouseva eikä vielä laskua näy.

Noi prosentit mitä viittasin oli uudiskohteet/kaikki ilmoitukset. Tampereella tuntuu tosiaan olevan kaikkien ylikuumentunein tilanne, puolet myynnissä olevista on uudisasuntoja. Toki aina tuolla on hieman kohteita jotka ovat vasta ennakkomarkkinoinnissa, mutta näistä ei aina ole jokaista asuntoa listattu vaan muutama esimerkki.

Eli asuntoja on vaan rakennettu todella ahkeraan tässä reilu 10 vuotta.

Espoo, Vantaa Helsinki olen katsonut tuolla ulosoton kohteita. Useampi on mennyt niin ettei ole tullut tarpeeksi suuria tarjouksia, niin niitä ei ole myyty. Turussa näyttää menevän kaupaksi. Toisin kuin voisi luulla, ulosotossa ei tunnu olevan kovin suurta määrää asuntoja/taloja ainakaan vielä.

 

[kilroy1]

Kun 2018 ostin rivarikämpän, olisi yhtiölainan marginaali ollut 1,6 %. Tai siis oli, kymmenisen sijoittajien ostamaa asuntoa oli joille tuo jäi maksettavaksi eikä heitä tuntunut kiinnostavan...

Kyllä sijoittajaa yleensä marginaali kiinnostaa, heillä tilannetta muuttaa se että saavat koko rahoitusvastikkeen vähennettyä vuokratuottojen veroista. Tämän takia sijoittajia kiinnostaa kohteet joissa yhtiölainan osuus on suuri vaikka joutuisivatkin maksamaan korkeampaa marginaalia.

Sitten on vielä viime vuosina yleistynyt sijoittaminen missä ostetaan uudiskohde jossa korkea taloyhtiön lainan osuus mutta jossa lainaa aletaan lyhentämään vasta parin-kolmen vuoden päästä.. siihen vuokralainen ja myydään kohde pois (voitolla) ennen rahoitusvastikkeen nousua.

 

[Lucas]

Sitten on vielä viime vuosina yleistynyt sijoittaminen missä ostetaan uudiskohde jossa korkea taloyhtiön lainan osuus mutta jossa lainaa aletaan lyhentämään vasta parin-kolmen vuoden päästä.. siihen vuokralainen ja myydään kohde pois (voitolla) ennen rahoitusvastikkeen nousua.

Tuollaista "sioittamista" se on monella tuulipuvulla ollut viime vuosina. Eli asunto ostetaan jollakin 80 prosentin yhtiölainalla ja 2-3 vuoden lyhennysvapaat alkuun. Siksi aikaa asunto vuokralle ja sitten kun lyhennysvapaat loppumassa niin asunto myyntiin ja kuitata siitä vielä se kenties 9 prosenttia voittoa asunnon velattomasta hinnasta laskettuna.

Homma toiminut hyvin niin kauan aikaa kun korot olleet nollassa, asuntojen hinnat nousseet ja asunnoille löytyy helposti ostaja. Nyt kun nuo kaikki on menneet mönkään, niin tilanne voi olla sellainen ettei asunnosta saa edes sitä määrää myytäessä mikä on asunnon yhtiölainan määrä. Korot myös raketoineet ja lainakulut kasvaneet todella paljon. Sehän voi olla että joku lähihoitaja-"sioittaja" joutuu maksamaan 2000+ euroa kuussa erilaisia vastikkeita ja lainakuluja jostain kaksiosta Vantaalla. Ja vuokratuottoa saa tonnin kuussa. Hurjimmilla "sioittajilla" voi olla vaikka neljä tuollaista velkaloukkua hommattuna eli pitäisi jostain kaivella lähihoitajan liksalla 4000 euroa kuussa omaa rahaa "sioitusasuntojen" menoihin. Taloyhtiökin tuossa on lirissä jos joku ei voi niitä vastikkeitaan maksaa kun niitä ei saa kuitattua sillä että asunnon ottaa haltuun ja pistää vuokralle vaan naapurit "pääsevät" siinä maksajan rooliin.

 

[kilroy1]

Parhaimmillaan yhtälöön vielä lisätään tyhjät kuukaudet kun ei tule edes vuokratuloja.. juuri katsoin oikotietä niin pelkästään Helsingissä on vuokrattavana yli 1100 yksiötä/kaksiota joissa vuokra alle 850€/kk.. Alkaa valinnanvataa löytymään.

 

[Jituska]

Kuinka kalliita ensiasuntoja porukka on yleensä ostellut (pk-seudun ulkopuolella)? 100k, 150k, 200k, ...?

itse en ollut ensiasunnon ostaja, mutta puoliso oli. Ja pikkasen päälle 150t otettiin yhteensä.

Siinä mielessä ehkä vähän erikoisia asunnon ostajia, että tingittiin neliöistä ja ei edes lähdetty selvittämään maksimi lainaa (olisi ollut n.250t tasolla) pankista. Ja muiden mielestä muutettiin mukuloiden kanssa ihan liian pieneen asuntoon.

Tärkeää oikeastaan oli lasten turvallinen koulumatka ja ettei remppaa juurikaan tarvitsisi tehdä keittiössä ja kylppärissä. Ja että laina voitaisiin hoitaa vaikka toiselta lähtisi työ. Ja ettei kauheasti jouduttaisiin tinkimään jos korot lähtisivät raketoimaan (ja lähtihän ne).

yksi tuttavapariskunta hankki taas ensiasunnoksi 240k kämpän täältä Helsingin ulkopuolelta.

 

[leissaaja]

Tänää pitäisi päättää ennen tulevaa asuntolainan korontarkistusta, että haluammeko vaihtaa 12kk euriborin 3kk:een. Hieman tuo tietysti mietityttää, mutta fiilis on että kolmeen vaihtuu.

 

[latzka]

Tänää pitäisi päättää ennen tulevaa asuntolainan korontarkistusta, että haluammeko vaihtaa 12kk euriborin 3kk:een. Hieman tuo tietysti mietityttää, mutta fiilis on että kolmeen vaihtuu.

Kannattaa niitä numeroita pyöritellä laskimella ja arvailla eri skenaarioita. Keskuspankeillahan ollut taas vähän haukkamaisempaa puhetta, kun pankkien mahdolliset ongelmat eivät ainakaan vielä ole nousseet pintaan.

Itse jätin vaihtamatta lyhyempään, kun minkäänlaisen merkittävän hyödyn saaminen olisi edellyttänyt korkojen suht vauhdikasta laskemista seuraavan 12 kk aikana. Asp-laina ja kohtalaisen maltillinen määrä lainaa (68te).