- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 499
Prosentuaalisesti isot yhtiölainat ovat mielestäni iso riski osakkaille. En tarttuisi sellaiseen kohteeseen, ellei olisi aivan pakko.
Kyllä velaton yhtiö on tällä hetkellä todella hyvä asia ja vielä parempi, jos yhtiöllä on puskuria parin kolmen kuukauden vastikekertymän verran.![]()
Ruotsin keskuspankilta tuli varoitus kiinteistösektorin ongelmista
Velalla pyörivä kiinteistösektori on pulassa korkojen noustua.www.is.fi
Alkanut pistää näissä uutisissa silmään tuo sama loru, jonka mukaan ollaan ongelmissa, mutta samaan aikaan paremmin varustautuneita kuin finanssikriisissä. Kääntyvätköhän nuo puskurit lopulta itseään vastaan, jos niillä ei ole muuta funktiota kuin antaa tekohengitystä joksikin aikaa. Saadaan kupla vielä hieman suuremmaksi ennen kuin väistämättä jokin alkaa pettää.
Nykyään elektroniikka on kertakäyttöisempää eikä pysty korjaamaan. Ei ole täysin vertailukelpoista. 80/90-luvulla oli noita työttömiä asentajia yms. jotka remppaili hyvin edullisesti koneita. Esim. televisioita korjattiin. Myös kaikki vatkaimet yms. sai korjattua. Meilläkin kotona oli aika lailla samat kodinkoneet 80-luvulta 2000-luvun alkuun. Nyt jos ostaa vaikka sauvasekoittimen, niin tosi monessa hajoaa siitä liitoskohdan voimansiirrosta kun siinä joku kusinen muoviratas, joka kuluu puhki ennen pitkää. Tässä itselläkin jo kolmas menossa 10 vuoden sisään.Mielenkiintoinen vertailu vuoteen 1975 jolloin 1 silloinen markka vastasi nykyistä yhtä euroa. Elektroniikka halpaa ja asunnot kalliita versus menneisyys![]()
Talous | Euro on nyt samanarvoinen kuin markka vuonna 1975 – Mihin hintaan olisit saanut silloin maksamakkaraa? Entä asunnon?
Kun euroon siirryttiin, se maksoi kuusi markkaa. Mikä on euron ja markan suhde nyt?www.hs.fi
![]()
Menee vähän OT:n puolelle mutta hyvä huomio. Vanhempien talonrakennuksen yhteydessä hankittu tiskikone ehti juuri täyttää 40 vuotta ennenkuin meni vaihtoon. Varmasti oli aikoinaan "kallis" vs joku nykyinen Powerin Gram mutta käyttötunnit huomioiden todennäköisesti aika ilmainen lopulta. Jääkaappi on saman ikäinen ja toimii edelleen moitteettomasti, toki sitä on välillä käynyt paikallinen asentaja huoltamassa. Saa nähdä kauan omat keittiörempan yhteydessä asennetut uudet Ikean laitteen kestää, olisko 1/4 realistinen?Nykyään elektroniikka on kertakäyttöisempää eikä pysty korjaamaan. Ei ole täysin vertailukelpoista. 80/90-luvulla oli noita työttömiä asentajia yms. jotka remppaili hyvin edullisesti koneita. Esim. televisioita korjattiin. Myös kaikki vatkaimet yms. sai korjattua. Meilläkin kotona oli aika lailla samat kodinkoneet 80-luvulta 2000-luvun alkuun. Nyt jos ostaa vaikka sauvasekoittimen, niin tosi monessa hajoaa siitä liitoskohdan voimansiirrosta kun siinä joku kusinen muoviratas, joka kuluu puhki ennen pitkää. Tässä itselläkin jo kolmas menossa 10 vuoden sisään.
Toinen on tuo, kun akut ovat yleistyneet, niin niillä on ihan tunnetusti rajallinen käyttöikä ja sitä kautta koneiden käyttöikä on laskenut, kun aiemmin saattoi olla verkkokäyttöinen.
Kyllä mä uuden ikealaisen ottaisin mieluummin kuin ammoniakkia tai freoneja sisältävän antiikkikalun, vaikkei kestäisikään yhtä kauan.Jääkaappi on saman ikäinen ja toimii edelleen moitteettomasti, toki sitä on välillä käynyt paikallinen asentaja huoltamassa. Saa nähdä kauan omat keittiörempan yhteydessä asennetut uudet Ikean laitteen kestää, olisko 1/4 realistinen?
Unohtamatta huomattavasti pienempää sähkön ja veden kulutusta.Kyllä mä uuden ikealaisen ottaisin mieluummin kuin ammoniakkia tai freoneja sisältävän antiikkikalun, vaikkei kestäisikään yhtä kauan.
Turvallisuus- ja energiankulutus mielessä kodinkoneet ovat varmastikin kehittyneet huimasti vaikka eivät yhtä kestäviä/huollettavia olekaan.Kyllä mä uuden ikealaisen ottaisin mieluummin kuin ammoniakkia tai freoneja sisältävän antiikkikalun, vaikkei kestäisikään yhtä kauan.
Tämän takia institutionaalisen sijoittajan vuokrakämpässä on etunsa. Jos asut eläkerahaston omistamassa kämpässä, niin eivät he ryhdy myymään niitä asuntoja yksittäin markkinoille.Tuossa Pyysingin jutussa mainitaan, kuinka vuokra-asujan on helpompi vaihtaa asuntoa toisaalle. Tämä "etu" toimii toisinkin päin. Minä en halua olla kiinteistönomistajan armoilla siinä, kun tämä joku kaunis päivä päättääkin allokoida varojaan uudelleen ja uudella omistajalla on muita suunnitelmia asunnolle. Välimuotona tästä on tietysti asumisoikeusasunto, mutta niiden käyttövastikkeet on mielestäni aika kalliita.
Lisäksi, jos ei yksinkertaisesti halua asua kerrostalossa, vuokrattavien rivi- ja varsinkin omakotitalojen tarjonta on surkea.
Mitä hyötyä tuosta on?Suosittelen muillekin omaa ratkaisua: rahoitusvastikkeen siirtämistä pankkilainaan. Se oli aika sama entisillä koroilla, mutta nykytilanteessa kannattaa ehdottomasti. Lisäksi toki pankki halusi ottaa negatiivisen koron vaikutuksen marginaaliin pois miinuskoroilla, niin tämä ei olisi minulle kannattanut silloin aikoinaan.
12kk Euribor ei ole juuri ikinä tainnut olla alhaisempi kuin 3kk samalla hetkellä. Toki nousevien korkojen aikaan on saattanut käydä niin, että sopivan korontarkistuspäivän ansiosta 12kk on ollut jonkun tarkastelujakson aikana kokonaisuutena alhaisempi. Esim. itsellä on viimeiset 11kk ollut 12kk euriboriin sidotun lainan kokonaiskorko 1.2%, mutta korontarkistus on parin viikon päästä, jolloin tulee sitten rajumpi pomppu ylös. Lisäksi koska tuo sama sama pätee sitten toiseen suuntaan laskevien korkojen aikaan, yleisellä tasolla voidaan sanoa että 3kk on aina edullisempi.Onko jollain linkata jotain hyviä tutkimuksia/kuvaajia 12kk euribor vs 3kk euribor historiallisesta vertailusta? Esim. minä aikoina 12kk on ollut 3kk parempi tai toisinpäin?
Itse esim. laskin että vaihtoehtoina kun maalämpöremontti tehtiin oli:Mitä hyötyä tuosta on?
Perustele vaikka ihan rahoituksen teorialla. Mitä pidempi duraatio sitä suurempi korkoriski. Mitä korkeampi riski sitä korkeampi hinta. 12kk on lähtökohtaisesti aina lyhempää viitekorkoa kalliimpi. Jotkin erityistilanteet kuten korkojen nopea nousua voivat tätä tietysti vääristää, mutta tasoittuvat yli ajan. Ovathan asuntolainojen takaisinmaksuajat pitkiä.Onko jollain linkata jotain hyviä tutkimuksia/kuvaajia 12kk euribor vs 3kk euribor historiallisesta vertailusta? Esim. minä aikoina 12kk on ollut 3kk parempi tai toisinpäin?
Ymmärrän siis toki, että 3kk on aina alempana, mutta tarvitsisi hieman kättä pidempää todistelemaan puolisolle, että 3kk kannattaisi ottaa 12kk sijaan jos ja kun uutta lainaa mahdollisesti nostellaan.
Nopeasti nousevissa koroissa 12kk on parempi ja nopeasti laskevissa 3kk parempi. Harvoin ne korot nousee tai laskee pitkiä aikoja verrattuna koko laina-aikaan eli korot pysyy suurimman osan laina-ajasta melko tasaisena, jolloin 3kk on parempi vaihtoehto.Onko jollain linkata jotain hyviä tutkimuksia/kuvaajia 12kk euribor vs 3kk euribor historiallisesta vertailusta? Esim. minä aikoina 12kk on ollut 3kk parempi tai toisinpäin?
Ymmärrän siis toki, että 3kk on aina alempana, mutta tarvitsisi hieman kättä pidempää todistelemaan puolisolle, että 3kk kannattaisi ottaa 12kk sijaan jos ja kun uutta lainaa mahdollisesti nostellaan.
En edelleenkään ymmärrä, että mitä eroa omalla lainalla on vs. taloyhtiön ottama laina jos molemmissa on vastaavat korot.Itse esim. laskin että vaihtoehtoina kun maalämpöremontti tehtiin oli:
että maksan kerralla tuon hieman alle 4 500€
Tai nopeasti laskien 7453,08€
9 vuoden aikana (mistä hinta luultavasti pompsahtaa koska korko tuskin pysyy samana eli se tulee nousemaan) <= tuo laskien helmikuun tietojen mukaan = se hinta olisi pompsahtanut koska korot.
Kolmas vaihtoehto olisi ollut ottaa oma laina tms. mutta mieluummin maksoin kerralla pois tuon.
Ehkä syynä mentaliteetti (Suomalainen ei halua olla velkaa) tai sitten ajattelutapa (mieluummin maksan nyt lainan pois kuin hiljakseen joka kuukausi seuraavat 9 vuotta 10 vuotista lainaa). Lisäksi yhtiölainoissa on aina se että niiden säännöt voivat muuttua aivan eri lailla kuin yksilölainoilla.
En edelleenkään ymmärrä, että mitä eroa omalla lainalla on vs. taloyhtiön ottama laina jos molemmissa on vastaavat korot.
Onko jollain linkata jotain hyviä tutkimuksia/kuvaajia 12kk euribor vs 3kk euribor historiallisesta vertailusta? Esim. minä aikoina 12kk on ollut 3kk parempi tai toisinpäin?
Ymmärrän siis toki, että 3kk on aina alempana, mutta tarvitsisi hieman kättä pidempää todistelemaan puolisolle, että 3kk kannattaisi ottaa 12kk sijaan jos ja kun uutta lainaa mahdollisesti nostellaan.
Uskaltaakohan tässä edes ottaa yhtiövelkaa omiin nimiin, kun ei tiedä miten muut osakkaat selviävät omista menoistaan. Melko uusi kerrostalo kyseessä ja karkeasti arvioiden puolella asunnon yhtiölainaosuus (n. ~70% asunnon hinnasta) vielä maksettavana. Opiskelijana sai kun saikin järjestettyä lainaneuvottelun tuosta omasta osuudesta tän kuun loppupuolelle, mutta kannattaakohan vaan kiltisti jatkaa yhtiölainan maksamista.Yhä useampi asuntovelallinen on hakeutunut talous- ja velkaneuvonnan asiakkaaksi - kavaneet elinkustannukset ja korot laittavat keskituloisetkin alhaalle:
![]()
Yhä useampi asuntovelallinen on hakeutunut talous- ja velkaneuvonnan asiakkaaksi – kasvaneet elinkustannukset ja korot laittavat keskituloisetkin ahtaalle
Syksyllä alkanut energian ja elinkustannusten hinnannousu on näkynyt Varsinais-Suomen oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnassa kasvaneina asiakasmäärinä talvella ja nyt keväällä.yle.fi
Eli Suomeksi, otettu liikaa velkaa.
"
Varsinais-Suomen oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan mukaan asiakasmäärät ovat nousseet noin 18 prosenttia viime syksystä.
Lisäksi yhteydenotot velkaneuvontaan nousevien elinkustannusten takia ovat kasvaneet. Viime syksynä uusia asiakkaita tuli kuukaudessa noin 80, nyt 80–100 kuukaudessa.
– Niiden Ihmisten määrä, jotka ovat työelämässä ja omistavat asunnon, on kasvanut puolella
Taustalla voi olla se, että velkaa on liikaa tuloihin nähden, eikä korkojen nousua ole osattu ottaa huomioon.
"
Joku muu ehkä tietää paremmin mutta itse kuvittelisin että sillä että onko itsellä yhtiölainaa vai ei, ei ole vaikutusta siihen minkä verran muiden mahdolliset maksuongelmat vaikuttavat yhtiön osakkaaseen. Jos yhtiölainaa ei makseta ja siitä tulee yhtiön ongelma niin se on sitä kautta jokaisen osakkaan ongelma yhtä paljon omistettujen neliöiden suhteessa.Uskaltaakohan tässä edes ottaa yhtiövelkaa omiin nimiin, kun ei tiedä miten muut osakkaat selviävät omista menoistaan. Melko uusi kerrostalo kyseessä ja karkeasti arvioiden puolella asunnon yhtiölainaosuus (n. ~70% asunnon hinnasta) vielä maksettavana. Opiskelijana sai kun saikin järjestettyä lainaneuvottelun tuosta omasta osuudesta tän kuun loppupuolelle, mutta kannattaakohan vaan kiltisti jatkaa yhtiölainan maksamista.Rahoitusvastike ollut jo maksussa muutaman vuoden ajan, joten korkojen nousu nyt lähinnä nostanut asumismenoja, mutta uudessa kämpässä tämäkin nousu ollut melko tuntuva.
![]()
Jep, näin se just taitaa olla. Se, että itse olet velaton ei auta, jos muut velalliset joutuu maksuvaikeuksiin. Ne velat tulee jotakin kautta kuitenkin yhtiön maksettavaksi ja sitten velkoja lähdetään perimään takaisin sen oikeilta omistajilta. Maksuvaikeuksissa oleva asunto otetaan yhtiön hallintaan ja laitetaan vuokralle, mutta vuokratuloilla ei välttämättä saada hoidettua edes koko velkaerää pois. Yhden asunnon kohdalla ongelmaa ei vielä synny, mutta jos samassa tilanteessa on useampia niin kyllä siinä hikikarpalot nousee otsalle.Joku muu ehkä tietää paremmin mutta itse kuvittelisin että sillä että onko itsellä yhtiölainaa vai ei, ei ole vaikutusta siihen minkä verran muiden mahdolliset maksuongelmat vaikuttavat yhtiön osakkaaseen. Jos yhtiölainaa ei makseta ja siitä tulee yhtiön ongelma niin se on sitä kautta jokaisen osakkaan ongelma yhtä paljon omistettujen neliöiden suhteessa.
Käsittääkseni riski on vain siinä tapauksessa, että taloyhtiö nyt jostain syystä menisi konkurssiin. Silloin jää luu käteen osakkaalle, toki harvoin näitä tapahtuu ja ehkä huono syy jättää ottamatta yhtiölainaa omiin nimiin. Mutta mikäli kyseinen konkurssi tulisi eteen, niin takkia tulee osakkaalle myös tuon maksetun yhtiölainan verran vs. pelkkä asunnon myyntihinta. Konkurssi tilanteessa siis makselet vain tuon myyntihinnan, velvollisuudet yhtiölainaan raukeaa konkurssin myötä. -> jos siis ei ole tuota ehtinyt vielä maksamaan.Joku muu ehkä tietää paremmin mutta itse kuvittelisin että sillä että onko itsellä yhtiölainaa vai ei, ei ole vaikutusta siihen minkä verran muiden mahdolliset maksuongelmat vaikuttavat yhtiön osakkaaseen. Jos yhtiölainaa ei makseta ja siitä tulee yhtiön ongelma niin se on sitä kautta jokaisen osakkaan ongelma yhtä paljon omistettujen neliöiden suhteessa.
Onkohan tuolta riskiltä edes mitään mahdollisuutta suojautua? Myykö joku vakuutusyhtiö suojaa sille, että yhtiön muut osakkaat eivät hoida velvollisuuksiaan ja mikä on tuollaisen riskin hinta? Ihan mielenkiintoinen kysymys mielestäni.Käsittääkseni riski on vain siinä tapauksessa, että taloyhtiö nyt jostain syystä menisi konkurssiin. Silloin jää luu käteen osakkaalle, toki harvoin näitä tapahtuu ja ehkä huono syy jättää ottamatta yhtiölainaa omiin nimiin. Mutta mikäli kyseinen konkurssi tulisi eteen, niin takkia tulee osakkaalle myös tuon maksetun yhtiölainan verran vs. pelkkä asunnon myyntihinta. Konkurssi tilanteessa siis makselet vain tuon myyntihinnan, velvollisuudet yhtiölainaan raukeaa konkurssin myötä.
Tämä on yksi asia mitä kannattaa miettiä kun ostaa sitä ns. halpaa asuntoa muuttotappiokunnasta tai "keskeltä ei mitään kivasta rivitalosta".Sopivan ikäinen vanha ja velaton yhtiö on paljon turvallisempi valinta, kunhan yhtiöön ei ole tulossa isoja ja kalliita remontteja seuraaviin vuosiin. Myös peruskorjattavat ja putkiremontoitavat yhtiöt voi olla hankalia, jos ne eivät saa lainaa pankilta. Remppa pitäisi tehdä, mutta lainarahaakaan ei saa.
Omakotitalossa (=kiinteistö) tarjoukset eivät ole sitovia ilman kaupanvahvistajaa eli peli on ihan eri kuin osakeyhtiöissä.Omakotitaloa laittamassa myyntiin.
Miten menetellä jos ensin joku tekee tarjouksen sillä ehdolla, että saa oman myytyä ensin. Voiko sen myydä myöhemmin tarjoavalle, joka valmis heti ostamaan?
Voiko ensimmäisen tarjouksen esim. hyväksyä ehdollisena, ja jos voi, niin miten se kannattaa muotoilla?
Muutenkin, onko jotain muita sudenkuoppia tms, joita pitäisi osata varoa taloa myydessä? (Vuokra-asuuntoon ollaan tästä muuttamassa).
Välittäjä otetaan, mutta itsekin haluaisin vähän olla perillä tästä "pelistä", kun ei aiempaa kokemusta. Ja ketjusta lukenut, että tarjoukset yleensä voimassa vain päivän tai kaksi, niin osaisi ennakolta miettiä, eikä tulisi hätäpäissään huonoja ratkaisuja.
Jaa a, tuskin. Sen takia tässä just pohdiskelin, että onko järkevämpää olla omaa lainaa se n. 90ke ja hajoilee sitten miten yhtiökokouksissa päätetään lyhennysten suhteen vai koko 270ke ja mikäli konkurssi tulisi niin myös oma tappio olisi aika hapokas. Viimeisten joukossahan toi olisi turvallisinta maksaa omakin yhtiölaina pois, mutta kun suht suurella osalla osakkaista vielä maksamatta ni vähän pistää miettimään kyllä...Onkohan tuolta riskiltä edes mitään mahdollisuutta suojautua? Myykö joku vakuutusyhtiö suojaa sille, että yhtiön muut osakkaat eivät hoida velvollisuuksiaan ja mikä on tuollaisen riskin hinta? Ihan mielenkiintoinen kysymys mielestäni.
Jos marginaali on negatiivisten korkojen ajalta tai tuo sinun 12kk, niin voinee saada paremman koron pankista neuvottelemalla. Meillä on marginaali korkeampi ja myös 12kk, niin rahoitusvastike tosiaan nousee yli 82%. Ja itsellä on nyt uusi asuntolaina pienemmällä korolla (marginaali on isompi, mutta 3kk euribor laskee kokonaiskorkoa vrt. 12kk).Mitä hyötyä tuosta on?
Mulla on sijoituskämpässä putkirempan rahoituslainassa 12kk euribor + 0.4% marginaali. Itse neuvottelemalla on vaikea päästä parempaan. Maksuaika on myös 15v pidempi kuin omassa asuntolainassa (no muuttui teknisesti sijoituslainaksi kun muutin pois kämpästä ja jätin sen vuokralle) -> kk-kulut vaan kasvaisivat rajusti nykyisestä kun pitäisi lyhentää väkisin vastike nopeammin pois.
Nyt voin itse valita, että kuinka nopeasti tuota rahoitusvastiketta maksan pois. 2x vuoteen voi pyytää taloyhtiöltä lyhennyslappua ja maksaa pääomaa pois - jos huvittaa. Pakkoa ei ole.
Keskimäärin lyhyet huonompia, kun korot nousee ja pitkät huonompia, kun korot laskee (lyhyemmällä pääsee kumpaankin mukaan nopeammin). Samana päivänä noteeraus on käytännössä aina lyhemmän eduksi. Pitemmällä tietää kulut pitkäksi aikaa, jonka jälkeen voi tulla iso muutos (tai olla tulematta). Lyhyt korko on sammakon hiljaista kuumentamista tai viilentämistä. Oma valinta on aina niin lyhyt kuin irtoaa. Käytännössä aina ollut myös pörssisähkö. Mennään markkinoiden vietävänä nousut ja laskut (henkisesti sopeutuu paremmin tilanteeseen, mikään ei ole ihan stabiilissa, mutta muutokset tulee enemmän asteittain). Jos omistaa kristallipallon, niin voi ehkä arvata. Mutta harva omistaa, joten tuurista kiinni osuuko pitemmän kiinnitys. Esim. 2 vuoden sähkösopimus ennen sähkökriisiä otettuna oli ihan jees, mutta nyt otettuna se ei välttämättä ole enää hyvä, kun pörssi jopa miinuksella, kuka tietää, miten jatkossa. Mutta asuntolainat on monesti 20v tms., joten jos kerran osuu oikeeseen, niin todennäköisesti jossain vaiheessa menee myös pieleen. Siksi lyhyt, ettei tarvii leikkiä omistavansa kristallipalloa. Mutta meitä on moneen veneeseen. Osa vakuuttaa kaikki ja ottaa asuntolainan kaikilla herkuilla, kaikella pitää olla takuut jne, ettei tulis vaan yllätyksiä. Mutta yllätykset ovat usein pirullisia, että ne tulee ihan muualta kuin arvaakaan.Onko jollain linkata jotain hyviä tutkimuksia/kuvaajia 12kk euribor vs 3kk euribor historiallisesta vertailusta? Esim. minä aikoina 12kk on ollut 3kk parempi tai toisinpäin?
On mielenkiintoista seurata asuntolaina kuviota kun on moneen kertaan kerrottu että korkojen nousu on myrkkyä juuri Suomelle koska asuntolainakanta on sidottu muuttuviin korkoihin verrattuna muuhun Eurooppaan jossa iso osa asuntolainoista on sidottu kiinteään korkoon. Ennen suurin osa lainoista oli sidottu 12kk Euriboriin jolloin korontarkistus on kerran vuodessa ja jos korko tuona aikana kauheasti nousee ehtii vielä hieman edes muuttaa omia suunnitelmia. No nyt vaihdetaan asuntolainaa vielä lyhyempiin korkoihin kuten 3kk Euribor jolloin korko tarkistetaan 3kk välein eli vielä nopeammin.12kk euribor jossa korontarkistuspäivä 14.6. Eli oli ihan hyvä nyt viimeisen vuoden ajan tuo 12kk. Nyt vaihdoin 3kk korkoon takaisin sillä ajatuksella että korot eivät nousisi enää kovin paljoa vaan tuo 3kk pysyisi halvempana myös koko seuraavan vuoden.
Vähän riskillä mennään, mutta ei toisaalta oma talous kaadu vaikka nouseekin. Maksan joko lainan pois tai pidän rahat vaikka op:n kasvutuotto tilillä jossa korko 3kk-0,5% ja lainani korko on 3kk+0,4%. Eli maksettavaa joka tapauksessa vain 0,9+-verot tuotto koroista. Tai sitten maksan kerralla pois, mutta toisaalta kiva olla käteistäkin.
Syy miksi suurin osa oli ja taitaa vieläkin olla sidottu juuri 12kk euriboriin johtuu siitä että miinuskorkojen aikaan ei pienempää tahtonut saada. Se että ihmiset tahtovat mieluusti niin lyhyttä korkoa kuin mahdollista (itsekin toki ottaisin vaikka yhden päivän euriborin mutta eipä ole tarjolla tavalliselle kansalaiselle) johtuu siitä että lyhyin on lähes aina myös se edullisin paitsi hetkellisesti nousevan koron aikana. Kuten juuri nyt.On mielenkiintoista seurata asuntolaina kuviota kun on moneen kertaan kerrottu että korkojen nousu on myrkkyä juuri Suomelle koska asuntolainakanta on sidottu muuttuviin korkoihin verrattuna muuhun Eurooppaan jossa iso osa asuntolainoista on sidottu kiinteään korkoon. Ennen suurin osa lainoista oli sidottu 12kk Euriboriin jolloin korontarkistus on kerran vuodessa ja jos korko tuona aikana kauheasti nousee ehtii vielä hieman edes muuttaa omia suunnitelmia. No nyt vaihdetaan asuntolainaa vielä lyhyempiin korkoihin kuten 3kk Euribor jolloin korko tarkistetaan 3kk välein eli vielä nopeammin.
Se 3kk euribor on lähtökohdiltaan jo alhaisempi, jos molemmat tarkistetaan samana päivänä. Jos korot nousevat nopeasti niin arviolta 3kk päästä nostosta se 3kk euribor on noussut samaan kuin se 12kk euribor oli nostaessa. Siitä menee taas 3kk uuteen tarkistukseen, jolloin se 3kk euribor voi olla ensimmäistä kertaa korkeammalla ja aikaa on kulunut kokonaisuudessaan 6kk nostosta. 12kk nostosta tarkistetaan taas molemmat ja siinä kohtaan se 12kk euribor on taas seuraavat 3kk varmasti kalliimpi. Sama kaava jatkuu tästä eteenpäin samalla tavalla vuodesta toiseen.No nyt vaihdetaan asuntolainaa vielä lyhyempiin korkoihin kuten 3kk Euribor jolloin korko tarkistetaan 3kk välein eli vielä nopeammin.
Tämä suuntaus lähinnä mietityttää koska ei kukaan osaa sanoa mihin suuntaan korot menevät, kuinka ylös nousevat tai kuinka kauan siellä ovat. Shokkeja on nyt jo taloudessa ja lisää on varmasti tavalla tai toiselta tulossa koska markkina tarvitsee shokkeja toimiakseen. Jollekin jää Pekka-kortti käteen väkisinkin.
Vajakki yhdistää excel/paint taitonsa:Se 3kk euribor on lähtökohdiltaan jo alhaisempi, jos molemmat tarkistetaan samana päivänä. Jos korot nousevat nopeasti niin arviolta 3kk päästä nostosta se 3kk euribor on noussut samaan kuin se 12kk euribor oli nostaessa. Siitä menee taas 3kk uuteen tarkistukseen, jolloin se 3kk euribor voi olla ensimmäistä kertaa korkeammalla ja aikaa on kulunut kokonaisuudessaan 6kk nostosta. 12kk nostosta tarkistetaan taas molemmat ja siinä kohtaan se 12kk euribor on taas seuraavat 3kk varmasti kalliimpi. Sama kaava jatkuu tästä eteenpäin samalla tavalla vuodesta toiseen.
Minusta tuossa kuviossa, jos korot oikeasti nousevat todella ylös, on aika sama oman talouden kohdalla tapahtuuko se "korkojen nousu" 6kk vai 12kk jälkeen nostosta. Paska joka tapauksessa osuu tuulettimeen, jos ei ole varautunut korkojen nousuun.
Historiallisesti 3kk vs 12kk euriborien päivänoteerausten ero on ollut 0,25 %-yks., eli jos marginaali nousee 0,2 %-yks., niin ihan tuurista kiinni onko enää kannattavampi pitkällä laina-ajalla.Vajakki yhdistää excel/paint taitonsa:
Kuvitteellinen asuntolaina on otettu 15.1.1999 -> 3kk laina on ollut halvempi keltaisena ja 12kk laina vihreänä:
Keltaista on ollut pinta-alallisesti enempi eli lyhyt korko on ollut selkeästi halvempi kokonaisuudessaan.
Nyt täällä on joillekin 12kk -> 3kk muutoksesta marginaalia nostettu jopa 0,2%.
Samat värit, pinta-alat on ehkä jopa toisinpäin, melkein tasoissa kumminkin. Historian valossa muutoksen kannattavuus on kyseenalainen jos pankki noin reilusti nostaa marginaalia![]()
Tätä juuri. En hakenut viestilläni kumpi on halvempi 3kk vs 12kk vaan sitä että Suomessa ei muun Euroopan tapaan ole siirrytty pois muuttuvien korkojen asuntolainasta kiinteisiin vaan vieläkin terävämmin muuttuviin. Siihen päälle sitten korkokattoa jne lisäpalvelua. Minun palkkaani ei tule lisää vaikka inflaatio tai korko olisi mikä. Ei ainakaan 3kk viipeellä.Tässä kun ollut puhetta, että euroopassa lainojen korot sidottu pidemmäksi aikaa tai kiinteitä, niin voihan sitä meillä Suomessakin harrastaa, jos haluaa ennustettavuutta omaan talouteen. Ainakin OP tarjoaa vaikka koko laina-ajalle kiinteää korkoa omistaja-asiakkailleen. (Itsellä sellainen)
En osaa kyllä sanoa, noteeraavat sen lainan nostopäivän mukaan. Itsellä 2 vertailukohtaa vuodelta 2019, asuntolaina ja remonttilaina, niissä korot n. 1,5 ja 2,2%Mikähän mahtaa olla tämän päivän kiinteäkorkoisen asuntolainan korko?
Onko manner Euroopassa edes ollut tarjolla kovinkaan paljon lyhyitä korkoja vaan aina pitkät? En usko, että mitään massa aaltoa lyhyistä pitkiin Suomessa tulee, koska pitkät on lähtökohtaisesti kalliimpia.Tätä juuri. En hakenut viestilläni kumpi on halvempi 3kk vs 12kk vaan sitä että Suomessa ei muun Euroopan tapaan ole siirrytty pois muuttuvien korkojen asuntolainasta kiinteisiin vaan vieläkin terävämmin muuttuviin. Siihen päälle sitten korkokattoa jne lisäpalvelua. Minun palkkaani ei tule lisää vaikka inflaatio tai korko olisi mikä. Ei ainakaan 3kk viipeellä.
Mikähän mahtaa olla tämän päivän kiinteäkorkoisen asuntolainan korko?
Ainakin ennen (kun kyselin suoraan pankilta muutaman kerran vuodessa) kiinteät korot seuraili aika hyvin euroalueen swap rateja (+ pitää huomioida päälle laskettu riskilisä, "marginaali"). Noita voi toki käyttää myös tarkastellakseen sitä, miten markkinat veikkailee korkotason asettuvan.Tätä juuri. En hakenut viestilläni kumpi on halvempi 3kk vs 12kk vaan sitä että Suomessa ei muun Euroopan tapaan ole siirrytty pois muuttuvien korkojen asuntolainasta kiinteisiin vaan vieläkin terävämmin muuttuviin. Siihen päälle sitten korkokattoa jne lisäpalvelua. Minun palkkaani ei tule lisää vaikka inflaatio tai korko olisi mikä. Ei ainakaan 3kk viipeellä.
Mikähän mahtaa olla tämän päivän kiinteäkorkoisen asuntolainan korko?
Toisaalta sitten taas kaikki swapit oli pari vuotta sitten hyvin matalalla, monikymmenvuotisetkin lähempänä nollaa. Esim. tuolta voi katsoa vaikkapa 20v swapin kehitystä: EUR 20 Years IRS Interest Rate Swap Bond Historical Data - Investing.com (Klikkaataulukosta alhaalta Monthly, niin näkyy vähän pidemmälle historiaa.)Ainakin ennen (kun kyselin suoraan pankilta muutaman kerran vuodessa) kiinteät korot seuraili aika hyvin euroalueen swap rateja (+ pitää huomioida päälle laskettu riskilisä, "marginaali"). Noita voi toki käyttää myös tarkastellakseen sitä, miten markkinat veikkailee korkotason asettuvan.
Alkuvuodesta kun kyselin parista paikasta, oli 5-10v korkoputket luokkaa 3,5% pohja ja 5 % katto ja kiinteä korko luokkaa 4 %. Tarkkoja lukemia en muista, enkä noita kovin tosissaan kysellyt koska otin ASP-lainan kuitenkin. Mutta tuntui melko sikahintaisilta omaan korvaanMikähän mahtaa olla tämän päivän kiinteäkorkoisen asuntolainan korko?
Tätä argumenttia en ole koskaan ymmärtänyt. Miten omien suunnitelmien muuttaminen on helpompaa, jos annetaan 12kk miettimisaikaa? Sitten tulee 4% korotus kerralla? Helpompaa se on 1kk tai 3kk korolla suunnitelmia muuttaa ja sopeutua, kun korotukset ovat kymppejä kuussa.Ennen suurin osa lainoista oli sidottu 12kk Euriboriin jolloin korontarkistus on kerran vuodessa ja jos korko tuona aikana kauheasti nousee ehtii vielä hieman edes muuttaa omia suunnitelmia. No nyt vaihdetaan asuntolainaa vielä lyhyempiin korkoihin kuten 3kk